Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) (2007–2013)

Tällä asetuksella määritellään, mitä toimia voidaan rahoittaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) eri alueiden välisten kehityserojen sekä heikoimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseksi. Asetuksessa vahvistetaan niin ikään EAKR:n tehtävät ja toiminta-ala uudistetun koheesiopolitiikan tavoitteiden "lähentyminen", "alueellinen kilpailukyky ja työllisyys" sekä "Euroopan alueiden välinen yhteistyö" yhteydessä kaudella 2007–2013.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta [Ks muutosasiakirjat].

TIIVISTELMÄ

Asetuksessa vahvistetaan ja määritellään EAKR:n tehtävät ja toiminta-ala. EAKR:n toiminta-ala liittyy Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevissa yleisissä säännöksissä määriteltyihin tavoitteisiin "lähentyminen", "alueellinen kilpailukyky ja työllisyys" sekä "Euroopan alueiden välinen yhteistyö".

Tavoite

EAKR:n tavoitteena on osaltaan vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vähentämällä alueiden välisiä kehityseroja. Tavoitteeseen pyritään tukemalla aluetalouden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista, mihin kuuluu myös taantuvien teollisuusalueiden uudelleenjärjestely.

Soveltamisala

EAKR:n tuki keskitetään tiettyihin temaattisiin toimintalinjoihin, jotka heijastavat lähentymistavoitteen, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen sekä Euroopan alueiden välinen yhteistyö -tavoitteen luonnetta. Kyse on erityisesti seuraaviin tarkoituksiin suunnattavasta rahoituksesta:

• kestävien työpaikkojen luomista edistävät investoinnit
• investoinnit infrastruktuuriin
• toimenpiteet, joilla tuetaan alueellista ja paikallista kehitystä, mukaan luettuina yritystuet ja ‑palvelut erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset)
• tekninen apu.

Lähentyminen

Lähentymistavoitteessa EAKR:n tuki keskitetään kestävän ja yhdennetyn talouskehityksen edistämiseen sekä kestävien työpaikkojen luomiseen. Jäsenvaltioissa toteutettavin toimenpideohjelmin pyritään nykyaikaistamaan ja monipuolistamaan alueellisia taloudellisia rakenteita muun muassa seuraavilla aloilla:

• tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys
• tietoyhteiskunta
• ympäristö
• riskien ehkäiseminen
• matkailu
• kulttuuri-investoinnit
• liikennealan investoinnit
• energia
• koulutusalan investoinnit
• investoinnit terveysalan ja sosiaalisiin infrastruktuureihin
• pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) tarkoitettu suora investointituki.

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteessa painopisteet keskitetään kolmelle avainalalle:

• innovointi ja osaamistalous erityisesti TTK:n ja innovoinnin alueellisten voimavarojen ja yrittäjyyden edistämiseksi sekä uusien rahoitusvälineiden luomiseksi yrityksille
• ympäristö ja riskien ehkäiseminen muun muassa kunnostamalla saastuneita alueita, kannustamalla energiatehokkuutta, edistämällä puhdasta kaupunkiliikennettä ja laatimalla suunnitelmia luonnosta ja teknologiasta aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi ja niiden hallinnoimiseksi
• yleisen taloudellisen edun mukaisten liikenne- ja televiestintäpalvelujen saatavuuden parantaminen, erityisesti toissijaisten verkkojen vahvistaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan (TVT) saatavuuden helpottaminen pk-yrityksille.

Euroopan alueiden välinen yhteistyö

Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteessa EAKR:n tuki keskitetään kolmeen toimintalinjaan:

• rajatylittävien taloudellisten ja sosiaalisten toimien kehittäminen kestävää aluekehitystä tukevien yhteisten strategioiden avulla. Tämä tapahtuu esimerkiksi edistämällä yrittäjyyttä sekä luonnon- ja kulttuurivarojen suojelua ja hallinnointia sekä kehittämällä yhteistyötä, valmiuksia ja infrastruktuurien yhteiskäyttöä sekä
• vakiinnuttamalla ja kehittämällä valtioiden välistä yhteistyötä, myös merialueiden kahdenvälistä yhteistyötä. Painopisteitä ovat innovointi, ympäristö, yhteyksien parantaminen ja kaupunkialueiden kestävä kehitys.
• aluepolitiikan tehostaminen. Tällä alalla pyritään edistämään verkottumista ja kokemustenvaihtoa alue- ja paikallisviranomaisten kesken.

Komissio voi ehdottaa jäsenvaltioiden pyynnöstä tiettyjä menolajeja koskevia tukikelpoisuussääntöjä, jotka korvaavat kansalliset säännöt.

Jäsenvaltioiden tehtävä on nimetä yksi hallintoviranomainen, yksi todentamisviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen.

Yleissäännösten mukaisesti jäsenvaltiot voivat käyttää hallinnoinnissa oikeudellista yhteistyövälinettä – eurooppalaista rajatylittävää yhteistyöyhtymää (ERY) – ja siirtää sille hallintoviranomaisen ja yhteisen teknisen sihteeristön tehtävät.

Valittuihin toimiin on kuuluttava tuensaajia vähintään kahdesta maasta, jotka tekevät yhteistyötä vähintään kahdella seuraavista aloista: kehittäminen, täytäntöönpano, henkilöstö ja rahoitus. Valtioiden välisen yhteistyön alalla ohjelma voidaan toteuttaa yhdessä jäsenvaltiossa, jos ohjelma on vähintään kahden valtion esittämä. Yhteistyöverkkoihin ja kokemustenvaihtoon liittyviin toimiin on kuuluttava vähintään kolme tuensaajaa vähintään kolmelta alueelta ja vähintään kahdesta jäsenvaltiosta, jotka tekevät yhteistyötä edellä mainituilla aloilla.

Toimenpideohjelmien on sisällettävä erityisesti seuraavat tiedot:

• selvitys yhteistyöalueen vahvuuksista ja heikkouksista
• valittujen toimintalinjojen perustelut
• tiedot toimintalinjoista ja niiden erityistavoitteista
• tuen jakautuminen menoluokittain
• rahoitussuunnitelma
• täytäntöönpanosäännökset
• ohjeellinen luettelo suurhankkeista.

Rahoitukseen sovelletaan sijaintia koskevia erityisehtoja. Myönnettävä osarahoitus voi olla enintään

• 20 prosenttia, kun kyseessä ovat yhteisön raja-alueiden viereisillä NUTS III -tason alueilla rajatylittävän yhteistyön yhteydessä toteutettavat toimet
• 20 prosenttia, kun kyseessä ovat valtioiden välisen yhteistyön yhteydessä toteutettavat toimet, joihin kuuluu kumppaneita kyseisen alueen ulkopuolelta
• 10 prosenttia, kun kyseessä ovat rajatylittävään ja valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyvät menot, jotka aiheutuvat toimien täytäntöönpanosta unionin ulkopuolisten maiden alueella, edellyttäen, että toimista on hyötyä yhteisön alueille.

Alueelliset erityispiirteet

EAKR:n toimissa kiinnitetään erityistä huomiota alueellisiin erityispiirteisiin. Kaupunkiulottuvuuteen liittyvät toimet sisällytetään toimenpideohjelmiin URBAN‑yhteisöaloitteesta saatujen kokemusten perusteella. EAKR:n toimilla pyritään helpottamaan taajamissa esiintyviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöongelmia.

Maaseutualueilla ja kalastuksesta riippuvaisilla alueilla EAKR:n tukitoimet keskitetään alueiden talouden monipuolistamiseen, johon sisältyvät erityisesti

• yhteyksiä parantavat infrastruktuurit
• televiestintäverkkojen ja -palvelujen käyttöönotto maaseutualueilla
• uusien taloudellisten toimintojen kehittäminen
• kaupunkien ja maaseutualueiden välisten yhteyksien lujittaminen
• matkailun ja maaseudun tarjoamien mahdollisuuksien kehittäminen.

Luonnonhaitoista kärsivillä alueilla EAKR:sta rahoitetaan erityisesti investointeja, joiden tavoitteena on parantaa yhteyksiä, edistää kulttuuriperintöön liittyviä taloudellisia toimintoja ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä elvyttää matkailualaa.

Lisäksi EAKR:sta rahoitetaan syrjäisimpien alueiden maantieteellisestä sijainnista johtuvien lisäkustannusten tasoittamista sekä tuetaan

• tavaroiden kuljetuspalveluja ja kuljetuspalvelujen käynnistämistä
• varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden huoltoon ja henkilöresurssien riittämättömyyteen paikallisilla työmarkkinoilla liittyviä toimia.

Loppusäännökset

Asetus ei vaikuta ennen sen voimaantuloa hyväksyttyihin tukitoimiin. Asetuksen (EY) N:o 1783/1999 nojalla tehdyt hakemukset ovat edelleen voimassa, mutta itse asetus on kumottu 1. päivästä tammikuuta 2007. EAKR-asetusta aletaan soveltaa 1. tammikuuta 2007, ja sitä on tarkasteltava uudelleen viimeistään 31. joulukuuta 2013.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

YLEISET SÄÄNNÖKSET

Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta.

Konsolidoitu toisinto.

TUKIKELPOISET ALUEET

Komission päätös 2006/769/EY, tehty 31 päivänä lokakuuta 2006, luettelon laatimisesta niistä alueista, jotka voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastolta vuosina 2007–2013 toteutettavan Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen rajat ylittävien ja valtioiden välisten ohjelmalohkojen perusteella [EUVL L 312, 11.11.2006]. Konsolidoitu toisinto.

Komission päätös 2006/597/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, rakennerahastoista erityistä siirtymäkauden rahoitusta alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella vuosina 2007–2013 saavista alueista [EUVL L 243, 6.9.2006].

Komission päätös 2006/595/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, rakennerahastorahoitukseen lähentymistavoitteen perusteella vuosina 2007–2013 oikeutetuista alueista [EUVL L 243, 6.9.2006].

Konsolidoitu toisinto.

JÄSENVALTIOKOHTAINEN ALUSTAVA JAKO

Komission päätös 2006/609/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, maksusitoumusmäärärahojen jäsenvaltiokohtaisen alustavan jaon vahvistamisesta Euroopan alueellinen yhteistyö ‑tavoitteen osalta kaudella 2007–2013 [EUVL L 247, 9.9.2006]. Konsolidoitu toisinto.

Komission päätös 2006/594/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, maksusitoumusmäärärahojen jäsenvaltiokohtaisen alustavan jaon vahvistamisesta lähentymistavoitteen osalta kaudella 2007–2013 [EUVL L 243, 6.9.2006].Viimeisin päivitys:Komission päätös 2010/475/EU [EUVL L 232, 2.9.2010].

Komission päätös 2006/593/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, maksusitoumusmäärärahojen jäsenvaltiokohtaisen alustavan jaon vahvistamisesta alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen osalta kaudella 2007–2013 [EUVL L 243, 6.9.2006].

Viimeisin päivitys:Komission päätös 2010/476/EU [EUVL L 232, 2.9.2010].

YHTEISÖN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT

Neuvoston päätös 2006/702/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista [EUVL L 291, 21.10.2006]. Neuvosto hyväksyi kasvua ja työllisyyttä tukevasta koheesiopolitiikasta laaditun luonnoksen yhteisön strategisiksi suuntaviivoiksi 6. lokakuuta 2006. Nämä strategiset suuntaviivat muodostavat suuntaa-antavat puitteet koheesiopolitiikan toteuttamiselle ja rahastojen toiminnalle kaudella 2007–2013.

Komission tiedonanto, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2005, "Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka – Yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007–2013" [KOM(2005) 299 – ei julkaistu EUVL:ssä].

TALOUDEN ELVYTTÄMINEN

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, "Koheesiopolitiikka: investointeja reaalitalouteen" [KOM(2008) 876 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä]. Yhteisö rahoittaa reaalitaloutta pääasiassa koheesiopolitiikan varoista. Komissio esittelee joukon osaavaa työvoimaa, yritysten toimintaympäristöä, infrastruktuuria ja energiaa sekä tutkimusta ja innovointia koskevia tavoitteita Euroopan talouden elpymisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Komissio suunnittelee myös julkisten investointien lisäämistä kaudella 2007–2013.

Komission tiedonanto Eurooppa-neuvostolle - Euroopan talouden elvytyssuunnitelma [KOM(2008) 800 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

ENERGIA – ASUNTOKANTA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 397/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuuden osalta. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa tuetaan rakennusten energiatehokkuutta edistäviä toimia. Tässä käsitellyssä asetuksessa säädetään puitteet alalla toteutettaville julkisille investoinneille. Kansallisia investointisuunnitelmia on kehitettävä tarkoitukseen parhaiten soveltuvalla alueellisella tasolla (kansallinen, alueellinen tai paikallinen). Koheesiopolitiikan varoilla on voitava tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien toteuttamia toimenpiteitä.

Näin ollen kaikki jäsenvaltiot voivat saada EAKR:n rahoitusosuudesta tukea menoihin, jotka liittyvät asuntokannan energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Muiden asuntokantaan liittyvien menojen osalta tukea saavat vain 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen EU:hun liittyneet valtiot. Asetuksen (EY) N:o 1080/2006 7 artiklaa, joka koskee kyseisten menojen tukikelpoisuutta, muutetaan vastaavasti.

Viimeisin päivitys 17.09.2010