Valkoinen kirja viestintäpolitiikasta

Euroopan komissio on päättänyt kaventaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten välistä kuilua tekemällä viestinnästä oman politiikanalansa. Siksi se julkaisi viestintäpolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan, jonka tavoitteena on luoda Euroopan julkinen foorumi ja jossa ehdotetaan tätä varten viittä etenemistapaa, joilla parannetaan kansalaisille suunnattua tiedotusta ja heidän mahdollisuuksiaan tulla kuulluiksi.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 1. helmikuuta 2006, "Valkoinen kirja eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta" [KOM(2006) 35 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Valkoisen kirjan tavoitteena oli käynnistää laaja kuulemismenettely tiedotuksen parantamiseksi ja julkisen keskustelun käynnistämiseksi uudelleen Euroopan unionissa. Toimielimillä, kansalaisilla ja sidosryhmillä oli kuuden kuukauden ajan mahdollisuus vaikuttaa Euroopan unionin viestintäpolitiikkaan.

Komissio määritteli tätä varten viisi toiminta-alaa. Kukin toiminta-ala käsittää konkreettisia, toteutettavia toimia, joita käsiteltiin kuulemismenettelyssä. Komissio on myös järjestänyt useita neuvoa-antavia foorumeja, joissa sidosryhmät saivat esittää mielipiteensä asiasta. Lisäksi komissio julkaisi keväällä 2006 Eurobarometri-tutkimusten tuloksia.

Yhteisten periaatteiden määrittely

Euroopan unionin viestintäpolitiikka perustuu moniin periaatteisiin, kuten oikeuteen saada tietoa, sananvapauteen, siihen, että kaikki kansalaiset on otettava mukaan julkiseen keskusteluun, sekä monimuotoisuuden ja osallistumisen periaatteisiin.

Noudattaakseen näitä periaatteita komissio järjestää kuulemisen seuraavista toimenpiteistä:

• Eurooppalaisen viestinnän peruskirjan tai käytännesääntöjen laatiminen: Tähän asiakirjaan kootaan tiedottamisen ja viestinnän yhteiset periaatteet, ja sen tavoitteena on saada kaikki keskeiset toimijat sitoutumaan niiden noudattamiseen.
• Kansalaisfoorumin luominen verkkoon: Tällä foorumilla kansalaisilta voidaan kysyä heidän mielipidettään eurooppalaisen viestinnän peruskirjan tai käytännesääntöjen sisällöstä.

Kansalaisten ääni kuuluviin

Jotta kansalaisten ääni saataisiin aikaisempaa paremmin kuuluviin, tavoitteeksi on asetettu kansalaisvalistuksen tehostaminen, kansalaisten keskinäisten yhteyksien kehittäminen sekä kansalaisten ja hallintoviranomaisten yhteyksien parantaminen. Euroopan unioni voi tukea jäsenvaltioiden kansalaisvalistusta Leonardo da Vinci-, Sokrates-, Erasmus - ja Youth in action -ohjelmilla sekä tietoteknologian alalla toteutettavilla ohjelmilla.

Kansalaisten välisten yhteyksien luomiseksi on tuettava paitsi kansalaisten ja EU:n välisiä suoria yhteyksiä myös epäsuoria yhteyksiä, kuten Internetissä toimivia keskustelufoorumeja. Lisäksi komissio on laatinut Kansalaisten Eurooppa (es de en fr) -ohjelman, joka tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden tavata toisiaan ja järjestää julkisia keskusteluja Euroopasta. Komissio aikoo myös käydä läpi nykyiset ohjelmat, jotta niitä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Kansalaisten ja hallintoviranomaisten välisten yhteyksien parantamiseksi EU:n elimistä on tehtävä avoimempia ja helpommin lähestyttäviä. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ottaneet tärkeitä askeleita tähän suuntaan. Komissio on puolestaan ottanut käyttöön kuulemismenettelyjen vähimmäisvaatimukset ja Euroopan avoimuusaloitteen, ja se aikoo edistää määrätietoisesti monikielisyyttä.

Kansalaisia voidaan lähestyä monin eri toimin, muun muassa

• helpottamalla hyvien käytäntöjen vaihtoa kansalaisvalistuksen alalla, kehittämällä yhteisiä oppimisvälineitä ja luomalla alan eurooppalaisille opettajille oma verkosto
• yhdistämällä kaikki EU:n kirjastot digitaaliseksi eurooppalaiseksi verkoksi
• perustamalla eurooppalaisille uusia tapaamispaikkoja
• laajentamalla ohjelmia, jotka mahdollistavat kansalaisten vierailut toimielimissä
• lisäämällä EU:n Internet-sivustolle verkkofoorumeja
• tarkastamalla kuulemismenettelyjen vähimmäisvaatimuksia, jotta eturyhmät olisivat tasapainoisemmin edustettuna
• järjestämällä yhteisiä avoimia keskusteluja, joissa komissio, neuvosto ja parlamentti vastaavat yleisön kysymyksiin.

Tiedotusvälineet ja uusi teknologia

Eurooppa-asioita ei käsitellä tiedotusvälineissä riittävästi. Tilanteen korjaamiseksi komissio haluaa ennen kaikkea antaa Euroopan unionille "ihmiskasvot". Koska Euroopan unioni mielletään usein "kasvottomaksi", se tarvitsee selkeän julkisen identiteetin. Myös kansallinen, alueellinen ja paikallinen näkökulma on tärkeää ottaa paremmin huomioon. On tärkeää, ettei Euroopan unionia koskevia kysymyksiä käsitellä ainoastaan Eurooppa-asioihin erikoistuneissa tiedotusvälineissä vaan että niistä keskustellaan myös kansallisesti ja paikallisesti. EU:n toimielinten on myös kerrottava, mitä vaikutuksia EU:n politiikalla on paikallisesti. Lisäksi uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä tehokkaasti. Uutta teknologiaa on tuettava, koska se tarjoaa välineitä rajat ylittävään demokratiaan, sekä levitettävä, jotta kaikki pääsisivät hyötymään siitä.

Jotta tiedotusvälineet saataisiin osallistumaan tehokkaammin Euroopan unionia koskevaan viestintään, komissio aikoo

• kehittää eurooppalaista viestintäpolitiikkaa, joka kannustaa viranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa
• ottaa EU:n toimielimissä käyttöön parhaat viestintävälineet ja lisätä niiden viestintäkapasiteettia. Tätä varten on päivitettävä Europe By Satellite -palvelua ja käynnistettävä eurooppalaisten ja kansallisten toimielinten virkamiehille tarkoitettu eurooppalaisen julkisen viestinnän koulutusohjelma.
• mukauttaa tiedotusvälineille toimitettua materiaalia paikallisen väestön tarpeita vastaavaksi
• laatia selvityksen tietotekniikan ja demokratian yhteyksistä Euroopan unionissa voidakseen arvioida paremmin kansalaisten mahdollisuuksia käyttää uusia viestintävälineitä.

Yleisen mielipiteen selvittäminen

Tällä alalla komissio on jo kehittänyt menestyksekkäästi yleisen mielipiteen analysointivälineitä, joista esimerkkinä voidaan mainita Eurobarometri-selvitykset, ja teettänyt EU:ta koskevista kysymyksistä riippumattomia yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia. Lisäksi Eurobarometri-selvitysten menetelmiä tarkastellaan parhaillaan uudelleen.

EU:n julkisen mielipiteen selvittämiseksi voidaan toteuttaa myös muita toimenpiteitä:

• EU:n toimielimet voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä Eurobarometri-selvitysten suunnittelun ja niiden tulosten levittämisen yhteydessä.
• Jokaiseen uuteen Eurobarometri-selvitykseen voidaan liittää julkinen keskustelu.
• Keväästä 2006 alkaen voidaan järjestää EU-viestintää koskevia selvityksiä ja tutkimuksia.
• Euroopan unioniin voidaan perustaa julkisen mielipiteen tutkimuksen kansallisten asiantuntijoiden verkosto.
• Euroopan unioniin voidaan perustaa riippumaton Euroopan julkisen mielipiteen seurantaryhmä.

Yhteistyön lisääminen

Euroopan julkisen foorumin kehittäminen edellyttää kaikkien asiaan kuuluvien toimijoiden osallistumista. Tällaisia toimijoita ovat jäsenvaltiot, EU:n toimielimet, alue- ja paikallisviranomaiset, poliittiset puolueet sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat organisaatiot. Komissio ehdottaa kaikille näille toimijoille useita toimia, jotka lisäävät niiden aktiivista osallistumista Euroopan unionia koskevaan viestintään. Tällaisia toimia ovat

• jäsenvaltioiden ja EU:n välisen yhteistyön lisääminen: Tämä yhteistyö voisi olla paitsi taloudellista myös toiminnallista, mikä tarkoittaisi eurooppalaisten tietoverkkojen ja tiedotustoimipisteiden ottamista käyttöön. Lisäksi toimijat voivat järjestää jäsenvaltioiden ministerien ja Euroopan komission jäsenten välisiä tapaamisia. Jäsenvaltiot voivat myös järjestää omalta osaltaan julkisuudessa ja kansanedustuslaitoksissa keskustelua komission vuotuisista strategisista tavoitteista.
• tiedottamisesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen yhteisten aloitteiden kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi
• tiedotuksen lisääminen EU:n roolista maailmassa: Tämä on tehokas tapa saada EU:n kansalaisten ääni kuuluviin. Tätä varten on lisättävä diplomatialle varattuja resursseja.
• EU:n toimielinten välisen yhteistyön lisääminen kansalaisille tiedottamisen alalla esimerkiksi parantamalla toimielinten tiedotustyöryhmän työjärjestelyjä
• EU:n asioista käytävän alueellisen ja paikallisen keskustelun edistäminen entistä tehokkaammin Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa sekä alueiden komiteassa
• poliittisten puolueiden rohkaiseminen, jotta ne osallistuisivat aktiivisemmin keskusteluun eurooppalaisista poliittisista kysymyksistä
• kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden rohkaiseminen, jotta ne kehittäisivät tiedotusyhteistyöhankkeita.

Kuulemismenettelyn järjestäminen

Valkoista kirjaa koskevan kuulemismenettelyn oli suunniteltu kestävän puoli vuotta eli vuoden 2006 helmikuusta heinäkuuhun.

Kuulemismenettelyn päättyessä kullekin valitulle toiminta-alalle perustettiin komission edustajista ja sen kumppaneista muodostuvia työryhmiä. Työryhmien tehtävänä oli valmistella konkreettisia toimintaehdotuksia. Komissio ehdotti 3. lokakuuta 2007 antamassaan kertomuksessa useita toimia Euroopan kansalaisten tiedottamiseksi ja kuulemiseksi. Nämä toimet ovat seurausta eurooppalaisen viestintäpolitiikan valkoisesta kirjasta, joka helmikuun 2006 käynnistämisen jälkeen herätti satoja huomioita.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 3. lokakuuta 2007- Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä [KOM(2007) 568 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Alueiden komitealle, annettu 13. lokakuuta 2005, "Komission panos EU:n tulevaisuutta koskevaan pohdintaan. ' K-suunnitelma ': kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu" [KOM(2005) 494 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 20. heinäkuuta 2005, "Komission toimintasuunnitelma (es de en fr) Eurooppa-asioista tiedottamisen tehostamiseksi" [SEC(2005) 985 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 22.03.2008