Liettua
1) VIITTEET
Komission lausunto [KOM(1997) 2007 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1998) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1999) 507 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2000) 707 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEK(2001) 1750 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEK(2002) 1406 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEK(2003) 1204 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]
2) TIIVISTELMÄ
Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio arvioi, että oikeus- ja sisäasioiden alan tarvittavat rakenteet ovat olemassa. Niiden tehokkuutta oli kuitenkin vaikea arvioida samoin kuin sitä, missä määrin lainsäädäntöä noudatettiin. Liettua oli edistynyt tärkeillä aloilla, kuten turvapaikkapolitiikassa. Paljon töitä oli kuitenkin vielä tehtävä, sillä Liettualla oli laajamittaisia ongelmia. Liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaisissa tavoitteissa Liettuaa kehotettiin tekemään enemmän töitä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi sekä rajatarkastusten ja pakolaisten vastaanoton parantamiseksi.
Marraskuussa 1998 annetussa kertomuksessa todettiin, että Liettua oli edistynyt vain vähän etenkin rajatarkastuksissa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Pakolaisten vastaanotosta ei ollut saatavilla tietoja, joiden perusteella arvioinnin olisi voinut tehdä. Muilla aloilla oli kuitenkin edistytty. Liettuan olisi otettava oikeus- ja sisäasiat paremmin huomioon ja parannettava etenkin rajatarkastusjärjestelmäänsä sekä tehostettava järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavien yksiköiden toimintaa.
Komission arvio lokakuussa 1999 annetussa kertomuksessa oli aiempia vuosia myönteisempi. Liettua oli edennyt nopeasti oikeus- ja sisäasioita koskevan yhteisön säännöstön hyväksymisessä. Erityisen vaikuttavia tulokset olivat maahanmuuton, turvapaikkapolitiikan ja rajatarkastusten alan lainsäädännöllisissä ja institutionaalisissa edellytyksissä. Koulutusta ja laitteiden asentamista on kuitenkin parannettava samoin kuin eri laitosten ja aloitteiden yhteensovittamista. Euroopan unionin (EU) maiden kanssa toimimista varten on lisäksi solmittava tiiviimmät suhteet.
Marraskuussa 2000 antamassaan kertomuksessa komissio totesi, että Liettua oli edistynyt melkein kaikilla oikeus- ja sisäasioiden osa-alueilla. Turvapaikkapolitiikkaa, rajatarkastuksia ja tietosuojaa koskevia uusia lakeja oli hyväksytty. Poliisilaitos ja tulli oli järjestelty hallinnollisesti uudelleen. Komissio pyysi Liettuaa kuitenkin parantamaan poliisin ja tullin toiminnan yhteensovittamista korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Marraskuussa 2001 antamassaan kertomuksessa komissio totesi, että oikeus- ja sisäasioita koskevan yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä oli edetty vuoden 2000 kertomuksen jälkeen. Liettua oli edennyt huomattavasti ulkorajoilla tehtävissä tarkastuksissa.
Lokakuussa 2002 annetussa kertomuksessa todetaan, että lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa on edetty huomattavasti samoin kuin hallinnollisissa edellytyksissä. Liettua on onnistunut hyvin lainsäädännön yhdenmukaistamisessa, mutta sen on tehtävä enemmän töitä hallinnollisten rakenteiden alalla.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.
YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ
Henkilöiden vapaa liikkuvuus
Kaikkien Euroopan kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta ja oleskelusta määrätään EY:n perustamissopimuksen 14 artiklassa (entinen 7 a artikla) sekä Euroopan kansalaisuutta koskevissa määräyksissä (18 artikla, entinen 8 a artikla). Maastrichtin sopimuksessa turvapaikkapolitiikka, unionin ulkorajojen ylittäminen ja maahanmuuttopolitiikka todettiin jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeviksi asioiksi, ja ne sisällytettiin 1. toukokuuta 1999 voimaan tulleella Amsterdamin sopimuksella EY:n perustamissopimukseen (61-69 artikla). Samalla määrättiin viiden vuoden siirtymäajasta ennen yhteisön menettelyjen täysimittaista soveltamista. Tarkoituksena on luoda vähitellen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, jonka sisärajoilla ei tarkasteta henkilöitä siitä riippumatta, mikä heidän kansalaisuutensa on. Samalla otetaan käyttöön unionin ulkorajojen valvontaa, viisumeita, turvapaikkapolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevia yhteisiä standardeja. Neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa vahvistetaan toteutettavia toimenpiteitä koskeva aikataulu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi viidessä vuodessa.
Osa jäsenvaltioista soveltaa jo näillä aloilla yhteisiä sääntöjä Schengenin sopimusten ansiosta. Niistä ensimmäinen allekirjoitettiin vuonna 1985. Amsterdamin sopimuksen tullessa voimaan Schengenin hallitustenvälisistä sopimuksista tuli osa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Ne kuuluvat siten yhteisön säännöstöön, ja ehdokasmaiden on saatettava ne osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Liettua ilmoitti vuonna 1997 haluavansa noudattaa Schengenin sopimusten määräyksiä. Se on jo aloittanut tätä koskevat valmistelut ja pyytää jäsenvaltioilta apua etenkin ulkorajojensa valvonnan vahvistamisessa.
Turvapaikkapolitiikka
Turvapaikkapolitiikan on katsottu Maastrichtin sopimuksesta alkaen olevan jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeva asia. Euroopan turvapaikkapolitiikka perustuu pääasiassa kansainvälisiin yleissopimuksiin, kuten pakolaisten asemasta vuonna 1951 annettuun Geneven yleissopimukseen, tai asiakirjoihin, joilla ei ole oikeusvaikutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi vuonna 1992 annetut, selvästi perusteettomia turvapaikkapyyntöjä koskevat Lontoon päätöslauselmat ja "vastaanottavan kolmannen maan" periaate.
Jäsenvaltiot allekirjoittivat Schengenin sopimusten yhteydessä 15. kesäkuuta 1990 Dublinin yleissopimuksen Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 1997. Tätä kysymystä ei ollut ratkaistu Geneven yleissopimuksella. Dublinin yleissopimuksella perustettu komitea on sittemmin hyväksynyt useita soveltamistoimia.
Komission ja neuvoston 3. joulukuuta 1998 antaman toimintasuunnitelman lisäksi tarvitaan kokonaisvaltainen strategia, ja siksi neuvosto onkin perustanut turvapaikkaa ja maahanmuuttoa käsittelevän työryhmän.
Maahanmuuttopolitiikka
Maahanmuuttopolitiikka on ollut yhteistä etua koskeva asia Maastrichtin sopimuksesta alkaen. Hallitukset tekevät siihen liittyvää yhteistyötä sisäasioiden alalla, mutta varsinaista EU:n maahanmuuttopolitiikkaa ei vielä ole. Yhtäkään kolmansien maiden kansalaisten unionin alueelle tuloa ja oleskelua koskevaa EU:n säännöstä ei ole annettu.
Tätä alaa koskevien erityistoimenpiteiden hyväksymisestä säädetään kuitenkin 3. joulukuuta 1998 annetussa toimintasuunnitelmassa.
Yksityisoikeudellinen yhteistyö
Yksityisoikeudellinen yhteistyö on kuulunut EU:n toimivaltaan Maastrichtin sopimuksesta alkaen. Sitä koskevia toimenpiteitä on hyväksytty vain vähän. Tähän mennessä tärkein asiakirja on yleissopimus oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta Euroopan unionin jäsenvaltioissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Keskeiset yksityisoikeudellista yhteistyötä helpottavat asiakirjat ovat kansainvälisiä (kuten Brysselin ja Rooman yleissopimukset).
Uusien sääntöjen hyväksymisestä säädetään myös neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa.
Poliisi-, tulli- ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa
Näitä aloja koskeva yhteisön säännöstö kuuluu pääasiassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määriteltyyn yhteistyöhön eli kolmanteen pilariin. Amsterdamin sopimuksella tätä alaa koskevia oikeussäännöksiä muutettiin, ja VI osasto koskee nyt lähinnä poliisiyhteistyötä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, laittoman huumekaupan torjuntaa, korruption ja petosten torjuntaa, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja tulliyhteistyötä. Hallitustenväliset menettelyt ovat edelleen samat, jotka otettiin käyttöön Maastrichtin sopimuksella vuonna 1993.
Oikeus- ja sisäasioita koskeva yhteisön säännöstö edellyttää hallintoelinten välistä konkreettista ja tiivistä yhteistyötä sekä säännösten laatimista ja niiden tehokasta soveltamista. Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto rahoittivatkin siksi vuosina 1996-1998 ensimmäistä Octopus-ohjelmaa. Octopus II -ohjelmalla (1999-2000) Keski- ja Itä-Euroopan maita (KIE-maita) sekä joitakin uusia itsenäisiä valtioita autetaan hyväksymään EU:n voimassa olevan lainsäädännön mukaisia uusia lakeja ja perustuslakeja sekä annetaan koulutusta ja tukea kaikille korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisesta vastaaville henkilöille. EU:n ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden välillä allekirjoitettiin lisäksi 28. toukokuuta 1998 järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva sopimus.
Euroopan unionin neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa mainitaan useita toimenpiteitä, jotka on hyväksyttävä lyhyellä aikavälillä (kaksi vuotta) ja keskipitkällä aikavälillä (viisi vuotta), jotta voidaan luoda todellinen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa Euroopan poliisiviraston (Europol) kehittäminen sekä Europolin ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten suhteiden määrittely, Schengenin säännöstön poliisi- ja tulliyhteistyötä koskevien määräysten sisällyttäminen lainsäädäntöön sekä rajatylittävää rikollisuutta koskevien tietojen keruun ja tallentamisen järjestäminen.
Eurooppa-assosiaatiosopimus sekä Keski- ja Itä-Euroopan maita ja sisämarkkinoita käsittelevä valkoinen kirja
Liettuan kanssa tehtyyn Eurooppa-assosiaatiosopimukseen sisältyy määräyksiä huumeiden väärinkäytön ja rahanpesun torjuntaa koskevasta yhteistyöstä.
Keski- ja Itä-Euroopan maita sekä sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa ei suoraan käsitellä kolmatta pilaria. Siinä käsitellään kuitenkin oikeus- ja sisäasioihin läheisesti liittyviä kysymyksiä, kuten rahanpesua ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta.
ARVIOINTI
Liettua ratifioi helmikuussa 2001 Euroopan neuvoston vuoden 1981 yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä. Tammikuussa 2002 parlamentti hyväksyi muutoksia lakiin, joka koskee henkilötietojen oikeussuojaa. Näin laista tuli yhdenmukainen Europolin vaatimusten ja Euroopan neuvoston yleissopimuksen kanssa. Tammikuussa 2001 voimaan tulleeseen lakiin tehdyn muutoksen mukaan on perustettava tietosuojan kansallisesta valvonnasta vastaava valtion riippumaton toimielin. Helmikuussa 2002 Liettua hyväksyi tietosuojan kehittämisohjelman vuosiksi 2002-2004.
Suuri osa viisumipolitiikkaa koskevasta lainsäädännöstä on yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa. Jatkossa viisumeita koskevat uudet säännöt on pantava kaikilta osin täytäntöön, mukaan luettuna luettelo maista, joiden kansalaisille myönnetään viisumivapaus. Liettua allekirjoitti äskettäin viisumivapaussopimuksen Korean tasavallan, Hongkongin, Macaon ja Meksikon kanssa (vapaus koskee vain niitä henkilöitä, joilla on diplomaattipassi).
Rajatarkastusten alalla astui voimaan uusi rajavartijoita koskeva laki. Uudella lailla entinen poliisiosasto (oikeusministeriö) muutettiin sisäministeriön alaiseksi rajavalvontalaitokseksi. Laaja henkilöstönkoulutusohjelma toteutettiin heinäkuun 2001 ja toukokuun 2002 välisenä aikana. Rajatarkastajien virkojen ja perusrakenteiden strategisen kehittämissuunnitelman täytäntöönpanossa on edistytty. Ohjelma koskee vuosia 2001-2010 ja se hyväksyttiin syyskuussa 2001. Hallitus on lisäksi hyväksynyt rajanylityspaikkoja koskevan strategisen kehityssuunnitelman. Itärajan turvallisuutta on lisätty, ja rajamuodollisuuksia Baltian maiden rajoilla on parannettu. Kattavan meriturvallisuusjärjestelmän kehittäminen ja täytäntöönpano olisi saatava päätökseen.
Liettua esitti Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi lokakuussa 2001. Suunnitelmaa päivitettiin heinäkuussa 2002. Vuosina 2000-2001 lisättiin henkilöstöä unionin tuleville rajoille ja allekirjoitettiin uusia yhteistyösopimuksia esimerkiksi Ruotsin merivartioston kanssa. Rajavartiolaitoksen uusi tietokoneistettu tietojärjestelmä asennettiin vuonna 2000. Liettuan on jatkettava käytännön valmisteluja voidakseen osallistua Schengenin tietojärjestelmään (SIS II).
Liettua on edennyt hyvin maahanmuuttopolitiikassa. Se on allekirjoittanut jo 21 takaisinottosopimusta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa, ei kuitenkaan Venäjän federaation eikä Valko-Venäjän kanssa. Joulukuussa 2001 hallitus hyväksyi uusia sääntöjä, jotka koskevat ulkomaalaisten tarvitsemien oleskelulupien myöntämistä, uusimista ja peruuttamista. Ulkomaalaisten maahanpääsyä, oleskelua, kauttakulkua ja maasta poistumista koskevia sääntöjä on myös muutettu. Liettuan on kuitenkin parannettava valmisteluja voidakseen luoda maahanmuuttoa koskevan rekisterijärjestelmän.
Turvapaikkoja koskevan lainsäädännön yhtenäistäminen on edennyt todella hyvin. Pakolaisten oikeusasemaa koskevaan lakiin tehdyt muutokset astuivat voimaan helmikuussa 2002. Tammikuussa 2002 hallitus hyväksyi päätöslauselman, joka koskee määräyksen hyväksymistä ja pakolaisten väliaikaisen majoittautumisen olosuhteita rekisterikeskuksessa. Henkilöstön koulutusta jatkettiin. Vuonna 2000 maahanmuuttoviraston alainen, turvapaikoista vastaava yksikkö järjesteltiin uudelleen yhtenäisen lähestymistavan takaamiseksi.
Poliisiyhteistyössä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa astui voimaan uusi laki joulukuussa 2000. Laissa säädetään poliisitoiminnan uudelleenjärjestelystä ja riippumattomuuden lisäämisestä. Poliisilaitos, rajapoliisi ja tullihallinto allekirjoittivat sopimuksen yhteistyöstä rikollisuuden torjunnassa. Liettuan, Latvian, Eestin ja Suomen poliisilaitokset allekirjoittivat lisäksi kesäkuussa 2001 yhteistyösopimuksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi. Liettua on alkanut tehdä yhteistyötä Europolin kanssa. Poliisitoiminnan strateginen suunnitelma vuosiksi 2002-2004 on hyväksytty. Hallitus hyväksyi heinäkuussa 2002 päätöslauselman, joka koskee kansallisten oppilaitosten perustamista, etenkin vuonna 2004 perustettavaa sisäasioiden oppilaitosta, joka jatkossa vastaa poliisien koulutuksesta.
Liettua ratifioi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (Palermon yleissopimuksen (esdeenfr)).
Uusi prostituution ja ihmiskaupan ehkäisemistä ja valvontaa koskeva ohjelma pantiin täytäntöön tammikuussa 2002. Petosten- ja korruption torjunnassa Liettua hyväksyi tammikuussa 2002 korruptionvastaisen kansallisen ohjelman ja aloitti sen täytäntöönpanon. Ohjelmaan kuuluu kansallinen korruptionvastainen strategia toimintasuunnitelmineen. Toukokuussa 2002 Liettuan parlamentti hyväksyi lain, joka koskee korruption torjumista julkisella ja yksityisellä sektorilla. Liettua on lisäksi ratifioinut lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston siviilioikeudellisen yleissopimuksen. Sopimus astui voimaan heinäkuussa 2002.
Vuoden 2001 aikana Liettua hyväksyi
Petostentorjunnan tehostamiseksi Liettuan on esimerkiksi jatkettava lainsäädäntönsä mukauttamista vuoden 1995 yleissopimukseen, joka koskee Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojelua.
Tammikuussa 2001 pantiin täytäntöön huumausaineiden torjuntaan ja valvontaan liittyvä toimintasuunnitelma. Lisäksi perustettiin ministeriöiden välinen työryhmä, jonka jäsenet edustavat eri ministeriöitä (kuten terveys-, oikeus-, sisä-, työ- ja sosiaaliministeriötä). Näin huumausaineiden torjuntaan liittyvät toimet voidaan sovittaa yhteen. Poliisilaitoksen (huumausaineiden torjuntayksikkö) ja tullihallinnon (huumausaineiden ja huumausaineiden esiasteiden valvonnan erikoisyksikkö) yhteyteen on perustettu huumeiden torjuntaan erikoistuneita yksiköitä. Voidakseen tehdä yhteistyötä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EDMC) kanssa Liettua on perustanut kansallisen erityiskeskuksen, joka aloitti toimintansa huhtikuussa 2002.
Rahanpesun alalla hyväksyttiin laki, joka koskee talousrikosten tutkimusvirastoa. Uudella lailla veropoliisista tehdään uusi talousrikosten tutkimusvirasto. Maaliskuussa 2002 hyväksyttiin laki rahanpesua koskevan lain muuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa.
Tulliyhteistyön alalla petosten tutkimus- ja torjuntavirasto järjesteltiin uudelleen tammikuussa 2002 tullin rikosyksikön perustamiseksi.
Oikeudellisen yhteistyön alalla Liettua on ratifioinut joitakin yleissopimuksia, kuten
Liettua on liittynyt kaikkiin oikeus- ja sisäasioiden alan säännöstöön kuuluviin, ihmisoikeuksia koskeviin välineisiin.
Viimeisin päivitys 09.12.2002