SOKRATES - toinen vaihe

Yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelman toisen vaiheen tavoitteena on edistää tietojen ja taitojen Euroopan luomista sekä rohkaista elinikäistä oppimista vieraitten kielten oppimisessa sekä kannustamalla liikkuvuutta, kehittämällä yhteistyötä unionin tasolla, parantamalla opiskelumahdollisuuksia ja käyttämällä koulutusalalla yhä enemmän uutta tekniikkaa.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 253/2000/EY, tehty 24 päivänä tammikuuta 2000, yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelman toisesta vaiheesta [EYVL L 28, 3.2.2000].

TIIVISTELMÄ

Taustaa

Tässä päätöksessä, joka perustuu Sokrates-ohjelman ensimmäisestä vaiheesta (esdeenfr) saatuun kokemukseen sekä komission tiedonannossaan "Tietojen ja taitojen Eurooppaan (esdeenfr)" määrittämiin tavoitteisiin, vahvistetaan toimintaohjelman toinen vaihe koulutuspolitiikan toteuttamiseksi Sokrates-ohjelmassa 1. tammikuuta 2000 alkavana ja 31. joulukuuta 2006 päättyvänä aikana.

Tavoitteet

Sokrates II -ohjelma perustuu seuraavaan kahteen ydinajatukseen: elinikäisen oppimisen edistämiseen sekä tietojen ja taitojen Euroopan kehittämiseen. Sokrates II -ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

Näiden Euroopan tasoisten tavoitteiden toteuttaminen täydentää jäsenvaltioiden harjoittamaa politiikkaa. Komissio valvoo, että ohjelman toimet ovat johdonmukaisia yhteisön muiden toimien ja politiikkojen kanssa.

Toimet

Sokrates-ohjelmaa toteutetaan kahdeksalla toimella, joista viisi on kohdennettuja toimia ja kolme seuraavaa monialaisia toimia, joiden tarkoituksena on parantaa Sokrates-ohjelman sisäistä koordinointia:

Edunsaajat

Toimista hyötyvät erityisesti a) kaikki oppilaat, opiskelijat tai muut oppijat, b) koko opetushenkilöstö, c) kaikentyyppiset oppilaitokset, d) koulutusjärjestelmistä ja -politiikasta paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat henkilöt ja elimet.

Toimiin voivat myös osallistua kaikki oppilaitosten kanssa yhteistyötä tekevät julkiset tai yksityiset elimet, erityisesti: a) paikalliset ja alueelliset elimet ja järjestöt, b) koulutusalalla toimivat yhdistykset, c) vanhempainyhdistykset, d) yritykset, yritysryhmittymät ja toimialajärjestöt, e) kauppa- ja teollisuuskamarit, f) työmarkkinaosapuolet ja niiden järjestöt kaikilla tasoilla, g) tutkimuskeskukset ja laitokset.

Osallistujamaat

Ohjelmaan voivat osallistua Euroopan unionin jäsenvaltiot (Belgia, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta), kolme ETA-maata (ETA - Islanti, Liechtenstein ja Norja), kaksi ehdokasvaltiota (Bulgaria ja Romania) sekä Turkki.

Ohjelman toteuttaminen

Ohjelmaa hallinnoivat kuhunkin osallistujamaahan perustetut kansalliset toimistot (EN), mikä takaa suoremman yhteyden kansalaisiin. Komissio vastaa kuitenkin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yhteisön toimien johdonmukaisesta toteuttamisesta. Jotta komissio voisi paremmin saavuttaa nämä koordinointia ja yhteistyötä koskevat tavoitteet, sitä avustaa jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

Talousarvio

Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat rahoituspuitteet on vahvistettu 1 850 miljoonaksi euroksi. Päätös N:o 451/2003/EY tuo hajautettujen toimien yhteisrahoitusperiaatteen soveltamiseen enemmän joustavuutta pienten oppilaitosten hankkeiden hyväksi.

Seuranta ja arviointi

Komissio seuraa ohjelmaa säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio esittää kunkin jäsenvaltion toimittaman kahden neljännesvuosiraportin perusteella Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle seuraavat asiakirjat:

Asiakirja

Voimaantulo - Voimassaolon päättymispäivä

Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Päätös N:o 253/2000/EY

3.2.2006 - 31.12.2006

-

EUVL L 28, 3.2.2006

Muutosasiakirjat

Voimaantulo

Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Päätös N:o 451/2003/EY

2.4.2003

-

EUVL L 69, 13.3.2003

Päätös N:o 786/2004/EY

30.4.2004

-

EUVL L 138, 30.4.2004

Neuvoston asetus (EY) N:o 885/2004

1.5.2004

-

EUVL L 168, 1.5.2004

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2006/1720/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta [EUVL L 327, 24.11.2006].

Komission kertomus - Välikertomus yhteisön koulutusalan "Sokrates"-toimintaohjelman toisen vaiheen tuloksista sekä määrällinen ja laadullinen arviointi sen täytäntöönpanosta [KOM(2004) 153 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Sokrates-ohjelma on rakenteeltaan monimutkainen: se muodostuu useista eri tasoilla vaihtelevin tavoin toteutettavista toiminnoista. Kaudelle 2000-2003 on varattu määrärahoja 1 850 miljoonaa euroa, minkä lisäksi 15 jäsenvaltiota maksaa vuosimaksua. Kun mitataan rahallista panostusta suhteessa tulokseen, ohjelman vaikuttavuus on erittäin hyvä. Siinä on pystytty toteuttamaan huomattava määrä pieniä ja keskisuuria hankkeita. Niiden vaihtelevuuden ansiosta on katettu suuri osa koulutusalasta. Lisäksi edunsaajat jakaantuvat riittävän tasaisesti 30 osallistujamaan kesken, minkä vuoksi ohjelmalla on todellinen eurooppalainen ulottuvuus.

Liikkuvuushankkeiden määrä on koko ajan kasvanut, ja niiden vaikuttavuus on erittäin hyvä. Tämä koskee varsin opiskelijoiden liikkuvuutta: vuonna 2002 palkittiin miljoonas Erasmus-vaihtoon osallistuva opiskelija, ja on tavoitteena, että kolmen miljoonan opiskelijan raja ylittyy vuonna 2010. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii Erasmus-ohjelman määrärahojen huomattavaa korotusta. Opettajien ja ohjaajien kansainvälistä vaihtoa ei sitä vastoin ole tapahtunut niin paljon, kuin olisi ollut mahdollista. Ohjelmaan osallistumisen esteenä olevat syyt tulevat pääasiassa ulkoa päin: ne liittyvät kansallisiin järjestelyihin, oppilaitosten toimintatapaan sekä jossain määrin liian vähäiseen kielitaitoon. On tärkeää jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja koulutusalan toimijoiden kanssa liikkuvuuden esteiden poistamiseksi sekä kieltenopetuksen tarjonnan kehittämiseksi.

Myös eri oppilaitosten välinen yhteistyö toimii tehokkaasti. Koulujen ja aikuiskoulutuslaitosten väliset yhteistyöhankkeet ovat vakiintuneet, samoin kuin rajatylittävät yhteistyöhankkeet; verkostot ovat myös löytäneet paikkansa ohjelmassa sen jälkeen, kun joidenkin tavoitteita ja erikoisaloja määriteltiin uudelleen ohjelman aikana. Sen sijaan näkyvyydessä ja tulosten levityksessä on edelleen toivomisen varaa. Linguan puitteissa järjestetyn Euroopan kielten teemavuoden ansiosta saatiin paremmin selville tarpeet vieraiden kielten osaamisessa ja todettiin tiedon jakamisen ja valistustoimien merkitys. Koulutusalan toimintaohjelman yhteyttä ammatilliseen koulutukseen pitäisi vahvistaa, jotta eurooppalainen elinikäisen oppimisen alue kyettäisiin toteuttamaan riittävän hyvin.

Huomattavaa on, että ohjelman kaikilla tasoilla (hankkeissa sekä kansallisella ja yhteisön tasolla) hallintoon on sovellettu tarkempaa käytäntöä. Tiettyjen toimien hallinnon hajauttaminen on tuonut ne lähemmäksi kansalaisia ja yksinkertaistanut hallintomenettelyjä. Sen sijaan tehokkuutta voidaan pitää selvästi heikompana, kun menettelyjä verrataan useimpien toimintojen luonteeseen ja laajuuteen. Myös kunnollisen taloushallinnon ATK-järjestelmän puute mainitaan yhtenä epäkohtana. Menettelyjen keventämistä pitää jatkaa nykyisen ohjelman aikana, ja siihen täytyy kiinnittää huomiota tulevan ohjelman suunnittelussa.

Sokrates-ohjelman toisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista tilastotiedoista on lisäinformaatiota komission valmisteluasiakirjassa [SEK(2004) 230 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 19.02.2007