EU:n oikeuden kirjoittamattomat oikeuslähteet: täydentävä oikeus

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artikla

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 19 ARTIKLAN TARKOITUS

• Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 19 artiklassa kuvaillaan Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävää ja kokoonpanoa.
• Artikla muodostaa täydentävän oikeuden oikeusperustan. Sen mukaan Euroopan unionin tuomioistuin huolehtii siitä, että unionin lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan oikein riippumatta siitä, saatetaanko asia suoraan sen käsittelyyn vai pyydetäänkö siltä ennakkoratkaisua* (ks. tiivistelmä asiakirjasta: Ennakkoratkaisupyynnöt).

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Mitä täydentävä oikeus tarkoittaa?

• Toisin kuin primaarioikeus ja johdettu oikeus, täydentävä oikeus tarkoittaa kirjoittamattomia EU:n oikeuslähteitä.
• Euroopan unionin tuomioistuin käyttää näitä lähteitä oikeudellisina normeina silloin kun primaarioikeudesta ja johdetusta oikeudesta ei löydy asiaa koskevia säännöksiä.

Mitä ovat täydentävät oikeuslähteet?

• Täydentäviin oikeuslähteisiin kuuluvat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö*, kansainvälinen oikeus* ja yleiset oikeusperiaatteet. Nämä kolme oikeuslähdettä ovat osittain päällekkäisiä.
• Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö
  • Euroopan unionin tuomioistuimelta vaaditaan EU:n oikeuden tulkinnassa usein luovuutta, jotta se voi täyttää primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden jättämät aukot.
  • Sen tuomioissa annetaan virallinen ja oikeudellisesti sitova tulkinta EU:n lainsäädännöstä. Siksi myös Euroopan unionin tuomioistuin itse nimittää niitä oikeuskäytännöksi.
• Kansainvälinen oikeus
  • Euroopan unionin tuomioistuin hyödyntää kansainvälistä oikeutta (johon sisältyvät myös EU:n ja EU-maiden tekemät kansainväliset sopimukset) oikeuskäytännössään siinä määrin, kun kansainvälisen oikeuden säännöt koskevat EU:ta ja ovat yhteensopivia EU:n erityisrakenteen kanssa.
  • EU:n ja EU-maiden oikeudellisten sitoumusten lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin hyödyntää kansainvälistä oikeutta laatiessaan yleisiä oikeusperiaatteita.
• Yleiset oikeusperiaatteet
  • Yleiset oikeusperiaatteet perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Niiden ansiosta tuomioistuin on voinut ottaa käyttöön sääntöjä eri aloilla, joista ei ole määräyksiä perustamissopimuksissa.
  • EU:n yleiset oikeusperiaatteet voivat olla kaikkien EU-maiden oikeusjärjestelmille yhteisiä yleisperiaatteita, jotka ovat sopusoinnussa Euroopan unionin tavoitteiden kanssa, tai EU:n omia oikeusperiaatteita, joissa on saatettu hyödyntää vain joissakin kansallisissa oikeusjärjestelmissä vahvistettuja periaatteita.

Perusoikeudet

• Perusoikeudet (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artikla) muodostavat erityisen oikeuslähderyhmän, sillä ne sisältyvät
  • osittain primaarioikeuteen – SEU-sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tunnustetaan, että Euroopan unionin perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, ja
  • osittain täydentävään oikeuteen – SEU-sopimuksen 6 artiklan 3 kohdassa tunnustetaan nimenomaisesti unionin oikeuden yleisiksi periaatteiksi ”ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet”.

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – III osasto – Määräykset toimielimistä – 19 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 27)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Ensimmäinen osa – Periaatteet – I osasto – Unionin toimivallan jaottelu ja toimivallan alat – 6 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 52–53)

Viimeisin päivitys: 12.03.2018