Sosiaalinen kehitys ja maailmanlaajuistuminen
Euroopan unioni pyrkii edistämään sosiaalista kehitystä maailmanlaajuistumisen yhteydessä. Euroopan komissio kehottaa edistämään kansainvälisesti tunnustettuja perustyönormeja ja luomaan tasapainon markkinoiden ohjausjärjestelmän ja työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjausjärjestelmän välille.
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2001, "Perustyönormien edistäminen ja työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjausjärjestelmän kehittäminen maailmanlaajuistumisen yhteydessä" [KOM(2001) 416 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Kansalaiset tiedostavat yhä suuremmassa määrin, että maailmanlaajuinen markkinoiden ohjausjärjestelmä on kehittynyt nopeammin kuin maailmanlaajuinen työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjausjärjestelmä ja että tämä on horjuttanut talous- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvien sääntöjen ja rakenteiden tasapainoa.
Euroopan unioni haluaa olla mukana toteuttamassa oikeudenmukaista maailmanlaajuista talousjärjestelmää, ja siksi se esittää strategian, jonka tavoitteena on edistää sosiaalista kehitystä ja perustyönormeja maailmanlaajuisesti.
Maailmanlaajuistumisen ja kansainvälisten työnormien edistämisen välillä vallitsee monimutkainen yhteys. Kaupalla ja sijoituksilla on kiistaton vaikutus sosiaaliseen kehitykseen ja yleensäkin kestävään kehitykseen. Strategian vaikuttavuuden takaamiseksi tarvitaankin kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Komissio yhtyy kaupasta ja työnormeista lokakuussa 1999 annettuihin neuvoston päätelmiin ja ehdottaa, että vahvistetaan kansainvälisesti tunnustettujen perustyönormien yleismaailmallisuus (näitä normeja ovat yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tehokas tunnustaminen, kaikenlaisen pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman käytön tehokas kieltäminen sekä työhönotossa ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistaminen). Komissio toteaa lisäksi tukevansa Kansainvälisen työjärjestön (ILOn) toimintaa ja sen yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen, varsinkin Maailman kauppajärjestön (WTO:n), kanssa. Tiedonannossa vastustetaan perustyönormien käyttämistä protektionistisiin tarkoituksiin ja torjutaan seuraamuksiin perustuvat lähestymistavat.
Komissio kehottaa hyödyntämään ja vahvistamaan nykyisiä välineitä sekä ottamaan käyttöön uusia välineitä ja toimenpiteitä, jotta perustyönormien yleismaailmallista soveltamista voidaan edistää useilla eri politiikan aloilla sekä kansainvälisesti että yhteisössä.
Kansainvälisesti sovellettava strategia
Unioni vahvistaa, että ILOlla on keskeinen asema perustyönormien noudattamisen edistämisessä, ja tuo esiin, että ILOn välineitä on tarpeen tehostaa. Unioni kehottaa erityisesti lisäämään valvontamekanismin julkisuutta, tehostamaan seurantaa ja lisäämään teknistä apua. On myös tarpeen käydä keskustelua uusista kannustinjärjestelmistä perustyönormien noudattamisen edistämiseksi sekä uudesta järjestelmästä sosiaalipolitiikan säännölliseksi tarkastelemiseksi kansallisella tasolla.
Unioni ehdottaa, että käynnistetään kansainvälinen keskustelu ja pohdinta muissa kehitysyhteistyöjärjestöissä (ILO, WTO jne.). Vuoropuhelun avulla voitaisiin kartoittaa toimet, jotka vahvistavat tehokkaasti kaupan vaikutusta sosiaaliseen kehitykseen, ja taata toimien yhtenäisyys.
EU:ssa sovellettava strategia
Unioni ehdottaa, että perustyönormeja edistetään yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP:n) avulla. GSP helpottaa perustyönormeja tehokkaasti noudattavien kehitysmaiden pääsyä yhteisön markkinoille ja tarjoaa kyseisille maille lisätullietuuksia. Unioni haluaa toisin sanoen tehdä GSP:n houkuttelevammaksi ja lisätä järjestelmän avoimuutta. GSP:n perusteita olisi laajennettava koskemaan neljää ILOn vuoden 1998 julistuksen mukaista perustyönormia, ja GSP:n etuudet olisi peruutettava väliaikaisesti heti, kun jotakin näistä neljästä normista rikotaan vakavasti tai järjestelmällisesti. Unioni haluaa kannustaa muita maita ottamaan käyttöön vastaavia sosiaalisia kannustinjärjestelmiä.
Unioni korostaa enemmän perustyönormien edistämistä koko kehitysyhteistyöpolitiikassaan. On sovellettava samankaltaista lähestymistapaa kuin Cotonoun sopimuksessa ja sisällytettävä tuleviin kauppa- ja yhteistyösopimuksiin perustyönormeja koskevia erityismääräyksiä.
Kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointia on hyödynnettävä tulevien kauppaneuvottelujen ja -sopimusten yhteydessä.
Yksityiset vapaaehtoiset aloitteet
Komissio korostaa yritysten sosiaalisesti vastuullisten toimintatapojen merkitystä maailmanlaajuisilla työmarkkinoilla. Kuten unioni painotti jo yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä annetussa vihreässä kirjassa (), avoimuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi on tarpeen taata käytännesääntöjen ja sosiaalisten tuotemerkintöjen sisällöllinen yhtenäisyys ja käyttää niiden perustana yhteisiä perusnormeja, toisin sanoen ILOn normeja. Yhdistyneet Kansakunnat käynnistikin vuonna 2000 "Global compact" -aloitteen, jossa yksityisiä yrityksiä kannustetaan hyväksymään ja omaksumaan ihmisarvoisen työn keskeisiä periaatteita omien yrityskäytäntöjensä osalta.
Taustaa
Kööpenhaminassa vuonna 1995 järjestetyssä maailman sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa ja vuonna 1998 annetussa työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa ILOn julistuksessa tuettiin laajasti perustyönormien yleismaailmallisuutta. Myös WTO on osallistunut näiden normien edistämiseen analysoimalla maailmanlaajuistumisen, kaupan ja sosiaalisen kehityksen välisiä yhteyksiä. On kuitenkin todettu selvästi, että normien noudattamista ei saa käyttää perusteena väärinkäytölle, esimerkiksi protektionistisille tai seuraamuksiin perustuville toimille. Kansainvälisen yhteisön ponnisteluja on kuitenkin jatkettava.
MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET
Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission (WCSDG) 24 päivänä helmikuuta 2004 antama raportti "Oikeudenmukainen globalisaatio: Mahdollisuuksia kaikille".
Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio toteaa, että globalisaatio voi muuttua ja sen on muututtava. Maailmankomissio katsoo, että tarvitaan oikeudenmukaista ja syrjimätöntä globalisaatiota. Globalisaation hallintaa voidaan parantaa soveltamalla yhtenäistä lähestymistapaa talouden, yhteiskunnan ja ympäristön alalla ja tehostamalla ohjausjärjestelmää kansallisella tasolla ja kansainvälisesti.
Euroopan komissio osallistui aktiivisesti maailmankomission työskentelyyn. Se ottaa maailmankomission linjaukset huomioon Euroopan unionin ulkoisissa ja sisäisissä politiikoissa.
Neuvoston päätelmät: Komission tiedonanto perustyönormien edistämisestä. Ulkosuhteiden neuvosto - 21. heinäkuuta 2003 [ei julkaistu EUVL:ssä].
Neuvosto tukee komission toimintaa sosiaalisen kehityksen edistämiseksi kansainvälisesti ja tuo esiin eräitä asioita, joihin toiminnassa olisi keskityttävä:
Viimeisin päivitys 15.03.2004