Laajentumisstrategia 2011–2012

Euroopan komissio esittelee tiedonannossa laajentumisstrategiansa vuosiksi 2011–2012. Se esittelee laajentumisprosessin edistymistä Länsi-Balkanilla, Turkissa ja Islannissa ja määrittelee tulevat painopisteensä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 12 päivänä lokakuuta 2011, ”Laajentumisstrategia sekä vuosien 2011 ja 2012 tärkeimmät haasteet” [KOM(2011) 666 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Laajentumisprosessi on edennyt uuteen vaiheeseen, kun Kroatian liittymisneuvottelut on saatu päätökseen. Maan on tarkoitus liittyä Euroopan unioniin (EU) vuoden 2013 puolivälissä. Komissio aikoo hyödyntää näitä onnistuneita kokemuksia muiden valtioiden kanssa käytävissä tulevissa neuvotteluissa.

Tiedonannossa arvioidaan EU:n laajentumiskehityksen nykytilaa ja määritellään sen vuosia 2011–2012 koskevan strategian painopisteet sekä resurssit, jotka se aikoo ottaa käyttöön tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Vuosia 2011–2012 koskevan laajentumisstrategian painopisteet

Komissio on asettanut laajentumisstrategialle seuraavat tavoitteet:

oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen ja julkishallinnon uudistaminen
tiedotusvälineiden sananvapauden turvaaminen
alueellisen yhteistyön tehostaminen ja sovinnon rakentaminen Länsi-Balkanilla
ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden talouden elpymisen tukeminen ja niiden talouksien nivominen Eurooppa 2020 -strategiaan
liikenne- ja energiaverkkojen kehittäminen.

Länsi-Balkanin maiden edistyminen

Liittymisneuvottelut Kroatian kanssa saatiin päätökseen kesäkuussa 2011 sen täytettyä liittymisehdot. Liittymissopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2011. Kroatian on määrä liittyä EU:n jäseneksi 1. heinäkuuta 2013 edellyttäen, että ratifiointimenettelyt on saatu päätökseen.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia täyttää edelleen poliittiset jäsenyysehdot. Maassa on parhaillaan käynnissä parlamentin, tuomioistuinlaitoksen ja julkishallinnon uudistus. Sen on kuitenkin lisättävä tiedotusvälineiden sananvapautta ja tehostettava korruption torjuntaa. Komissio toistaa ehdotuksensa liittymisneuvottelujen aloittamisesta.

Montenegro sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2010. Maa on sen jälkeen parantanut lainsäädäntöään ja institutionaalista kehystään, mutta sen on jatkettava korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumista. Komissio on suositellut liittymisneuvottelujen aloittamista.

Albaniassa jo ennen toukokuun 2011 paikallisvaaleja alkanut poliittinen pattitilanne on jatkunut vaalien jälkeenkin. Albanian poliittisten voimien välinen vuoropuhelu on kuitenkin saatu vuoden loppupuolella käynnistettyä uudelleen. Maan edistyminen poliittisten jäsenyysehtojen täyttämisessä on ollut vähäistä, mutta se on pystynyt jonkin verran tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.

Bosnia-Hertsegovina ei ole pystynyt muodostamaan kansallista hallitusta lokakuussa 2010 pidettyjen vaalien jälkeen, ja sen vuoksi EU-jäsenyyden etenemisen mahdollistavien uudistusten toteuttaminen on viivästynyt. Maan hallintoon osallistuu edelleen kansainvälisiä toimijoita, joilla on toimeenpanovaltuudet.

Komissio on suositellut Serbialle ehdokasmaan asemaa sillä edellytyksellä, että Serbia käynnistää uudelleen vuoropuhelun Kosovon kanssa ja aloittaa ripeästi ja vilpittömässä mielessä tähän mennessä tehtyjen sopimusten täytäntöönpanon. Se ehdottaa myös liittymisneuvottelujen aloittamista Serbian kanssa heti, kun se on saavuttanut lisäedistystä suhteiden normalisoinnissa Kosovon kanssa. Komission lausunnossa todetaan, että Serbia on edistynyt merkittävästi Kööpenhaminassa vuonna 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamien poliittisten jäsenyysehtojen täyttämisessä. Lisäksi maa on luonut toimivan markkinatalouden ja onnistunut jonkin verran vakauttamaan talouttaan. Komission mielestä Serbia voi keskipitkällä aikavälillä täyttää jäsenyyteen liittyvät velvoitteet, kunhan edistyminen jatkuu.

Kosovossa (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 määritelmän mukaisesti) vuosia 2010–2011 leimasivat aikaistetut parlamenttivaalit sekä uuden presidentin valinta huhtikuussa 2011. Tästä syystä maa on edistynyt uudistuksissaan vain vähän, vaikka tuloksia onkin saavutettu kaupan alalla ja perustamalla EU:hun liittymistä käsittelevä kansallinen neuvosto. Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio ovat kuitenkin edelleen huolestuttavalla tasolla. Komissio on kuitenkin ehdottanut vuoden 2009 tiedonannossa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista erityisesti viisumipolitiikan ja kaupan sekä EU:n ohjelmiin osallistumisen aloilla.

Turkin edistyminen

Liittymisstrategiassa korostetaan, että Turkki on kaupan ja ulkomaisten investointien osalta jo pitkälti yhdentynyt EU:hun tulliliiton välityksellä. Maan on kuitenkin jatkettava toimiaan poliittisten jäsenyysehtojen täyttämiseksi. Perusoikeuksien, kuten sananvapauden sekä naisten oikeuksien ja uskonnonvapauden, kunnioittaminen on ratkaisevan tärkeää.

Turkilla on kansainvälisesti merkittävä rooli Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän vuoden 2011 tapahtumien kannalta. Turkin ja Kyproksen välisissä suhteissa on kuitenkin edelleen jännitteitä. Komissio aikoo ottaa käyttöön uuden myönteisen asialistan, joka mahdollistaa tehostetun vuoropuhelun ja yhteistyön Turkin kanssa.

Islannin edistyminen

Vuosien 2008–2009 aikana Islannin talousjärjestelmä romahti. Maan talous on elpynyt vähitellen, ja poliittinen tilanne on onnistuttu säilyttämään jokseenkin vakaana, mikä on mahdollistanut EU-jäsenyysprosessin jatkamisen. Islanti on jo hyvin pitkälle yhdentynyt EU:hun. Tiedonannon mukaan Islannin ja EU:n väliset neuvottelut ovat sujuneet hyvin.

Laajentumisprosessin tukeminen

Komissio tukee laajentumisprosessia seuraavin tavoin:

rahoitustuki, jota annetaan pääasiassa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA); IPA:n määrärahat vuosiksi 2007–2013 ovat 11,6 miljardia euroa
viisumivapaus ja liikkuvuus, joilla kannustetaan maita toteuttamaan uudistuksia
tiedotus ja viestintä, joiden avulla voidaan saavuttaa kansalaisten tuki.

See also