Riskin- ja kriisinhallinta maatalousalalla
Tilatukijärjestelmän * käyttöön ottaminen antaa maanviljelijöille mahdollisuuden tehdä tuotantopäätöksensä taloudellisten ja agronomisten tekijöiden perusteella. Samanaikaisesti he joutuvat kantamaan vastuunsa riskeistä ja kriiseistä, joiden vaikutuksista pidettiin aiemmin huolta markkina- ja hintatukipolitiikkoja soveltamalla. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen jälkeen viljelijät tarvitsevat uusia välineitä, joilla riskejä ja kriisejä voidaan hallita. Komissio tutkii ongelmaa ja aikoo ottaa käyttöön toimenpiteitä, jolla viljelijöitä voidaan auttaa selviytymään tällaisista tilanteista.
SÄÄDÖS
Komission tiedonanto neuvostolle, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2005, riskin- ja kriisinhallinnasta maatalouden alalla [COM(2005) 74 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Mainitussa tiedonannossa komissio esittelee aikomustaan ottaa käyttöön toimenpiteitä, jolla viljelijöitä voidaan auttaa hallitsemaan riskejä ja toimimaan parhaalla tavalla kriisitilanteissa. Se ehdottaa kolmenlaisia uusia toimenpiteitä.
Riskin- ja kriisinhallintavälineiden uudet vaihtoehdot
Riskeillä * (jotka johtavat negatiivisiin tuloksiin) ja kriiseillä * voi olla vakavia taloudellisia seurauksia, jotka heijastuvat yritysten tuloihin. Suurin osa välineistä, joita on kehitetty avun tarjoamiseksi ennalta arvaamattomissa tapahtumissa, perustuu tapauskohtaisiin toimiin.
Komissio on käynyt läpi useita eri välineitä, joita voitaisiin käyttää tapauskohtaisten toimenpiteiden lisäksi tai niitä osittain korvaamassa. Komission ehdottamat vaihtoehdot ovat seuraavat:
Maaseudun kehittämisohjelmissa voitaisiin toteuttaa koulutustoimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta nykyisistä riskeistä ja parannetaan riskinhallintastrategioita.
Turvallisuus markkinoiden kriisitilanteessa
Käytettävissä olevat keinot markkinatilanteeseen ja hintoihin vaikuttamiseksi ja mahdollisista kriiseistä selviytymiseksi vaihtelevat markkinajärjestelyistä riippuen. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen jälkeen useilla uudistuksen kattamilla aloilla on kriisitilanteessa käytettävissä turvaverkkoja. Joillakin toisilla aloilla ei ole tällä hetkellä mitään perusteita ottaa käyttöön yleistä lisäturvajärjestelmää. Niinpä komissio sulkeekin pois mahdollisuuden ottaa käyttöön yleinen turvaverkkolauseke jokaista yhteistä markkinajärjestelyä varten.
Riskin- ja kriisinhallintatoimenpiteiden rahoittaminen
Komissio aikoo rahoittaa nämä riskin- ja kriisinhallinnan lisätoimenpiteet maaseudun kehittämisohjelmasta (kilpailukykyä koskeva toimintalinja) tuen mukauttamisesta peräisin olevalla yhden prosenttiyksikön suuruisella osuudella *. Jos käytetään tuen mukauttamisesta saatavia varoja, yhteisölle ei synny lisämenoja, vaan jäsenvaltiot voivat käyttää näihin tarkoituksiin tietyn rajallisen määrän maaseudun kehittämisvaroja. Uusien jäsenvaltioiden, joissa tukea ei mukauteta, osalta on harkittava jotakin muuta menetelmää, joka antaisi halukkaille mahdollisuuden varata myös varoja näihin toimenpiteisiin.
Valtiontukia tai täydentävää kansallista rahoitusta myönnettäessä on noudatettava yhteisön asianomaisia kilpailusääntöjä.
Taustaa
Komissio esitteli ensimmäisen riskinhallintavälineitä koskeneen analyysinsa tammikuussa 2001. Luxemburgissa kesäkuussa 2003 kokoontuneen neuvoston YMP:n uudistusta koskeneissa päätelmissä on komission asiaan liittyvä julkilausuma. Siinä komissio toteaa, että se tarkastelee erityistoimenpiteitä riskeihin ja kriiseihin varautumiseksi ennen vuoden 2004 loppua.
Säädöksen keskeiset termit
Viimeisin päivitys 24.01.2006