Esteetön Eurooppa vammaisille

Komissio tutkii toimintamalleja, joilla voidaan parantaa vammaisten mahdollisuuksia. Se edistää yhteistyötä ja hyvien toimintamallien jakamista olemassa olevien esteiden poistamiseksi. Lisäksi komissio ehdottaa vuoden 2003 julistamista Euroopan vammaisten teemavuodeksi, jolla lisätään yleistä tietoisuutta vammaisuuteen liittyvissä asioissa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 12. toukokuuta 2000, "Esteetön Eurooppa vammaisille" [KOM(2000) 284 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Euroopan unionin (EU) väestöstä noin 37 miljoonaa on vammaisia (liikuntavammaisia, kuulo-, puhe- tai näkövammaisia tai psyykkisesti vammaisia). Heidän yhteiskuntaelämäänsä rajoittavat esteet, jotka liittyvät kuljetusmahdollisuuksiin ja apuvälineisiin sekä koulutusmahdollisuuksien rajallisuuteen. Olemassa olevia esteitä on poistettava lainsäädännön, asianmukaisten asumismahdollisuuksien, yhdenmukaisen suunnittelun ja muiden keinojen avulla. Parantamalla vammaisten mahdollisuuksia parannetaan samalla myös työelämän laatua, kuluttajansuojaa ja teollisuuden kilpailukykyä.

Vammaisuuteen kohdistuvat kielteiset asenteet on saatava muuttumaan. Vuosi 2003 voitaisiinkin julistaa Euroopan vammaisten teemavuodeksi, joka auttaa lisäämään yleistä tietoisuutta ja vauhdittaa uusien toimintamallien käyttöönottoa. Vammaisten osallistumismahdollisuuksia parantavat tekniikan kehitys, tilastotiedot vammaisuuden yleisyydestä ja sen vaikutuksista mahdollisuuksiin osallistua yhteiskunnan toimintoihin sekä koordinointi- ja kuulemismenettelyt. Vaikka näihin aiheisiin liittyvät kysymykset ovat jäsenvaltioiden vastuulla, yhteisön toimivallan puitteissa voidaan hyödyntää hyviä keinoja ja tarjota lisäarvoa. Euroopan yhteisö voi edistää myönteistä kehitystä kannustamalla jäsenvaltioita yhteistyöhön sekä edistämällä hyvien toimintatapojen vaihtoa ja kehittämistä.

SAAVUTETUT TAVOITTEET JA UUDET TOIMET

Jäsenvaltiot, kansalaisjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet käyvät parhaillaan keskustelua ja tekevät tutkimusta uusista suuntauksista, ideoista, toimintatavoista ja innovatiivisista ratkaisuista, joilla voidaan parantaa vammaisten mahdollisuuksia. Lisäksi Euroopan unionin toimielimet hyväksyivät hyviä toimintatapoja koskevan säännöstön (pdf), jolla taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet työntekoon ja annetaan sitä koskevat suuntaviivat. Yhteisön Employment-aloitteella autetaan henkilöitä, joilla on vaikeuksia löytää ja säilyttää työpaikka. Aloitteen HORIZON (es de en fr)-ohjelmalla edistetään 1700 hanketta, joilla tuetaan fyysisesti tai psyykkisesti vammaisia henkilöitä. Euroopan sosiaalirahasto on osoittanut huomattavasti varoja vammaisten työllistämismahdollisuuksien parantamiseen. Vuosina 2000-2006 se kohdistaa varoja työllistymiseen ja mahdollisuuksien yhtenäistämiseen. Markkinaosapuolet ovat puolestaan koonneet oppaan hyvistä toimintatavoista ja painottaneet tarvetta edistää vammaisten työllistymistä. Lisäksi yhteisön ohjelmat (kuten Sokrates, Phare ja Tacis) ovat tukeneet useita vammaisten tarpeisiin keskittyviä hankkeita.

Merkittävästä panostuksesta huolimatta vammaisten täysipainoisen osallistumisen eteen on tehtävä vielä paljon työtä. Työmarkkinoilla esiintyvän syrjinnän torjumiseen luodaan keinoja EQUAL 2000-2006 (es de en fr) -aloitteella. Näiden keinojen käyttöönotto on kuitenkin vain yksi osa yleistä strategiaa. Euroopan unionin tasolla on tärkeää ottaa käyttöön yleisiä standardeja, joilla syrjimättömyyden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien käsitteitä voidaan toteuttaa osana sisämarkkinoiden täydentämiseen liittyviä prosesseja. Komissio kannattaa kattavampaa yhteistyötä työllisyyden, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, liikenteen, sisämarkkinoiden, tietoyhteiskunnan, uuden teknologian ja kuluttajapolitiikan osa-alueilla.

KÄYTETTÄVÄT TOIMINTATAVAT

Paremmat liikkumis- ja saavuttamismahdollisuudet

Mahdollisuus liikkua antaa mahdollisuuden osallistua kaikkiin elämän osa-alueisiin. Se on oikeus, joka tulisi olla kaikilla. Parhaillaan on käynnissä useita aloitteita, joilla pyritään liikkumismahdollisuuden parantamiseen. Niiden tarkoituksena on lisätä liikennevälineiden, paikallisliikenteen ja rautatieliikenteen käyttömahdollisuuksia. Mahdollisuus käyttää liikennevälineitä voi parantaa julkista liikennettä, vähentää yhteiskunnasta syrjäytymistä sekä lisätä liikkumis- ja sopeutumismahdollisuuksia.

Komissio esittää infrastruktuurin ja julkisen liikenteen palvelujen parantamista. Se laatii myös teknisiä eritelmiä rautatieliikenteen käytön mahdollistamiseksi. Komissio noudattaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön suositusta, jossa otetaan huomioon vanhusten ja vammaisten tarpeet. Se kehottaa tarkistamaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevia suuntaviivoja (EN) (FR), jotta jäsenvaltiot parantavat verkon saavutettavuutta liikuntarajoitteisille. Lisäksi komissio pohtii mahdollisuutta laajentaa "vastavuoroista tunnustamista" yhteisön tasolle, kuten tehtiin vammaisten pysäköintiluvan kohdalla. Komissio ylläpitää Euroopan paikallisliikenteen tietopalvelu -tietokantaa, johon kootaan paikallisliikennettä koskevia hyviä toimintatapoja. Lisäksi komissio esittää, että tutkimuksen ja kehityksen viidennessä puiteohjelmassa (DE) (EN) (FR) (IT) otetaan huomioon liikenteen infrastruktuurit ja yhtymäkohdat, kestävän kehityksen periaatteiden mukainen liikkuvuus ja intermodaalisuus sekä kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut.

Helppopääsyisistä busseista ei ole hyötyä, jos liikuntarajoitteiset henkilöt eivät pääse bussipysäkille tai jos he eivät voi käyttää lippuautomaattia. Hyviä tuloksia saadaan tekemällä tiivistä yhteistyötä sekä ottamalla huomioon liikennejärjestelmät, rakennukset ja muut julkiset tilat. Saavutettavuutta koskevia vaatimuksia tulee tarkastella liikennevälineiden ja infrastruktuurin parantamisen alettua. Saavutettavuudella on useita myönteisiä seurauksia. Ensinnäkin hyvä ja turvallinen työympäristö on tärkeä ihmisen terveyden ja työkyvyn sekä yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Samalla saavutettavuus edistää liiketoimintaa erityisesti matkailualalla, sillä se lisää asiakkaiden määrää huomattavasti. Rakennusalan standardien yhdenmukaistamisella voidaan myös merkittävästi edistää Euroopan markkinoita. Komissio ehdottaakin sellaisten alojen määrittämistä, joilla otetaan käyttöön yhteisön standardit, ja edistää standardien soveltamista ja kunnioittamista oman vaikutusvaltansa avulla.

Kohti kaikkien kansalaisten tietoyhteiskuntaa

Uusi teknologia tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia, ja sen tulisi olla kaikkien käytettävissä. Komissio määrittää toimia, joilla maksimoidaan tietoyhteiskunnan hyöty työllisyyden ja integraation edistämisessä. Se kehottaa jäsenvaltioita takaamaan kiinteiden yleisten puhelinpalveluiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden kaikille. Komissio kehottaa myös eurooppalaisia standardointielimiä määrittelemään standardoinnin erityistarpeet, jotta vanhukset ja vammaiset voidaan integroida paremmin tietoyhteiskuntaan. Lisäksi komissio perustaa eurooppalaisen verkoston optimoidakseen kansallisten osaamiskeskusten välisen vuorovaikutuksen. Komissio kannustaa myös opinto-ohjelmien kehittämistä kaikille, suunnittelijoille ja insinööreille. Myös komission yhteinen tutkimuskeskus osallistuu uusien teknologioiden, kuten puhetta kirjoitukseksi muuttavien järjestelmien ja Internetin käytön apuvälineiden, tutkimukseen.

Tietoyhteiskunnan hyödyt pyritään tuomaan kaikkien eurooppalaisten ulottuville eEurope-aloitteen avulla. Aloitteessa tarkistetaan tietoyhteiskuntaan liittyvää lainsäädäntöä ja standardeja. Näin taataan, että ne ovat saavutettavuusperiaatteiden mukaisia. Aloitteella pyritään siihen, että vammaisten tarpeet otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan tuotteita ja palveluita koskevissa julkisissa hankinnoissa. Tarkoituksena on myös tehdä Internet-sivut WAI-hankkeen (pdf) (Web Accessibility Initiative) avulla suunnittelultaan ja sisällöltään sellaisiksi, että vammaisten on helppo käyttää niitä.

Tavoitteena kehittyneemmät apuvälineteknologian yhteismarkkinat

Käyttäjälähtöisessä "design-for-all" -periaatteessa otetaan huomioon monien eri käyttäjäryhmien tarpeet. Aina ei kuitenkaan ole helppoa ottaa huomioon vaikeavammaisten erityistarpeita. Paras keino on käyttää apuvälineteknologiaa (AT), joka perustuu tuotteiden ja palvelujen suunnittelemiseen ja muokkaamiseen. Ongelmana on kuitenkin apuvälineteknologian markkinoiden hajanaisuus, joka johtuu pääasiassa apuvälineiden ja laitteiden tarjoamiseen liittyvien sääntöjen sekä saamisperusteiden ja -kelpoisuuden eroavuuksista. Eriytyminen koskee erityisesti tiettyihin vammatyyppeihin liittyviä tuotteita ja palveluja. Näiden tarjoajat ovat usein pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on rajallinen tuotevalikoima ja pienet resurssit. Markkinoiden kehittäminen pienentäisi hoitomenoja ja parantaisi mahdollisuuksia saada kohtuuhintaisia tuotteita ja palveluita. Näihin kysymyksiin on tartuttava mahdollisimman pian markkinoita uhkaavan ulkomaisen kilpailun vuoksi.

Henkilöiden vapaa liikkuvuus sekä palveluiden tarjoaminen rajojen yli ja tuotteiden esteetön myynti ovat tavoitteita, jotka Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan. Komissio kannattaa vammaisten apuvälineisiin ja laitteisiin liittyvien verojen ja tullien alentamista tai poistamista kokonaan. Lisäksi komissio tutkii, olisiko mahdollista ottaa käyttöön apuvälineiden käyttöä koskevia säännöksiä markkinoiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuotteiden paremman saatavuuden takaamiseksi. Komissio pyrkii myös parantamaan yhteistyötä ja tiedonvaihtoa apuvälineteknologiaan liittyvää tietoa välittävien kansallisten virastojen kanssa ottamalla samalla huomioon Internetin kasvavan käytön tarjoamat mahdollisuudet.

POLITIIKAN VÄLINEET

Vankka tietopohja, riittävät koordinointi- ja kuulemismenettelyt sekä luotettavat tilasto- ja väestötiedot ovat tekijöitä, jotka mahdollistavat hyvien toimintatapojen luomisen. Tietoja kerätään terveydentilasta, sosiaaliturvasta, työterveydestä ja -turvallisuudesta, työllisyydestä ja koulutuksesta. Jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pyritään tehostamaan tavoitteena taata määritelmien ja tiedonkeruumenetelmien yhdenmukaisuus ja parantaa tietojen vertailukelpoisuutta. Lisäksi komissio esittää terveysseurantaa koskevan ohjelman käynnistämistä, jotta saataisiin lisätietoa vammaisuuden eri tyypeistä ja vaikeusasteista. Komissio pyrkii myös suunnittelemaan ohjelmia, jotka ovat avoimia kaikille kansalaisille, ja toteuttamaan yleisissä ohjelmissa erityistoimenpiteitä.

Elämänkokemuksensa ansiosta vammaiset tunnistavat nopeasti sellaiset politiikat ja toimintatavat, jotka heikentävät palvelujen ja tilojen saavutettavuutta. Siksi he osaavat myös ehdottaa ratkaisuja. Komissio edistää yhteistyökumppanuuksien luomista sekä tukee entistä laajempaa sitoutumista ja kuulemista edistäviä tapahtumia ja menettelyjä. Vammaisia koskevaa politiikkaa koordinoidaan komissiossa pääasiassa yksiköiden välisessä vammaiskysymyksiä käsittelevässä ryhmässä. Ryhmän tavoitteena on kehittää seuranta- ja tiedonkeruuvälineitä komission yksiköiden käyttöön.

TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN, YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN JA KEHITYSTÄ VAUHDITTAVAT TEKIJÄT

Edellä hahmotellut linjaukset sekä käynnissä oleva työ edistävät esteiden poistamista ja parantavat vammaisten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaelämän eri osa-alueisiin. Saavutettavuudella pyritään lisäämään poliittisten päättäjien sekä talouselämän ja yhteiskunnan toimijoiden tietoisuutta. Saavutettavuus liittyy suoraan täysipainoiseen kansalaisuuteen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista, tukea ja yhteistyötä valtionhallinnolta, yksityiseltä sektorilta, yhteisöiltä, vapaaehtoisjärjestöiltä sekä vammaisilta ja heidän perheiltään. Komissio kannustaa jäsenyyttä hakevia maita seuraamaan vammaisten asioita koskevan yhteisön politiikan kehitystä. Tämän tiedonannon täytäntöönpanoa koskevaa edistystä arvioidaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitettavassa kertomuksessa, joka on yksi komission panoksista teemavuonna.

Viimeisin päivitys 15.05.2007