Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä myönnetään Euroopan unionin (EU) jäsenyysprosessissa mukana oleville maille tukea kaudella 2007–2013. IPAn avulla pyritään parantamaan tuen tehoa ja yhtenäisyyttä kanavoimalla se yhden tukikehyksen kautta institutionaalisten valmiuksien, rajatylittävän yhteistyön, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä maaseudun kehittämisen vahvistamiseen. Liittymistä valmistelevalla tuella edistetään ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden vakautus- ja assosiaatioprosessia, ja siinä otetaan huomioon maiden erityispiirteet ja se, kumpaan prosessiin kukin maa kuuluu.

Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä [Ks muutosasiakirjat].

Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) on Euroopan unioniin (EU) liittymistä valmistelevan prosessin rahoitusväline kaudella 2007–2013. Tuki toimitetaan mahdollisten ehdokasmaiden Eurooppa-kumppanuuksien ja ehdokasmaiden liittymiskumppanuuksien (koskevat tiettyjä Länsi-Balkanin maita ja Turkkia) pohjalta. Tukiväline on tarkoitettu joustavaksi, ja sen vuoksi siitä myönnetään tukea sen mukaan, miten kyseiset maat ovat edistyneet ja mitkä ovat niiden tarpeet komission arvioiden ja komission strategia-asiakirjojen perusteella.

Edunsaajamaat jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko ne liittymistä valmistelevassa prosessissa olevia ehdokasmaita vai vakautus- ja assosiaatioprosessissa mukana olevia mahdollisia ehdokasmaita:

Jos maiden asema muuttuu, liitteitä muutetaan päätöksellä, jonka neuvosto tekee määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

Myös muut maat voivat poikkeuksellisesti saada toimiinsa tukea liittymistä valmistelevasta tukivälineestä. Tämä edellyttää, että toimet ovat luonteeltaan alueellisia, rajat ylittäviä, maiden välisiä tai maailmanlaajuisia ja että niitä ei rahoiteta yhteisön muista ulkomaanavun tukivälineistä, jos näin voidaan edistää yhtenäisyyttä ja tehokkuutta.

Liittymistä valmisteleva tukiväline on suunniteltu vastaamaan paremmin edunsaajamaiden tarpeita liittymistä valmistelevan strategian yhteydessä. Sillä pyritään ennen kaikkea tukemaan instituutioiden ja oikeusvaltion, ihmisoikeuksien, myös perusvapauksien, vähemmistöjen oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden, hallinnollisten ja taloudellisten uudistusten, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, sovittelun ja jälleenrakennuksen sekä alueellisen ja rajat ylittävän yhteistyön lujittamista.

Kohdennetun, tehokkaan ja johdonmukaisen toiminnan varmistamiseksi liittymistä valmisteleva tukiväline on jaettu viiteen osa-alueeseen, jotka kattavat edunsaajamaiden tarpeiden mukaan määritellyt ensisijaiset tavoitteet. Kaksi osa-aluetta koskee kaikkia edunsaajamaita:

Tällä tavoin ehdokasmaita valmistellaan siihen, että ne voivat panna koko yhteisön säännöstön täytäntöön liittymisajankohdasta lähtien. Mahdolliset ehdokasmaat puolestaan saavat tukea lainsäädännön vähittäiseen yhdenmukaistamiseen yhteisön säännöstön kanssa. Mahdolliset ehdokasmaat voivat kuitenkin hyötyä ensimmäiseen osa-alueeseen kuuluvista toimista, jotka vastaavat kolmannesta, neljännestä tai viidennestä osa-alueesta tuettavia toimia. Pääasiallinen ero toimien täytäntöönpanossa on se, että rakenne- ja maatalousrahastojen täytäntöönpanon valmisteluun liittyvillä kolmella osa-alueella yhteisön varoja hallinnoidaan hajautetusti kunkin edunsaajamaan osalta erikseen.

Liittymistä valmisteleva tukiväline perustuu yleisten poliittisten suuntaviivojen mukaiseen monivuotiseen strategiseen suunnitteluun. Nämä suuntaviivat määritellään komission laajentumispaketissa, johon nyt sisältyy myös monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys. Rahoituskehys kuvataan taulukkona, jossa esitetään komission kullekin edunsaajamaalle tukivälineen eri osa-alueilla ehdottamat tukimäärät, joissa on otettu huomioon kunkin maan tarpeet ja hallinnolliset valmiudet Kööpenhaminassa sovittujen jäsenyysehtojen mukaisesti. Taulukko kattaa seuraavat kolme vuotta.

Strateginen suunnitelma muodostuu puolestaan monivuotisista ohjeellisista suunnitteluasiakirjoista, joiden lähtökohtana on monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys. Asiakirjat laaditaan kullekin edunsaajamaalle ja niissä kuvataan asianomaisen maan osalta suunnitellut pääasialliset toimenpidealat.

Käytännön toiminnan osalta ohjeellisiin suunnitteluasiakirjoihin perustuvat yksivuotiset tai monivuotiset ohjelmat (riippuen siitä, mihin tukivälineen osa-alueeseen ne kuuluvat) hyväksyy komissio. Ohjelmat toteutetaan kolmen hallintomenettelyn mukaisesti (keskitetty hallinnointi, hajautettu hallinnointi tai yhteishallinnointi).

Liittymistä valmistelevan tukivälineen tukimuotoja voivat olla muun muassa seuraavat:

Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä rahoitettavien ohjelmien toteutukseen sovellettavat osallistumista koskevat säännöt ovat melko joustavia tukivälineen tuloksellisuuden takaamiseksi. Hankinta- ja tukisopimusten myöntämismenettelyihin voivat osallistua luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt ja kansainväliset järjestöt. Tämä edellyttää, että luonnolliset henkilöt ovat jonkin seuraavien valtioiden kansalaisia tai että oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista valtioista:

Myös muiden kuin edellä mainittujen maiden luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt saavat osallistua kyseisiin menettelyihin, jos asianomaiset maat voivat saada vastavuoroisesti yhteisön ulkomaanapua. Avun vastavuoroista saatavuutta koskevan päätöksen tekee komissio maan tai alueellisen maaryhmän avunantajaedellytysten perusteella IPA-komitean lausunnon mukaisesti.

Samalla tavoin myös sopimusten täytäntöönpanoon tarkoitettujen tarvikkeiden ja materiaalien on täytettävä alkuperäsäännöt eli niiden on oltava peräisin EU:n jäsenvaltiosta tai jostakin muusta edellisen kohdan nojalla tukikelpoisesta maasta. Asiantuntijoihin ei sovelleta kansalaisuusehtoa.

Komissio voi kuitenkin poikkeuksellisesti poiketa edellä mainituista säännöistä. Lisäksi EU sekä alueelliset järjestöt, jäsenvaltiot tai kolmannet maat (edellyttää avun vastavuoroista saatavuutta) voivat rahoittaa toimet yhteisesti tai EU voi rahoittaa ne ja panna ne täytäntöön jonkin kansainvälisen järjestön avulla. Tässä tapauksessa edellä mainitun yhteisrahoituksen suhteen tukikelpoiset luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt ovat oikeutettuja myös liittymistä valmistelevasta tukivälineestä myönnettävään tukeen.

Asetuksen nojalla myönnettyjä varoja on hallinnoitava asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 määriteltyjen yhteisön varainhoidon yleisten sääntöjen mukaisesti. Komissio vastaa asetuksen täytäntöönpanosta (hallinnointi, seuranta, arviointi ja raportointi). Lisäksi varainhoidossa on noudatettava tiukasti yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta annettuja sääntöjä. Tässä yhteydessä komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet sopimuspuolia ja näiden alihankkijoita koskeviin tarkastuksiin, jotka voidaan tehdä joko asiakirjojen perusteella tai paikalla ja ennen varojen käyttöä tai sen jälkeen.

Lisäksi komissiota avustavat komiteat. Asetuksella perustetun IPA-komitean tehtävänä on valvoa eri osa-alueista myönnettävän tuen yleistä koordinointia ja yhdenmukaisuutta. Aluekehityksen, henkilövoimavarojen kehittämisen ja maaseudun kehittämisen osa-alueilla komissiota kuitenkin avustaa asianomaisen rakennerahaston yhteydessä perustettu komitea.

Liittymistä valmistelevan tukivälineen yhteydessä sovelletaan myös tuen keskeyttämistä koskevaa lauseketta. Sitä sovelletaan kaikkiin edunsaajamaihin, jotka eivät noudata demokratian, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen periaatteita tai liittymiskumppanuuteen tai Eurooppa-kumppanuuteen sisältyviä sitoumuksia. Lauseketta sovelletaan myös maihin, jotka eivät edisty riittävästi jäsenyysehtojen täyttämisessä, tai Länsi-Balkanin maiden kohdalla, uudistusprosessissa. Tällaisessa tapauksessa neuvosto voi toteuttaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tarvittavat toimenpiteet ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille.

Kyseinen asetus sisältyy vuosien 2007–2013 rahoituskehystä varten erityisesti tehokkuuden ja yhtenäisyyden parantamiseksi tarkistettuun ulkomaanavun tukikehykseen, ja siinä otetaan huomioon liittymistä valmistelevan tuen erityispiirteet. Vaikka liittymistä valmistelevan tuen ja kehitysavun onkin oltava keskenään johdonmukaisia, liittymistä valmistelevalla tuella pyritään ensisijaisesti auttamaan edunsaajamaita valmistautumaan EU:n jäsenyyteen. Liittymistä valmisteleva tuki on ennen kaikkea siirtymävaiheen tukea, jonka avulla maita valmistellaan liittymistä seuraavaan vaiheeseen.

Liittymistä valmisteleva tuki muodostaa siis yksittäisen organisoidun tukikehyksen. Se korvaa 1. tammikuuta 2007 alkaen vuosina 2000–2006 sovelletut ohjelmat eli

VIITTEET

Asiakirja	Voimaantulo - Voimassaolon päättymispäivä	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EUVL
Asetus (EY) N:o 1085/2006	1.8.2006 – 31.12.2013	-	EUVL L 210, 31.7.2006

Muutosasiakirjat	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EUVL
Asetus (EU) N:o 540/2010	14.7.2010	-	EUVL L 158, 24.6.2010
Asetus (EU) N:o 153/2012	1.3.2012	-	EUVL L 58 29.2.2012

Komission asetus (EU) N:o 80/2010, annettu 28 päivänä tammikuuta 2010, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 718/2007 muuttamisesta.

Asetuksessa selkeytetään liittymistä valmistelevan tuen myöntämiseen ja arviointiin liittyviä sääntöjä. Lisäksi siinä säädetään liittymistä valmistelevan tukivälineen viittä aihekohtaista osa-aluetta koskevat yhteiset säännöt ja laajennetaan rajatylittävään yhteistyöhön perustuvia rahoitusmahdollisuuksia.

Komission asetus (EY) N:o 718/2007, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2007 liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 täytäntöönpanosta [EUVL L 170, 29.6.2007].

Komission päätös 2007/766/EY, tehty 14 päivänä marraskuuta 2007, luettelon laatimisesta niistä alueista, joille voidaan myöntää rahoitusta liittymistä valmistelevan tukivälineen rajatylittävän yhteistyön osa-alueella rajatylittävään yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja edunsaajamaiden välillä vuosina 2007–2013 [EUVL L 310, 28.11.2007].

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle liitymistä Liittymistä Valmisteleva Tukiväline (IPA), annettu 12 päivänä lokakuuta 2011, Tarkistettu Moniuotinen Ohjeellinen Rahoituskehys Vuosille 2012 ja 2013 [KOM(2011) 641 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 14 päivänä lokakuuta 2009 - Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) - Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys vuosiksi 2011–2013 [KOM(2009) 543 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 5 päivänä marraskuuta 2008 - Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) - Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys vuosiksi 2010–2012[KOM(2008) 705 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 6 päivänä marraskuuta 2007 - Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) - Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys vuosiksi 2009–2011 [KOM(2007) 689 lopull. – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 8 päivänä marraskuuta 2006 - Liittymistä valmistelevan tukivälineen monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys 2008–2010 [KOM(2006) 672 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, annettu 23 päivänä joulukuuta 2009 - Vuoden 2008 kertomus liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) täytäntöönpanosta [KOM(2009) 699 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, annettu 15 päivänä joulukuuta 2008 - Vuoden 2007 raportti liittymistä valmistelevasta tukivälineestä [KOM(2008) 850 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].