Merenkulkualan työpaikat: sosiaalisen sääntelykehyksen uudelleenarviointi

Euroopan komissio pyrkii tekemään eurooppalaisesta merenkulkualasta houkuttavampaa työntekijöille vaikuttamatta kuitenkaan alan kilpailukykyyn. Komissio tutkii voimassa olevaa yhteisön lainsäädäntöä eritelläkseen merenkulkualan työntekijöitä koskevia poikkeuksia ja rajauksia ja päättääkseen, millaisiin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä. Lopuksi komissio käynnistää työmarkkinaosapuolten kuulemisen mahdollisista yhteisön toiminnan suuntaviivoista.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 10. lokakuuta 2007, sosiaalisen sääntelykehyksen uudelleenarvioimisesta uusien ja parempien merenkulkualan työpaikkojen luomiseksi EU:ssa (perustamissopimuksen 138 artiklan 2 kohdan mukaisen työmarkkinaosapuolten kuulemisen ensimmäinen vaihe yhteisön tasolla) [KOM(2007) 591 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Merenkulkuala kehittyy parhaillaan voimakkaan globalisaation yhteydessä. Alalla on jo tehty lukuisia kansainvälisiä yleissopimuksia ja määritetty normeja.

Euroopan unioni (EU) edistää tehokkaasti toimia ja aloitteita, joilla pyritään lujittamaan kansainvälisiä säännöksiä, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO) (EN) (ES) (FR) yleissopimuksia aiheena merenkulkualan työvoima (EN) (ES) (FR) vuodelta 2006 ja kalastusalusten työolot (EN) (ES) (FR) vuodelta 2007.

Komissio pyrkii edistämään myös kansainvälisten normien ratifiointia (hyväksytty neuvoston päätöksellä 2007/431/EY) ja täytäntöönpanoa EU:n sisäisten ja ulkoisten menettelytapojen toteuttamiseksi.

EU:n sosiaalilainsäädäntö

EU:n sosiaalilainsäädännössä on muutamia poikkeuksia ja rajauksia merenkulkualan ammattilaisten suhteen. Ne toteutuvat seuraavilla neljällä tavalla:

• Merenkulkualan ammattilaiset jätetään ulkopuolelle (erityisiä säännöksiä ei ole).
• Erityislainsäädäntö tai yleissäädökset sisältävät erityissäännöksiä.
• Jäsenvaltiot voivat sisällyttää rajauksia kansalliseen lainsäädäntöön, kun ne panevat direktiivejä täytäntöön. Tämä koskee direktiivejä 2002/74/EY, 94/45/EY ja 2002/14/EY.
• Merenkulkualan ammattilaiset jätetään soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä koskee direktiivejä 98/59/EY, 2001/23/EY ja 96/71/EY.

Komissio kehottaa tutkimaan tarkemmin kahta viimeistä tapaa. Se toteaa, että jotkin ulkopuolelle rajaamiset eivät ole välttämättä täysin perusteltuja, jos rajaus ei ole tarpeen sellaisen erityisratkaisun soveltamiseksi, joka on paremmin mukautettu kyseisten työntekijöiden konkreettiseen tilanteeseen. Jos on olemassa riittävän vahvoja syitä säilyttää rajaukset tai poikkeukset, on syytä harkita, olisiko erityinen alan EU-lainsäädäntö parempi ratkaisu. Se takaisi merenkulun ammattilaisille samantasoisen suojan kuin muilla yleisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla työntekijöillä on. Jos tähän päädytään, jäsenvaltioissa sovellettavat erityiset oikeudelliset olosuhteet tulee tutkia, jotta voidaan varmistua siitä, että merenkulkijat nauttivat vaadittavan tasoista suojaa. Olosuhteiden tutkiminen on asianmukaista erityisesti silloin, kun on kyse ehdollisista rajauksista, joissa jäsenvaltiot velvoitetaan antamaan enemmän erityislainsäädäntöä tai vaihtoehtoisia vakuuksia, joilla varmistetaan sama suojan taso.

Terveys ja turvallisuus

EU:n lainsäädännössä merenkulkualan työntekijöille annetaan samantasoinen terveyden ja turvallisuuden suoja kuin muiden alojen työntekijöille. Alalla on myös omia erityisdirektiivejä, jotka täydentävät yleisiä direktiivejä, esimerkiksi turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista kalastusaluksilla tehtävässä työssä annettu neuvoston direktiivi, joka koskee vähintään 15 metriä pitkiä kalastusaluksia. Komissio korostaa ei-sitovien toimintamallien (hyvien käytäntöjen) kehittämistä. Niillä pyritään parantamaan yhteisön olemassa olevan lainsäädännön toteuttamista siltä osin, joka koskee pienten kalastusalusten miehistön terveyttä ja turvaa.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja sosiaaliturvajärjestelmät

Oikeuskäytännön mukaan vapaata liikkuvuutta koskevia EY:n perustamissopimuksen säännöksiä sovelletaan myös meriliikenteeseen. Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevassa yhteisön lainsäädännössä säädetään, että työntekijät ja heidän perheenjäsenensä eivät menetä sosiaaliturvaansa muuttaessaan yhteisön alueella. Tämä koskee myös kolmansien maiden kansalaisia, jos nämä asuvat laillisesti jonkun jäsenvaltion alueella ja ovat tilanteessa, joka ei kaikilta osin rajoitu vain yhden jäsenvaltion toimivaltaan.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun asema

Työmarkkinaosapuolet osallistuvat säännöllisesti alusten miehistön turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamisen suunnitteluun ja auttavat näin vahvistamaan Euroopan kantaa. Ne neuvottelevat parhaillaan eurooppalaisesta sopimuksesta, jolla pannaan täytäntöön merenkulkualan työvoimaa koskevan ILOn yleissopimuksen keskeiset määräykset. Samanlaista menettelyä voitaisiin käyttää kalastusalusten työoloja koskevan ILOn yleissopimuksen soveltamisen edistämiseksi.

Komissio kehottaakin kuulemismenettelyn yhteydessä työmarkkinaosapuolia käsittelemään tiedonannossa esiin nostettuja kysymyksiä.

Taustaa

Komissio vaatii vuosien 2005-2009 strategisissa tavoitteissaan kattavan meripolitiikan määrittämistä. Tämä kuuleminen perustuu vuonna 2006 julkaistuun tulevaa meripolitiikkaa käsittelevään vihreän kirjaan. Tässä vihreässä kirjassa on otettu esiin kysymys merenkulkualan jättämisestä sosiaalilainsäädännön ja EU:n työlainsäädännön joidenkin osien ulkopuolelle.

Viimeisin päivitys 21.12.2007