Opettajankoulutuksen laadun parantaminen

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Tiedonanto (KOM(2007) 392 lopullinen) – Opettajankoulutuksen laadun parantaminen

TIEDONANNON TARKOITUS

Siinä arvioidaan opettajien koulutusta EU:ssa ja ehdotetaan mahdollisia EU-maissa toteutettavia toimia sekä esitetään tapoja, joilla EU voisi tukea niitä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Opettajat tukevat merkittävästi ihmisten kykyjen kehittämistä ja mahdollisuuksia sekä auttavat hankkimaan erilaisia tietoja ja taitoja, joita ihmiset tarvitsevat kansalaisina ja työntekijöinä.

Tiedonannossa korostetaan, että opettajankoulutukseen liittyvät vaatimukset ja käytänteet vaihtelevat suuresti EU-maiden välillä. Eroja on muun muassa pakolliselle täydennyskoulutukselle vuosittain varatussa vähimmäisajassa sekä uusille opettajille tarjottavissa tukitoimissa.

Euroopan komissio tekee tiivistä yhteistyötä EU-maiden kanssa kansallisten koulutuspolitiikkojen kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi. Sen tavoitteena on korkeaan pätevyystasoon ja kansainväliseen liikkuvuuteen perustuva ammatti, jossa opettajia kannustetaan jatkamaan itsensä kehittämistä koko uransa ajan yhteistyössä muun yhteisön kanssa. Komissio esittää seuraavien poliittisten toimenpiteiden toteuttamista EU-maille:

Elinikäinen oppiminen

Kaikkien opettajien elinikäistä ammatillista kehitystä olisi koordinoitava kansallisella tasolla ja sitä olisi rahoitettava riittävästi. Tämä on otettava huomioon valmennusohjelmista alkaen, ja siihen sisältyy ohjaus ja jatkuva keskustelu koulutus- ja kehitystarpeista.

Tarvittavat taidot

Opettajilla on oltava opetettavan aineen tuntemus sekä asenteet ja opetustaidot, joita he tarvitsevat voidakseen auttaa nuoria hyödyntämään kaikki mahdollisuutensa siten, että tunnistetaan kunkin oppilaan erityistarpeet ja käytetään useita erityyppisiä opetusstrategiota.

Pohtiva työtapa ja tutkimus

Opettajien olisi pystyttävä huolehtimaan myös omista koulutusväylistään samalla tavoin kuin he auttavat nuoria ottamaan vastuuta omistaan. Tähän sisältyy opettajan ammattiin liittyvien asioiden järjestelmällinen pohdinta ja luokassa tapahtuva tutkimus.

Ammattipätevyys

Kun otetaan huomioon opettajille asetettavien vaatimusten monitahoisuus ja heiltä vaadittavat moninaiset tiedot ja taidot, EU-maiden olisi harkittava korkeampaan pätevyystasoon siirtymistä, kuten joissakin maissa on jo tehty.

Opettajankoulutus korkea-asteen koulutuksen osana

Opettajankoulutusta olisi tarjottava maisteri- ja tohtoritasolla (sekä alemman korkeakoulututkinnon tasolla), ja opettajankoulutusta antavien, ammatissa toimivien opettajien, työelämän ja muiden toimijoiden välisiä yhteyksiä olisi parannettava. Opettajien koulutuksesta vastaavilla henkilöillä olisi oltava käytännön kokemusta luokkaopetuksesta sekä hyvin korkeaa tasoa vastaavat taidot, asenteet ja pätevyydet.

Opettajan ammatti yhteiskunnassa

Opettajien ammattikunnan olisi heijasteltava täysipainoisesti yhteiskunnan monimuotoisuutta esimerkiksi kulttuurin, äidinkielen, sukupuolen sekä rajoitteiden osalta, ja EU-maiden on poistettava esteet tämän saavuttamiseksi.

Omalta osaltaan komissio sitoutuu

TAUSTAA

Lisätietoja:

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Opettajankoulutuksen laadun parantaminen KOM(2007) 392 lopullinen, 3.8.2007)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätelmät 26 päivänä marraskuuta 2009 opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämisestä (EUVL C 302, 12.12.2009, s. 6–9)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin (COM(2012) 669 final, 20.11.2012)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja opettajien tukemisesta parempien oppimistulosten saavuttamiseksi, komission tiedonannon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” oheisasiakirja (SWD(2012) 374 final, 20.11.2012)

Neuvoston päätelmät, annettu 20 päivänä toukokuuta 2014 tehokkaasta opettajankoulutuksesta (EUVL C 183, 14.6.2014, s. 22–25)

Viimeisin päivitys: 18.12.2016