Uhrien parempi suojelu rikosoikeudellisissa menettelyissä

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista.

TIIVISTELMÄ

DIREKTIIVIN TARKOITUS

• Uhridirektiivinä tunnettu direktiivi vahvistaa jo käytössä olevia kansallisia toimia EU:n laajuisilla vähimmäisvaatimuksilla, jotka koskevat rikosten uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua jokaisessa EU-maassa.

• Uhreilla täytyy olla oikeus:
  • ymmärtää ja tulla ymmärretyksi tapaamisissa viranomaisten kanssa (esim. selkeä ja yksinkertainen kielenkäyttö)
  • saada tietoa alkaen viranomaisen ensimmäisestä yhteydenotosta
  • tehdä virallinen valitus ja saada kirjallinen tunnustus
  • tulkkaukseen ja käännöksiin (ainakin uhrin haastattelujen/kuulustelujen aikana)
  • saada tietoa asiansa käsittelystä
  • käyttää uhrien tukipalveluja.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• Sen päätavoitteet ovat varmistaa, että rikoksen uhrit saavat tarkoituksenmukaista tietoa, tukea ja suojelua ja voivat osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn siinä EU-maassa, jossa rikos tehtiin.
• Jokaisen EU-maan täytyy varmistaa, että rikosten uhrit tunnistetaan ja että heitä kohdellaan kunnioittavasti, ymmärtävästi ja ammattimaisestikunkin uhrin yksilöllisten tarpeiden mukaan ja ilman minkäänlaista (esimerkiksi kansallisuuteen, oleskeluoikeuteen, rotuun, uskontoon, ikään tai sukupuoleen perustuvaa) syrjintää.
• Direktiivissä säädetään kaikkien rikosten kaikkien uhrien oikeuksien vähimmäisvaatimuksista uhrin kansallisuudesta tai oleskeluoikeudesta riippumatta. Heti, kun rikos on tapahtunut tai rikosoikeudellinen menettely alkaa EU:ssa, uhrille täytyy taata uhridirektiivissä luetellut oikeudet. Direktiivin nojalla kuolleen uhrin perheenjäsenet katsotaan myös uhreiksi.

Direktiivissä annetaan seuraavat oikeudet:

• Näillä uhreilla täytyy olla oikeus:
  • tulla kuulluksi
  • saada syyttämättäjättämispäätös uudelleen käsiteltäväksi
  • saada korvausta kuluista
  • oikeusapuun
  • varastetun omaisuuden palauttamiseen.
• Kansallisten viranomaisten täytyy minimoida vaikeudet, joita syntyy, jos uhri asuu toisessa EU-maassa kuin siinä, jossa rikos tehtiin.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiivi tuli voimaan 15. marraskuuta 2012. EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 16. marraskuuta 2015.

TAUSTAA

Direktiivi korvaa neuvoston puitepäätöksen (2001/220/YOS) uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä.

• Lisätietoja rikoksen uhreja käsittelevältä Euroopan komission sivulta.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57–73)

Viimeisin päivitys: 15.02.2016