Ravitsemus, ylipaino ja lihavuus – EU:n strategia

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Valkoinen kirja (KOM(2007 279 lopullinen) ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvistä terveyskysymyksistä

VALKOISEN KIRJAN TARKOITUS

• Valkoisessa kirjassa Euroopan komissio vahvistaa EU:lle yhtenäisen lähestymistavan, jolla pyritään vähentämään kehnosta ravinnosta, ylipainosta ja lihavuudesta johtuvia terveysongelmia.
• Siinä keskitetään huomio toimiin, joita useat erilaiset kumppanit voivat toteuttaa paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla tämän kansanterveydellisen ongelman ratkaisemiseksi. Nämä toimet täydentävät ja tukevat EU-maiden nykyisiä toimia.
• Siinä kiinnitetään erityistä huomiota lihavuuden sosioekonomiseen ulottuvuuteen, koska ongelma liittyy yhteiskunnalliseen vähäosaisuuteen.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• Strategian päätavoitteena on torjua lihavuutta edistävää ympäristöä ja auttaa kansalaisia vähentämään riskikäyttäytymistä, kuten kehnoa ravintoa ja liikunnan puutetta, jotka aiheuttavat ylipainoa ja lihavuutta.
• Tavoite pyritään saavuttamaan keskittymällä toimiin, joiden avulla
  • kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja sen varmistamiseksi, että kaupoissa ja ruokaloissa on tarjolla terveellisiä vaihtoehtoja
  • edistetään yksityissektorin osallistumista
  • elintarviketeollisuus (vähittäiskauppiaat mukaan lukien) voi muokata elintarvikkeiden valmistusohjeita erityisesti vähentämällä suola-, sokeri- ja rasvapitoisuutta sekä vähentää ja kohdistaa markkinointiaan niin, ettei sitä kohdisteta lapsiin, ja markkinoida terveellisempiä vaihtoehtoja
  • työnantajat voivat edistää terveellisiä elämäntapoja (esim. työmatkojen kulkemista jalan tai pyörällä)
  • kannustetaan ihmisiä liikkumaan säännöllisesti korostamalla liikunnan terveyshyötyjä.

Kumppanuudet

• Strategiassa korostetaan, että yhteistyökumppanuuksien luominen kaikkialla EU:ssa on tärkeää, jotta toimia voidaan toteuttaa ruohonjuuritasolla esimerkiksi paikkakunnittain, alueittain ja valtakunnallisesti sekä koko EU:ssa. Näihin toimiin osallistuvat yhteistyössä yksityissektori (esim. elintarvikkeiden valmistajat, vähittäiskauppiaat ja mainostajat), julkinen terveydenhuolto ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt (esim. urheilu-, kuluttaja- ja kansanterveysjärjestöt).
• Strategiassa ehdotetaan, että vuonna 2005 perustetusta ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevästä Euroopan toimintafoorumista saatujen kokemusten pohjalta EU-maihin perustettaisiin muita vastaavia valtakunnallisia ja alueellisia foorumeja. Strategian onnistumisen kannalta avainasemassa on paikallisten sidosryhmien (esim. järjestöjen ja pienyritysten) osallistuminen, koska se synnyttää ryhmädynamiikkaa ja luo yhteyksiä mahdollisimman monien toimijoiden välille ja kaikilla tasoilla.
• EU-maiden viranomaiset
  • vastaavat koordinoinnista sen varmistamiseksi, että toimet kansanterveyden alalla ovat asianmukaisia, ja
  • kannustavat tiedotusvälineitä osallistumaan yhteisten viestien ja kampanjoiden kehittämiseen.
• EU-maiden sekä Norjan ja Sveitsin edustajista koostuva ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevä asiantuntijaryhmä tukee hyvien toimintatapojen vaihtoa ja tiedottamista sekä kehittää vapaaehtoisia yhtenäisiä lähestymistapoja.
• Asiantuntijaryhmä on osallistunut elintarvikkeiden koostumuksen muokkaamiseen etenkin suolan, tyydyttyneiden rasvojen ja lisätyn sokerin osalta. Vuonna 2011 ryhmä sopi tiettyjä ravintoaineita koskevia kansallisia aloitteita käsittelevästä eurooppalaisesta kehyksestä (joka perustui vuoden 2008 toimenpiteeseen, jonka tavoitteena oli vähentää suolan määrää elintarvikkeissa 16 prosenttia neljän vuoden aikana). Tämän jälkeen aloitettiin toimenpiteet tyydyttyneiden rasvojen määrän vähentämiseksi viisi prosenttia vuoteen 2016 mennessä ja toiset viisi prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2015 aloitettiin lisättyjä sokereita koskevaan liitteeseen liittyvät toimenpiteet jalostettuihin elintarvikkeisiin lisätyn sokerin määrän vähentämiseksi 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
• Vuonna 2016 asiantuntijaryhmä sopi kansallisten muokkausaloitteiden valvontajärjestelmästä, joka oli merkittävä virstanpylväs ja konkreettinen askel kansallisten toimien tukemiseksi. Näistä toimista hyötyvät lopulta kansalaiset aina ruokaostoksilla käydessään. Käynnissä oleva ravitsemusta ja fyysistä liikuntaa koskeva toimenpide tukee myös näitä toimia, ja lisää edistysaskeleita on odotettavissa vuonna 2017.
• Vuonna 2014 ryhmä hyväksyi lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2014–2020. Sen tavoitteena on pysäyttää lasten lihavuuden lisääntyminen vuoteen 2020 mennessä. Toimintasuunnitelman väliarviointi on käynnissä.
• Vuonna 2017 ryhmä oli mukana laatimassa ja hyväksymässä kouluruokailua koskeviin julkisiin hankintoihin sovellettavia suuntaviivoja.

Poikkitieteellinen lähestymistapa

• Vaikka kansanterveys on strategian ydinkysymys, siinä painotetaan kaikentasoisten yhteistyökumppanuuksien lisäksi sitä, että ylipainon ja lihavuuden torjuminen edellyttää koordinoitua toimintaa, jossa on mukana useita politiikanaloja. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa
  • koulutus: kehitetään sekä lapsille että aikuisille suunnattuja tiedotuskampanjoita
  • kuluttajapolitiikka: tiedotetaan selkeästi ja monipuolisesti ruokavalinnoista, esimerkiksi ravintoarvomerkinnöistä
  • markkinointi: audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä kannustetaan erityisesti lapsille suunnattujen elintarvikkeiden vastuulliseen markkinointiin
  • urheilu: parannetaan organisoidun urheilutoiminnan saatavuutta ja kannustetaan lisäämään liikuntaa
  • kaupunkisuunnittelu ja aktiivinen liikkuvuus: edistetään aktiivista liikennettä ja työmatkaliikuntaa, kuten kulkemista jalan, pyörällä tai käyttämällä julkista liikennettä
  • tutkimus: selvitetään perusteellisemmin ruoka- ja liikuntavalintoihin vaikuttavia tekijöitä, erityisesti EU:n (Horisontti 2020 -ohjelma) ja kansallisen tutkimusrahoitusmekanismin tasolla
  • maatalous: tuodaan kohtuuhintaisia terveellisiä elintarvikevaihtoehtoja laajemmin saataville kaikille väestöryhmille, erityisesti lapsille
  • Euroopan parlamentti: pilottihankkeet, joilla tuetaan terveellisiä ruokavalioita eri väestöryhmissä, panee täytäntöön komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto.

Kansainvälinen yhteistyö

Komissio on tehnyt tiivistä yhteistyötä Maailman terveysjärjestön kanssa laatiakseen vertailuasiakirjoja ja perustaakseen ravitsemusta ja liikuntaa koskevan yhteisen tietokannan.

Seuranta- ja arviointitoimet

• Lihavuutta ja ylipainoa koskevia tietoja seurataan
  • makrotasolla, jotta saadaan yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia tietoja ruokavalioon ja liikuntaan liittyvistä edistymistä mittaavista yleisindikaattoreista Euroopan unionin keskeisten terveysindikaattoreiden pohjalta
  • maakohtaisesti eri maiden nykyisten toimien ja niiden vaikutusten arvioimiseksi
  • toimintokohtaisesti.
• Toimien vaikutusta arvioidaan systemaattisesti tuloksellisten toimien selvittämiseksi.

Seuranta

Ylipainoa ja lihavuutta vähentävien EU-politiikkojen laatimisessa keskitytään edelleen ensisijaisiin tavoitteisiin, joita ovat muun muassa:

• vähentää ruokavaliosta saatavan suolan, tyydyttyneiden rasvojen, transrasvojen ja lisättyjen sokerien määrää
• lisätä hedelmien ja kasvisten osuutta
• vähentää lasten altistumista elintarvikkeille, jotka sisältävät paljon suolaa, tyydyttyneitä rasvoja, transrasvoja ja lisättyjä sokereita, sekä pienentää niiden vaikutusta
• elintarvikkeiden julkinen hankinta
• lisätä liikuntaa ja vähentää vähän liikuntaa sisältävää käyttäytymistä
• lisätä täysimetystä ensimmäisen kuuden kuukauden aikana
• vähentää eri väestöryhmien eriarvoisuutta ruokavalioiden ja liikunnan suhteen.

TAUSTAA

• Kehno ruokavalio ja vähäinen liikunta vaikuttavat suoraan miljoonien kansalaisten elinajanodotteeseen ja elämänlaatuun sekä terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja kestävyyteen. Vuosittain jopa seitsemän prosenttia terveysbudjeteista käytetään suoraan lihavuuteen liittyviin sairauksiin ja tuottavuuden menetyksestä ja ennenaikaisista kuolemantapauksista aiheutuu muita epäsuoria kustannuksia (ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä kuolemantapauksia 2,8 miljoonaa vuodessa).
• 52 prosenttia EU:n aikuisista on ylipainoisia tai lihavia ja 17 prosenttia lihavia. Aikuisilla lihavuus on monien kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja joidenkin syöpien, tunnettu riskitekijä sekä ennenaikaisten kuolemantapausten ehkäistävissä oleva syy.
• Lasten kohdalla ylipaino on erityisen huolestuttavaa. Kolmannes EU:n 6-9-vuotiasta lapsista on ylipainoisia tai lihavia. Luku on nyt merkittävästi korkeampi kuin vuonna 2008, jolloin neljännes lapsista oli ylipainoisia tai lihavia. Ylipainoiset tai lihavat lapset ovat erittäin todennäköisesti ylipainoisia tai lihavia myös aikuisina. Lihavat lapset kärsivät todennäköisemmin kiusaamisesta, itsetunto-ongelmista ja masennuksesta sekä alisuoriutuvat koulussa.
• Lisätietoja:
  • Ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevä Euroopan komission verkkosivusto
  • esite ”Nutrition and physical activity — essential routes to better health” (Ravitsemus ja liikunta – paremman terveyden keskeiset osatekijät)
  • luettelo EU:n rahoittamista hankkeista.

ASIAKIRJA

Valkoinen kirja – Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia (KOM(2007) 279 lopullinen, 30.5.2007)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätelmät ravitsemuksesta ja liikunnasta (EUVL C 213, 8.7.2014, s. 1–6)

Neuvoston päätelmät elintarvike- ja ravitsemusturvasta

Viimeisin päivitys: 13.03.2017