Naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaate työmarkkinoiden ulkopuolella

Direktiivin tarkoituksena on toteuttaa miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu siten, että yhdenvertaisen kohtelun periaatteen käyttöä laajennetaan työmarkkinoiden ja työelämän ulkopuolelle arkielämän muille alueille.

Neuvoston direktiivi 2004/113/EY miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla.

Direktiivillä luodaan puitteet, joilla torjutaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Direktiiviä sovelletaan tavaroihin ja palveluihin, joita tarjotaan yleisesti henkilöstä riippumatta (toisin sanoen palvelun vastaanottajan yksilöllisestä tilanteesta riippumatta) ja yksityis- ja perhe-elämän ulkopuolella. Palveluilla tarkoitetaan korvausta vastaan tarjottavia palveluita.

Direktiiviä ei sovelleta tiedotusvälineiden ja mainosten sisältöön eikä koulutukseen.

Syrjinnän kieltäminen tavaroiden ja palveluiden alalla: direktiivissä kielletään lähtökohtaisesti:

Eriytetty kohtelu voidaan hyväksyä vain, jos se voidaan perustella oikeutetulla tavoitteella, kuten esimerkiksi uhrien suojelemisella seksuaaliselta hyväksikäytöltä (naisten turvakotien perustaminen), järjestäytymisvapaudella (jäsenyys vain toiselle sukupuolelle tarkoitetuissa yksityisissä kerhoissa) tai vain toiselle sukupuolelle tarkoitettujen urheilutapahtumien järjestämisellä. Kaikkien rajoitusten on oltava asianmukaisia ja tarpeellisia.

Yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä tasa-arvon edistämistä, jonka tarkoituksena on estää tai hyvittää sukupuolten epätasa-arvoa tuotteiden ja palveluiden alalla.

Direktiivissä vahvistetaan vain vähimmäisvaatimukset, jotta EU-maat voivat säilyttää niitä korkeamman tai laajemman suojelun tason.

Soveltaminen vakuutusalalla: direktiivissä kielletään sukupuolen ottaminen huomioon laskettaessa vakuutusmaksuja ja -etuuksia kaikissa vakuutussopimuksissa, jotka tehdään 21. joulukuuta 2007 jälkeen.

EU-maat voivat kuitenkin päättää olla soveltamatta tätä kieltoa tapauksissa, joissa sukupuoli on määräävä tekijä riskinarvioinnissa, sekä asiaankuuluvien vakuutusmatemaattisten tietojen ja tilastotietojen perusteella. Euroopan unionin tuomioistuin kuitenkin totesi asiassa Test-Achats antamassaan tuomiossa (C-236/09) 21. joulukuuta 2012 alkaen pätemättömäksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta tehdyn poikkeuksen, jolla sallittiin miesten ja naisten erilainen kohtelu EU-maissa vakuutusmaksujen ja -etuuksien alalla.

Vastaisuudessa kaikissa uusissa sopimuksissa, jotka tehdään tämän päivämäärän jälkeen, sovelletaan vakuutusalalla miesten ja naisten samojen tariffien periaatetta. Tuomioistuimen ratkaisun toimeenpanon helpottamiseksi komissio hyväksyi suuntaviivat direktiivin soveltamisesta vakuutusalalla.

Raskauteen ja äitiyteen liittyvät kustannukset eivät missään tapauksessa saa johtaa vakuutusmaksujen ja -etuuksien eroihin.

Tasa-arvoa edistävät elimet: kukin EU-maa nimeää yhden tai useampia elimiä, joiden tehtävänä on edistää ja valvoa kansallisella tasolla naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua. Näiden elinten tehtävänä on i) avustaa itsenäisesti syrjinnän uhreja, ii) tehdä riippumattomia tutkimuksia ja iii) julkaista riippumattomia raportteja sekä antaa suosituksia.

Uhrien oikeuksien puolustaminen: direktiivissä velvoitetaan EU-maat varmistamaan, että uhrit voivat käyttää oikeudellisia ja/tai hallinnollisia menettelyitä oikeuksiensa turvaamiseksi ja että uhrit voivat saada asianmukaisen hyvityksen tai korvauksen. Yhdistykset, järjestöt ja muut oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee, voivat myös osallistua oikeudelliseen ja/tai hallinnolliseen menettelyyn, jotta uhrit voivat turvata oikeutensa ja saada hyvityksen tai korvauksen.

Kun tuomioistuimessa esitettyjen tosiseikkojen perusteella voidaan olettaa tapahtuneen syrjintää, vastaajan on todistettava, ettei yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ole loukattu (syytteen vastanäyttö).

Lisäksi EU-maiden on määrättävä seuraamuksia yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisesta.

Direktiivi tuli voimaan 21. joulukuuta 2004, ja EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 21. joulukuuta 2007 mennessä.

Miesten ja naisten välinen yhdenvertainen kohtelu on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista, ja siitä on määrätty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklassa. Sukupuoleen perustuva syrjintä voi muodostaa esteen miesten ja naisten täysipainoiselle ja onnistuneelle integroitumiselle taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään.

Välitön syrjintä: tilanteet, joissa henkilöä kohdellaan sukupuolen perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa.

Välillinen syrjintä: tilanteet, joissa näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa todennäköisesti toista sukupuolta olevat henkilöt jollain tavoin epäedulliseen asemaan toista sukupuolta oleviin henkilöihin nähden, jollei kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä ole puolueettomasti perusteltavissa olevaa oikeutettua tavoitetta ja jolleivät tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ole asianmukaisia ja tarpeellisia.

Häirintä: tilanteet, joissa henkilön sukupuoleen liittyvällä ei-toivotulla käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

Seksuaalinen häirintä: tilanteet, joissa ei-toivotulla seksuaalisella, fyysisellä, sanallisella tai muulla käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

VIITTEET

Säädös	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	Euroopan unionin virallinen lehti
Direktiivi 2004/113/EY	21.12.2004	21.12.2007	EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37-43