ESR:n tuki Euroopan työllisyysstrategialle

Tässä tiedonannossa linjataan alueellista koheesiota edistävän rahoitusvälineen, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopisteitä Euroopan työllisyyspolitiikan painopisteisiin. Tiedonannossa selvitetään, miten rahoitusväline tukee neljää keskeistä tavoitetta Euroopan unionin työvoimamarkkinoiden parantamiseksi ja myötäilee jäsenvaltioiden kansallisissa työllisyysohjelmissaan tekemiä sitoumuksia.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle, 16. tammikuuta 2001, Euroopan sosiaalirahaston tuesta Euroopan työllisyysstrategialle [KOM(2001) 16 lopullinen - Ei julkaistu virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Heinäkuun 12. päivänä 1999 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella N:o 1784/1999 määriteltiin uudelleen Agenda 2000 () -asiakirjassa ehdotetut ESR:n painopisteet ja pantiin täytäntöön ESR:n ohjelmat kaudeksi 2000-2006. Komission tiedonannossa selvitetään, miten nämä painopisteet on yhdistettävä Euroopan työllisyysstrategian tavoitteisiin.

Tiedonannossa laajennetaan ESR:n toimintaa, joka lakkaa olemasta koulutusohjelma ja josta tulee strateginen väline suurelle valikoimalle toimenpiteitä, joiden avulla investoidaan taloudellisen kasvun tärkeimpänä liikkeellepanevana voimana pidettyihin henkilöresursseihin. ESR:n avulla pyritään koordinoimaan kansallista työmarkkinapolitiikkaa tehokkuuden lisäämiseksi ja painopisteen asettamiseksi työpaikkojen luomiselle. Ohjelmissa keskitytään ehkäiseviin toimiin, yhtäläisiin mahdollisuuksiin, yhteiskunnalliseen integraatioon sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksiin.

ESR:lle on kohdennettu 60 miljardia euroa Euroopan työllisyysstrategian puitteissa kaudeksi 2000-2006.

Euroopan työllisyysstrategiassa painotetaan neljää suurta osa-aluetta: työllistettävyys, yrittäjyys, sopeutumiskyky ja yhtäläiset mahdollisuudet. Tavoitteiden 1 ja 3 piirissä ESR tukee osa-alueita seuraavin tavoin:

• Työllistettävyys: noin 60 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston budjetista (34 miljardia euroa) kohdennetaan työllistettävyyden parantamiseen koko Euroopan unionissa. Kolmannes mainitusta summasta eli melkein 11 miljardia euroa varataan sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen.
• Yrittäjyys: yrittäjyyden edistämiseen varataan ESR:stä 8 miljardia euroa, joka antaa tarvittavan kiihokkeen uusille yrityksille ja palvelualan työpaikkojen luomiselle.
• Sopeutumiskyky: lähes 11 miljardia euroa investoidaan Euroopan aktiiviväestön sopeutumiskykyvyn edistämiseen, jolloin keskeiset painopisteet ovat jatkuvan koulutuksen kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen ja pk-yritysten tukitoimet.
• Yhtäläiset mahdollisuudet: yhtäläiset mahdollisuudet yhdistetään koko Euroopan työllisyysstrategiaan, eikä näin ollen voida sanoa, mikä on tälle pilarille varattu tarkka määrä. Erityistoimiin kohdennetut määrärahat ovat kuitenkin noin neljä miljardia euroa.

Jotta tuki olisi kansallisten painopisteiden suhteen joustavaa, määrärahojen jakautuminen neljän pilarin kesken vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen.

Tiedonanto osoittaa myös, miten ESR:stä tuetaan kansallisia toimintasuunnitelmia sosiaalista suojelua koskevien toimenpiteiden sijaan tarjoamalla työmarkkinoille ponnahduslauta ja myötäilemällä näin yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa kansallista politiikkaa.

EU:n ehdokasmaiden osallistuminen Euroopan työllisyysstrategiaan on tärkeä painopiste. Tässä yhteydessä on yksilöitävä painopistealueet, joilla edistyminen on saavutettava, ja osoitettava, kuinka Phare-ohjelmasta voi saada taloudellista apua. Ohjelmasta tuetaan työllisyys- ja henkilöresurssien kehittämishankkeita sen päälohkon " Instituutioiden kehittäminen " ja erityislohkon "Taloudellinen ja sosiaalinen koheesio" kautta. Erityinen rakennerahastoihin liittyvä valmisteleva ohjelma antaa ehdokasmaille keinot hoitaa tehokkaasti rakennerahastoista kohdennettuja määrärahoja.

Komissio parantaa myös kunkin ohjelman täytäntöönpanoa mukautetun seurannan ja arvioinnin avulla sekä ottamalla paremmin huomioon toteutuksen alueelliset ja paikalliset ulottuvuudet. Tässä yhteydessä on niin ikään koordinoitava ESR:n ja rakennerahastojen investoinnit ja kuultava työmarkkinajärjestöjä, hallituksista riippumattomia järjestöjä ja muita intressiryhmiä.

ESR:n kauden 2000-2006 tukimäärien ja maakohtaisten tietojen osalta kehotetaan tutustumaan tiedonannon liitteisiin. Tiedonannossa mainitaan myös vuosina 1994-1999 toteutetut toimet ja ESR:n sitoumukset kaudeksi 2000-2006.

Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioista vastaavan pääosaston julkaisussa, jonka otsikkona on "European Social Fund in action" (EN) [PDF] esitetään ESR:stä tuettuja "menestystarinoita" aktiivisten työmarkkinatoimien, sosiaalisen osallisuuden, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen, sopeutumiskyvyn ja naisten osallistumisen aloilla.

Viimeisin päivitys 03.03.2005