Liettua

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2007 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1998) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1999) 507 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2000) 707 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1750 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1406 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission seurantakertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1204 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio arvioi, että oli välttämätöntä saada kattavampia tietoja tilanteen kehittymisestä lainsäädännön tasolla. Komissio kuitenkin arvioi, että Liettua pystyisi täyttämään Euroopan yhteisön vaatimukset kyseisellä alalla keskipitkällä aikavälillä sillä ehdolla, että tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin ryhdyttäisiin riittävän nopeasti ja niihin yhdistettäisiin audiovisuaalisessa teollisuudessa välttämättömät rakenteelliset sopeuttamistoimet.

Marraskuussa 1998 annetussa kertomuksessa todettiin, että alalla ei ollut saavutettu merkittävää edistystä, varsinkaan yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Lokakuun 1999 kertomuksessa mainittiin, että tupakkamainonta-alaa lukuun ottamatta yhteisön säännöstöä ei ollut vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Marraskuun 2000 kertomuksessa korostettiin Liettuan saavuttamaa merkittävää edistystä.

Marraskuussa 2001 annetussa kertomuksessa painotettiin merkittävän edistyksen jatkumista Liettuan audiovisuaalialan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Kulttuurin alalla ei ollut edistytty lainkaan.

Lokakuun 2002 kertomuksessa korostettiin, että lisäkehitystä oli tapahtunut kulttuurin ja audiovisuaalialan politiikan alalla. Sen sijaan audiovisuaalialan säännöstön osalta ei ollut tapahtunut erityistä lainsäädännöllistä edistystä.

Marraskuussa 2003 annetussa kertomuksessa tultiin siihen tulokseen, että Liettua noudattaa useimpia sitoumuksia ja vaatimuksia, jotka johtuvat audiovisuaalialan politiikan alalla käydyistä liittymisneuvotteluista. Sen pitäisi näin ollen pystyä panemaan yhteisön säännöstö täytäntöön heti EU:hun liittyessään.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Audiovisuaalista alaa koskeva yhteisön säännöstö perustuu audiovisuaalisten palvelujen tarjoamiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen sekä eurooppalaisen ohjelmateollisuuden edistämiseen sisämarkkinoiden yhteydessä. Säännöstö sisältyy " televisio ilman rajoja " -direktiiviin, jonka soveltamisala koskee kaikkia lähetystoiminnan harjoittajia lähetystavasta riippumatta (maanpäällinen, satelliitti-, kaapelilähetystoiminta) ja kyseisten yritysten julkis- tai yksityisoikeudellisesta asemasta riippumatta. Lisäksi direktiivissä määritellään rajat ylittävän lähetystoiminnan perussäännöt. Audiovisuaalialan säännöstön pääkohdat ovat seuraavat:

• Varmistetaan televisiolähetysten vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä.
• Edistetään eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuotantoa ja levitystä (säätämällä eurooppalaisille teoksille ja itsenäisten tuottajien teoksille vähimmäisosuus lähetysajoista).
• Määritetään televisiomainontaa koskevat perusstandardit.
• Taataan alaikäisten suojelu ja vastineoikeus.

Euroopan unionin ja Liettuan välisessä Eurooppa-sopimuksessa määrätään yhteistyöstä audiovisuaalisen teollisuuden edistämiseksi ja nykyaikaistamiseksi sekä audiovisuaalialan politiikan sääntelyyn liittyvien näkökohtien yhdenmukaistamisesta.

"Televisio ilman rajoja" -direktiivi on yksi niistä toimista, jotka Keski- ja Itä-Euroopan maiden on hyväksyttävä ensimmäisessä vaiheessa, sellaisena kuin se on määritelty valkoisessa kirjassa Unionin sisämarkkinoihin liittymisen valmistelu - Keski- ja Itä-Euroopan assosioidut maat (1995).

ARVIOINTI

Oikeudellisella tasolla audiovisuaalialaa säädellään vuoden 1990 lailla lehdistöstä ja tiedotusvälineistä, vuoden 1995 lailla viestinnästä sekä lailla posti- ja televiestintätoiminnan luvista.

Merkittävin televisioyhtiö on Liettuan valtion radio- ja televisioyhtiö (LRT), mutta maassa toimii useita yksityisiä kanavia.

Valtio tukee Liettuan valtion radio- ja televisioyhtiötä edistääkseen kotimaisten elokuvien tuotantoa ja jakelua.

Nykyiset hallinnolliset rakenteet, kuten Liettuan radio- ja televisiokomitea, toimivat tehokkaasti nykyisen lainsäädännön rajoissa. Vuonna 1998 myönnettiin toimilupa kahdeksalle radiokanavalle ja yhdeksälle kaapelitelevisiokanavalle.

Laki kansallisesta radio- ja televisioyhtiöstä hyväksyttiin kesäkuussa 2000, ja lakia väestön informoimisesta muutettiin elokuussa ja sittemmin lokakuussa 2000. On hyväksytty lisäksi yhteisön säännöstön mukaisia lakeja, jotka koskevat muun muassa tupakka- ja alkoholituotteiden valvontaa sekä lapsen oikeuksien suojelun perusperiaatteita. Joulukuussa 2000 edistyttiin yleisön oikeudessa seurata merkittäviä tapahtumia, alaikäisten suojelussa, oikeudellisessa toimivallassa ja eurooppalaisten teosten tukemisessa. Näiden lakien hyväksymisestä lähtien Liettuan lainsäädäntö on ollut suureksi osaksi yhteisön säännöstön mukainen.

Helmikuussa 2000 Liettuan parlamentti vahvisti rajatylittävistä televisiolähetyksistä tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen. Myös sopimuksen pöytäkirja vahvistettiin.

Radio- ja televisioneuvosto (CRT) on elin, jolla on ensisijainen vastuu audiovisuaalialan sääntelystä ja valvonnasta. Neuvoston välineiden ja valvontamenettelyjen kehittämisessä on edistytty. Radio- ja televisiokomitea puolestaan huolehtii kaupallisten radio- ja tv-asemien, kaapeliverkkojen ja limitystä käyttävien radiolinkkijärjestelmien toiminnan sääntelystä. Jos liettualaisia standardeja ei noudateta, rikkojalle voidaan määrätä seuraamuksia. Radio- ja televisiokomitean toimivaltaa toimeenpano- ja seuraamusasioissa on vahvistettava. Liettuan viranomaisten on lisäksi keskitettävä ponnistelunsa sovellusmääräysten täytäntöönpanoon sekä yleisön valistamiseen alaikäisten suojelusta.

Liettua on ryhtynyt toimenpiteisiin osallistuakseen yhteisön Media Plus - ja Media Koulutus -ohjelmiin vuodesta 2003 lähtien.

Komission vuonna 2003 antamasta kertomuksesta käy ilmi, että Liettuan lainsäädäntö on audiovisuaalialalla olennaisilta osin yhteisön säännöstön mukainen. Yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on kuitenkin saatava päätökseen muuttamalla hallinnollisia rikkomuksia koskevaa säännöstöä - tämä on välttämätöntä, jotta voidaan säätää asianmukaisista seuraamuksista lähetystoiminnan harjoittajille, jotka rikkovat lakia ja jättävät noudattamatta toimiluvan mukaisia velvoitteita. Hallinnollisia täytäntöönpanovaltuuksia on lisäksi vahvistettava erityisesti koventamalla seuraamuksia ja lisäämällä radio- ja televisiokomitean täytäntöönpanovaltaa. Komitean on lisäksi tehostettava toimintaansa säännöstön tehokkaan täytäntöönpanon takaamiseksi, myös satelliittilähetyksiä koskevien toimilupien myöntämisen alalla.

Kulttuurin alalla assosiaationeuvosto päätti lokakuussa 2001 antaa Liettualle luvan osallistua täysimääräisesti Kulttuuri 2000 -ohjelmaan vuodesta 2001 lähtien.

Viimeisin päivitys 13.01.2004