EU:n nuorisostrategia

Tässä tiedonannossa esitetään uutta Euroopan nuorisopolitiikkaa koskevaa strategiaa. Siinä lähestytään nuorisokysymyksiä monialaisesta näkökulmasta ja vahvistetaan yhteistyötä kaikilla päätöksenteon tasoilla.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2009 – EU:n nuorisostrategia: satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin – Uudistetulla avoimella koordinointimenetelmällä kiinni nuorison haasteisiin ja mahdollisuuksiin [KOM(2009) 200 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tässä tiedonannossa esitetään tulevan nuorisopolitiikan strategia. Sen tavoitteena on omaksua monialainen lähestymistapa, jolla parannetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia Euroopassa, jotta he voivat selviytyä erityisesti koulutukseen, työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja terveyteen liittyvistä nykyisistä haasteista. Nuorille olisi annettava resurssit ja mahdollisuudet itsenäistyä.

Tämänhetkisillä yhteistyöpuitteilla, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2009, on tuotu nuorisoa koskeva ulottuvuus myös muille politiikanaloille ja vaikutettu kansalliseen päätöksentekoon. Tästä huolimatta puitteet kaipaavat kehittämistä paitsi koordinoinnin myös muihin politiikanaloihin kohdistuvien vaikutustensa puolesta. Puitteiden kattavuutta on myös laajennettava, jotta tavoitetaan ne nuoret, joilla on heikommat mahdollisuudet kuin muilla.

EU:n nuorisovision perustana on kaksi lähestymistapaa: nuoriin satsaaminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisääminen. Ehdotetussa uudessa strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin nuoriin, joilla on heikommat mahdollisuudet kuin muilla. Nuorisopolitiikan ja muiden politiikanalojen välisiä yhteyksiä ja yhteistä päätöksentekoa kohennetaan uudistetun avoimen koordinointimenetelmän avulla. Viimeksi mainitun yhteydessä nuorille annetaan myös tilaisuus ilmaista itseään jäsennellyn vuoropuhelun kautta.

Uusi pitkän tähtäimen strategia koostuu kolmesta laaja-alaisesta ja toisiinsa kytkeytyvästä tavoitteesta, jotka liittyvät läheisesti uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman tavoitteisiin; sen kunkin tavoitteen yhteydessä ehdotetaan useita toiminta-aloja. Jokainen toiminta-ala koostuu lyhyen aikavälin tavoitteesta sekä toimista, joihin jäsenvaltiot ja komissio ryhtyvät oman toimivaltansa mukaisesti. Tavoitetta ja toimia arvioidaan kolmen vuoden välein.

Tavoitteeseen, jonka mukaan nuorten mahdollisuuksia koulutukseen ja työntekoon on lisättävä ehdotetaan kuuluvaksi seuraavia toiminta-aloja:

Seuraavia toiminta-aloja ehdotetaan kuuluvaksi tavoitteeseen, jonka mukaan nuorten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan on parannettava:

Tavoitteeseen, jonka mukaan nuorten ja muun yhteiskunnan välistä solidaarisuutta on edistettävä, kuuluvat seuraavat toiminta-alat:

Nuorisotyöstä voidaan saada lisäarvoa työttömyyden, heikon koulumenestyksen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen. Nuorisotyölle olisikin annettava enemmän tukea ja tunnustusta, ja sen pitäisi olla entistä ammattimaisempaa. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan lisäämään nuorisotyön rahoitusta ja parantamaan sen laatua sekä lisäämään nuorisotyöntekijöiden taitoja ja liikkuvuutta. Komissio on sitoutunut lisäämään nuorisotyön taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten tutkimista.

Uusissa nuorisoalan integroiduissa yhteistyöpuitteissa on kehitettävä monialaisia lähestymistapoja kaikilla politiikan tasoilla. Yhteistyöpuitteiden toimeenpanon seurantaa varten olisi käynnistettävä jatkuva ja säännöllinen vuoropuhelu sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioiden ja nuorten välillä. Päätöksenteon laadun parantamiseksi esitetään vertaisoppimiseen tähtääviä toimia, joita ovat poliittisen yhteistyön huippuseminaarit ja teknisen asiantuntemuksen klusterit ja joihin myös sidosryhmät osallistuisivat. Päätöksenteon olisi perustuttava tutkittuun tietoon. Tätä varten nykyiset nuorisoalan tiedonhankintavälineet olisi otettava käyttöön ja niitä olisi kehitettävä edelleen. Komissio esittää myös muiden tiedonhankintakeinojen, kuten tutkimusten ja Eurobarometri-kyselyiden, jatkokehittämistä. Lisäksi jo olemassa olevien EU-ohjelmien ja -rahastojen ja erityisesti Youth in Action -ohjelman avulla olisi tuettava nuorisopolitiikkaa ja tarjottava nuorille mahdollisuuksia, ja yleinen tiedonsaanti näistä mahdollisuuksista olisi taattava.

Viimeisin päivitys 09.10.2009