Liettua

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2007 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1998) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1999) 507 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2000) 707 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1750 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1406 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1204 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio katsoi, että Liettuan pitäisi pystyä saattamaan yhteisön ympäristösäännöstö kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään keskipitkällä aikavälillä. Komissio totesi kuitenkin myös, että tiettyjen oikeudellisten asiakirjojen - jotka koskevat esimerkiksi juomavettä, tiettyjä jätteidenkäsittelyyn liittyviä seikkoja ja ilmansaasteita - kohdalla todellinen yhdenmukaisuus voitaisiin saavuttaa vasta pitkällä aikavälillä ja edellyttäisi ympäristön hyväksi tehtävien investointien tuntuvaa lisäämistä sekä huomattavia hallinnollisia ponnistuksia.

Marraskuun 1998 kertomuksessa todettiin, että Liettua oli edistynyt hyvin liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaisten tavoitteiden noudattamisessa, etenkin lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ponnisteluja tarvittiin kuitenkin vielä teollisuussaasteiden, ilman ja veden saastumisen sekä säteilysuojelun aloilla. Liettuan oli lisäksi painotettava ilman ja veden laadunvalvonnan infrastruktuurien sekä paikallistason valmiuksien vahvistamista. Merkittävät ponnistelut olivat edelleen välttämättömiä tarvittavien investointien rahoituksen takaamiseksi läheisessä yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.

Lokakuussa 1999 annetussa kertomuksessa korostettiin, että Liettua oli yleisesti ottaen noudattanut liittymiskumppanuuden sääntöjä tällä alalla. Yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa vaihteli kuitenkin huomattavasti eri sektoreiden välillä. Liettuan oli asetettava painopiste hyväksyttyjen ohjelmien täytäntöönpanoon sekä niiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä että niiden toteuttamiseksi. Lisäksi oli välttämätöntä järjestää uudelleen ympäristökysymyksistä vastaavat hallintorakenteet.

Marraskuun 2000 kertomuksessa todettiin, että Liettua oli edelleen edistynyt etenkin lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Täytäntöönpano oli edelleen ongelma aloilla, joilla tarvittiin paljon investointeja. Investoinnit olivat välttämättömiä vesi- ja jätesektoreilla sekä ympäristön pilaantumisen yhtenäistetystä ehkäisemisestä ja vähentämisestä annetun direktiivin (IPPC) puitteissa.

Marraskuussa 2001 annetussa kertomuksessa korostettiin Liettuan ponnisteluja lainsäädännön hyväksymisessä eri aloilla. Yhdenmukaisuusaste oli erittäin hyvä, ja haasteeksi muodostui täten yhteisön säännöstön täytäntöönpano etenkin vesi- ja jätesektoreilla.

Lokakuun 2002 kertomuksessa todettiin, että yhdenmukaistamisessa oli saavutettu edistystä ja hallinnollisen valmiuden vahvistamiseksi oli toteutettu erinäisiä toimenpiteitä. Yhteisön säännöstö oli suureksi osaksi saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta täytäntöönpano ei ollut vielä täysin tyydyttävää.

Marraskuussa 2003 annetussa kertomuksessa tuodaan esiin, että Liettua on suurimmalta osin täyttänyt sille liittymisneuvotteluissa ympäristöalalla asetetut velvoitteet (neuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa 2002). Maan olisi pantava täytäntöön suurin osa ympäristölainsäädännöstä 1. toukokuuta 2004 mennessä, jolloin se liittyy Euroopan unioniin.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Yhteisön ympäristöpolitiikan tarkoituksena, siten kuin siitä on määrätty Euroopan unionin perustamissopimuksessa, on edistää kestävää kehitystä sisällyttämällä ympäristöpolitiikat yhteisön alakohtaisiin politiikkoihin, toteuttamalla ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, soveltamalla aiheuttajaperiaatetta, korjaamalla ympäristövahingot niiden tapahtumapaikalla ja korostamalla vastuunjakoa. Yhteisön säännöstöön kuuluu noin 200 säädöstä, jotka koskevat monia aloja, kuten veden ja ilman saastumista, jätteiden ja kemiallisten tuotteiden huoltoa, bioteknologiaa, säteilysuojaa ja luonnonsuojelua. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen tiettyjen julkisten tai yksityisten hankkeiden täytäntöönpanoa tutkitaan hankkeen vaikutukset ympäristöön.

Assosiaatiosta tehdyssä Eurooppa-sopimuksessa täsmennetään, että Liettuan talouskehityspolitiikan on perustuttava kestävän kehityksen periaatteeseen ja että siihen on sisällytettävä ympäristönäkökohdat.

Keski- ja Itä-Euroopan maita sekä sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa (1995) käsitellään vain pientä osaa yhteisön ympäristölainsäädännöstä eli tuotteisiin sovellettavaa lainsäädäntöä, joka liittyy suoraan tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen.

ARVIOINTI

Horisontaalinen lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja se on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa muutoin kuin niiden säännösten osalta, jotka koskevat ympäristövaikutusten strategista arviointia. Nämä säännökset on hyväksyttävä viimeistään heinäkuussa 2004. Liettua on kehittänyt väestönsuojelun oikeudellisen rakenteen ja organisaatiorakenteen sekä pelastusjärjestelmiä. Hallitus on laatinut väestönsuojelusuunnitelman siltä varalta, että Ignalinan ydinvoimalassa sattuisi säteilyonnettomuus. Liettua ratifioi Århusin yleissopimuksen heinäkuussa 2001. Ympäristövaikutusten arvioinnin vaatimuksia koskeva käsikirja on julkaistu. Puitelakia ympäristönsuojelusta on muutettu, ja se astui voimaan vuonna 2002. Tiedonhallintaohjelma ympäristöä koskevien kertomusten laatimista varten on hyväksytty.

Vesilainsäädäntö on hyväksytty ja se on yhteisön säännöstön mukainen lukuun ottamatta aivan viimeaikaisimpia vesialan säännöksiä. Nämä säännökset on hyväksyttävä liittymispäivään mennessä. Heinäkuussa 2001 hyväksyttiin kulutukseen tarkoitettua vettä koskeva laki. Juomaveden laadun valvontaa on kuitenkin tehostettava ja tähän valvontaan käytettäviä henkilöstövalmiuksia on vahvistettava. Vaarallisiin aineisiin liittyvät ohjelmat on saatettava päätökseen. Vesistöjen suojelua nitraateilta koskeva määräys on hyväksytty. Sama koskee toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoitus on vähentää juomaveden fluoridipitoisuutta. Fluoria koskeva kysymys on vielä ratkaisematta. Yhdyskuntajätevesien osalta on hyväksytty vuoden 2009 joulukuuhun ulottuva siirtymäkausi.

Jätehuoltoa koskeva yhteisön lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Liettuan standardit ovat yhteisön säännöstön mukaiset lukuun ottamatta romuajoneuvoja ja polykloorattuja bifenyylejä sekä terfenyylejä (PCB/PCT). Nämä säännökset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ennen maan liittymistä Euroopan unioniin. Täytäntöönpanoa on parannettava vahvistamalla viranomaisia ja valvontarakenteita, erityisesti alueellisella ja paikallisella tasolla. Jätehuolto-ohjelmat ja jätteiden siirtämiseen liittyvät valvontamekanismit on saatava käyntiin ennen 1. toukokuuta 2004. Sama pätee romuajoneuvojen rekisteröintiin ja niiden rekisteristä poistamiseen liittyviin menettelyihin. Jätteiden keräämiseen tarkoitettujen mekanismien ja jätteiden hyödyntämiseen ja hävittämiseen tarkoitettujen laitosten kehittämistä on edelleen jatkettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Pakkausjätteiden osalta on myönnetty joulukuuhun 2006 ulottuva siirtymäkausi.

Teollisuuden saasteiden alalla yhteisön lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, joka on yhteisön säännöstön mukainen lukuun ottamatta suuria lämpölaitoksia, kansallisia päästörajoja ja suuronnettomuuksien riskienhallintaa koskevia säännöksiä. Nämä säännökset on saatettava voimaan 1. toukokuuta 2004 mennessä. Laitoksiin, joissa noudatetaan saastumisen yhdenmukaista ehkäisemistä ja vähentämistä koskevia sääntöjä, on edelleen sovellettava luvanmyöntämismenettelyitä. On vahvistettava niiden viranomaisten hallinnollisia valmiuksia, jotka vastaavat lupien toimittamisesta kyseisille laitoksille. Tietyille suurille lämpölaitoksille on myönnetty vuoteen 2015 ulottuva siirtymäkausi.

Ilmansuojelun alalla lainsäädäntö on valmis ja yhteisön säännöstön mukainen. Ennen Liettuan liittymistä unioniin olisi kuitenkin tarkistettava lista alueista, joilla kynnykset on ylitetty. Ilmansaasteiden seurantaa koskevien valmiuksien osalta hyväksyttiin huhtikuussa 2002 luettelo välineistä ja investointisuunnitelma. Ilman laadun valvontaa on kuitenkin parannettava. Järjestelmiä henkilöautojen päästöjen arvioimiseksi kaupungeissa on asennettu paikoilleen. Tietyille laitoksille on myönnetty joulukuuhun 2007 ulottuva siirtymäkausi sellaisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta, jotka ovat seurausta polttoaineen varastoinnista ja jakelusta.

Kemiallisten valmisteiden ja muuntogeenisten organismien osalta lainsäädännön siirtäminen on saatettu päätökseen. Hyväksytty lainsäädäntö on yhteisön säännöstön mukainen lukuun ottamatta biosidituotteiden valvontaa koskevia säännöksiä. Vastuullisten alan elinten toiminnan yhteensovittamista on edelleen jatkettava.

Liettua noudattaa täysimääräisesti yhteisön vaatimuksia laboratorioeläimistä.

Luonnonsuojelun alalla lainsäädäntö on valmis ja yhteisön säännöstön mukainen. Luontotyyppidirektiiviin ja lintudirektiiviin liittyvät säännökset muodostavat poikkeuksen. On pyrittävä saattamaan lopulliseen muotoonsa luettelo, joka sisältää ehdotukset yhteisön kannalta tärkeiksi alueiksi. Myös erikoissuojelualueiden luettelo on saatava valmiiksi. Hallinnollisia valmiuksia paikallisella ja alueellisella tasolla on vahvistettava. Liettua on vahvistanut villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES). Villieläinten viennistä, tuonnista, jälleenviennistä ja niillä käytävästä kaupasta on tehty päätös.

Säteilysuojelun ja ydinturvallisuuden alalla lainsäädäntö on valmis ja yhteisön säännöstön mukainen. Tammikuussa 1999 seimas (Liettuan parlamentti) hyväksyi säteilyturvallisuutta koskevan lain, ja toukokuussa 1999 se hyväksyi lain ydinjätteen käsittelystä. Yksi virasto tulee olemaan vastuussa jätteen turvallisesta varastoinnista. Sopimus valvontatietojen vaihdosta Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä on ratifioitu.

Meluntorjunnan osalta yhteisön lainsäädännön siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sujuu suunnitellulla tavalla, ja se on yhteisön säännöstön mukaista lukuun ottamatta viimeaikaisimpia ympäristömelua koskevia säännöksiä. Nämä on hyväksyttävä viimeistään heinäkuussa 2004.

Ympäristöministeriön hallinnollista valmiutta on parannettu. Tarkastajille ja paikalliselle henkilökunnalle tarkoitettuja koulutusohjelmia on kehitetty ja toteutettu.

Yhteisön ympäristösäännöstön täytäntöönpanon arvioidaan maksavan noin miljardi euroa.

Liettua osallistuu Euroopan ympäristökeskuksen ja ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston toimintaan.

Tähän lukuun liittyvät neuvottelut on saatettu päätokseen.

Viimeisin päivitys 12.02.2004