Liettua

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2007 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1998) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1999) 507 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2000) 707 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1750 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1406 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2002) 1204 - ei julkaistu EYVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio totesi, ettei tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla ole suuria ongelmia. Komissio arvioi myös, että televiestinnän ala voitaisiin integroida yhteisön sisämarkkinoihin, kunhan aloitetut toimet saadaan päätökseen. Puhelinverkko ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt, mikä komission mukaan hidastaa edistymistä tietoyhteiskunnan alalla, ellei Liettuan talous kasva voimakkaasti, jolloin maa voisi investoida televiestinnän alaan.

Marraskuussa 1998 annetussa kertomuksessa todettiin, että televiestinnän alalla oli edistytty, mutta kahdella muulla alalla (tutkimus ja tietoyhteiskunta) oli edistytty vain vähän heinäkuussa 1997 annetun lausunnon jälkeen.

Vuosina 1999 ja 2000 annetuissa kertomuksissa todettiin, että alan kehitys oli ollut nopeaa. Marraskuussa 2000 komissio totesi, että televiestinnän alan sääntelyjärjestelmässä oli kehitytty.

Lokakuussa 2002 annetussa kertomuksessa todetaan, että tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla on edistytty. Uusi tiedepuisto on avattu ja julkisten tiedekorkeakoulujen uudelleenjärjestelyohjelma on hyväksytty. Kertomuksessa todetaan myös, että televiestintää ja postipalveluita koskevan säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on edistytty edelleen.

Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että Liettuan pitäisi kiinnittää huomiota televiestintäalaa koskevan yhteisön säännöstön saattamiseen osaksi maan lainsäädäntöä ja sen soveltamiseen, erityisesti kohtuullisten yhteenliitäntäehtojen ja yleispalvelujen periaatteen toteuttamiseen. Lisäponnisteluja tarvitaan myös postialan yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta säännöstön soveltaminen varmistuisi.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Yhteisön toimista tutkimuksen ja teknologian kehittämisen (TTK) alalla on säädetty EY:n perustamissopimuksen 164 artiklassa (entinen 130 g artikla) ja puiteohjelmassa (166 artikla, entinen 130 i artikla). Toimilla parannetaan Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja elämän laatua sekä edistetään kestävää kehitystä ja muiden yhteisön politiikkojen suunnittelua.

Euroopan unionin ja Liettuan välisessä Eurooppa-sopimuksessa määrätään näillä aloilla tehtävästä yhteistyöstä, myös Liettuan osallistumisesta puitesopimukseen. Keski- ja Itä-Euroopan maita ja sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa (1995) ei ole tähän alaan suoraan liittyviä toimia.

Yhteisön televiestintäpolitiikan tavoitteena on poistaa televiestinnän tarvikkeiden, palveluiden ja verkkojen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan esteet, avata ulkomaiden markkinat yhteisön yrityksille ja tarjota nykyaikaisia palveluita unionin kansalaisille ja yrityksille. Tavoitteisiin päästään yhtenäistämällä palvelujen tarjoamisen standardeja ja edellytyksiä, vapauttamalla päätelaite-, palvelu- ja verkkomarkkinat sekä hyväksymällä vaaditut sääntelytoimet.

Eurooppa-sopimuksessa määrätään, että televiestinnän alan, postipalveluiden, standardoinnin, sääntelyn ja perusrakenteiden uudistamisen standardit ja käytännöt on nostettava yhteisön tasolle yhteistyön keinoin. Valkoisessa kirjassa korostetaan sääntelyn, verkkojen ja palveluiden lähentämistä sekä toimia alan asteittaiseksi vapauttamiseksi.

ARVIOINTI

Tutkimus ja teknologian kehittäminen

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla Liettua on ollut lokakuusta 1999 lähtien mukana viidennessä puiteohjelmassa (1998-2002). Liettua on myös toivonut voivansa olla mukana kuudennessa puiteohjelmassa (2002-2006).

Korkeakoulutusta koskeva laki hyväksyttiin maaliskuussa 2000. Sillä säädellään etenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaa. Liettuan hallitus hyväksyi lokakuussa 2001 suunnitelman julkisten tiedekorkeakoulujen uudelleenjärjestelemiseksi. Tammikuussa 2002 perustettiin asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on julkisen tieteellisen korkeakouluopetuksen järjestelmien arviointi ja tieteellisen toiminnan ja sen liitännäistoimintojen tärkeimpien linjojen suunnittelu. Tutkimus- ja kehittämislaitosten ja pienten ja keskisuurten yritysten välistä yhteistyötä on lisäksi parannettu. Tiede- ja teknologiapuistoja koskeva strategia-asiakirja on hyväksytty, ja tiedeyhteisö ja yritykset ovat tarkastaneet sen huolellisesti. Vilnaan on perustettu uusi tiede- ja teknologiapuisto, jonka nimi on IT Versoriai. Tammikuussa 2002 allekirjoitettiin sopimus, joka koskee tiede- ja teknologiapuiston perustamista Kaunakseen.

Liettuan on kuitenkin lisättävä tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen käyttämiään varoja. Tutkimuksen edistämiseksi Liettuassa tutkimus- ja kehittämisalan yritysten eli teollisuuden, pienten ja keskisuurten yritysten ja yksityisen sektorin ylipäätään on käytettävä enemmän varoja tutkimukseen ja kehittelyyn. Etenkin ulkomaisten sijoittajien houkuttelemiseksi Liettuan on saatava lainsäädäntö, jolla tuetaan huipputeknologian yritysten perustamista.

Televiestintä

Televiestintää koskeva laki hyväksyttiin kesäkuussa 1998. Siinä säädetään, että televiestintämarkkinat vapautetaan 31. joulukuuta 2002. Siihen asti valtionyritys Lietuvos Telekomas on ainut paikallisten, kaupunkienvälisten ja kansainvälisten palveluiden tarjoaja kiinteän puhelinverkon välityksellä ja ainut kiinteisiin puhelinliittymiin liittyvien palveluiden tarjoaja. Kesäkuussa 2000 valtio myi 25 prosenttia Lietuvos Telekomasin osakkeista, jolloin valtion osuus osakkeista laski 10 prosenttiin. Kiinteiden puhelinliittymien alan vapauttamisen on oltava tehokasta. Matkapuhelin on 30 prosentilla liettualaisista. GSM-operaattoreita on kolme, mutta UMTS-lupia ei vielä ole myönnetty. Kiinteä verkko on 34 prosentilla liettualaisista. Kiinteää verkkoa on vielä uudistettava ja hintoja tasapainotettava. Markkinoiden avautumisen myötä on toimeenpantava tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa koskevat säännökset ja jatkettava kiinteän verkon nykyaikaistamista ja hintojen tasapainottamista.

Laki televiestintälain muuttamiseksi hyväksyttiin heinäkuussa 2002. Laissa tarkennetaan viestinnän sääntelyviranomaisen tehtävät, ja sillä yksinkertaistetaan pääsyä televiestintämarkkinoille sekä poistetaan televiestintätoiminnan lupien myöntäminen. Helmikuussa 2002 hyväksyttiin kolme soveltamista koskevaa lakia. Maaliskuussa 2002 viestinnän sääntelyviranomainen hyväksyi televiestintäoperaattoreiden välisiä riita-asioita koskevan sääntelymenettelyn.

Hallinnolliset edellytykset

Hallinnollisten edellytysten parantamiseksi viestinnän sääntelyviranomaisen työntekijöiden määrää lisättiin huhtikuussa 2002. Viestinnän sääntelyviranomaisen hallinnolliset edellytykset eivät kuitenkaan ole riittävät, jotta voitaisiin panna täytäntöön ja noudattaa lainsäädäntöä kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi yhteisön säännöstön kanssa. Tarvitaan myös lisää henkilöstöä tekemään sääntelyn taloudellisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin liittyvää työtä tehokkaasti ja itsenäisesti.

Postipalvelut

Liettuan posti, Lietuvos Paštas, on julkinen yritys, ja sillä on yksinoikeus postin ja postiosoitusten keräämiseen ja jakeluun. Sen on tarjottava postin yleispalvelut EU:n voimassa olevien säännösten mukaisesti. Lokakuussa 2001 Liettuan parlamentti hyväksyi lain postilain muuttamiseksi. Uusi laki astui voimaan tammikuussa 2002. Siinä määritellään postitoiminnan oikeusperusta ja sillä säännellään palveluntarjoajien välisiä suhteita sekä säädetään viestinnän sääntelyviranomaisen uusista tehtävistä.

Alan hallinnollisia edellytyksiä olisi parannettava lisäämällä henkilöstön määrää sekä antamalla koulutusta, jotta Liettua voisi soveltaa yhteisön säännöstöä sopivalla tavalla. Vuoden 2002 säännöstö on pantava täytäntöön kokonaisuudessaan.

Tietoyhteiskunta

Liettua on mukana tietoyhteiskuntaa käsittelevässä korkean tason sekakomiteassa. Tietoyhteiskunnan luominen on osa viestinnän ja tiedon kansallista kehittämisohjelmaa. Paljon töitä on kuitenkin vielä tehtävä valtion tietojärjestelmän uudistamiseksi etenkin maarekisterin alalla.

Viimeisin päivitys 20.02.2004