Euroopan globalisaatiorahasto

Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tarkoituksena on tukea työttömiksi joutuneita työntekijöitä pääasiallisesti alueilla ja toimialoilla, jotka kärsivät talouden globaalistumisesta. Rahastolle myönnetään vuosittain mahdollinen 500 miljoonan euron määräraha, joka on tarkoitus käyttää työntekijöiden integroimiseen uudelleen työelämään.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006 annettu 20 päivänä joulukuuta 2006 Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta [Ks muutosasiakirjat].

TIIVISTELMÄ

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) myönnetään tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välittömänä seurauksena työttömiksi jääneiden eurooppalaisten työntekijöiden integroimiseksi takaisin työelämään. Tuki on yksittäistä ja ajallisesti rajoitettua. Rahaston toimenpiteiden tarkoituksena on auttaa työttömiksi joutuneita työntekijöitä löytämään uusi pysyvä työpaikka.

Rahastosta myönnetään 31. joulukuuta 2011 saakka tukea myös työntekijöille, jotka ovat joutuneet työttömiksi maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena.

Toimintakriteerit

EGR voi myöntää tukea vain jäsenvaltion esittämän hakemuksen perusteella.

Tukea voidaan myöntää tapauksissa, joissa maailmankaupan huomattavat rakenteelliset muutokset johtavat vakavaan talouden häiriötilanteeseen jossakin Euroopan unioniin (EU) kuuluvassa maassa. Kyse voi olla tuonnin merkittävästä lisääntymisestä, markkinaosuuden pienenemisestä jollakin toimialalla tai yritysten siirtämisestä kolmansiin maihin. EGR voi myös käynnistää tukitoimet, jos työntekijöiden vähentämisen ja rahoitus- ja talouskriisin välillä on suora ja osoitettava yhteys.

Kriisin tai talouden häiriötilanteen vaikutusten on oltava seuraavat:

• neljän kuukauden aikana on vähennetty vähintään 500 työntekijää yhdestä yrityksestä tai sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta
• yhdeksän kuukauden aikana on vähennetty vähintään 500 työntekijää tietyn (NACE 2 ‑tasolle määritellyn) alan yrityksistä jollakin (NUTS II ‑tasolle määritellyllä) alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella
• pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa EGR voi käynnistää tukitoimet, vaikka tukiedellytykset eivät kokonaan täyty, jos vähentämisillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen talouteen. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä.

Rahoitetut toimenpiteet

Käytännössä EGR:sta rahoitetaan seuraavia toimia:

• työnhakuneuvonta
• räätälöity uudelleenkoulutus
• yrittäjyyden edistäminen
• tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen
• erityiset ajallisesti rajoitetut rahalliset avustukset (työnhakuavustukset, liikkuvuusavustukset ja koulutusavustukset sekä toimenpiteet, joilla kannustetaan etenkin heikossa asemassa olevia tai ikääntyneitä työntekijöitä pysymään työmarkkinoilla tai palaamaan työmarkkinoille jne.).

EGR:sta ei myönnetä tukea työttömyyskorvausten kaltaiseen passiiviseen sosiaaliturvaan.

Toiminta

Rahastosta tukea saavien työntekijöiden määrä riippuu useista tekijöistä. Kyse voi olla työmarkkinoiden kehityksestä, jäsenvaltioiden esittämien tukikelpoisten hakemusten määrästä ja käytettävissä olevista budjettivaroista, vaikka vuotuista mahdollista 500 miljoonan euron määrärahaa ei olekaan tähän mennessä käytetty kokonaan.

Työntekijät saavat EGR:n tuen jäsenvaltioiden kautta. Tukea ei myönnetä yrityksille. Rahastosta maksettava tuki on käytettävä 24 kuukauden kuluessa hakemuksen toimittamisesta.

EGR on hätä- tai kriisikäyttöön tarkoitettu solidaarisuusrahasto. EGR:sta ei rahoiteta yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia.

Taustaa

Yleisesti ottaen talouksien avautumisella kansainväliselle kilpailulle on myönteisiä vaikutuksia. Globalisaatio lisää kilpailukykyä ja luo uusia kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia.

Samanaikaisesti avautumisella globaalille kaupalle voi olla kielteisiä talousvaikutuksia. Kaupankäynnin lisääntyminen edellyttää nimittäin paikallisten, kansallisten ja alueellisten sosioekonomisten järjestelmien lisääntyvää kilpailuttamista. Tämä tilanne horjuttaa niiden alojen asemaa, joiden kilpailukyky on kaikkein heikoin ja joiden mukauttamiskustannukset (työntekijöiden uudelleenkoulutus ja tuotantorakenteiden uudistaminen) ovat merkittävät. Toisinaan tämä johtaa suuriin työpaikkojen menetyksiin.

Rakennerahastojen sekä työllisyyttä ja kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian avulla on jo löydetty kattava ratkaisu globalisoitumisen asettamien haasteiden hallintaan ja ennakointiin; kyseisten välineiden ohella erityisrahastolla on keskeinen merkitys yksilökohtaisen pysyvän köyhyysriskin torjumisessa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2009 [KOM(2010) 464 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2008 [KOM(2009) 394 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2008: "Solidaarisuutta muutoksen pyörteissä – Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) vuonna 2007 – tarkastelua ja tulevaisuudennäkymiä" [KOM(2008) 421 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]. Komission mielestä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) perustamisesta on saatu myönteisiä tuloksia rahaston ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Rahaston tehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa lyhyellä aikavälillä yksinkertaistamalla sen menettelyjä, lisäämällä sen näkyvyyttä ja edistämällä kokemusten vaihtoa.

Komissio tutkii mahdollisuutta tehostaa rahaston vaikutusta työpaikkojen luomiseen ja Euroopan työntekijöiden koulutukseen. EGR:n avulla voitaisiin myös tukea työntekijöiden liikkuvuutta sekä parantaa suhdannekehityksen analysointia ja ennakointia.

Viimeisin päivitys 17.01.2011