Yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007-2012

Työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuu sekä inhimillisiä että taloudellisia kustannuksia. Komissio ehdottaa tällä strategialla, että työtapaturmien kokonaismäärää vähennetään 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 21. helmikuuta 2007, "Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007-2012" [KOM(2007) 62 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

YHTEENVETO

Hyvän työterveyden ansiosta voidaan parantaa yleistä kansanterveyttä sekä yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Lisäksi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä ongelmista aiheutuu kustannuksia sosiaaliturvajärjestelmille. Näin ollen on tarpeen taata työntekijöille hyvät työolot ja edistää heidän hyvinvointiaan yleisestikin.

Tämä yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia tulee vuosien 2002-2006 strategian tilalle. Edellisellä strategialla saatiin tuloksia, kun työtapaturmat vähenivät selvästi. Uusi strategia vuosiksi 2007-2012 on kunnianhimoisempi, ja sen pääasiallisena tavoitteena on vähentää työtapaturmien kokonaismäärää 25 prosenttia. Tätä varten komissio on asettanut seuraavat kuusi välitavoitetta:

Nykyaikaisten ja tehokkaiden lainsäädäntöpuitteiden luominen

Yhteisön työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä sovelletaan toisinaan heikosti. Komission tehtävänä on varmistaa, että direktiivit pannaan todellisuudessa täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä (tarvittaessa se soveltaa nk. rikkomismenettelyä). Komissio myös muistuttaa jäsenvaltioita, joiden tehtävänä on panna yhteisön lainsäädäntö täytäntöön, että niillä on käytössään useita menetelmiä, kuten koulutus, tiedon levittäminen, työsuojelutarkastajien käyttäminen tai taloudelliset kannustimet.

Yhteisön lainsäädäntöä on täytäntöönpanon lisäksi myös sovellettava yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltiossa, jotta kaikilla eurooppalaisilla työntekijöillä olisi yhtäläinen suoja. Yhteisön tasolla johtavien työsuojelutarkastajien komitea pyrkii kehittämään menettelyjä, joilla löydettäisiin yhteisiä ratkaisuja useampien jäsenvaltioiden ongelmiin. Sen tehtävänä on myös edistää työsuojelutarkastajien välistä yhteistyötä.

Työntekijöiden suojelemiseksi on lisäksi keskeisen tärkeää mukauttaa lainsäädäntöä työympäristön ja teknisen kehityksen mukaisesti. Komissio tarkastelee esimerkiksi mahdollisuutta käynnistää aloitteita, jotka koskevat tuki- ja liikuntaelimiin liittyviä riskejä tai syöpävaaraa aiheuttavia aineita.

Lainsäädäntöpuitteiden mukauttamiseen liittyy myös niiden yksinkertaistaminen ja tehostaminen. Komissio korostaa, että lainsäädäntöä olisi yksinkertaistettava kuitenkaan alentamatta nykyistä suojelun tasoa.

Kansallisten strategioiden suunnittelun ja toteuttamisen tukeminen

Komissio kehottaa jäsenvaltioita määrittämään ja hyväksymään kansallisia strategioita, jotka nivoutuvat yhteisön strategiaan, sekä asettamaan määrällisiä tavoitteita, joihin pyritään. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot kiinnittäisivät erityistä huomiota neljään toiminta-alaan:

• ennaltaehkäisy ja terveyden seuranta
• työntekijöiden kuntoutus ja työelämään paluu
• yhteiskunnallisiin ja väestörakenteellisiin muutoksiin vastaaminen (väestön ikääntyminen, nuorten työllisyys)
• koordinointi toisaalta työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan ja toisaalta kansanterveys-, aluekehitys- ja työllisyyspolitiikan sekä sosiaalista koheesiota, julkisia hankintoja ja rakenneuudistuksia koskevan politiikan kesken.

Käyttäytymismallien muutosten tukeminen

Käyttäytymismallien muutosta on tuettava niin kouluissa kuin yrityksissä. Jotta koulutusohjelmiin saataisiin sisällytettyä työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen, komissio kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin Euroopan sosiaalirahaston ja yhteisön muiden rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia. Tietoisuuden lisäämistä yrityksissä voidaan tukea suorilla tai välillisillä taloudellisilla kannustimilla, kuten sosiaaliturvamaksujen tai vakuutusmaksujen alennuksilla tai taloudellisella tuella.

Uusien ja yhä merkittävämpien riskien kohtaaminen

On keskeisen tärkeää lisätä tieteellistä tutkimusta, jotta voidaan ennakoida ja kartoittaa uudet työterveys- ja työturvallisuusriskit ja vastata niihin. Yhteisön tasolla työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää tutkimusta tuetaan seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta. Kansallisella tasolla komissio kannustaa jäsenvaltioita lähentämään tutkimusohjelmiaan.

Yksi terveysongelmista, joiden merkitys on yhä kasvamassa ja jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä, on depressio. On välttämätöntä edistää mielenterveyttä työelämässä esimerkiksi vahvistamalla työpaikkaväkivallan ja -kiusaamisen ehkäisemistä ja torjumalla stressiä.

Edistymisen seurannan parantaminen

Komissio pyrkii keräämään tilastotietoja ja yleisiä tietoja kansallisista strategioista sekä kehittämään laadullisia indikaattoreita, joilla pystyttäisiin paremmin tunnistamaan edistys, jota on saavutettu työterveyden ja -turvallisuuden alalla.

Työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen kansainvälisesti

Nostaakseen työnormien tasoa koko maailmassa Euroopan unionin pyrkii vahvistamaan yhteistyötään sekä kolmansien maiden että kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n (EN) (ES) (FR) tai Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n, kanssa. Se tukee mm. ILO:n vuonna 2003 hyväksymän maailmanlaajuisen työterveys- ja työturvallisuusstrategian (EN) (ES) (FR) täytäntöönpanoa, vuonna 2006 hyväksytyn työterveyden ja työturvallisuuden edistämispuitteita koskevan yleissopimuksen (EN) (ES) (FR) ratifiointia sekä asbestin kieltämistä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 8. marraskuuta 2007, häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan työmarkkinaosapuolten puitesopimuksen tiedoksi antamisesta [KOM(2007) 686 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä]. Tiedonannossa käsitellään häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevaa eurooppalaista puitesopimusta. Sopimus on lajissaan kolmas itsenäinen sopimus, jonka Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet alojen välisesti, ja sillä pyritään ehkäisemään työpaikka-ahdistelua, -häirintää ja -väkivaltaa. Työmarkkinaosapuolet ovat tuominneet tällaiset tilanteet selvästi ja ne kehottavat eurooppalaisia yrityksiä antamaan esimerkkiä ja suhtautumaan niihin tiukasti.

Eurooppalainen puitesopimus allekirjoitettiin 26. huhtikuuta 2007 ja sen allekirjoittajina olivat Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY, BUSINESSEUROPE, Käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto UEAPME sekä Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus CEEP.

Viimeisin päivitys 14.02.2008