Reilu kauppa – kestävän kaupan varmistavat järjestelmät

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Komission tiedonanto (KOM(2009) 215 lopullinen) – reilu kauppa ja valtiosta riippumattomat kestävän kaupan varmistavat järjestelmät

TIEDONANNON TARKOITUS

Siinä esitetään, mitä kehitystä on tapahtunut sen jälkeen, kun Euroopan komissio julkaisi tiedonannon reilusta kaupasta* vuonna 1999.
Siinä ehdotetaan menettelyjä, joita viranomaiset, reilun kaupan tukijat ja muut voisivat toteuttaa käsitteen edistämiseksi.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Vuonna 1999 otettiin käyttöön yhtenäinen, puolueettomasti tarkastettu Reilun kaupan merkki. Se on korvannut kansalliset merkit ja lisännyt kuluttajien tietoisuutta.

Reilun kaupan kriteereihin kuuluvat
- reilu tuottajahinta;
- maksujen maksaminen osittain etukäteen, jos tuottaja niin pyytää;
- pitkäaikaiset, vakaat suhteet;
- avoimuus ja jäljitettävyys koko tuotantoketjun ajan;
- tuotanto-olosuhteet, jotka noudattavat Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksia;
- ympäristön kunnioittaminen, ihmisoikeuksien – erityisesti naisten ja lasten oikeuksien suojelu – ja perinteisten valmistusmenetelmien kunnioittaminen;
- tuottajien tukeminen heidän oman potentiaalinsa, tilan tuotannon ja markkinoillepääsyn kehittämisessä;
- tiedotustoimien lisääminen reilusta kaupasta ja sen tavoitteista;
- käsitteen vaikutusten arviointi.

Komissio ehdottaa, että

yksityisten reilun ja kestävän kaupan varmistavien järjestelmien tulisi
- pysyä hallituksen sääntelyn ulkopuolella;
- tutkia mahdollisia yhteisvaikutuksia ja ymmärrystä välillään;
- arvioida objektiivisesti aloitteidensa vaikutusta.
julkisten hankintojen tarjoajien olisi otettava Reilun kaupan merkki huomioon aikoessaan ostaa kestäviä tuotteita ja palveluja.
EU:n tulisi määrittää keinoja, joilla EU:n talousarviota voitaisiin käyttää reilun kaupan edistämiseen.

Komissio antoi vuonna 2010 tiedonannon, jossa korostetaan kaupan avautumisesta koituvia etuja talouskasvulle, kuluttajien valinnanvapaudelle ja työllisyydelle.

Vuonna 2012 komissio antoi uuden tiedonannon edistääkseen kauppa- ja investointipolitiikoiden välisiä yhteisvaikutuksia. Tämä yhdistelmä voisi sen mukaan edistää työpaikkojen luomista ja kasvua EU:ssa ja luoda paremmat olosuhteet kaupalle ja investoinneille kehitysmaissa.

* KESKEINEN TERMI

Reilu kauppa: kauppasuhde, joka perustuu vuoropuhelulle, avoimuudelle ja kunnioitukselle ja jonka tavoitteena on lisätä kansainvälisen kaupan tasa-arvoa. Se edistää osaltaan kestävää kehitystä tarjoamalla syrjäytyneille tuottajille ja työntekijöille paremmat kaupankäyntiolosuhteet ja turvaamalla heidän oikeutensa – erityisesti kehitysmaissa. Kuluttajien tukemat reilun kaupan järjestöt ovat aktiivisesti mukana tukemassa tuottajia, lisäämässä tietoisuutta ja kampanjoimassa tavanomaisen kansainvälisen kaupankäynnin sääntöjen ja käytäntöjen muuttamisen puolesta.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Reilu kauppa ja valtiosta riippumattomat kestävän kaupan varmistavat järjestelmät kestävän kehityksen edistäjinä (KOM(2009) 215 lopullinen, 5.5.2009)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ”reilusta kaupasta” (KOM(99) 619 lopullinen, 29.11.1999)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka: Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä (KOM(2010) 612 lopullinen, 9.11.2010)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Kauppa, kasvu ja kehitys: Kauppa- ja investointipolitiikan räätälöinti apua eniten tarvitsevien maiden tarpeiden mukaan (KOM(2012) 22 lopullinen, 27.1.2012)

Viimeisin päivitys: 07.12.2016