Kuudes puiteohjelma (2000-2006): Terveysalan biotieteet, genomiikka ja bioteknologia

Erityisohjelman tavoitteena on hyödyntää yhtenäisellä tavalla elävien organismien genomin selvittämisessä saavutettuja tuloksia kansanterveyden sekä Euroopan bioteknologia-alan kilpailukyvyn, ympäristön ja maatalouden hyväksi.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2002/835/EY, tehty 30 päivänä syyskuuta 2002, tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" (2002-2006) [EYVL L 294, 29.10.2002].

TIIVISTELMÄ

Ihmisen genomien täydellinen sekvensointi vuoden 2000 lopulla merkitsi tieteelliseltä kannalta siirtymistä uudelle vallankumoukselliselle aikakaudelle. Ihmisen täydellisen genomikartan saaminen käyttöön avaa valtavia mahdollisuuksia, jotka edellyttävät erittäin mittavaa tutkimuspanosta.

Terveysalan genomiikan (elävän organismin kaikkien geenien tutkimus) ja bioteknologian (transgeenisten molekyylien tai organismien geneettisen manipuloinnin tekniikka) kehitys voi täydellisesti muuttaa lääketieteen keinoja uusien lääkkeiden tuotannossa tai sairauksien hoidossa ottamalla käyttöön vajavaisten geenien muuntelun.

Kuudes puiteohjelma tuo kiistämättä esiin huippuosaamista biotieteissä eurooppalaisen tutkimusalueen hengessä.

Unionin toiminnassa keskitytään kahdelle suurelle alueelle, joille varatut määrärahat ovat 2 255 miljoonaa euroa:

• edistyksellinen genomiikka ja sen sovellukset terveysalalla
• merkittävimpien tautien torjunta.

I. EDISTYNYT GENOMIIKKA JA SEN SOVELLUKSET TERVEYSALALLA

Genomiikan tutkimus vaikuttaa lähivuosina lukuisten kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Vaikutukset terveyden, maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen alalla saavat pitämään genomiikkaa tulevaisuuden tieteenä. Kuudennessa puiteohjelmassa on määritetty alalle kaksi erillistä toimintalinjaa:

A. Kaikkiin organismeihin sovellettavat funktionaalisen genomiikan perustiedot ja -välineet

Tavoitteena on edistää genomiikan ymmärrystä geenien ja geenituotteiden toiminnan selvittämiseksi ja ihmisen terveyden parantamiseksi. Tutkimustoimet kattavat seuraavat aihepiirit:

• Geenien ilmentyminen ja proteomiikka. Tavoite: selvittää geenien ja geenituotteiden toiminta ja tutkia proteiinien sääntelyä ja toimintaa normaalissa tai patologisessa solujen toiminnassa.
• Rakenteellinen genomiikka. Tavoite: määrittää proteiinien ja muiden makromolekyylien kolmiulotteinen rakenne, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää proteiinien toiminta lääkkeiden kehittämisessä.
• Vertaileva genomitutkimus ja väestögenetiikka. Tavoite: mahdollistaa malliorganismien käyttö geenien toiminnan ennakoimiseksi ja testaamiseksi.
• Bioinformatiikka. Tavoite: saada käyttöön tehokkaat välineet jatkuvasti lisääntyvän genomitiedon hallintaa ja tulkintaa varten sekä tiedon saattamiseksi tutkimusyhteisön käyttöön.
• Monitieteellinen lähestymistapa funktionaaliseen genomiikkaan. Tavoite: tutkia biologisia perusprosesseja ottamalla käyttöön kaikki innovatiiviset menetelmät.

B. Terveysalan genomiikan ja bioteknologian tietojen ja tekniikoiden sovellukset

Tavoitteena on parantaa Euroopan bioteknologiateollisuuden kilpailukykyä hyödyntämällä genomiikan ja bioteknologian kehityksen tuottamaa runsasta biologista aineistoa.

Tutkimustoimilla pyritään kattamaan tekninen perusta uusien diagnoosi-, ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmien kehittämistä varten, erityisesti kantasolujen (lisääntymään ja erikoistumaan kykenevien solujen) tutkimuksen ja eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä varten. Tällä tavoin pyritään myös lisäämään korkeakoulujen ja teollisuuden yhteistyötä.

II. VAKAVIEN SAIRAUKSIEN TORJUNTA

Ennaltaehkäisy, hillitseminen ja hoito liittyvät harvinaisten sairauksien torjuntaan. Niiden kyky vastustaa tieteen ja lääketieteen ponnisteluja selittyy niiden monimutkaisuudella. Alalla on kolme erillistä toimintalinjaa:

A. Genomiikan hyödyntäminen soveltavan lääketieteen tiedoissa ja tekniikoissa

Tavoitteena on kehittää entistä parempia menetelmiä, jotka mahdollistavat ihmisten sairauksien ehkäisemisen ja hallinnan myös eläin- ja kasvigenomiikkaa käyttämällä erityisesti seuraavilla aloilla:

• Sydän- ja verisuonitautien, hermostosairauksien, diabeteksen ja harvinaisten sairauksien torjunta. Tavoite: parantaa ehkäisyä ja hoitoa ja yhdistää mainittujen sairauksien tutkimukseen varatut keinot.
• Antibiootti- ja muun lääkeresistenssin torjunta. Tavoite: lääkkeille resistenttien patogeenien torjunta.
• Aivotutkimus ja hermojärjestelmän sairauksien torjunta. Tavoite: hyödyntää tietoja genomista (yksilön geneettisestä perimästä) aivojen toiminnan ja toimintahäiriöiden ymmärtämiseksi.
• Ihmisen kehityksen ja vanhenemisprosessin tutkimus. Tavoite: ymmärtää ihmisen kehitystä, erityisesti vanhenemisprosessia.

B. Syövän torjunta

Kansanterveyden tärkeimpiä kysymyksiä Euroopassa on syövän torjunta. Joka vuosi diagnosoidaan lähes neljä miljoonaa uutta tapausta, ja syövästä on tullut toiseksi tärkein kuolinsyy.

Puiteohjelman avulla pyritään kehittämään parhaat tavat parantaa hoitoa ja taudin toteamista varhaisvaiheessa sekä vähentää sivuvaikutuksia. Näkökulma on erittäin yleinen, ja sillä pyritään kehittämään potilaaseen suuntautuneita strategioita (säteilytyksen, hormonihoitojen jne. seuraukset) ehkäisystä diagnostiikkaan ja hoitoon. Voidaan tehdä ero kolmen toisiinsa liittyvän toimintalinjan välillä:

• Kansallisella tasolla toteutetun tutkimustoiminnan verkkojen ja koordinointialoitteiden kehittäminen ja syöpätutkimuksen tulosten hyödyntäminen Euroopassa
• Kliinisen tutkimuksen tukeminen uusien ja entistä parempien hoitojen validoimiseksi. Kliinisellä vaiheella, joka edeltää hoidon lopullista viimeistelyä ja päättää sen, on erittäin tärkeä merkitys potilaan elämän laadun kannalta.
• Perustietämyksen siirtämiseen tähtäävän tutkimuksen tukeminen

C. Merkittävimpien köyhyyteen liittyvien tartuntatautien torjunta

Tavoitteena on puuttua köyhimpien kehitysmaiden vakavaan tilanteeseen, joka johtuu kolmesta tärkeimmästä tartuntataudista, eli aidsista, malariasta ja tuberkuloosista. Haasteena on saada aikaan sekä yhteisön tasolla että kansainvälisesti tehokkaita hoitostrategioita.

Tähän liittyvä EDCTP-hanke (European and Developing Countries Clinical Trials Programme on Poverty-related diseases) tarjoaa johdonmukaisen vastauksen yhdistämällä yhteisön ja kansalliset ponnistelut kliinisten kokeiden, uusien hoitomuotojen ja rokotteiden alalla torjuttaessa aidsia, tuberkuloosia ja malariaa Afrikassa.

Kliininen tutkimus vaatii raskaimpia investointeja kehitettäessä uusia rokotteita ja eteläisen pallonpuoliskon sosio-ekonomiseen tilanteeseen sopivia hoitoja. Kliinisen tutkimuksen tehokas koordinointi on välttämätöntä, jos mainittujen yleiskulkutautien tuhoja halutaan lievittää.

Viimeisin päivitys 04.01.2007