Elintarvikkeiden merkinnät

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille

ASETUKSEN TARKOITUS

• Asetuksella pyritään takaamaan kuluttajille oikeus saada tietoa määrittämällä elintarvikemerkintöjä koskevat yleiset periaatteet, vaatimukset ja vastuut.
• Sillä taataan riittävä joustavuus, jonka ansiosta voidaan vastata elintarvikealan tulevaan kehitykseen.
• Asetuksella yhdistetään aikaisempi lainsäädäntö: direktiivi 2000/13/EY elintarvikkeiden merkinnöistä ja direktiivi 90/496/ETY elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

• Asetusta sovelletaan elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa toimiviin yrityksiin ja kaikkiin loppukuluttajille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin. Näihin kuuluvat myös suurtalouksien toimittamat ja niille toimitetut elintarvikkeet.

Tiedonantovastuu

• Vastuu tarpeellisten tietojen antamisesta ja tietojen oikeellisuuden varmistamisesta on valmistajalla, joka pitää tuotetta kaupan omalla nimellään. Jos valmistaja on Euroopan unionin (EU) ulkopuolelta, vastuu on maahantuojalla.

Pakolliset tiedot

• Tietyt tiedot ovat pakollisia. Näitä ovat muun muassa
  • elintarvikkeen nimi,
  • ainesosaluettelo,
  • sisällön määrä,
  • viimeinen käyttöajankohta,
  • käyttöohje tarvittaessa,
  • elintarvikealan toimijan nimi ja osoite,
  • ravintoarvoilmoitus.
• Alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen on pääsääntöisesti pakollista, jos sen ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen todellisesta alkuperämaasta tai lähtöpaikasta. Näin on erityisesti siinä tapauksessa, että elintarvikkeen mukana olevista tiedoista tai etiketistä sellaisenaan voisi muuten saada sen käsityksen, että elintarvikkeella on eri alkuperämaa tai lähtöpaikka.
• Alkuperämerkintä on pakollista tuoreelle, jäähdytetylle ja jäädytetylle sian, lampaan, vuohen ja siipikarjan lihalle. EU:n tasolla on säädetty erillisistä pakollisista alkuperäsäännöistä, jotka koskevat elintarvikkeita kuten hunajaa (direktiivi 2001/110/EY), hedelmiä ja vihanneksia ja oliiviöljyä (asetus (EU) N:o 1308/2013), kalaa (asetus (EU) N:o 1379/2013), ja naudanlihaa ja naudanlihatuotteita (asetus (EY) N:o 1760/2000).
• Kun kyse on elintarvikkeiden etämyynnistä, pakollisten tietojen on oltava kuluttajien saatavilla maksutta ennen kuin osto tehdään.
• Juomien todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on ilmoitettava, jos alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia.
• Tietyn tyyppisistä elintarvikkeista on annettava pakollista lisätietoa. Tällaisia ovat muun muassa makeutusaineita ja ammoniumsuolaa sisältävät elintarvikkeet sekä elintarvikkeet, joiden kofeiinipitoisuus on korkea.
• Elintarvikkeen sisällön määrä on ilmaistava käyttäen yksikkönä litraa, senttilitraa, millilitraa, kilogrammaa tai grammaa.
• Jotkut elintarvikkeet, kuten muun muassa yrtit ja mausteet, aromit ja yrttiteet, on vapautettu pakollista ravintoarvoilmoitusta koskevasta vaatimuksesta.
• Ainesosaluetteloa ei vaadita myöskään muun muassa tuoreista hedelmistä ja vihanneksista, hiilihapotetusta vedestä, etikoista sekä maitotuotteista, kuten juustosta, voista, kermasta ja hapatetusta maidosta.
• Elintarviketiedot eivät saa johtaa harhaan eivätkä etenkään antaa kuvaa, että elintarvikkeella on erityispiirteitä tai vaikutuksia, joita sillä ei ole. Elintarviketietojen on oltava oikeellisia, selviä ja kuluttajalle helposti ymmärrettäviä.

Euroopan komissio on antanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/775, joka täydentää asetuksen (EU) N:o 1169/2011 26 artiklan 3 kohtaa säätämällä elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Tässä asetuksessa, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2020, edellytetään, että kun elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka ei ole sama kuin pääainesosan, merkinnöissä on ilmoitettava kyseisen pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka. Siinä säädetään myös vähimmäiskirjasinkokoa ja merkintöjen sijaintia koskevat säännöt.

Komissio antoi vuonna 2018 tiedonannon, asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamista koskevista kysymyksistä ja vastauksista auttaakseen elintarvikealan toimijoita ja kansallisia viranomaisia asetuksen soveltamisessa.

Komissio antoi vuonna 2020 tiedonannon, jonka tarkoitus oli antaa ohjeita elintarvikealan toimijoille ja kansallisille viranomaisille merkintöjä koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta tapauksissa, joissa elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka ilmoitetaan eikä se ole sama kuin pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 13. joulukuuta 2014 alkaen, lukuun ottamatta ravintoarvoilmoituksen antamista koskevaa poikkeusta (13. joulukuuta 2016 alkaen), ”jauheliha” -nimitystä koskevia erityisvaatimuksia (1. tammikuuta 2014), ja pääainesosan merkitsemistä (1. huhtikuuta 2020).

TAUSTAA

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden vapaa liikkuvuus EU:ssa vaikuttaa merkittävästi kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja on sisämarkkinoiden olennainen osa. EU:n lainsäädännöllä varmistetaan kuluttajien terveyden korkeatasoinen suojelu sekä taataan kuluttajien tiedonsaantioikeus, jotta nämä voivat tehdä tietoon perustuvia elintarvikevalintoja.

Ks. lisätietoja:

• Elintarvikkeita koskevaa tietoa kuluttajille (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18–63)

Asetukseen (EY) N:o 1169/2011 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto asetuksen (EU) N:o 1169/2011 26 artiklan 3 kohdan säännösten soveltamisesta (EUVL L 32, 31.1.2020, s. 1–8)

Komission tiedonanto – Kysymyksiä ja vastauksia elintarviketietojen antamista kuluttajille koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamisesta (EUVL C 196, 8.6.2018, s. 1–14)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/775, annettu 28 päivänä toukokuuta 2018, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 26 artiklan 3 kohdan soveltamista koskevista säännöistä siltä osin kuin on kyse elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamista koskevista säännöistä (EUVL L 131, 29.5.2018, s. 8–11)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671–854)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1–21)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston direktiivi 2001/110/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, hunajasta (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47–52)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1–10)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 24.11.2021