"Yhteistyö"-erityisohjelma

Yhteistyö-erityisohjelman ensisijaisena tarkoituksena on tehostaa tutkimusmaailman eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta eurooppalainen yhteiskunta saisi käyttöönsä käytännön sovelluksia osaamisen ja teknologian aloilla. Ohjelman avulla Eurooppa pystyy vastaamaan tehokkaammin yhteiskunnan, talouden, ympäristönsuojelun ja elinkeinoelämän haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa. Tässä asiakirjassa selostetaan Yhteistyö-erityisohjelman ominaispiirteet ja tavoitteet sekä ohjelman päälinjat. Tavoitteet, lähestymistavat ja erityistoimet esitellään sen jälkeen aihealueittain.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Yhteistyö".

TIIVISTELMÄ

Seitsemännen puiteohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluu nostaa Eurooppa johtoasemaan maailmassa tieteen ja teknologian aloilla. Tätä varten "Yhteistyö"‑erityisohjelmassa on määrä tukea korkeakoulujen, elinkeinoelämän, tutkimuskeskusten ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä Euroopan unionin (EU) sisällä että muun maailman kanssa.

"Yhteistyö"-erityisohjelma sisältää yhdeksän eri aihealuetta. Ne vastaavat keskeisiä osaamisen ja teknologian aloja, ja niillä on määrä tukea valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja siten vastata yhteiskunnan, talouden, ympäristönsuojelun ja elinkeinoelämän haasteisiin. Aihealueet ovat seuraavat:

• terveys
• elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia
• tieto- ja viestintäteknologia
• nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat
• energia
• ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)
• liikenne (mukaan luettuna ilmailu)
• yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet
• turvallisuus ja avaruus.

Erityisohjelman täytäntöönpanoon 1. tammikuuta 2007 – 31. joulukuuta 2013 tarvittava rahoitusmäärä on arviolta 32 413 miljoonaa euroa.

OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

"Yhteistyö"-erityisohjelman avulla pyritään useisiin päämääriin, jotka ovat kaikki enemmän tai vähemmän pitkän aikavälin tavoitteita. Niiden saavuttaminen lujittaa EU:n kilpailukykyä tieteen ja teknologian aloilla.

Tavoitteiden tarkoituksena on

• edistää huippuosaamisen terävintä kärkeä edustavaa tutkimusta ja samalla myös kestävää kehitystä
• käynnistää yhteisiä teknologia-aloitteita, joilla tuetaan kunnianhimoisia yleiseurooppalaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia tärkeiden teknologioiden kehittämiseksi
• parantaa kansallisten tutkimusohjelmien välistä koordinointia erityisesti tehostamalla ERA-NET-järjestelmää ja ottamalla käyttöön ERA-NET PLUS ‑järjestelmä
• toteuttaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa neljä erityistä aloitetta, joista kolme ensimmäistä koskee tietotekniikka-avusteista asumista, Itämeren tutkimusta ja metrologiaa ja neljäs yhteyksien luomista pk-yrityksiä koskevien kansallisten tutkimusohjelmien välille
• kohdentaa tarkemmin kansainvälistä yhteistyötä
• kehittää kunkin aihealueen sisällä sopivia keinoja vastata yllättäviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin.

"Yhteistyö"-erityisohjelman olennainen lisäarvo on mahdollisuudessa yhdistää resursseja, tutkimusaloja ja tieteellistä huippuosaamista. Lisäksi kansallisen tutkimuspolitiikan parempi koordinointi, tulosten levittäminen koko EU:ssa, yleiseurooppalaisten tutkimusryhmien ja -verkostojen luominen ja yleiseurooppalaisiin haasteisiin vastaaminen edistävät tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdentämistä koko Euroopan laajuudessa.

"Yhteistyö"-erityisohjelman täytäntöönpanon tehokasta seurantaa varten on määrä ottaa käyttöön kolmentasoisia suoritusindikaattoreja:

• määrällisiä ja laadullisia indikaattoreja, jotka osoittavat, miten tiede ja teknologia (normit, välineet, prosessit, tekniikat, palvelut jne.) ovat kehittymässä
• hallinnointia koskevia indikaattoreja, joita käytetään suorituskyvyn sisäiseen seurantaan ja ylimmän johdon päätöksenteon tukena (talousarvion toteutuminen, sopimuksen tekoon tarvittava aika, maksuaika)
• tulosindikaattoreja, joiden avulla arvioidaan tutkimustoiminnan yleistä tehokkuutta suhteessa EU:n yleisiin tavoitteisiin (vaikutus Lissabonin, Göteborgin ja Barcelonan tavoitteiden ja muiden tavoitteiden saavuttamiseen) tai erityisohjelmien tasolla (vaikutus EU:n tieteelliseen, tekniseen ja taloudelliseen toimintaan).

AIHEALUEET: PÄÄLINJAT

EU-ohjelman yhdeksän aihealueen (ks. edellä) toteutuksen yhteydessä

• edistetään monitieteisyyttä tarkastelemalla yhteisesti monialaisia tutkimus- ja teknologia‑aiheita
• mukautetaan tutkimuslinjauksia muuttuviin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin ("yllättäviin tarpeisiin" ja "ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin")
• lisätään koordinointia tietämyksen levittämisessä ja tutkimustulosten siirrossa muun muassa rahoittamalla verkostoitumis- ja välitystoimia, seminaareja ja muita tapahtumia, käyttämällä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ylläpitämällä tietopalveluja
• tehostetaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumista erityisesti parantamalla rahoitus- ja hallintomenettelyjä, ottamalla niiden tarpeet paremmin huomioon sekä toteuttamalla tukitoimia
• noudatetaan eettisiä perusperiaatteita, kuten EU:n perusoikeuskirjaan sisältyviä periaatteita, ja otetaan huomioon yhteiskunnalliset, juridiset, sosioekonomiset sekä kulttuuriin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat
• edistetään tutkimusyhteistyötä, jotta voidaan nostaa eurooppalaisen taitotiedon profiilia maailmanlaajuisesti
• toteutetaan yhteisiä teknologia-aloitteita tietyn ehdoin (lisäarvo, vakaa sitoumus, vaikeudet saavuttaa tavoitetta nykyisin käytössä olevilla välineillä jne.) yhdistämällä yksityisiä investointeja ja kansallista ja EU:n julkista rahoitusta
• koordinoidaan muita kuin EU:n tutkimusohjelmia (kansallisia ja alueellisia ohjelmia) ERA-NET-järjestelmän avulla samoin ehdoin kuin jos EU osallistuisi niihin
• tuetaan kansainvälistä tiede- ja teknologiapolitiikkaa kansainvälisillä yhteistyötoimilla, joihin kuuluvat strategiset tutkimuskumppanuudet kolmansien maiden kanssa sekä ongelmien yhteinen ratkaisu noudattaen periaatetta, että toiminta on kummankin osapuolen edun mukaista ja tuo molemmille hyötyä.

Terveys

Erityisohjelmalla on terveyden alalla kaksi tavoitetta. Toisaalta on tarkoitus parantaa terveyden edellytyksiä Euroopassa ja maailmassa ja toisaalta kohentaa terveyteen liittyvillä aloilla toimivien eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Lähestymistavassa painottuvat

• translaatiotutkimus (eli peruslöydösten muuntaminen kliinisiksi sovelluksiksi)
• uusien hoitojen kehittäminen ja validointi
• tutkimustuloksista tiedottaminen
• terveyden edistämismenetelmien, sairauksien ennaltaehkäisymenetelmien ja sairauksien leviämisen torjumiseen käytettävien menetelmien, diagnoosimenetelmien ja -tekniikoiden sekä kestävien ja tehokkaiden terveydenhuoltojärjestelmien (lasten terveys ja väestön ikääntyminen) kehittäminen.

Aihealueen toimet jakaantuvat seuraaviin kolmeen päälinjaan:

• bioteknologian, geneeristen menetelmien ja lääketieteellisten teknologioiden kehittäminen ihmisen terveyden hoitoon
• translaatiotutkimuksen tehostaminen
• terveydenhuollon optimointi.

Tämän toimen määrärahat ovat 6 100 miljoonaa euroa.

Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia

Tämän aihealueen tavoitteena on saada aikaan eurooppalainen tietopohjainen biotalous luomalla edellytykset sille, että tiede- ja yritysmaailma ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää mahdollisuuksia tutkimukseen, jolla vastataan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin (turvalliset ja terveelliset elintarvikkeet, kestävä kehitys, kestävä tuotanto, ilmastonmuutos jne.).

Lähestymistavassa painottuvat pääasiassa

• biologisten resurssien kestävä hoito, tuotanto ja käyttö
• pk-yritysten (joista elintarviketeollisuus 90-prosenttisesti muodostuu) ekotehokkuus ja kilpailukyky.

Toimet ovat seuraavat:

• maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävän tuotannon ja hoidon kehittäminen
• elintarvikkeiden, terveyden ja hyvinvoinnin välisen tasapainon optimointi
• non-food-tuotteita (energia, teollisuus jne.) palvelevan biotieteen ja -teknologian hyödyntäminen.

Tämän toimen määrärahat ovat 1 935 miljoonaa euroa.

Tieto- ja viestintätekniikka

Tavoitteena on parantaa Euroopan yritysten kilpailukykyä sekä luoda edellytykset sille, että Eurooppa voi muovata tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehitystä, jotta Euroopan yhteiskunnan ja talouden kehittyviin tarpeisiin voidaan vastata.

Lähestymistavassa asetetaan etusijalle

• Euroopan tieteellisen ja teknologisen perustan vahvistaminen TVT:n alalla
• innovoinnin edistäminen TVT:n käytön kautta
• TVT:ssa saavutetun edistyksen muuntaminen Euroopan kansalaisia, yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi tuotteiksi.

Valituissa toimissa keskitytään

• innovatiivisten TVT-sovellusten strategiseen tutkimukseen
• teknologioiden integrointiin kaikkiin yhteiskunnan lohkoihin yhteistyö- ja verkottamistoimien avulla sekä tukemalla yhteisiä teknologia-aloitteita ja koordinoimalla kansallisia ohjelmia.

Tämän toimen määrärahat ovat 9 050 miljoonaa euroa.

Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat

Tämän aihealueen tavoitteena on parantaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja samalla edesauttaa siirtymistä runsaasti luonnonvaroja kuluttavasta teollisuudesta osaamisintensiiviseen teollisuuteen.

Tavoitteen saavuttamiseksi on valittu kaksivaiheinen lähestymistapa:

• Lyhyellä aikavälillä keskitytään eri tutkimusaloilta peräisin olevan tietämyksen ja osaamisen yhdistämiseen.
• Pitkällä aikavälillä on määrä hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti nanotieteiden ja nanoteknologioiden tarjoamia näkymiä osaamispohjaisen ja ‑intensiivisen teollisuuden ja talouden luomiseksi.

Toimissa asetetaan etusijalle uusien tuotteiden ja materiaalien sekä uusien prosessien ja tekniikoiden monitieteinen kehittäminen.

Tämän toimen määrärahat ovat 3 475 miljoonaa euroa.

Energia

Tämän aihepiirin ensisijaisena tavoitteena on muuttaa nykyinen fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiajärjestelmä kestäväksi ja tehokkaaksi, monipuoliseen energialähteiden valikoimaan perustuvaksi järjestelmäksi, jonka avulla voidaan vastata energiariippuvuuteen, ilmastonmuutokseen ja kilpailukykyyn liittyviin polttaviin haasteisiin.

Lähestymistapana on keskittää tutkimus kustannustehokkaiden tekniikoiden kehittämiseen, joiden avulla voidaan parantaa Euroopan energiatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä.

Toimina on tarkoitus

• toteuttaa vety- ja polttokennoteknologioita koskeva ohjelma
• kehittää teknologioita, joiden avulla voidaan tuottaa sähköä uusiutuvista energialähteistä
• ottaa käyttöön uusiutuviin energialähteisiin perustuvan polttoainetuotannon teknologioita
• optimoida uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä ja jäähdytyksessä
• kehittää hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita
• kehittää puhtaita hiiliteknologioita
• ottaa käyttöön älykkäitä energiaverkkoja (tehokkuus, joustavuus, turvallisuus ja luotettavuus)
• parantaa energiatehokkuutta
• käyttää tietämystä energiapolitiikan päätöksenteon tukena.

Tämän toimen määrärahat ovat 2 350 miljoonaa euroa.

Ympäristö

Ympäristöön liittyvänä ensisijaisena haasteena on kehittää tarvittavia teknologioita, joiden avulla voidaan saavuttaa tasapaino yhtäältä ihmisen toiminnan ja toisaalta ympäristön ja luonnonvarojen kestävän hoidon välillä.

Tämän vuoksi aihealueen painopisteitä ovat:

• ilmastonmuutosta ehkäisevien ja sen vaikutuksia lieventävien välineiden kehittäminen
• EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisten sitoumusten täyttäminen
• innovatiivisten ympäristöteknologioiden tukeminen
• kansallisten ohjelmien koordinointi
• tutkimustulosten levityksen tehostaminen.

Erityisohjelman toimien yhteydessä on tarkoitus harjoittaa tutkimusta seuraavilla osa-alueilla, jotta tuleviin haasteisiin voitaisiin vastata riittävällä tavalla:

• ilmaston ja maapallon luonnonjärjestelmän toiminta
• ympäristöön liittyvien riskitekijöiden ja ihmisen terveyden välinen vuorovaikutus
• luonnonkatastrofien hallinta
• luonnonvarojen ja ihmisen aikaansaamien resurssien säilyttäminen ja kestävä hallinta
• meriympäristöjen kehitys
• luonnonympäristön kestävään hoitoon ja suojeluun käytettävät ympäristöteknologiat
• teknologian arviointi, verifiointi ja testaus
• kaukokartoitus
• arviointimenetelmien kehittäminen.

Tämän toimen määrärahat ovat 1 890 miljoonaa euroa.

Liikenne

Liikenteeseen liittyvänä päätavoitteena on siirtyä aiempaa kilpailukykyisempiin, turvallisempiin ja samalla ympäristömyötäisempiin rakenteisiin.

Lähestymistavassa asetetaan etusijalle sellaisten uusien toimintamallien kehittäminen ja täytäntöönpano, joiden avulla tekninen edistys voidaan asettaa palvelemaan kestävää eurooppalaista liikkuvuutta. Eurooppalainen maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka käsittää Galileon ja EGNOSin, tarjoaa tässä yhteydessä lukuisia mahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää.

Toimet kohdistuvat sekä ilmaliikenteeseen että pintaliikenteeseen (raide-, maantie-, ja vesiliikenteeseen).

Ilmaliikenteen osalta:

• liikenneverkkojen ekologisen kestävyyden parantaminen
• ajankäytön tehokkuuden parantaminen (aikataulujen noudattaminen, liikenteenhallinta jne.)
• matkustajatyytyväisyyden ja -turvallisuuden parantaminen
• kustannustehokkuuden parantaminen
• ilma-alusten ja matkustajien suojelun parantaminen
• uusien teknologioiden tutkiminen

Pintaliikenteen osalta:

• liikenneverkkojen ekologisen kestävyyden parantaminen
• julkisen liikenteen edistäminen ja liikennekäytävien ruuhkien vähentäminen
• kaupunkiliikenteen kestävyyden takaaminen
• turvallisuuden ja turvatoimien parantaminen
• kilpailukyvyn parantaminen.

Tämän toimen määrärahat ovat 4 160 miljoonaa euroa.

Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet

Tavoitteena on parantaa Euroopan sosioekonomisia haasteita (kasvu, työllisyys, kilpailukyky jne.) koskevaa tietämystä niihin liittyvän politiikan tukemiseksi.

Tämän vuoksi työ perustuu yhteiskunta- ja taloustieteiden sekä humanististen tieteiden tutkimuksen lisäksi myös kansallisiin tutkimusohjelmiin. Työn helpottamiseksi on määrä ottaa käyttöön sopivia tutkimusrakenteita. Aihealueella toteutetaan sekä rajatuille kohderyhmille (etupäässä päätöksentekijöille) että suurelle yleisölle suunnattuja toimia tietämyksen ja tutkimustulosten levittämiseksi (työpajat, konferenssit sekä tulosten levittäminen eri viestintävälineiden avulla).

Toimet muodostuvat ensisijaisesti seuraaviin aiheisiin liittyvästä tutkimuksesta:

• kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyvät kysymykset
• taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden mahdollinen yhdistäminen ja synergia koko maailman tasolla
• kestävä kehitys
• keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset
• Eurooppa osana maailmaa
• kansalainen Euroopan unionissa
• sosioekonomisten ja tieteellisten indikaattorien käyttö politiikan apuvälineinä
• pitkän aikavälin haasteiden ja yhteisen edun kannalta tärkeiden osa-alueiden yksilöinti ennakolta.

Tämän toimen määrärahat ovat 623 miljoonaa euroa.

Turvallisuus ja avaruus

Näihin kahteen alaan liittyy useita erilaisia tavoitteita. Tarkoituksena on:

• kehittää teknologioita ja tietämystä sellaisten siviilisovelluksiin painottuvien valmiuksien rakentamista varten, joiden avulla voidaan suojata kansalaisia eri uhilta (terrorismi, rikollisuus, luonnonkatastrofit, teollisuusonnettomuudet jne.)
• varmistaa, että saatavilla ja kehitteillä olevia teknologioita käytetään – perusihmisoikeuksia kunnioittaen – optimaalisesti ja koordinoidusti turvallisuuden parantamiseksi
• edistää turvallisuusratkaisujen tarjoajien ja käyttäjien yhteistyötä
• lujittaa Euroopan turvallisuusalan teknologiaperustaa ja parantaa sen kilpailukykyä
• tukea Euroopan avaruusohjelmaa, joka keskittyy GMES-järjestelmän kaltaisiin sovelluksiin, jotka ovat hyödyllisiä sekä kansalaisten että Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Turvallisuustutkimuksen pääpaino on siviilisovelluksissa. Tutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja keskittyy yhtäältä menetelmien kehittämiseen ja toisaalta teknologian integrointiin, demonstrointiin ja validointiin. Toimet jakaantuvat neljään turvallisuuteen liittyvään tehtäväalueeseen, joista saadaan runsaasti lisäarvoa Euroopan tasolla (terrorismin ja rikollisuuden torjunta, infrastruktuurien ja yleishyödyllisten laitosten turvallisuus, rajaturvallisuus sekä turvallisuuden palauttaminen kriisitilanteessa). Niitä tukee kolme luonteeltaan poikkialaisempaa tehtäväaluetta (turvallisuusjärjestelmien integrointi ja yhteentoimivuus, turvallisuus ja yhteiskunta sekä turvallisuustutkimuksen koordinointi ja jäsentäminen).

Avaruusalaan liittyvänä tavoitteena on valjastaa satelliittiteknologia Euroopan yhteiskunnan palvelukseen (turvallisuus, ympäristö, viestintä) sekä toisaalta tukea avaruustutkimustoimia.

Avaruusalan määrärahat ovat 1 430 miljoonaa euroa ja turvallisuusalan puolestaan 1 400 miljoonaa euroa.

Taustaa

EU on toteuttanut tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvää politiikkaa monivuotisten puiteohjelmien pohjalta vuodesta 1984 saakka. Seitsemäs puiteohjelma on toinen Lissabonin strategian käynnistämistä (2000) seuraava puiteohjelma. Sen on määrä olla keskeinen apuväline Euroopan kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisessa tulevina vuosina. Komissio haluaa kehittää tutkimuspolitiikasta, koulutuksesta ja innovoinnista muodostuvaa "osaamisen kolmiota", jotta osaaminen palvelisi taloudellista dynamiikkaa, sosiaalista kehitystä ja ympäristötavoitteita.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2009, Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman edistymisestä [KOM(2009) 209 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

"Yhteistyö"-erityisohjelmaan sisältyvät tutkimusyhteistyön toteutusvälineet antavat yrityksille ja korkeakouluille mahdollisuuden yhteistyöhön "avoimen innovoinnin" ympäristössä, mikä edistää osaamisen ja teknologian vapaata liikkuvuutta. Eurooppalainen lisäarvo ja eurooppalaiseen tutkimusalueeseen (ERA) kohdistuva jäsentävä vaikutus ovat ratkaisevia kriteerejä ensisijaisia tutkimusaiheita valittaessa, riippumatta toteutusvälineen koosta ja toiminnan laajuudesta.

See also

• Tutkimus ja innovointi kasvun ja työllisyyden luomisessa
• Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (2007-2013)

Viimeisin päivitys 15.01.2010