LEADER +

Leader+ -yhteisöaloite on osa Euroopan unionin maaseudun kehittämispolitiikkaa, yhteisen maatalouspolitiikan toista pilaria (YMP). Ohjelmakaudella 2000-2006 sen tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden taloudellista toimintaa toteuttamalla yhdennettyjä, osallistumiseen kannustavia ja innovatiivisia alueellisia kehittämisstrategioita. Tässä tiedonannossa määritellään komission Leader+ -yhteisöaloitetta koskevat suuntaviivat ja painotetaan erityisesti alueiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto jäsenvaltioille, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2000, yhteisöaloitteen suuntaviivojen vahvistamisesta maaseudun kehittämiseksi (Leader+) [Muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Yhteisen maatalouspolitiikan (es de en fr) (YMP) uudistuksesta johtuvat maatalousalan muutokset, kuluttajien suuremmat vaatimukset, ympäristöpaineet, uusien tekniikoiden nopea leviäminen, väestön ikääntyminen ja maaseudun tyhjentyminen ovat maaseutualueisiin nykyisin vaikuttavia seikkoja. Maaseutualueilla on uudistetun maaseudun kehittämispolitiikan puitteissa ryhdytty pohtimaan niiden sosiaalis-taloudellista roolia ja tekemään rakenteellisia mukautuksia, jotta kyseisiin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan tehokkaasti.

Maaseudun kehittämistä koskeva yhteisön politiikka, joka on YMP:n toinen pilari ja tärkeä osa taloudellista ja sosiaalista koheesiota, ei rajoitu pelkästään maatalousalan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Sillä edistetään myös uudenlaisen toiminnan ja uusien työllistymismahdollisuuksien kehittämistä. Asiaa koskevia kokeilualoitteita olivat yhteisöaloitteet Leader I (1991-1994) ja Leader II (1994-1999), joiden avulla määriteltiin ja pantiin täytäntöön innovatiivisia, yhteistyöhön ja osallistumiseen perustuvia alueellisia lähestymistapoja.

Kaikille kyseiseen kokeiluun osallistuneille toimijoille jäi siitä niin myönteinen yleiskuva, että komissio halusi edetä asiassa pidemmälle. Tästä syystä se sisällytti rakennerahastoja koskeviin yleisiin sääntöihin kaudeksi 2000-2006 maaseudun kehittämistä koskevan uuden yhteisöaloitteen nimeltä Leader+.

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Tavoitteet

Vaikuttaa siltä, että maaseutualueiden erityisten voimavarojen kehittäminen asianmukaisen ja paikallisiin oloihin mukautetun kehittämisstrategian puitteissa on yhä välttämättömämpi toimenpide, jotta kyseiset alueet saadaan sopeutettua perinpohjaisesti muuttuvaan sosiaalis-taloudelliseen tilanteeseen.

Leader I- ja Leader II -aloitteiden täytäntöönpanosta saatiin seuraavia kokemuksia:

• Vahvuudet: paikallisten toimijoiden saaminen mukaan alueensa tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon; hajautettu ja kokonaisvaltainen alueellinen lähestymistapa, joka perustuu alhaalta ylöspäin kanavoituun toimintaan; maaseutualueiden välinen kokemusten vaihto verkostoitumisen avulla; valmius huomioida pienimuotoista toimintaa, jolla pystytään tukemaan pieniä hankkeiden vetäjiä.
• Heikkoudet: joissain jäsenvaltioissa tuensaajien valinnan ja näin ollen ohjelmien käynnistämisen viivästyminen, hauraiden kumppanuuksien luominen, useiden erilaisten menettelyjen kasautuminen tai rahoitusvarojen hajauttaminen.

Leader+ -aloite toimii kokeilulaboratoriona uusille kokonaisvaltaisille ja kestäville maaseudun kehittämistä koskeville lähestymistavoille. Nämä lähestymistavat täydentävät asiaa koskevia kansallisia ja yhteisön politiikkoja rakennerahastojen, erityisesti tavoitteen 1, tavoitteen 2 ja tavoitteen 3, pääohjelmissa.

Leader+:n tavoitteena on näin ollen rohkaista maaseudun toimijoita pohtimaan alueensa kehitysmahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä. Paikalliset toimijat toteuttavat itse kehittämänsä omaperäisen toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on testata uusia menettelytapoja

• luonnon- ja kulttuuriperinnön hyödyntämiseksi
• taloudellisen ympäristön parantamiseksi ja sitä kautta työpaikkojen luomiseksi
• maaseutuyhteisön organisointivalmiuksien parantamiseksi.

Yhteistyö on olennainen osa Leader+ -aloitetta. Sitä voidaan toteuttaa jäsenvaltion eri alueiden kesken, useiden jäsenvaltioiden alueiden kesken ja tarvittaessa laajemminkin. Tämän lisäksi merkittävän laajan verkostotyöskentelyn tavoitteena on tuoda esille ja levittää uusia, asianmukaisiksi osoittautuvia maaseudun kehittämisen malleja.

Rahoitusta koskevat määräykset

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ohjausosastosta Leader+ -aloitteeseen kaudella 2000-2006 myönnettävät yhteisön määrärahat ovat 2 020 miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina ilmaistuna.

Leader+ -aloitteesta voidaan tukea kaikkia toimenpiteitä, joiden rahoittajana voi olla EMOTR:n ohjausosasto, EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto. Yhteisrahoituksen kohteena voivat olla kaikki menot, jotka liittyvät verkostoihin osallistumiseen sekä ohjelman edistämiseen, siitä tiedottamiseen ja sen hallintoon, seurantaan ja arviointiin. Pienikokoisia hankkeita lukuun ottamatta infrastruktuuri-investoinnit eivät ole tukikelpoisia eivätkä myöskään tuottavat investoinnit, joiden suuruus ylittää tietyn määritellyn enimmäismäärän.

Leader+ -aloitteeseen sovelletaan rakennerahastoja koskevassa yleisasetuksessa määriteltyjä yhteisön rahoitusosuutta koskevia säännöksiä. EMOTR:n ohjausosaston osuus tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on enintään 75 prosenttia tavoite 1 -alueilla ja enintään 50 prosenttia muilla alueilla.

SOVELTAMISALA

Päinvastoin kuin Leader I:n ja II:n tapauksessa, kaikki maaseutualueet ja erityisesti ne alueet, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet yhteisöaloitteisiin, täyttävät Leader+:n tukiedellytykset. Yhteisön varojen keskittämiseksi lupaavimpiin ehdotuksiin aloitteen ohjelmalohkoihin 1 ja 2 kuuluvaa yhteisön rahoitustukea myönnetään kuitenkin vain rajatulle määrälle alueita. Kansalliset viranomaiset ottavat tämän vuoksi käyttöön avoimen ja tiukan valintamenettelyn, joka mahdollistaa yhden tai useamman kansallisen ehdotuspyynnön avulla maaseutualueiden valinnan Leader+ -aloitteen tuensaajiksi. Tämä valinta perustuu yhteisön suuntaviivoissa määriteltyihin yleisiin perusteisiin sekä erityisperusteisiin, joissa otetaan huomioon alueiden erityispiirteet ja ne tavoitteet, jotka jäsenvaltiot pyrkivät Leader+:n avulla saavuttamaan.

Tukikelpoisiksi määritellyt maaseutualueet eivät välttämättä noudata valtion hallinnollista jaottelua tai rakennerahastojen tavoitteiden 1 tai 2 mukaisia tukitoimia varten vahvistettua aluejakoa. Ne ovat pienikokoisia maaseutualueita, jotka muodostavat maantieteellisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti yhtenäisen kokonaisuuden ja joilla on käytössään resursseja, jotka mahdollistavat kehittämisstrategian täytäntöönpanon. Yleisesti ottaen maaseutualueen asukasluvun on oltava yli 10 000 mutta tiheästi asutetuilla alueilla kuitenkin enintään 100 000, eli 120 asukasta/km2. Joidenkin Pohjois-Euroopan alueiden osalta hyväksytään kuitenkin asianmukaisesti perusteltuja poikkeuksia näistä vaatimuksista.

TUENSAAJAT

Leader+ -aloitteen tuensaajat ovat "paikallisiksi toimintaryhmiksi" kutsuttuja yhteistyökumppaneita. Ne ovat alueensa kehittämisstrategian vetäjiä, jotka vastaavat strategian täytäntöönpanosta erityisen kehittämissuunnitelman perusteella.

Paikalliset toimintaryhmät muodostavat avoimen paikallisen kumppanuuden, jossa eri kumppanien valtuudet ja vastuualat erotellaan selvästi toisistaan. Nämä ryhmät muodostavat tasapainoisen ja edustavan joukon alueen eri sosiaalis-taloudellisiin piireihin kuuluvista toimijoista. Talouselämän osapuolten ja yhdistysten osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia paikallisesta kumppanuudesta.

Paikallisen toimintaryhmän jäsenten on oltava paikallisia toimijoita. Kyseiset kumppanit joko valitsevat itselleen hallinnollisen ja taloudellisen johtajan, jolla on valmiudet hallinnoida julkisia avustuksia, tai kumppanit kuuluvat oikeudellisesti sitovaan yhteiseen järjestelmään, jolla taataan samojen tehtävien suorittaminen.

OHJELMALOHKOT

Leader+ -yhteisöaloite jakautuu kolmeen ohjelmalohkoon seuraavasti:

• Ohjelmalohko 1: tuki alueellisiin ja yhteisiin maaseudun kehittämistä koskeviin pilottistrategioihin, jotka perustuvat alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan ja horisontaaliseen kumppanuuteen.
• Ohjelmalohko 2: tuki alueiden väliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
• Ohjelmalohko 3: kaikkien Euroopan unionin maaseutualueiden verkottaminen, olivatpa ne Leader+ -aloitteen tuensaajia tai eivät, sekä kaikkien maaseudun kehittämisen alan toimijoiden verkottaminen.

Ohjelmalohko 1 - Alueelliset ja yhteiset maaseudun kehittämistä koskevat pilottistrategiat

Tästä ohjelmalohkosta tuetaan maaseutualueita, joilla suunnitellaan ja pannaan täytäntöön kehittämistä koskeva yhteinen ja kestävä pilottistrategia. Alueiden on esitettävä kansallisille viranomaisille edustavaan kumppanuuteen perustuva kehittämissuunnitelma, jossa keskitytään johonkin alueelle tyypilliseen tärkeään aiheeseen.

Paikallisten toimintaryhmien kehittämissuunnitelmissa on otettava ehdottomasti huomioon seuraavat seikat:

• Strategian on edistettävä toimijoiden, sektorien ja hankkeiden välistä vuorovaikutusta ja keskityttävä alueelle tyypillisiä erityisominaisuuksia ja/tai voimavaroja ja/tai taitotietoa koskevaan tärkeään aiheeseen.Erityisen tärkeitä aiheita ovat seuraavat: uuden taitotiedon ja uusien tekniikoiden käyttö, elämänlaadun parantaminen, luonnonvarojen ja kulttuuritarjonnan korostaminen, mukaan luettuina Natura 2000 -alueet, sekä paikallisten tuotteiden esille tuominen erityisesti siten, että pienten tuotantorakenteiden markkinoille pääsyä helpotetaan yhteisillä toimenpiteillä. Yhteisön ensisijaisena tavoitteena on niin ikään nuorten ja naisten työ- ja/tai toimintamahdollisuuksien lisääminen.
• Kehittämisstrategiasta on käytävä ilmi, että se on tiiviisti sidoksissa asianomaiseen alueeseen, erityisesti sosiaalis-taloudellisen elinkelpoisuuden ja kestävyyden kannalta.
• Strategiasta on käytävä ilmi sen kokeileva ja innovatiivinen luonne.Maaseudun kehittämistä koskevien omaperäisten ja kunnianhimoisten lähestymistapojen tarkoituksena on hyödyntää Leader I:n ja II:n soveltamisessa saatuja kokemuksia. Niillä testataan alueille ja Leader-menettelylle uusia, innovatiivisia kehittämismenetelmiä.Strategian "kokeilevaa" luonnetta voidaan arvioida eri tavoin: uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen; uusien innovatiivisten menetelmien käyttöönotto käytettävissä olevien resurssien hallinnoimiseksi; sellaisten taloussektorien yhteistoiminta, jotka ovat perinteisesti olleet erillään toisistaan; omaperäisten keinojen kehittäminen organisaatiota ja paikallisväestön toimintaan mukaan ottamista varten.
• Strategian on täydennettävä pääohjelmien tukitoimenpiteitä.

Ohjelmalohko 2 - Maaseutualueiden välisen yhteistyön tukeminen

Maaseutualueiden välistä yhteistyötä tukevaa ohjelmalohkoa 2 sovelletaan ainoastaan ohjelmalohkoon 1 valituilla maaseutualueilla. Ohjelmalohkossa 2 rahoitetaan menoja, jotka aiheutuvat yhteistyöhön alkuvaiheessa myönnettävästä teknisestä avusta sekä varsinaisista yhteisistä toimista.

Yhteistyön avulla maaseutualueilla voidaan saavuttaa yhteisen hankkeen elinkelpoisuuteen tarvittava kriittinen massa ja kumppaneiden välinen täydentävyys. Yhteistyötä toteutetaan jakamalla taitotietoa ja/tai kyseisille alueille jakaantuneita inhimillisiä ja rahoituksellisia voimavaroja. Seuraavat kaksi yhteistyömuotoa ovat mahdollisia:

• Saman jäsenvaltion eri maaseutualueiden välillä toteutettava yhteistyö.Vaikka yhteistyötä tekevien alueiden ei välttämättä tarvitse saada tukea Leader+ -aloitteesta, yhteistyön aiheiden on oltava ensisijaisesti tästä aloitteesta tukea saavien alueiden kehittämissuunnitelmissa määriteltyjä aiheita.
• Eri jäsenvaltioiden alueiden välillä toteutettava yhteistyö.Leader+:ssa valittujen alueiden lisäksi jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön voidaan ottaa mukaan myös Leader I:ssä ja Leader II:ssa valittuja alueita, tai muita maaseutualueita, jotka on organisoitu Leader-menettelyn mukaan. Vaikka yhteisön osarahoitusta voivat saada vain Leader+:ssa valitut alueet, kannustetoimiin liittyvät menot ovat tukikelpoisia kaikilla toimintaan osallistuvilla alueilla. Jos Leader+:ssa valittu alue suunnittelee valtioiden välistä yhteistyötä Leader-menettelyn mukaisesti organisoidun yhteisön ulkopuolisen alueen kanssa, tähän yhteistyöhön liittyvät menot ovat Leader+ -alueen osalta tukikelpoisia.

Ohjelmalohko 3 - Verkottaminen

Taitotiedon, kokemusten ja tietojen vaihto maaseudun kehittämisen alan saavutuksista on yksi Leader+:n ensisijaisista tavoitteista. Kaikkien Leader+ -yhteisöaloitteen tuensaajien on tämän vuoksi osallistuttava aktiivisesti verkoston toimintaan.

Kaikkien maaseutualueiden, olivatpa ne yhteisöaloitteen tuensaajia tai eivät, sekä kaikkien alueellisiin menettelyihin osallistuvien organisaatioiden ja hallintojen, kuten maaseudun EU-tietokeskusten, jotka toimivat maaseutualueilla Euroopan unionia koskevina tiedotustoimipisteinä, verkottaminen edistää yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa.

Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä säännökset, jotka ovat tarpeen verkon toiminnan edistämisestä vastaavan yksikön perustamiseksi kansallisella tasolla. Tämän yksikön tehtävänä on verkon toiminnan edistäminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja analysointi sekä niistä tiedottaminen, kokemusten ja taitotiedon vaihdon organisointi vähiten kehittyneiden alueiden hyväksi sekä lähialueiden kanssa toteutettavaan ja kansainväliseen yhteistyöhön osoitettava tekninen apu.

Komissio perustaa Euroopan maaseutualueiden seurantakeskuksen, jonka kustannukset voivat olla enintään 2 prosenttia Leader+:n kokonaismäärärahoista. Seurantakeskus vastaa alueiden verkottamisesta yhteisön tasolla sekä verkon toiminnan edistämisestä, ja sen tavoitteet ovat seuraavat:

• maaseudun kehittämisen alalla toteutettuja yhteisön toimia ja Euroopan maaseutualueiden kehityssuuntauksia koskevien tietojen keruu ja levitys
• maaseudun paikallista kehittämistä koskevien hyvien käytäntöjen keruu, vahvistaminen ja levitys
• Leader+ -aloitteen tuensaajien välisten Euroopan tason tapaamisten organisointi ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen
• toiminnan edistämisestä vastaaville kansallisille viranomaisille myönnettävä, yhteistyötä edistävä apu
• raporttien laatiminen Leader+:n täytäntöönpanosta ja siitä saaduista kokemuksista.

TÄYTÄNTÖÖNPANO

Leader+ -yhteisöaloiteohjelmat

Komissio toteuttaa kokonaismäärärahojen ohjeellisen jakamisen jäsenvaltioittain (ks. asiakirjan lopussa oleva taulukko). Jäsenvaltiot kuulevat tämän jaon perusteella edustavimpia kumppaneitaan kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla. Kuuden kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ne toimittavat komissiolle Leader+ -yhteisöaloiteohjelmansa. Komissio hyväksyy nämä ohjelmat viiden kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta ja päättää EMOTR:n ohjausosaston osuudesta. Vuonna 2001 hyväksyttiin 56 ohjelmaa, joista 11 kansallisella tasolla ja 45 alueellisella tasolla. Loput 17 ohjelmaa hyväksytään vuoden 2002 ensimmäisellä vuosineljänneksellä (ks. tämän asiakirjan lopussa oleva yhteenvetotaulukko).

Kaikki jäsenvaltiot päättivät laatia toimenpideohjelmat, joihin liitetään ohjelma-asiakirjan täydennys. Kaikissa yhteisöaloiteohjelmissa on tuotava ennakkoarvioinnin tulosten mukaisesti esille seuraavat seikat:

• alueen vahvuudet, heikkoudet ja mahdollisuudet
• tavoitteet ja strategia niiden saavuttamiseksi
• paikallisten toimintaryhmien valinnassa sovellettavat perusteet, menettely ja aikataulu.Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle niiden paikallisten toimintaryhmien määrä, jotka se aikoo valita yhden tai useamman tarjouspyynnön avulla kahden vuoden kuluessa yhteisöaloiteohjelman hyväksynnästä.
• kansainvälistä ja alueiden välistä yhteistyötä koskevien hankkeiden valintamenettely
• rahoitussuunnitelma kunkin toimintalinjan, vuoden ja rahoituslähteen osalta
• määräykset, jotka ovat tarpeen kenttätoimien toteuttamisessa, talous- ja rahoitushallinnossa, seurannassa ja valvonnassa sekä tukitoimenpiteiden arvioinnissa
• lopullisille tuensaajille ja suurelle yleisölle suunnattavat tiedotustoimet
• suunniteltujen menettelyjen koherenssi ja niiden tuoma lisäarvo sekä alueella odotetut vaikutukset.

Hallinto, valvonta, seuranta ja arviointi

Leader+ -aloitteessa sovelletaan rakennerahastoista annetussa yleisasetuksessa vahvistettuja tukitoimenpiteiden hallintoa, valvontaa, seurantaa ja arviointia koskevia säännöksiä.

29.Varainhoidon suhteen ohjelmassa on esitettävä selvästi hallintojärjestelyt sekä rahavirtojen liikkeellelaskuun ja kiertoon liittyvät yhteisön tason menettelyt. Käyttöön otettujen menettelyjen avulla on lisäksi varmistettava menojen tehokas valvonta.

Seurantakomitea vastaa paikallisten toimintaryhmien tasolla tukitoimenpiteiden seurannasta. Tässä se käyttää apunaan rahoituksellisia ja rakenteellisia indikaattoreita, joilla analysoidaan rahoituksen toteutumista, toimien tosiasiallista toteutumista ja toimien vaikutusta alueella. Tulokset toimitetaan tämän jälkeen Euroopan seurantakeskukselle yhdistämistä ja levittämistä varten. Alueellisella ja kansallisella tasolla toimiva ohjauskomitea kokoontuu kerran kuussa analysoimaan Leader+:n täytäntöönpanon edistymistä.

Kunkin jäsenvaltion yhteisöaloiteohjelmat esitellään Leader+ -sivustossa, jota koskeva linkki löytyy maatalouden pääosaston www-sivustolta.

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

Komission päätös C(2000)1220, tehty 12.5.2000, Leader+ -yhteisöaloitteen maksusitoumusmäärärahojen ohjeellisesta jaosta jäsenvaltioittain ohjelmakaudella 2000-2006. Määrärahat jakautuvat seuraavasti:

Komission päätökset Leader+ -yhteisöaloitteen kansallisten / alueellisten ohjelmien hyväksymisestä:

Viimeisin päivitys 04.05.2004