Tämän asetuksen tarkoituksena on kehittää ulkorajojen yhdennettyä valvontaa koskevan Euroopan unionin (EU) politiikan lainsäädännöllistä osiota vahvistamalla EU:n ulkorajojen ylittävien henkilöiden rajatarkastuksia ja sisärajavalvonnan väliaikaista palauttamista koskevat säännöt.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006 , annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) [Ks. muutossäädökset].

Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin EU-maiden, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia lukuun ottamatta, ulkorajan ja Schengen-alueen (22 EU-maan sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin muodostavan sisärajattoman alueen) sisärajan ylittäviin henkilöihin.

Ulkorajat voidaan ylittää ainoastaan rajanylityspaikoista niiden vahvistettuina aukioloaikoina.

Ulkorajoja ylittäville EU:n kansalaisille ja muille henkilöille, jotka käyttävät unionin lainsäädännön mukaista oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa (esimerkiksi EU:n kansalaisen perheenjäsenille), tehdään vähimmäistarkastus. Vähimmäistarkastuksessa todetaan matkustajan henkilöllisyys matkustusasiakirjoista sekä selvitetään nopeasti ja yksinkertaisesti matkustusasiakirjan voimassaolo (tarkistamalla tarvittaessa varastettujen, kavallettujen, kadonneiden ja mitätöityjen asiakirjojen tietokannasta) ja se, onko siinä väärentämiseen viittaavia merkkejä.

Muille kuin EU-kansalaisille tehdään perusteellinen tarkastus. Sen yhteydessä tutkitaan maahantuloedellytysten täyttyminen, joka varmistetaan tarvittaessa myös viisumitietojärjestelmästä (VIS).

Oleskelun kestäessä enintään 90 päivää 180 päivän aikana muiden kuin EU-kansalaisten on täytettävä seuraavat edellytykset:

Jos muun kuin EU-maan kansalainen ei täytä näitä edellytyksiä, pääsy EU-maan alueelle evätään, ellei erityissäännöksistä (kuten humanitaarisista syistä) muuta johdu. Pääsy voidaan evätä vain perustellulla päätöksellä, jossa ilmoitetaan epäämisen täsmälliset syyt ja joka annetaan vakiomuotoisella lomakkeella. Henkilöillä, joiden pääsy on evätty, on oikeus hakea muutosta päätökseen, ja heille on annettava kirjallisesti tietoa kansallisesta menettelystä.

Muiden kuin EU-kansalaisten matkustusasiakirjat leimataan järjestelmällisesti maahantulon ja maastalähdön yhteydessä. Jos matkustusasiakirjassa ei ole maahantuloleimaa, voidaan olettaa, että sen haltija ei (enää) täytä maassa lyhytaikaisen oleskelun kestoa koskevia edellytyksiä. Muun kuin EU-maan kansalainen voi kuitenkin esittää minkä tahansa uskottavan todisteen (esimerkiksi matkalipun tai oleskeluaan EU-maiden alueen ulkopuolella koskevan todisteen), joka osoittaa, että hän on noudattanut lyhytaikaisen oleskelun kestoa koskevia vaatimuksia. Muun kuin EU-maan kansalaisen pyynnöstä maahantulo- tai maastalähtöleiman merkitsemisestä voidaan poikkeuksellisesti luopua, jos leiman merkitseminen saattaisi aiheuttaa asianomaiselle vakavaa haittaa. Tällaisessa tapauksessa maahantulo tai maastalähtö on kirjattava erilliseen asiakirjaan, jossa on nimi ja passin numero.

Rajatarkastusten suorittaminen on rajavartijoiden tehtävä. Heidän on tehtäviään hoitaessaan kunnioitettava ihmisarvoa kaikilta osin eivätkä he saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Schengenin rajasäännöstön mukaisesti EU-maat voivat perustaa EU:n ulkopuolisten naapurimaidensa kanssa yhteisiä rajanylityspaikkoja, joilla molempien maiden rajavartijat tekevät maahantulo- ja/tai maastalähtötarkastuksia lainsäädäntönsä mukaisesti joko kyseisen EU-maan tai kyseisen EU:n ulkopuolisen maan alueella.

EU-maiden on osoitettava riittävästi asianmukaista henkilökuntaa ja voimavaroja varmistaakseen ulkorajojensa valvonnan tehokkuuden ja yhtenäisen korkean tason . Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajavartijat ovat alaan erikoistuneita ja asianmukaisen koulutuksen saaneita ammattilaisia.

EU:n jäsenvaltiot avustavat toisiaan varmistamalla tehokkaan rajavalvonnan. Operatiivista yhteistyötä koordinoi Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex).

Kuka tahansa voi kansalaisuudesta riippumatta ylittää sisärajat millä tahansa rajanylityspaikalla ilman, että hänelle tehdään rajatarkastus. Kansallinen poliisiviranomainen voi kuitenkin käyttää toimivaltaansa myös sisärajoilla, kunhan poliisitoimenpiteen tarkoituksena ei ole rajavalvonta.

Schengen-alueeseen kuuluvien EU-maiden on poistettava kaikki liikenteen sujuvuutta haittaavat esteet teiden rajanylityspaikoilta sisärajoilla, erityisesti nopeusrajoitukset, jotka eivät perustu yksinomaan liikenneturvallisuutta koskeviin näkökohtiin.

Jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava vaara, nämä maat voi poikkeuksellisesti palauttaa rajavalvonnan sisärajoilleen enintään 30 päiväksi (ja mahdollisesti pidempään säännöstössä säädetyin ehdoin) tai vakavan vaaran ennakoidun keston ajaksi. Tähän toimenpiteeseen on kuitenkin turvauduttava vain viimeisenä vaihtoehtona. Jos EU-maa aikoo palauttaa rajavalvonnan sisärajoille, sen on ilmoitettava tästä viipymättä Schengen-alueen muille EU-maille ja Euroopan komissiolle mahdollisten neuvottelujen aloittamiseksi. Päätös annetaan tiedoksi samaan aikaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

EU-maat ja komissio neuvottelevat keskenään vähintään 10 vuorokautta ennen kuin rajavalvonta on tarkoitus palauttaa, jotta ne voivat järjestää jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä ja arvioida toimenpiteiden oikeasuhteisuutta rajavalvonnan palauttamiseen johtaneisiin tapahtumiin. Päätös rajavalvonnan palauttamisesta sisärajoille on tehtävä avoimesti ja yleisölle on annettava asiasta kaikki tiedot, elleivät erittäin tärkeät turvallisuussyyt ole tämän esteenä.

Jos EU-maan yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava vaara edellyttää välittömiin toimiin ryhtymistä, asianomainen EU-maa voi poikkeuksellisesti palauttaa rajavalvonnan sisärajoille välittömästi. Sen on ilmoitettava päätöksestään muille EU-maille ja komissiolle.

Mikäli Schengen-arvioinnin yhteydessä ilmenee vakavia puutteita tietyn EU-maan ulkorajavalvonnan toteuttamisessa, komissio voi antaa suosituksia. Tämä voi kyseisen EU-maan tapauksessa tarkoittaa, että maa toimittaa Frontexille riskinarviointiin perustuvia strategisia suunnitelmia tilanteen ratkaisemiseksi tai että otetaan käyttöön Euroopan rajavartijaryhmät. Viimeisenä keinona on tietyn rajanylityspaikan sulkeminen.

VIITTEET

Säädös	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EUVL
Asetus (EY) N:o 562/2006	13.10.2006	-	EUVL L 105, 13.4.2006

Muutossäädökset	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EUVL
Asetus (EY) N:o 296/2008	10.4.2008	-	EUVL L 97, 9.4.2008
Asetus (EY) N:o 81/2009	24.2.2009	-	EUVL L 35, 4.2.2009
Asetus (EY) N:o 810/2009	5.10.2009	-	EUVL L 243, 15.9.2009
Asetus (EU) N:o 265/2010	5.4.2010	-	EUVL L 85, 31.3.2010
Asetus (EU) N:o 610/2013	19.7.2013 ja lyhytaikaisen oleskelun kestoon liittyvät säännökset 18.10.2013	-	EUVL L 182, 29.6.2013
Asetus (EU) N:o 1051/2013	26.11.2013	-	EUVL L 295, 6.11.2013

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1931/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta (EUVL L 405, 30.12.2006).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1342/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan hallintoalueet sisällytetään hyväksyttävään raja-alueeseen (EUVL L 347, 30.12.2011)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EC) N:o 810/2009 annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009).

Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013 arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013).

Komission suositus rajoilla suoritettavia henkilötarkastuksia varten laaditusta, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitetusta yhteisestä rajavartijan käsikirjasta (Schengen-käsikirjasta), C(2006)5186 final.

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 21 päivänä syyskuuta 2009, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun asetuksen (EY) N:o 562/2006 10 ja 11 artiklan mukaista kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjojen leimaamista koskevien säännösten toimivuudesta ((COM(2009) 489 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä).

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun asetuksen (EY) N:o 562/2006 III osaston (Sisärajat) soveltamisesta, (COM(2010) 554 final - ei julkaistu EUVL:ssä).