Eurooppa-neuvosto

JOHDANTO

Lissabonin sopimus selkeyttää Euroopan unionin (EU) toimielinrakennetta. Siinä vahvistetaan vihdoin Eurooppa‑neuvoston asema EU:n toimielimenä. Tämän aseman tunnustaminen on tapahtunut vähitellen. Valtioiden ja hallitusten päämiesten epävirallisia huippukokouksia, joista Eurooppa‑neuvosto on lähtöisin, on pidetty vuodesta 1961 alkaen. Vuodesta 1974 näistä kokouksista tuli säännöllisiä ja niitä alettiin kutsua Eurooppa-neuvoston kokouksiksi. Eurooppa‑neuvoston luonteesta on määrätty tarkemmin ensin Euroopan yhtenäisasiakirjassa ja sen jälkeen Maastrichtin sopimuksessa.

Lissabonin sopimus on näin ollen merkittävä virstanpylväs, sillä siinä määritellään täsmällisemmin Eurooppa‑neuvoston asema ja tehtävät EU:ssa sekä tunnustetaan ne täysimääräisesti. Lisäksi siinä muutetaan Eurooppa‑neuvoston kokoonpanoa siten, että sen puheenjohtajuudesta tehdään pysyvä.

ASEMA

Lissabonin sopimuksessa Eurooppa-neuvostolle annetaan unionin toimielimen asema. Se toimii poliittisten virikkeiden antajana, mutta ei lainsäätäjänä. Se asettaa Euroopan yhdentymiskehityksen painopisteet ja määrittelee EU:n poliittiset suuntaviivat. Eurooppa‑neuvosto vahvistaa myös EU:n neuvostoa, komissiota ja Euroopan parlamenttia koskevan aikataulun ja asettaa niille konkreettiset tavoitteet.

Eurooppa-neuvoston keskeinen asema EU:ssa ilmenee myös sen nimitysvaltuuksista. Se tekee ehdotuksen Euroopan komission puheenjohtajaksi ja nimittää unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan. Tästä lähin se valitsee myös oman puheenjohtajansa.

KOKOONPANO

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden tai niiden hallitusten päämiehet sekä Eurooppa‑neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Käsiteltävien asioiden perusteella Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat päättää, että kutakin heistä avustaa ministeri ja komission puheenjohtajaa komission jäsen. Myös unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu Eurooppa‑neuvoston työskentelyyn.

TOIMINTA

Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa Eurooppa‑neuvosto kokoontui SEU‑sopimuksen määräysten mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Käytännössä Eurooppa‑neuvosto kokoontuu kunkin puheenjohtajakauden päätteeksi heinä- ja joulukuussa; maalis- ja kesäkuussa järjestetään kaksi ylimääräistä kokousta. Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan tämä käytäntö ja määrätään tarkemmin, että Eurooppa‑neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta kaksi kertaa joka kuudes kuukausi. Lisäksi puheenjohtaja kutsuu koolle Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen, jos tilanne sitä vaatii.

EUROOPPA‑NEUVOSTON PUHEENJOHTAJA

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan viran perustaminen on yksi Lissabonin sopimuksen merkittävistä uudistuksista. Eurooppa‑neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Jos puheenjohtaja on estynyt tai syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, Eurooppa-neuvosto voi päättää hänen toimikautensa samaa menettelyä noudattaen. Lissabonin sopimuksessa korostetaan, että puheenjohtaja ei voi hoitaa kansallista tehtävää, mutta ei suljeta pois mahdollisuutta hoitaa samanaikaisesti muuta tehtävää toisessa unionin toimielimessä.

Puheenjohtajan tärkein tehtävä on parantaa Eurooppa-neuvoston tekemän työn johdonmukaisuutta ja tehokkuutta. Hän vastaa näin ollen EU:n vaihtuville puheenjohtajille aiemmin kuuluneista tehtävistä, toisin sanoen:

• toimii Eurooppa-neuvoston kokouksissa puheenjohtajana ja ohjaa sen työskentelyä
• huolehtii Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelusta ja sen työskentelyn jatkuvuudesta
• edistää yhteenkuuluvuutta ja yhteisymmärrystä Eurooppa-neuvostossa

Puheenjohtaja myös antaa Euroopan parlamentille kertomuksen jokaisesta Eurooppa‑neuvoston kokouksesta.

Eurooppa‑neuvoston puheenjohtaja huolehtii lisäksi unionin ulkoisesta edustuksesta lisäämällä sen näkyvyyttä. Kyseisen tehtävän hoitaminen ei kuitenkaan vaikuta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimivaltaan.

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Viimeisin päivitys 29.12.2009