Slovakia

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(97) 2004 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(98) 703 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 511 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 711 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1754 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1410 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1209 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Vuoden 1998 kertomuksessa huomautettiin, että Slovakia oli edistynyt hieman valmisteluissaan talous- ja rahaliittoon (EMU) osallistumiseksi.

Vuonna 1999 julkaisemassaan kertomuksessa komissio totesi, että maa oli edistynyt hieman valmisteluissaan EMUun osallistumiseksi.

Vuoden 2000 marraskuussa julkaisemassaan kertomuksessa komissio totesi, ettei Slovakia ole juurikaan edistynyt lainsäädäntönsä mukauttamisessa yhteisön säännöstöä vastaavaksi.

Marraskuussa 2001 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että maa oli edistynyt tällä alalla huomattavasti erityisesti keskuspankin riippumattomuuteen ja julkisen sektorin suoraan rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lokakuussa 2002 julkaisemassaan kertomuksessa komissio totesi, että talous- ja rahaliiton alalla ei voida havaita kehitystä, sikäli kuin Slovakia on jo täyttänyt yhteisön säännöstön hyväksymistä koskevat vaatimukset.

Marraskuussa 2003 julkaisemassaan kertomuksessa komissio totesi, että Slovakia on noudattanut niitä sitoumuksia ja vaatimuksia, joihin se on liittymisneuvotteluissa sitoutunut ja että se pystyy panemaan yhteisön säännöstön täytäntöön liittymishetkestä lähtien.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

EMUn kolmas vaihe alkoi 1. tammikuuta 1999. Tuo päivä merkitsi perinpohjaisia muutoksia kaikissa jäsenvaltioissa - niissäkin, jotka eivät liittyneet euroalueeseen välittömästi.

Kansallisten politiikkojen yhteensovittaminen (kansalliset lähentymisohjelmat, talouspolitiikan yleislinjat, monenkeskinen valvonta ja liiallisia alijäämiä koskeva menettely) on talouspolitiikan keskeinen kysymys. Kaikki valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan vakaus- ja kasvusopimusta, luopumaan julkisen talouden alijäämän suorasta rahoituksesta keskuspankin varoin ja julkisen sektorin erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa. Lisäksi valtioiden on pitänyt viedä loppuun pääomansiirtojen vapauttaminen.

Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen, harjoittavat riippumatonta rahapolitiikkaa ja osallistuvat tietyin rajoituksin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). Keskuspankkien on oltava riippumattomia, ja niiden pääasiallisena tavoitteena on oltava hintojen vakaus. Valuuttakurssipolitiikka on kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen asia, koska niiden on pystyttävä osallistumaan uuteen valuuttakurssimekanismiin.

Vaikka unionin jäsenyys edellyttää EMUn tavoitteiden hyväksymistä, lähentymiskriteerien täyttäminen ei ole jäsenyyden välttämätön edellytys. On kuitenkin tarpeellista, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat lähentymiskriteereitä hyvissä ajoin ja pysyvästi, sillä kriteerien täyttäminen kertoo vakauteen tähtäävästä makrotalouspolitiikasta.

ARVIOINTI

Tšekkoslovakian kommunistisen järjestelmän luhistuttua vuonna 1989 maa käynnisti nopeasti yksityistämiskehityksen suhteellisen suotuisissa olosuhteissa. Itämarkkinoiden menetykset koettelivat Slovakiaa voimakkaasti, ja jakautuminen käynnistyi maan epäonnistuttua talouspoliittisen yhteisymmärryksen löytämisessä. Hajaannus pahensi taloudellisia ongelmia: Tšekin tasavallasta peräisin olevien siirtojen loppuminen paljasti budjetin ja maksutaseen voimakkaan epätasapainon. Lisäksi siirtymävaiheen kehitystä haittasi poliittinen epävakaisuus sekä yhteiskunnallisen yksimielisyyden puuttuminen: yksityistämiset käynnistettiin uudelleen vasta kesäkuussa 1995. Vuonna 2001 asukaskohtaiset tulot olivat 48 prosenttia Euroopan unionin (EU) keskiarvosta. Vuoden 2002 kertomuksessa Slovakian tasavallan todettiin olevan toimiva markkinatalous. Jos maa jatkaa käynnistämiään uudistuksia, sen pitäisi pystyä vastaamaan kilpailupaineisiin ja markkinavoimiin unionissa. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että työttömyys laskee, mutta pysyy edelleen korkeana, sillä se laski vuoden 2002 lukemasta eli 18,6 prosentista 17,7 prosenttiin vuoden 2003 ensimmäisellä puolivuotiskaudella.

Vuosi 1997 oli Slovakialle neljäs perättäinen voimakkaan taloudellisen kasvun vuosi. Bruttokansantuotteen (BKT) kasvuprosentti laski vuoden 1997 6,5 prosentista 4,4 prosenttiin vuonna 1998. Tämä talouskasvun hidastuminen oli pääasiassa seurausta hallituksen ponnisteluista, joilla pyrittiin jarruttamaan investointeja ja kulutusta ja sillä tavoin rajoittamaan tuontia sekä vähentämään kauppa- ja vaihtotaseen alijäämää. Hidastuminen jatkui vuonna 1999, jolloin kasvu oli 1,9 prosenttia. Vuonna 2000 reaalinen kasvuprosentti nousi 2,2 prosenttiin. Tämän jälkeen kasvu elpyi ja nousi 3,3 prosenttiin vuonna 2001. Vuoden 2002 ensimmäisenä vuosineljänneksenä kasvu kiihtyi edelleen ja nousi 3,9 prosenttiin. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että BKT:n reaalikasvu on kiihtynyt entisestään, ja vuonna 2002 se saavutti 4,4 prosenttia. Vuoden 2003 ensimmäisellä puolivuotiskaudella se laski 3,9 prosenttiin.

Julkisen talouden alalla julkisen talouden kokonaisalijäämä kasvoi vuoden 1996 1,3 prosentista 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 1997. Slovakian tilastojen mukaan alijäämä oli noin 5 prosenttia vuonna 1998. Julkisen talouden alijäämän pienenemisellä oli keskeinen merkitys hallituksen makrotaloudellisessa vakauttamisohjelmassa. Vuonna 1999 alijäämä oli 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja seuraavana vuonna 3,4 prosenttia. Vuonna 2001 alijäämän annettiin nousta noin 4,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2002 ennustettu nettorahoitustarve on 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka on huomattavasti lisääntynyt viime vuosien aikana, mikä johtuu pääasiassa pankkialan rakenneuudistuksista. Julkinen bruttovelka nousi vuoden 1997 29,7 prosentista 44,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2001. Pankkialan rakenneuudistuksista ja yksityistämisestä johtuvat kulut otetaan huomioon Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (EKT 95), jonka perusteella laskettu alijäämä nousi vuosien 1997 ja 2001 välillä 4,5 prosentista 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen - lukuun ottamatta yhtä poikkeusta vuonna 2000, jolloin alijäämä nousi peräti 12,7 prosenttiin. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että julkisen talouden alijäämä asettui 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vaalivuoden 2002 aikana. Hallituksen ennakoima alijäämä vuodeksi 2003 on 5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuodeksi 2004 se on 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2006 se voisi jäädä hieman 3 prosentin rajan alle. Julkinen velka on pudonnut 44,3 prosenttiin vuonna 2002 pääasiallisesti siksi, että tähän käytettiin osa yksityistämisestä saaduista tuloista.

Inflaatio on pysynyt suhteellisen lievänä muihin siirtymätalouksiin verrattuna. Säänneltyjen hintojen voimakkaan nousun jälkeen inflaatio nousi vuonna 1999 10,6 prosenttiin vuoden 1998 6,7 prosentista. Kuluttajahintaindeksin perusteella mitattu hintojen nousu (vuotuinen liukuma) pysyi jatkuvasti alle vuoden 2000 lopussa mitatun 8,4 prosentin. Vuonna 2001 hintojen nousu laski keskimäärin 7,3 prosenttiin, ja heinäkuussa 2000 se oli laskenut vuotuisen perustan mukaan historiallisesti alhaiseen 2 prosenttiin. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että vuonna 2002 kuluttajahintojen inflaatio oli pudonnut poikkeuksellisen alhaiselle tasolle eli 3,3 prosentin vuosittaiselle keskitasolle. Vuonna 2003 se nousi uudelleen ja oli noin 8 prosenttia. Tämä johtuu suurelta osin säännösteltyjen hintojen mukautuksista ja välillisten verojen kasvusta.

Rahapolitiikan ja valuuttakurssien alalla Slovakian koruna on ollut täysin vaihdettavissa 1. lokakuuta 1995 alkaen. Sen vaihtokurssi oli sidottu valuuttakoriin, josta Saksan markka muodosti 60 prosenttia ja Yhdysvaltojen dollari 40 prosenttia. Keskuskurssin vaihteluväliksi oli ennakoitu +/- 7 prosenttia. Slovakian keskuspankki päätti kuitenkin 1. lokakuuta 1998 alkaen päästää valuutan kellumaan, koska se ei enää kyennyt puolustamaan sitä jatkuvasti lisääntyviä sisäisiä devalvointipaineita vastaan. Valuuttaan vaikuttaneet paineet supistivat valuuttavarantoja. Toukokuussa 1999 esiintyneiden uusien paineiden jälkeen valuutan arvoa alennettiin suhteessa euroon lähes 14 prosenttia. Vuosina 1999 ja 2000 Slovakian keskuspankin oli sitä vastoin useita kertoja ryhdyttävä toimenpiteisiin korunan arvonnousun hidastamiseksi. Kesällä 2002 Slovakian korunan arvo putosi, mutta sittemmin se on noussut uudelleen. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että korkojen lasku yhdistettynä markkinainterventioihin on osaltaan vaikuttanut siten, että se on rajoittanut Slovakian korunan arvon nousua ja estänyt valuutan vahvistumiseen liittyvää kilpailukyvyn laskua.

Vuonna 1998 Slovakian vaihtotaseen alijäämä oli yli 10 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä laski sen jälkeen 5 prosenttiin vuonna 1999 ja 3,7 prosenttiin vuonna 2000, mutta kaksinkertaistui uudelleen vuonna 2001, jolloin se nousi 8,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen kotimaisen kysynnän voimakkaan elpymisen ja viennin hidastumisen vuoksi. Slovakia pystyy kuitenkin edelleen rahoittamaan vaivatta vaihtotaseensa alijäämän, ja se on lisäksi viime aikoina nostanut huomattavasti valuuttavarantojaan erittäin korkeiden yksityistämistulojen ansiosta. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin vaihtotaseen alijäämän ylittävän vuonna 2002 jälleen kerran 8 prosenttia BKT:sta. Ulkomaisten suorien sijoitusten, jotka muodostivat samana vuonna lähes 17 prosenttia BKT:sta, maahantulo kuitenkin kompensoi tätä suuresti.

Vuoden 1998 kertomuksessa todettiin rakenneuudistuksista, että pankkialan uudistukset eivät juurikaan olleet edenneet. Suurin osa yrityksistä oli yksityisen sektorin omistuksessa, ja niiden osuus BKT:sta oli noin 80 prosenttia. Hallituksella oli kuitenkin yhä huomattava vaikutus talouselämään. Yksityistämisen ulkopuolelle oli jäänyt joukko "olennaisiksi" arvioituja yrityksiä. Slovakia suuntasi vientinsä eurooppalaisille markkinoille Neuvostoliiton kaupparyhmittymän purkauduttua ja maan irtauduttua Tšekistä liittovaltion hajoamisen jälkeen. Vuoden 1999 kertomuksessa huomautettiin, että Slovakian hallitus toteutti laajaa rakenneuudistusohjelmaa, joka koski muun muassa pankkien rakenneuudistuksia ja yksityistämistä, oikeus- ja sääntelykehyksen tarkistamista, strategisen yrityksen käsitteen lakkauttamista sekä julkisten markkinapalvelujen sääntelykehyksen suunnittelua. Vuoden 2000 kertomuksessa huomautettiin, että markkinatalouden toimivuudelle välttämätön oikeusjärjestelmä oli suurimmaksi osaksi olemassa, mutta sen täytäntöönpanoa oli voimakkaasti tuettava. Vuoden 2001 kertomuksessa todettiin, että uudet rakenneuudistukset ja erityisesti pankkialan ja viimeisten valtionyritysten yksityistämiset olivat edistyneet Slovakiassa. Sosiaalialan uudistukset, kuten terveydenhoito- ja eläkejärjestelmien uudistukset olivat vielä toteuttamatta. Vuoden 2002 kertomuksen mukaan terveydenhoitojärjestelmää on uudistettu merkittävästi, mutta alan kustannukset ovat yhä suhteellisen korkeita. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että Slovakian hallitus on osoittanut suurempaa päättäväisyyttä toimissaan rakenteellista työttömyyttä vastaan. Muihin toimiin on ryhdytty markkinatalouden oikeudellisen rakenteen parantamiseksi. Markkinatalouden oikeudellista täytäntöönpanoa on lisäksi vahvistettu.

Keskuspankin riippumattomuudesta komissio huomautti vuoden 1998 kertomuksessaan, että keskuspankkia koskeva lainsäädäntö ei ollut täysin yhteensopiva yhteisön säännösten kanssa. Lisäksi komissio arvosteli lainsäädäntöä, joka antoi hallitukselle rajoitetun mahdollisuuden suoraan keskuspankkirahoitukseen. Julkisilla viranomaisilla oli yhä erityisoikeuksia julkisissa rahoituslaitoksissa (es de en fr). Vuoden 2000 kertomuksessa todettiin, että maan oli vielä ponnisteltava mukauttaakseen lainsäädäntönsä yhteisön säännöstöön keskuspankin riippumattomuuden takaamiseksi ja julkisen sektorin suoran rahoituksen kieltämiseksi (es de en fr). Vuoden 2001 kertomuksessa todettiin, että Slovakian lainsäädäntö oli täysin yhteisön säännöstön mukainen Slovakian kansallispankkia koskevan lakiuudistuksen astuttua voimaan toukokuussa 2001. Vuoden 2002 kertomuksessa todettiin, että maa ei ollut juurikaan edistynyt pyrkimyksissään parantaa budjettisuunnitteluun ja budjettitietojärjestelmän uudenaikaistamiseen liittyviä hallinnollisia valmiuksiaan. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että Slovakian lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on täten saatettu päätökseen.

Neuvotteluissa Slovakia on hyväksynyt EMUa koskevan yhteisön säännöstön ja se mukautui siihen täysin. Lisäksi maa on perustanut tarvittavat viranomaiset yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa ja noudattamista varten. Tätä lukua koskevat neuvottelut on saatettu päätökseen joulukuussa 2002. Slovakia noudattaa liittymisneuvotteluissa tällä alalla tekemiään sitoumuksia. Slovakia ei ole pyytänyt siirtymäjärjestelyjä.

Viimeisin päivitys 18.03.2004