SEUT-sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa kielletään sopimukset, jotka vaikuttavat EU-maiden väliseen kauppaan ja jotka estävät, rajoittavat tai vääristävät kilpailua. SEUT-sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan mukaan tämä kielto ei kuitenkaan koske sopimuksia, joista aiheutuvat hyödyt ylittävät kilpailunvastaiset vaikutukset.

Asetuksessa myönnetään ryhmäpoikkeus SEUT-sopimuksen 101 artiklan 1 kohdasta vertikaalisille sopimuksille *, jotka täyttävät tietyt vaatimukset. Nämä sopimukset voivat esimerkiksi auttaa valmistajaa pääsemään uusille markkinoille tai välttämään tilanteen, jossa jokin jakelija ”hyötyy” toisen jakelijan myynninedistämistoimien kustannuksella, tai antaa toimittajalle mahdollisuuden poistaa kirjanpidossa tiettyä asiakasta varten tehty sijoitus.

Tietyt vaatimukset on täytettävä, jotta tietylle vertikaaliselle sopimukselle myönnetään poikkeus SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätystä kiellosta:

On olemassa viisi rajoitusta, jotka johtavat koko sopimuksen jättämiseen pois asetuksen soveltamisalasta, vaikka toimittajan ja ostajan markkinaosuudet olisivat alle 30 prosenttia. Niitä pidetään vakavina niistä kuluttajille todennäköisesti aiheutuvan haitan vuoksi. Ne ovat useimmissa tapauksissa kiellettyjä, ja on epätodennäköistä, että niitä sisältävät vertikaaliset sopimukset täyttäisivät SEUT 101 artiklan 3 kohdan ehdot:

toimittajat eivät saa määrätä (vähimmäis)hintaa, jolla jakelijat saavat myydä niiden tuotteita edelleen (vähittäismyyntihinnan määrääminen);

markkinoiden jakaminen alueen tai asiakasryhmän mukaan on kiellettyä. Jakelijoiden on saatava päättää vapaasti, missä ja kenelle ne myyvät tuotteita. Asetus sisältää kuitenkin tätä sääntöä koskevia poikkeuksia, jotka antavat esimerkiksi yrityksille mahdollisuuden käyttää poissulkevaa tai valikoivaa jakelujärjestelmää;

vaikka valikoidut jakelijat eivät saa myydä valtuuttamattomille jakelijoille, loppukäyttäjiä, joille ne voivat myydä, ei voida rajoittaa;

valikoitujen jakelijoiden täytyy saada myydä sopimustuotteita verkoston muille valikoiduille jakelijoille tai ostaa tuotteita näiltä;

varaosien valmistajan ja niitä tuotteissaan käyttävän ostajan välinen sopimus ei saa estää tai rajoittaa varaosien myyntiä loppukäyttäjille, riippumattomille korjaamoille tai palveluntarjoajille.

Vertikaaliseen sopimukseen sovelletaan tätä asetusta, jos sekä tuotteiden tai palvelujen toimittajan että ostajan markkinaosuus on enintään 30 prosenttia. Toimittajan osalta ryhmäpoikkeuksen soveltamisen ratkaisee markkinaosuus kyseisillä markkinoilla eli niillä markkinoilla, joilla se myy tuotteita tai palveluita. Ostajan osalta asetuksen soveltamisen ratkaisee markkinaosuus kyseessä olevilla ostomarkkinoilla eli markkinoilla, joilla se ostaa tuotteita tai palveluita.

Tämä asetus koskee kaikkia vertikaalisia rajoituksia lukuun ottamatta edellä mainittuja rajoituksia. Kolmeen vertikaaliseen rajoitukseen sovelletaan kuitenkin erityisehtoja:

Jos nämä ehdot eivät täyty, näihin vertikaalisiin rajoituksiin ei sovelleta asetuksen mukaista poikkeusta. Asetusta sovelletaan kuitenkin edelleen vertikaalisen sopimuksen muihin osiin, jos niitä voidaan soveltaa irrallaan niistä vertikaalisista rajoituksista, joihin ryhmäpoikkeusta ei sovelleta.

Asetusta on sovellettu 1. kesäkuuta 2010 alkaen, ja soveltaminen päättyy 31. toukokuuta 2022.

Vertikaaliset sopimukset: tavaroiden tai palvelujen myyntiä ja ostamista koskevia sopimuksia eri tuotanto- tai jakeluportailla toimivien yritysten välillä, esimerkiksi valmistajien ja tukkukauppiaiden tai vähittäismyyjien väliset jakelusopimukset.

Komission asetus (EU) N:o 330/2010, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2010, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin (EUVL L 102, 23.4.2010, s. 1–7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – VII osasto – Kilpailua, verotusta ja lainsäädännön lähentämistä koskevat yhteiset säännöt – 1 luku – Kilpailusäännöt – 1 jakso – Yrityksiin sovellettavat säännöt – 101 artikla (aiempi EY-sopimuksen 81 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 88–89)