Tehokkaammin pimeää työtä vastaan

Tässä tiedonannossa selvitetään epävirallisen talouden olemassaoloa tukevia tekijöitä. Tiedonannossa esitetään poliittinen suuntasarja pimeän työn torjumiseksi jäsenvaltioiden toteuttamilla toimenpiteillä. Siinä hahmotellaan mahdollisuuksia oppia toisten toimintamalleista, jotka tuovat tuloksia pimeän työn torjumisessa. Siinä määritetään myös EU:n ja kansallisella tasolla toteutettavia toimia ja menetelmiä, joilla ilmiötä voidaan torjua tehokkaasti.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 24. lokakuuta 2007, "Tehokkaammin pimeää työtä vastaan" [KOM(2007) 628 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Pimeä työ (TND) * on yhä nykyään yksi kasvun ja työllisyyden suurimpia esteitä Euroopassa. Lisäksi se pienentää verotuloja ja jäytää sosiaaliturvajärjestelmien rahoitusta. Yritysten tasolla pimeä työ vääristää kilpailua ja heikentää tuottavuutta.

Pimeä työ on yksi syy sosiaaliseen polkumyyntiin siltä osin kuin se syrjäyttää toiminnan, joka noudattaa työntekijöiden työolosuhteita ja sosiaalisia oikeuksia sekä palkkaa ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä.

Ilmiö ei ole hiipumassa, vaan kasvaa entisestään joillakin aloilla ja tietyntyyppisissä töissä.

Pimeän työn torjuminen toiminnan keskipisteenä

Komissio nostaa työlainsäädäntöä käsittelevässä vihreässä kirjassaan pimeän työn torjunnan yhdeksi EU:n lainsäädäntöjen nykyaikaistamisen tärkeimmistä haasteista. Vihreän kirjan käynnistämä keskustelu osoittaa kaikkien osapuolten (työmarkkinaosapuolet ja hallintoviranomaiset mukaan luettuina) olevan valmiita vahvistamaan yhteistyötä sekä lisäämään tietojen ja toimintamallien jakamista EU:ssa.

Lisäksi pimeän työn on todettu olevan merkittävästi yhteydessä laittomaan maahanmuuttoon. Siksi komissio on äskettäin ehdottanut direktiiviä maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä.

Pimeä työ: faktoja ja lukuja

Pimeää työtä lisääviä tekijöitä on useita:

• Kodinhoito- ja hoivapalvelujen kysyntä kasvaa sosiodemografisten muutosten vuoksi.
• Työsuhteet ovat muuttumassa vähemmän hierarkkisiksi ja palkkausjärjestelyt joustavammiksi.
• Itsenäinen ammatinharjoittaminen, aliurakointi, työsopimusten joustavuus ja kutsuttaessa työskentely ovat lisääntyneet.
• Valtakunnanrajat ylittävien yritysryhmittymien perustaminen on entistä helpompaa.

Äskettäin tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen (EN) (FR) (pdf) perusteella voidaan esittää muitakin kehityssuuntia:

• Pimeä työ on keskittynyt pääasiassa Etelä- ja Itä-Euroopan maihin.
• EU:n alueella 5 prosenttia palkansaajista tunnustaa saavansa maksun kirjekuoripalkkana suoraan käteen (osuus vaihtelee useimpien Manner-Euroopan maiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin vajaasta 3 prosentista tiettyjen Keski- ja Itä-Euroopan maiden yli 10 prosenttiin).
• Pimeää työtä tekevät pääasiassa opiskelijat, työttömät ja itsenäiset ammatinharjoittajat.
• Pimeä työ on erityisen yleistä rakennusalalla ja kodinhoitoalalla.
• Rangaistuksen riski vaikuttaa merkittävästi päätökseen pimeään työhön turvautumisesta: henkilöt, jotka katsovat olevansa turvassa rangaistuksilta, jättävät todennäköisemmin tulonsa ilmoittamatta.
• Kiinni jäämisen seuraamuksia ei juuri tunneta.
• Pääasiallinen syy pimeään työhön on halu välttyä veroilta ja hallinnollisilta toimilta.

Tutkimuksen tuloksia tulee kuitenkin tulkita varovasti, sillä kyseessä on rajallisella otoksella tehty pilottitutkimus.

Koska pimeää työtä ei seurata tai rekisteröidä ja koska se voidaan määritellä eri tavoin kansallisessa lainsäädännössä, sen laajuuden tilastollinen arviointi EU:n alueella on vaikeaa.

Komissio teki vuonna 2004 makrotaloudellisen arvion jäsenvaltioiden tasolla. Arviossa ei kuitenkaan näy viimeaikainen kehitys (maahanmuuton kasvu ja laillistamiskampanjat). Arvion mukaan jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja; pimeän työn osuus on joissakin Etelä- ja Itä-Euroopan maissa jopa 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tiedot ovat edelleen luotettavia, lukuun ottamatta sitä, että viime vuosien lisääntyneen työpaikkojen luomisen ansiosta pimeä työ on alkanut vähentyä joissakin uusissa jäsenvaltioissa.

Poliittiset toimenpiteet pimeän työn torjumiseksi

Pimeä työ on monimutkainen ja epäyhtenäinen ilmiö, joten siihen on puututtava yhtä aikaa useilta tahoilta.

Komissio suosittaa vuonna 2003 annetussa neuvoston päätöslauselmassa esitetyn toimintamallin mukaisesti seuraavia toimia:

• Vähennetään pimeän työn taloudellista houkuttavuutta muuttamalla verotus-, palkkaus- ja etuusjärjestelmiä.
• Uudistetaan ja yksinkertaistetaan hallintoa (erityisesti kustannusten osalta).
• Tehostetaan seuranta- ja seuraamusmenettelyjä.
• Lisätään valtioiden välistä yhteistyötä.
• Annetaan tietoa pimeän työn riskeistä ja lainmukaisen järjestelmän eduista.

Toimintamallin yhteydessä on havaittu joitakin myönteisiä suuntauksia ja hyviä kokemuksia:

• Pimeän työn houkutusta lisäävää pienipalkkaisen työvoiman verotusta on kevennetty hieman, mutta säännöllistä ylityötä verotetaan usein selvästi raskaammin. Vähimmäispalkka voi auttaa vähentämään pimeää työtä.
• Joissakin jäsenvaltioissa on otettu käyttöön palvelusetelit tai alennettu alv-kanta tiettyihin työvoimavaltaisiin palveluihin ja saatu näin hyviä tuloksia.
• Työmarkkinaosapuolet voivat osallistua pimeän työn torjuntaan. Näin on toimittu muun muassa rakennusalalla.
• Jäsenvaltioiden hallinnollinen yhteistyö erityisesti lähetettyjen työntekijöiden suhteen ja sosiaaliturvan alalla auttaa torjumaan rajat ylittävää pimeää työtä.

Päätelmät ja jatkotoimet

Näkyvissä ei ole merkkejä siitä, että pimeä työ olisi havaittavasti vähentymässä. Pimeä työ on edelleen monin tavoin houkuttelevaa. Kansallisella tasolla toteutetuista toimenpiteistä huolimatta tulokset ovat vähäisiä ja tietojen ja kokemusten jakamisessa näyttää olevan puutteita.

Tätä taustaa vasten komissio muistuttaa tarpeesta

• jatkaa työn verotuksen keventämistä ja hallinnollisten toimien helpottamista
• korjata uusista jäsenvaltiosta tulevien työntekijöiden liikkuvuutta rajoittavia siirtymäjärjestelyjä
• kiinnittää huomiota pimeään työhön päätettäessä joustoturvaperiaatteiden soveltamisesta kansallisella tasolla
• sopia konkreettisista toimista työmarkkinaosapuolten kesken
• luoda valvontaa ja petostentorjuntaa koskeva yleinen toimintamalli
• selvittää mahdollisuuksia perustaa eri seurantaelinten välisen eurooppalaisen yhteistyön foorumi, joka koskee erityisesti työntekijöiden lähettämistä
• etsiä sopivimpia menettelyjä pimeän työn määrän mittaamiseksi
• asettaa pimeä työ yhdeksi keskinäisen oppimisen PROGRESS -ohjelman painopisteistä

Tausta

Pimeää työtä on käsitelty jo komission vuonna 1998 antamassa tiedonannossa. Tiedonannossa analysoitiin ongelman syitä ja vaikutuksia sekä sen torjumiseen käytettäviä toimia. Vuonna 2003 komissio hyväksyi EU:n laajuisen kattavan keskustelun päätteeksi työllisyyspolitiikan suuntaviivoja koskevan yhteisen toimintamallin vuosille 2003-2005.

Viimeisin päivitys 23.01.2008