Malta

1) VIITTEET

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 69 lopullinen ei julkaistu EYVL:ssä]Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 508 lopullinen ei julkaistu EYVL:ssä]Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 708 lopullinen ei julkaistu EYVL:ssä]Komission määräaikaiskertomus [KOM(2003) 675 lopullinen SEC(2003) 1206 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Malta on edistynyt vuoden 1993 lausunnon jälkeen erityisesti yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä työlainsäädännön, työterveyden ja -turvallisuuden aloilla sekä miesten ja naisten tasa-arvoisessa kohtelussa. Toteutetut toimenpiteet ovat kuitenkin vain osittain yhteisön säännöstön mukaisia ja lisätyötä on tehtävä voimassa olevien säännösten täydentämiseksi ja niiden yhteisön säännöstön mukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi tärkeimmillä aloilla.

Valtion olisi kannustettava työntekijöiden ja työnantajien edustajia riippumattomaan erityisesti ammattialakohtaiseen vuoropuheluun.

Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että Malta täyttää liittymisneuvotteluissa edellytetyt sitoumukset ja vaatimukset työlainsäädännön, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun, sosiaalisen vuoropuhelun, työllisyyspolitiikan, yhteiskuntaan sijoittumisen ja sosiaaliturvan alalla. Maltalla uskotaan olevan valmiudet panna täytäntöön yhteisön säännöstö näillä aloilla.

Lisäksi Malta täyttää suurimman osan liittymisneuvotteluissa edellytetyistä vaatimuksista työterveyden ja -turvallisuuden, kansanterveyden (tarttuvien tautien osalta), Euroopan sosiaalirahaston ja syrjinnän ehkäisemisen alalla. Maltan on jatkettava lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista saattaakseen koko yhteisön säännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöä näillä aloilla.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Sosiaalialalla yhteisön säännöstöön kuuluu lähinnä kansanterveyden alalla laadittujen erityisten toimenpideohjelmien ja Euroopan sosiaalirahaston lisäksi työterveys ja -turvallisuus, työlainsäädäntö ja työolot, miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet, siirtotyöläisten sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä tupakkatuotteet.

Euroopan unionin sosiaalilainsäädännössä on vahvistettu näille aloille vähimmäisvaatimukset, joihin kuuluvat edistyneimpiä jäsenvaltioita koskevat suojalausekkeet.

Lisäksi perustamissopimuksen 138 ja 139 artiklassa (entinen 118 a ja 118 b artikla) määrätään työmarkkinaosapuolten neuvotteluista jäsenvaltioiden ja Euroopan tasolla.

ARVIOINTI

Komissio katsoi vuonna 1993 antamassaan lausunnossa, ettei Maltan liittyminen Euroopan unioniin aiheuttaisi suuria ongelmia sosiaalialalla. Sosiaalinen tilanne on verrattavissa unionin jäsenvaltioiden tilanteeseen. Rekisteröity työttömyys on viime vuosina lisääntynyt - työttömyysaste oli yli viisi prosenttia vuonna 1999 - mutta on edelleen alempi kuin unionissa keskimäärin. Miesten työttömyys on huomattavasti korkeampi kuin naisten. Työttömyys on jatkanut kasvuaan: työttömyysaste oli 7 prosenttia vuonna 2000, 6,7 prosenttia vuonna 2001 ja 7,4 prosenttia vuonna 2002.

Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että Maltan on tehokkaasti toteutettava yhteisesti arvioidut työllisyyspolitiikan ensisijaiset tavoitteet. Sen on erityisesti tehtävä tarvittavat toimet, joilla lisätään erityisesti naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta, poistetaan kasvava taitojen ja taitotarpeiden välinen epäsuhta, kannustetaan työelämän ulkopuolella olevia ottamaan vastaan työ, torjutaan epävirallista ja pimeää työtä sekä parannetaan julkisia työvoimapalveluja.

Maltassa on työnantajien ja ammattiliittojen välistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva perinne, ja tältä pohjalta on vuoropuhelua hyvä vahvistaa unionin jäsenvaltioiden käytännön mukaiseksi. Hallitus kuulee tärkeimmissä sosiaalisissa kysymyksissä Maltan taloudellisen kehityksen neuvostoa, jossa ovat edustettuina työnantajat, ammattiliitot ja muut asiaan liittyvät tahot. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että työmarkkinaosapuolten kolmikantaneuvotteluja on syytä vielä tehostaa ja kahdenvälistä toimialakohtaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua vahvistaa.

Ensimmäisissä arviointikertomuksissa todettiin, että Maltan työlainsäädäntöä oli mukautettu yhteisön säännöstöön muun muassa osa-aikaisten työntekijöiden työoloja koskevilta kohdilta.

Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa muistutetaan, että Maltan on vielä saatettava määräaikaista työtä koskeva yhteisön säännöstö osaksi kansallista lainsäädäntöä. Joitakin mukautuksia on tehtävä lakeihin, jotka koskevat työntekijän lähettämistä työhön, yritysten luovutusta ja maksukyvyttömyyttä. Työaikajärjestelyjen osalta Maltalle myönnettiin siirtymätoimenpide heinäkuun 2004 loppuun saakka ja asianomaisten alojen työehtosopimusten osalta joulukuun 2004 loppuun saakka.

Liittymisensä jälkeen Malta saattaa työntekijöiden eurooppalaiseen yhteiskuntaan osallistumista sekä työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluiksi koskevan voimassa olevan yhteisön säännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua koskevan lainsäädännön osalta on vuoden 1992 jälkeen annettu joukko säädöksiä sukupuolisen syrjinnän torjumiseksi. Malta vahvisti tammikuussa 2000 lain yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja se tuli voimaan lokakuussa 2000. Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että erityisesti ammatillista sosiaaliturvajärjestelmää koskeva lainsäädäntö on yhdenmukaistettava. Lisäksi Maltan on luotava tähän vaaditut täytäntöönpanorakenteet.

Syrjinnän torjunnan osalta vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että Malta on saattanut etnistä tasa-arvoista kohtelua koskevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ainoastaan siltä osin, kun se koskee työllisyyttä. Lisäksi yhteisön säännöstössä edellytettävä tasa-arvon edistämisestä vastaava elin on luotava.

Malta on aloittanut mittavan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön tarkistustyön. Asetukset työpaikoille asetettavista opasteista tulivat voimaan 1.7.2000. Huhtikuussa 2000 vahvistettiin myös asetukset nuorten työntekijöiden ja raskaana olevien naisten suojelusta työpaikoilla. Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että tällä alalla yhteisön lainsäädäntö on osittain saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lainsäädäntö on yhdenmukaistettava kaivostoiminnan, kalastusalusten ja räjähdysalttiissa tiloissa tehtävän työn osalta. Työterveydestä ja -turvallisuudesta vastaava viranomainen on perustettu. Sen henkilökuntaa ja teknisiä välineitä on vielä lisättävä. Liikkuvia rakennustyömaita ja työympäristön melua koskevat direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Työntekijöiden käyttämien työvälineiden osalta Maltalle on myönnetty siirtymäkausi joulukuun 2005 loppuun saakka.

Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että kansanterveyden osalta Malta on äskettäin hyväksynyt lain, jolla saatetaan yhteisön tupakanvastainen säännöstö osaksi kansallista lainsäädäntöä. Maltan tartuntatautien seurantaa ja hallintaa koskeva lainsäädäntö on yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa. Viranomaisten on kuitenkin tehostettava lainsäädännön täytäntöönpanoa. Maltassa tarvitaan uusia laboratoriolaitteita, nykyaikaisen epidemiologian koulutusta ja tietokoneistamista. Sen on pyrittävä luomaan terveydenvalvontajärjestelmä, jolla saadaan terveyttä koskevia tietoja ja terveysindikaattoreita, jotka ovat verrattavissa yhteisön järjestelmällä saatuihin tietoihin.

Sosiaaliavun alalla on perustettu julkisen sektorin virasto, Social Welfare Development Programme, sosiaalihuollon kehittämisohjelma. Tähän ohjelmaan sekä lisäksi vanhuksille suunnattuihin palveluihin tarkoitettuja julkisia varoja on lisätty huomattavasti. Työvoimasta alle 1,5 prosenttia on maahan muuttaneita siirtolaisia, joista noin puolet unionin jäsenvaltioista. Maltan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä on tehty kahdenvälinen sopimus siirtotyöntekijöiden sosiaaliturvan yhteensovittamisesta ja siinä edellytetään vastavuoroisuutta. Vuoden 2004 aikana komission ja Maltan on viimeisteltävä yhteiskuntaan sijoittumista koskeva yhteinen muistio, jossa määritellään yhteiskuntaan sijoittumisen edistämisen ja alan mahdollisten poliittisten suuntauksien tärkeimmät haasteet. Maltan on tältä pohjalta valmisteltava yhteiskuntaan sijoittumista koskeva yhdennetty strategia ja toimintasuunnitelma.

Viimeisin päivitys 20.01.2004