Euroopan komissio

JOHDANTO

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perussopimuksiin on liitetty unionin laajentumista silmällä pitäen toimielimiä koskeva pöytäkirja. Pöytäkirjassa vahvistetaan toimielimiä koskevia tiettyjä edellytyksiä, joiden on täytyttävä ennen unionin seuraavaa laajentumista, ja niiden mukaisesti hallitustenvälinen konferenssi kutsutaan koolle ennen kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden lukumäärä on yli 20. Nykyinen toimielinrakenne on peräisin ajalta, jolloin järjestelmä oli kuutta jäsenvaltiota varten, ja vaikka sitä on tarkistettu uusien jäsenvaltioiden liittymisen yhteydessä, sen toiminta perustuu edelleen samoihin toimielimiä koskeviin periaatteisiin.

Euroopan komissioon liittyy tässä yhteydessä paljon kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti sen kokoonpanoa, sen puheenjohtajan asemaa ja sen demokraattista oikeutusta. Amsterdamin sopimuksessa otetaan näihin kysymyksiin kantaa tavoitteena lujittaa ja tehostaa tätä toimielintä, jonka tehtävä on itsenäisesti edustaa Euroopan unionin yleistä etua.

Maastrichtin sopimuksen mukaisesti uudessa perussopimuksessa on muutettu komission jäsenten nimittämismenettelyä komission oikeutuksen vahvistamiseksi. Sen sijaan kysymys komission ihanteellisesta koosta yhdistetään toimielimiä koskevassa pöytäkirjassa kysymykseen äänten painotuksesta neuvostossa.

Päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa hallitustenvälinen konferenssi kehottaa komissiota lisäksi tekemään neuvostolle ennen vuoden 1998 loppua esityksen komissiolle myönnettyä toimeenpanovaltaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen muuttamisesta (komitologia).

KOKOONPANO

Komission kokoonpano liittyy läheisesti kollegiaalisuutta koskevaan kysymykseen.

Kollegiaalisuudella tarkoitetaan komission rakennetta koskevaa erityispiirrettä, jonka mukaan komission esittämät kannat ovat koko kollegion eivätkä yksittäisten jäsenten näkökantoja. Laajentumisen yhteydessä on pelättävissä, että komissaarien määrän merkittävä kasvu voisi johtaa heidän toimintansa kansallisen luonteen korostumiseen kollegiaalisuuden kustannuksella. Komissaarien määrän rajoittaminen on sekin kyseenalainen vaihtoehto, sillä sen seurauksena tietyt kansallisuudet eivät olisi lainkaan edustettuina komissaarien kollegiossa.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi toimielimiä koskevassa pöytäkirjassa määrätään unionin seuraavan laajentumisen osalta, että komissiossa on yksi jäsen yhtä kansalaisuutta kohti sillä edellytyksellä, että äänten painotusta neuvostossa on muutettu kaikkia jäsenvaltioita tyydyttävällä tavalla. Tarkoituksena on tarkistaa painotusta siten, että pienten ja keskisuurten maiden painoarvo ei olisi epäsuhteessa niiden väkilukuun nähden.

PUHEENJOHTAJAN ASEMA

Komission puheenjohtajan tehtävä on taata komissaarien kollegion yhtenäisyys ja tehokkuus. Tämän tavoitteen mukaisesti Amsterdamin sopimuksessa pyritään lujittamaan puheenjohtajan asemaa hänen hoitaessaan tehtäviään.

Muutetussa 214 (ent. 158) artiklassa lujitetaan puheenjohtajan oikeutusta alistamalla hänen nimityksensä Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Lisäksi komission jäsenet nimitetään yhteisellä sopimuksella eikä enää ainoastaan puheenjohtajaa kuullen. Uudessa 217 (ent. 163) artiklassa edellytetään koordinoinnin lisäämistä kollegion jäsenten välillä määräämällä, että komission "toiminnan poliittisesta ohjauksesta huolehtii sen puheenjohtaja".

Amsterdamin sopimuksen liitteenä olevassa julistuksessa N:o 32 lujitetaan puheenjohtajan asemaa määräämällä, että tällä olisi oltava laaja harkintavalta kollegion sisäisessä tehtävänjaossa sekä silloin, kun näitä tehtäviä jaetaan uudelleen komission toimikauden aikana. Samalla julistuksessa pannaan merkille komission tarkoitus järjestää yksikkönsä uudelleen ja esitetään toivomus, että ulkosuhteita koskevat asiat annettaisiin johdonmukaisuuden vuoksi varapuheenjohtajan vastuualueeksi.

ALOITEOIKEUS

Komission aloiteoikeus on lisääntynyt kolmella tavalla:

• Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sisällytetään uusia määräyksiä (työllisyyttä koskevia määräyksiä, sosiaalipoliittisia määräyksiä jne.).
• Euroopan unionista tehdyn sopimuksen perusteella aikaisemmin VI osaston mukaisten menettelyjen alaiset asiat (turvapaikka-asiat, maahanmuuttoasiat, oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla) yhteisöllistetään, mikä merkitsee komission aloitemonopolia viiden vuoden siirtymäajan jälkeen; siirtymävaiheen aikana sillä on aloiteoikeus yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.
• Komissio saa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa täydellisen aloiteoikeuden uuden kolmannen pilarin alaan kuuluvissa asioissa (poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa).