Asetuksen tavoitteena on varmistaa salmonellan tehokas havaitseminen tuotannon kaikissa vaiheissa, etenkin alkutuotannossa (tässä yhteydessä siipikarjan ja muun karjan jalostuksessa ja kasvatuksessa) ja eläinten rehuissa, sen esiintyvyyden ja kansanterveydelle aiheuttaman riskin vähentämiseksi.
Salmonella on terveiden lintujen ja nisäkkäiden suolistossa yleisesti esiintyvä bakteeri, joka voi aiheuttaa ihmisillä salmonelloosi-nimistä tautia. Se voi tarttua bakteerin saastuttamista elintarvikkeista, ennen kaikkea munista ja sianlihasta mutta myös siipikarjanlihasta. Salmonelloosin oireita ovat esimerkiksi kuume, ripuli ja vatsakrampit.
Soveltamisala
Asetus koskee
Asetusta ei sovelleta yksityiseen kotikäyttöön tarkoitettuun alkutuotantoon eikä alkutuotannon tuotteiden toimittamiseen pieninä määrinä suoraan paikallisille kuluttajille tai liikkeille.
EU:n tavoitteet
EU-maita kuultuaan Euroopan komissio on ehdottanut alkutuotantoa koskevia valvontatavoitteita. Tavoitteet on ilmaistu parven tai karjan suurimpana sallittuna taudin saaneiden eläinten prosenttiosuutena, vähentämistä koskevana vähimmäisvaatimuksena ja enimmäismääräaikana, jonka kuluessa tavoitteet on saavutettava.
EU:n tavoitteet on saavutettava kolmen vuoden kuluessa kullekin eläinryhmälle seuraavasti määrätystä aloitusvuodesta:
Kansalliset valvontaohjelmat
EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi EU-maiden oli laadittava kansalliset valvontaohjelmat, joiden on katettava vähintään rehun tuotanto, kotieläintalouden alkutuotanto sekä elintarvikkeiden jalostus ja valmistus. Ohjelmissa on
Euroopan komissio hyväksyi kansalliset ohjelmat ja osallistui niiden rahoittamiseen.
Munat
Asetusta (EY) N:o 2160/2003 on muutettu komission asetuksella (EY) N:o 1237/2007, jolla kielletään salmonellatartunnan saaneiden munivien kanojen parvista peräisin olevien munien saattaminen markkinoille.
Muut elintarvikkeet
Asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 vaadittuja toimia täydennetään koko elintarvikeketjussa salmonellabakteeria, L. monocytogenes -bakteeria ja muita zoonoosien aiheuttajia tai niiden indikaattoreita koskevilla mikrobiologisilla vaatimuksilla, jotka vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 2073/2005. Siinä säädetään tiettyjä mikro-organismeja koskevista mikrobiologisista vaatimuksista ja säännöistä, joita elintarvikealan toimijoiden on noudatettava asetuksessa (EY) N:o 852/2004 asetettujen elintarvikehygieniavaatimusten suhteen.
Pelkkä mikrobiologinen testaus ei takaa testattujen elintarvikkeiden turvallisuutta, mutta vaatimukset toimivat tavoitteina ja viitekohtina, joiden avulla elintarvikealan yritykset ja viranomaiset voivat hallita ja valvoa elintarvikkeiden turvallisuutta.
Salmonellaa koskevat erityistakuut tiettyihin EU-maihin suuntautuvassa kaupassa
Parville tai elintarvikkeille on tehtävä salmonellatesti ennen niiden myyntiä Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan (elävät eläimet, munat ja liha) tai Tanskaan (munat), ja tulokset on kirjattava asianmukaiseen EU:n terveystodistukseen.
Tuonti
Jotta EU:n ulkopuoliset maat voisivat viedä EU:hun elävää siipikarjaa, siitosmunia tai syötäväksi tarkoitettuja munia, niillä on oltava käytössä vastaavat valvontaohjelmat kuin EU-maissa. Ohjelmien hyväksymisestä säädetään komission päätöksessä 2007/843/EY. EU:hun tuotavien elintarvikkeiden on noudatettava elintarviketurvallisuusvaatimuksia, ja niistä on annettava EU:ssa noudatettuja prosessin hygieniavaatimuksia vastaavat takeet.
Eurooppalaiset ja kansalliset vertailulaboratoriot
Komissio on nimennyt kutakin merkittävintä zoonoosien aiheuttajaa varten eurooppalaisen vertailulaboratorion ja rahoittaa niiden työohjelmia. EU-maat ovat nimenneet zoonoosien aiheuttajien analysointia ja testausta varten kansalliset vertailulaboratoriot.
Kertomukset
Elintarvikkeiden kautta tarttuvien tautien aiheuttajien esiintymisestä ihmisissä, elintarvikkeissa, eläimissä ja rehuissa on tietoa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen verkkosivustolla. Erityisesti on syytä panna merkille, että ihmisten salmonelloositapaukset ovat vähentyneet lähes 200 000 tapauksen vuositasosta vuonna 2004 noin 90 000 tapaukseen vuonna 2014.
Asetusta on sovellettu 12. kesäkuuta 2004 alkaen.
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1–15)
Asetukseen (EY) N:o 2160/2003 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
Neuvoston päätös 95/410/EY, tehty 22 päivänä kesäkuuta 1995, Suomeen ja Ruotsiin vietävän teurassiipikarjan alkuperälaitoksessa otettavien näytteiden avulla tapahtuvaa mikrobiologista testausta koskevista säännöistä (EYVL L 243, 11.10.1995, s. 25–28)
Komission päätös 2003/644/EY, tehty 8 päivänä syyskuuta 2003, salmonellaa koskevien lisätakeiden vahvistamisesta Suomeen ja Ruotsiin lähetettävien jalostukseen tarkoitetun siipikarjan sekä siipikarjan jalostukseen tai tuotantoon tarkoitettujen untuvikkojen osalta (EUVL L 228, 12.9.2003, s. 29–34)
Komission päätös 2004/235/EY, tehty 1 päivänä maaliskuuta 2004, salmonellaa koskevien lisätakeiden vahvistamisesta Suomeen ja Ruotsiin lähetettävien munivien kanojen osalta (EUVL L 72, 11.3.2004, s. 86–90)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1–54)
Komission asetus (EY) N:o 1688/2005, annettu 14 päivänä lokakuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 täytäntöönpanemisesta Suomeen ja Ruotsiin tarkoitetuilta tietyn lihan ja munien lähetyksiltä vaadittavien salmonellaa koskevien erityistakuiden osalta (EUVL L 271, 15.10.2005, s. 17–28)
Komission asetus (EY) N:o 2073/2005, annettu 15 päivänä marraskuuta 2005, elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1–26)
Komission asetus (EY) N:o 1177/2006, annettu 1 päivänä elokuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse vaatimuksista, jotka koskevat erityisten valvontamenetelmien käyttöä siipikarjassa esiintyvän salmonellan kansallisissa valvontaohjelmissa (EUVL L 212, 2.8.2006, s. 3–5)
Komission asetus (EY) N:o 1237/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 ja päätöksen 2006/696/EY muuttamisesta Salmonella-tartunnan saaneiden munivien kanojen parvista peräisin olevien munien markkinoille saattamisen osalta (EUVL L 280, 24.10.2007, s. 5–9)
Komission asetus (EY) N:o 213/2009, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 ja asetuksen (EY) N:o 1003/2005 muuttamisesta Gallus gallus -jalostusparvissa ja jalostuskalkkunoissa esiintyvän salmonellan valvonnan ja testauksen osalta (EUVL L 73, 19.3.2009, s. 5–11)
Komission asetus (EU) N:o 200/2010, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta Gallus gallus -lajin täysikasvuisissa siitosparvissa esiintyvien salmonellan serotyyppien vähentämistä koskevan unionin tavoitteen osalta (EUVL L 61, 11.3.2010, s. 1–9)
Komission asetus (EU) N:o 517/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta lajin Gallus gallus munivissa kanoissa esiintyvien tiettyjen salmonellan serotyyppien vähentämistä koskevan unionin tavoitteen osalta sekä asetuksen (EY) N:o 2160/2003 ja komission asetuksen (EU) N:o 200/2010 muuttamisesta (EUVL L 138, 26.5.2011, s. 45–51)
Komission asetus (EU) N:o 200/2012, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 säädetystä broileriparvissa esiintyvän Salmonella enteritidisin ja Salmonella typhimuriumin vähentämistä koskevasta unionin tavoitteesta (EUVL L 71, 9.3.2012, s. 31–36)
Viimeisin päivitys: 28.07.2016