Monikielisyys - voimavara ja sitoumus
Tässä Euroopan komission tiedonannossa painotetaan kielellisen monimuotoisuuden arvoa EU:ssa. Siinä esitellään toimenpiteitä, joita olisi toteutettava monikielisyyden valtavirtaistamiseksi EU:n politiikan aloihin. Tavoitteena on saavuttaa Barcelonan tavoite, jonka mukaan EU:n kansalaisten olisi kyettävä viestimään kahdella kielellä oman äidinkielensä lisäksi.
SÄÄDÖS
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus (COM(2008) 566 final, 18.9.2008).
TIIVISTELMÄ
Tässä Euroopan komission tiedonannossa painotetaan kielellisen monimuotoisuuden arvoa EU:ssa. Siinä esitellään toimenpiteitä, joita olisi toteutettava monikielisyyden valtavirtaistamiseksi EU:n politiikan aloihin. Tavoitteena on saavuttaa Barcelonan tavoite, jonka mukaan EU:n kansalaisten olisi kyettävä viestimään kahdella kielellä oman äidinkielensä lisäksi.
TIEDONANNON TARKOITUS
-
Tiedonannossa ehdotetaan, että hyödynnetään olemassa olevia ohjelmia ja aloitteita, joiden tarkoituksena on edistää kieltenoppimista, kielitaidon arviointia ja kehittää tulkkien ja kääntäjien opetussuunnitelmia.
-
Sen tarkoituksena on parantaa opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, tiedottaa kielitaitoa koskevan tutkimuksen tuloksista, edistää luovuutta ja innovointia kieltenoppimisessa ja tarjota foorumi asianomaisille sidosryhmille parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten.
-
Tiedonannossa kannustetaan käyttämään tekstitystä ja edistetään eurooppalaisten teosten levitystä. Siinä tuetaan kieliin ja viestintäteknologioihin liittyviä hankkeita sekä rajat ylittävää hallinnollista yhteistyötä kielimuurin madaltamiseksi.
-
Tiedonannon tarkoituksena on myös vauhdittaa eurooppalaisten kielten edistämistä EU:n ulkopuolisissa maissa taloudellisten ja kulttuuristen siteiden vahvistamiseksi.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
-
Monikielisyydellä on tärkeä merkitys sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja työntekijöiden liikkuvuuden kannalta. Tämä on keskeinen teema vuonna 2008 tehdyssä neuvoston päätöslauselmassa, jossa käsitellään Euroopan monikielisyysstrategiaa.
-
On kiinnitettävä enemmän huomiota aikuisiin ja viralliseen koulutusjärjestelmään kuulumattomiin henkilöihin, sillä he ovat muita todennäköisemmin yksikielisiä. Tämä ajatus sisältyy elinikäisen oppimisen periaatteeseen, jota esitellään vuonna 2012 annetussa neuvoston suosituksessa, jossa EU-maita kehotetaan tarjoamaan kansalaisille työllistymismahdollisuuksia arkioppimisen yhteydessä hankitun kokemuksen perusteella.
-
Elinikäisen oppimisen periaatteella on keskeinen asema myös Erasmus+ -ohjelmassa, johon on koottu nykyiset EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmat ja joka tarjoaa useammalle eurooppalaiselle mahdollisuuden asua ja hankkia osaamista ulkomailla.
-
Kielimuuria voidaan EU:ssa madaltaa tiedotusvälineiden, uusien teknologioiden ja käännöspalvelujen avulla.
-
Kieltenoppimisen ja kielitaidon arvioinnin merkitystä korostetaan myös vuonna 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä monikielisyydestä ja kielitaidon kehittämisestä.
AVAINTERMIT
Elinikäisen oppimisen toimintaohjelma antaa EU:n kansalaisille mahdollisuuden aloittaa oppiminen missä tahansa elämänvaiheessa. Se kuuluu Erasmus+ -ohjelman alaisuuteen.
Lisätietoja on saatavana komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston verkkosivustolla.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Neuvoston päätöslauselma, tehty 21 päivänä marraskuuta 2008, Euroopan monikielisyysstrategiasta (2008/C 320/01) (EUVL C 320, 16.12.2008, s. 1-3).
Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (2012/C 398/01) (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1-5).
1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50-83).
Neuvoston päätelmät, annettu 20 päivänä toukokuuta 2014, monikielisyydestä ja kielitaidon kehittämisestä (2014/C 183/06) (EUVL C 183, 14.6.2014, s. 26-29).
Viimeisin päivitys: 19.12.2014