Demokratian vahvistaminen Euroopan unionissa

JOHDANTO

Lissabonin sopimuksessa kansalaisille annetaan keskeinen sija eurooppalaisessa hankkeessa, ja sillä pyritään vahvistamaan kansalaisten kiinnostusta joskus liian kaukana arkielämästä vaikuttavia toimielimiä ja Euroopan unionin (EU) saavutuksia kohtaan. Yhtenä Lissabonin sopimuksen tavoitteena on edistää eurooppalaista demokratiaa ja antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa EU:n toimintaan ja kehitykseen.

Tämä tavoite edellyttää unionin kansalaisuuden selkeämpää tunnustamista EU:n perustamissopimuksissa. Lissabonin sopimuksella pyritään myös yksinkertaistamaan ja selkeyttämään unionin toimintaa kansalaisten kannalta helpommin ymmärrettäväksi ja lähestyttäväksi. Lissabonin sopimuksella taataan kansalaisten laajempi edustus ja osallistuminen EU:n päätöksentekoon. Kansalaisaloite on yksi tärkeimmistä uudistuksista.

KANSALAISET EUROOPAN EDUSTUKSELLISEN DEMOKRATIAN YTIMESSÄ

Lissabonin sopimuksessa on uusi artikla, jossa unionin kansalaisuudenpoliittinen ulottuvuus tunnustetaan täysimääräisesti. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 10 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia ja että unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan. Kansalaisuuden tunnustaminen ei tuo kansalaisille uusia oikeuksia, mutta sillä on tärkeä symboliarvo.

SEU-sopimuksen 10 artiklassa vahvistetaan myös läheisyysperiaate, jonka mukaan päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia ottamalla kansalliset ja paikalliset hallinnot mahdollisimman tehokkaasti mukaan toimivallan käyttöön EU:n tuomiseksi lähemmäs kansalaisia.

Vuoden 2014 vaalit ovat ensimmäiset Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen pidettävät vaalit, joten komissio aikoo lisätä kansalaisten kiinnostusta EU-vaaleja kohtaan. Maaliskuun 2013 lopussa julkaistuissa suosituksessa (2013/142/EU) ja tiedonannossa (COM/2013/0126 final) komissio kehottaa kansallisia ja eurooppalaisia poliittisia puolueita tiedottamaan äänestäjille liitoksistaan ja julkaisemaan ennen vaaleja, ketä he tukevat komission puheenjohtajaksi.

EUROOPAN UNIONI LÄHEMPÄNÄ KANSALAISIA

EU:n rakenne ja toimenpiteet vaikuttavat usein monimutkaisilta. Lissabonin sopimuksella selkeytetään EU:n toimintaa ja tehdään se helpommin ymmärrettäväksi kansalaisille. Erilaiset lainsäädäntömenettelyt korvataan nyt tavallisella lainsäätämisjärjestyksellä (aikaisemmin yhteispäätösmenettely) ja erityisellä lainsäätämisjärjestyksellä, joka määräytyy tarkemmin tapauskohtaisesti. Myös vanha pilarirakenne on korvattu ottamalla EU:ssa käyttöön selkeä ja täsmällinen toimivaltajako.

Lissabonin sopimuksella myös lisätään työskentelyn avoimuutta EU:ssa ja ulotetaan Euroopan parlamentissa käytetty istuntojen julkisuuden periaate koskemaan myös neuvostoa sekä annetaan kansalaisille enemmän tietoja lainsäädäntökeskustelujen sisällöstä.

VAHVEMPI EDUSTUS TOIMIELINTEN TASOLLA

Lissabonin sopimuksella vahvistetaan Euroopan parlamentin toimivaltaa huomattavasti (katso tietosivu Euroopan parlamentti). Tärkeimpiä muutoksia ovat

lainsäädäntövallan vahvistaminen: tavallinen lainsäätämisjärjestys, jossa parlamentilla on yhtäläinen toimivalta neuvoston kanssa, on ulotettu koskemaan uusia politiikanaloja
vahvempi kansainvälinen asema: parlamentti hyväksyy kansainväliset sopimukset, jotka kuuluvat tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin
budjettivallanvahvistaminen: parlamentilla on nyt yhtäläiset valtuudet neuvoston kanssa EU:n vuotuisen talousarvion hyväksymismenettelyssä.

Lissabonin sopimus myös vahvistaa kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa (katso tietosivu kansalliset kansanedustuslaitokset). Ne valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista. Tällä perusteella ne voivat puuttua tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen ja niillä on oikeus viedä asia EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi.

KANSALAISTEN LAAJEMPI OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON

Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan ensimmäistä kertaa Euroopan kansalaisyhteiskunta, jonka kanssa EU:n toimielimet käyvät säännöllisesti avointa vuoropuhelua (11 artiklan 1 ja 2 kohdat).

Ennen kaikkea sopimuksella otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön kansalaisaloiteoikeus, (11 artiklan 3 kohta), jonka ansiosta eurooppalaiset kansalaiset voivat tehdä aloitteen, jossa komissiota kehotetaan tekemään ehdotus tietystä asiasta.

Tämä määräys on osoitus EU:n halusta ottaa kansalaiset suoraan mukaan eurooppalaisiin hankkeisiin ja heitä koskevien päätösten tekemiseen.

Aloitteella täytyy olla vähintään miljoona allekirjoittajaa,. jotka asuvat vähintäänneljännesosassa kaikista jäsenvaltioista.
Ennen kuin kansalaisaloitteelle aletaan kerätä tuenilmaisuja, aloitteen järjestäjien on pyydettävä aloitteensa rekisteröintiä komissiolta, joka tarkistaa, että aloitteen ehdotus kuuluu komission toimivaltuuksiin ja että se on Euroopan unionin arvojen mukainen.
Järjestäjillä on aloitteen rekisteröintipäivästä alkaen 12 kuukauttaaikaa tuenilmaisujen keräämiseen.

Euroopan komissiolla on mahdollisuus hyväksyä tai olla hyväksymättä unionin kansalaisten tekemät aloitteet. Jos aloite johtaa lainsäädäntöehdotukseen, neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät säädöksen joko tavallista tai erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta [EUVL L 65, 11.3.2011]. Muutettu delegoidulla asetuksella (EU) N:o 268/2012 [EUVL L 89, 27.3.2012], asetuksella (EU) N:o 517/2013 [EUVL L 158, 10.6.2013] ja delegoidulla asetuksella (EU) N:o 887/2013 [EUVL L 247, 18.9.2013].

2013/142/EU: komission suositus, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan parlamentin vaalimenettelyn demokraattisuuden ja tehokkuuden lisäämisestä [EUVL L 79, 21.3.2013].

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan sosiaali- ja talouskomitealle ja alueiden komitealle Valmistautuminen vuonna 2014 järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin: entistä demokraattisempi ja tehokkaampi vaalimenettely (COM(2031)0126 final). [Ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 05.02.2014