Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma (2004-2010)

Komissio haluaa hyödyntää Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 virittämiä toimintamahdollisuuksia ottamalla käyttöön monivuotisen toimintasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on saada vuoteen 2010 mennessä vammaisuuteen liittyvät näkökohdat mukaan kaikkeen asiaan liittyvään EU:n politiikkaan sekä toteuttaa keskeisillä aloilla konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan vammaisten taloudellista ja sosiaalista integroitumista.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto 30. lokakuuta 2003 - Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma [KOM(2003) 650 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Ehdotettu toimintasuunnitelma kattaa ajanjakson 2004-2010, ja sillä halutaan luoda kestävä ja toimiva malli lähestyä vammaiskysymyksiä laajentuneessa Euroopassa. Siinä on kolme keskeistä toimintatavoitetta:

• yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin täysimääräinen soveltaminen
• vammaisuuteen liittyvien näkökohtien tehokkaampi valtavirtaistaminen yhteisön politiikassa sen eri aloilla
• esteetön pääsy ja saavutettavuus kaikille.

POLIITTINEN TAUSTA

EU:n yleinen toimintamalli: tavoitteet ja keinot

Vammaisten oikeuksien tunnustaminen ja suojeleminen kuuluu näin EU:n toiminnan ytimeen. Lisäksi perusoikeuskirjassa nimenomaisesti suojellaan vammaisten oikeuksia, ja sen ottaminen Lissabonin sopimus koskevaan sopimukseen on merkittävä askel.

Komission toukokuussa 2000 antamassa tiedonannossa "Esteetön Eurooppa vammaisille" esitetään, että on poistettava tekniset sekä ympäristöön ja lainsäädäntöön liittyvät esteet, jotta vammaiset voivat osallistua tehokkaasti osaamiseen perustuvan talouden ja yhteiskunnan toimintaan.

Faktoja ja suuntauksia

Vammaisuuden määritelmä ja siihen liittyvät kriteerit vahvistetaan tätä nykyä eri maiden lainsäädännössä, ja ne vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä.

Vuonna 2001 EU:n tasolla tehdyissä tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan 14,5 prosenttia 15 jäsenvaltion EU:n (Ruotsia lukuun ottamatta) työikäisestä väestöstä (16-64-vuotiaista) ilmoitti jonkintyyppisestä vammaisuudesta. Kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa luku oli 25 prosenttia.

Nämä tulokset osoittavat myös, että ikääntymisen ja vammaisuuden välillä on korrelaatio. Väestön ikääntymisen ja terveydenhoidon parantumisen myötä vammaisten määrä Euroopan unionissa kasvaa ja jatkaa kasvamistaan. Lisäksi havaitaan, että vammaisista vain 42 prosenttia käy työssä (kun muiden kohdalla luku on liki 65 prosenttia) ja että vammaisista 52 prosenttia ei kuulu työvoimaan (muista sen ulkopuolella on vain 28 prosenttia).

Näistä luvuista voidaan siis päätellä, että vaikka vammaisilla on vaikeuksia löytää työpaikkaa, he muodostavat huomattavan käyttämättä jääneen mahdollisuuden luoda talouskasvua.

EU:n keskeiset tähänastiset saavutukset

Neuvosto antoi marraskuussa 2000 direktiivin 2000/78/EY, jossa kielletään kaikki työhönpääsyyn liittyvä välillinen ja välitön syrjintä, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Ellei työpaikalla tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisia varten, tilannetta voidaan direktiivin mukaan pitää syrjintänä.

Syrjinnän torjumista koskevalla yhteisön toimintaohjelmalla (2001-2006) pyritään tukemaan syrjinnän, erityisesti vammaisuuteen perustuvan syrjinnän torjumista jäsenvaltioissa.

Komissio tukee kansainvälisiä pyrkimyksiä varmistaa vammaisille ihmisoikeudet täysimääräisinä ja yhtäläisin edellytyksin. Komissio tukee YK:n yleissopimusta vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon edistämisestä ja suojelemisesta.

Vammaisten liikkuvuuden helpottamiseksi komissio on jo sitoutunut vähentämään sellaisten vammaisuuteen liittyvien etuuksien määrää, joita ei voi siirtää jäsenvaltiosta toiseen (suunniteltu muutos asetukseen (ETY) N:o 883/2004).

Toimintasuunnitelman ensimmäinen vaihe (2004-2005)

Toimintasuunnitelman ensimmäinen vaihe kestää kaksi vuotta (2004-2005). Siinä keskitytään luomaan olosuhteet, joita tarvitaan vammaisten työllistymisen edistämiseen täysivaltaisina toimijoina.

Toiminnan ensisijaiset alueet voidaan jaotella seuraaviin neljään ryhmään:

• Mahdollisuudet saada työtä ja pysyä työelämässä

Direktiivistä 2000/78/EY seuraa, että joissakin jäsenvaltioissa on tehtävä suuria muutoksia voimassa oleviin sääntöihin. Direktiivin merkitys työnantajille - niin julkisille kuin yksityisillekin - ja heidän käytäntöihinsä työllistää vammaisia on valtava. Direktiivin tuloksekkuuden kannalta on siis erittäin tärkeää tehdä asiaa tunnetuksi asianomaisille tahoille.

Euroopan sosiaalirahaston pääohjelmista ja Equal -yhteisöaloitteesta rahoitetaan runsaasti erilaisia toimia vammaisten integroimiseksi työmarkkinoille, ja niiden kautta testataan innovatiivisia tapoja lähestyä tiettyjä työmarkkinoille integroitumiseen liittyviä näkökohtia.

Komissio on toiminut myös yhteisön kilpailupolitiikan alalla, sillä marraskuussa 2002 annettiin työllisyystukea koskeva asetus, jonka mukaisesti jäsenvaltiot saavat ottaa hoitaakseen 60 prosenttia vuoden palkkakustannuksista ja sosiaaliturvamaksuista, jos yritys palkkaa vammaisen työntekijän. Tukea voidaan myöntää myös tasapainottamaan työntekijän pienemmästä tuottavuudesta sekä toimitilojen mukauttamisesta johtuvia kuluja.

Työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä 89/654/EY säädetään seuraavaa: "Työpaikat on järjestettävä siten, että tarvittaessa vammaiset työntekijät voidaan ottaa huomioon".

• Elinikäinen oppiminen

Yhden keinon ylittää vammaisten kohtaamat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä elinikäisen oppimisen saatavuuden esteet voi tarjota modernin tieto- ja viestintätekniikan käyttö verkko-oppimisessa (eLearning). Siksi vammaisten tarpeet mainitaan erikseen eLearning-ohjelmaa koskevassa komission ehdotuksessa, kielten oppimista ja kielellistä monimuotoisuutta käsittelevässä toimintaohjelmassa sekä ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa.

Komissio toteuttaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisotyön alalla useita toimia:

• pantaessa täytäntöön koulutusjärjestelmien tavoitteita koskevaa työohjelmaa painotetaan sellaisten hyvien toimintamallien vaihtoa ja onnistumiseen vaikuttavien tekijöiden kartoittamista, jotka liittyvät vammaisten integroimiseen koulutusjärjestelmiin
• kiinnitetään tulevan eLearning-toimintaohjelman (2004-2006) muotoilussa ja toteutuksessa erityistä huomiota vammaisten erityistarpeisiin
• PLOTEUS -tietojärjestelmään otetaan mukaan vammaisille tarkoitettuja tietoja
• kiinnitetään erityistä huomiota sellaisiin Sokrates -, Leonardo - ja Nuoriso -ohjelmien projekteihin, joihin osallistuu vammaisia
• seurataan elinikäistä oppimista käsittelevien verkkosivujen ja mediatuotteitten saavutettavuutta.

Tutkimuksen alalla komissio levittää ja hyödyntää tuloksia tutkimuksesta, jota tehdään tutkimuksen kuudennen puiteohjelman (6PCRD) yhteydessä.

• Uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

Esteettömään käyttöön liittyvistä eEurope 2002 -toimintasuunnitelman puitteissa toteutetuista toimista on saatu hyviä tuloksia, jotka vaativat jatkotoimia. Toisaalta W3C/WAI-aloitteen seurauksena jäsenvaltiot ovat vahvistaneet verkon ja sivustojen sisällön saavutettavuutta koskevat suuntaviivat. Neuvosto antoi joulukuussa 2002 päätöslauselman sähköisestä saavutettavuudesta.

eEurope 2005 -toimintasuunnitelmassa toteutettavat toimet suunnataan sen varmistamiseen, että vammaisilla ja muilla muita heikommassa asemassa olevilla ryhmillä on mahdollisuus osallistua yhtäläisin edellytyksin yleiseen kehitykseen, jota tapahtuu moderneissa verkkokäyttöisissä julkisissa palveluissa, julkisessa verkkoasioinnissa, verkko-oppimisessa ja sähköisissä terveydenhoitopalveluissa. Lisäksi pyritään luomaan dynaaminen ja saavutettavissa oleva ympäristö sähköiselle kaupankäynnille.

• Julkisen rakennetun ympäristön saavutettavuus

Jotta taattaisiin se, että työpaikka on paremmin ja aidosti vammaisten saavutettavissa, on suunniteltava ja rakennettava enemmän sellaisia rakennuksia, joissa noudatetaan Universal Design -periaatetta (eli kaikkien tarpeet huomioon ottavaa suunnittelua).

Esteettömällä pääsyllä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin on suuri merkitys vammaisten elämänlaadun parantamisessa. Tämän neuvosto totesi 6.5.2003 antamassaan päätöslauselmassa vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta. Se korosti samaa Euroopan matkailun tulevaisuudesta 21.5.2002 antamassaan päätöslauselmassa, jossa se kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja muita asianomaisia vahvistamaan toimiaan, joilla helpotetaan vammaisten pääsyä matkailukohteisiin.

Komissio tukee valkoisessa kirjassaan " Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika " helppokäyttöisen julkisen liikenteen käytön lisäämistä.

Komissio toteuttaa täydentäviä toimia seuraavilla aloilla:

• tuetaan eurooppalaisia standardeja kaikilla rakennettuun ympäristöön liittyvillä aloilla, kuten kaavoituksessa, suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennusten käytössä
• edistetään saavutettavuuteen liittyvien kysymysten asemaa kouluopetuksessa ja rakennusalan ammattilaisten piirissä
• edistetään saavutettavuuden sisällyttämistä julkisiin hankintamenettelyihin sekä tämän näkökulman huomioon ottamista rakennerahaston varojen jaossa
• tuetaan tutkimuksia, joissa käsitellään matkailukohteiden ja -infrastruktuurien sekä kaupunkiliikenteen saavutettavuutta.

Toimintasuunnitelman toinen vaihe (2006-2007)

Toimintasuunnitelman toinen vaihe kestää kaksi vuotta (2006-2007), ja siinä keskitytään aktiiviseen osallistumiseen ja itsenäisyyteen (vammaisten oikeuteen päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään). Siinä ehdotetaan neljää ensisijaista toiminta-alaa:

• ammatilliseen aktiivisuuteen kannustaminen
• laadukkaiden tuki- ja hoitopalvelujen saatavuuden edistäminen
• tavaroiden ja palvelujen esteettömyyden edistäminen
• EU:n analysointikyvyn parantaminen.

SEURANTA JA RAKENTEET JATKOTOIMIA VARTEN

Parannetaan toteuttamisvalmiuksia

Komission yksiköiden väliselle vammaiskysymyksiä käsittelevälle ryhmälle on annettu tehtäväksi viedä toimintasuunnitelman käynnistämää prosessia eteenpäin ja seurata komission eri yksiköiden toimintaa valtavirtaistamisstrategian täytäntöönpanossa. Ryhmä raportoi edistymisestä yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevälle komissaariryhmälle.

Vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä käsittelevä EU:n korkean tason ryhmä (asiantuntijaryhmä, jossa puhetta johtaa komissio ja jäseninä on jäsenvaltioiden vammaisasiantuntijoita) on saanut tehtäväksi kehittää synergiaa kansallisten vammaispolitiikkojen välille.

Unioni vahvistaa yhteistyötä sellaisten organisaatioiden kanssa kuin Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan neuvosto, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, eurooppalaiset standardointielimet (kuten CEN), Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus sekä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö. Tarkoituksena on rakentaa kaikkien osapuolten kannalta hyödyllisiä suhteita ja hyödyntää toisten asiantuntemusta ja pohdintoja.

Vahvistetaan hallintoa

Komissio aikoo vahvistaa yhteistyötään vammaisten etujärjestöjen, erityisesti Euroopan vammaisfoorumin edustajien kanssa. Se ehdottaa myös, että korkean tason asiantuntijaryhmä lisää näkemystenvaihtoa kansalaisyhteiskunnan kanssa. Komissio kehottaa työmarkkinaosapuolia tulemaan täysipainoisesti mukaan edistämään vammaisten tasa-arvoa.

Komissio rohkaisee EU:n toimielinten ja elinten välistä yhteistyötä varsinkin Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja parlamentin laajennetun vammaisasioiden työryhmän kanssa.

Komission raportti vammaisten tilanteesta

Komission vammaisraportissa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisön politiikan pyrkimyksiin edistää vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Siinä kootaan yhteen jäsenvaltioiden ilmoitukset vammaiskysymyksiin liittyvistä toimistaan. Ilmoituksissa jäsenvaltiot kertovat, mitä ne ovat saaneet aikaan etenkin vammaisnäkökohtien integroimisessa kaikkeen asiaankuuluvaan politiikkaansa. Komissio laatii julkisen raportin kahden vuoden välein jäsenvaltioiden ja vammaisten edustajien kanssa vahvistetun mallin mukaisesti.

Viimeisin päivitys 03.02.2011