Perusoikeudet ja syrjinnän kieltäminen

JOHDANTO

Koska perussopimuksiin ei sisälly perusoikeuksia koskevia erityismääräyksiä, on yhteisöjen tuomioistuimen tehtävänä ollut laatia asteittain perusoikeudet Euroopan unionin tasolla takaava järjestelmä.

Yhteisöjen tuomioistuimen toimintaan on vaikuttanut myönteisesti kaksi tekijää:

Amsterdamin sopimuksen laatijoiden tavoitteena on vahvistaa muodollisesti ihmisoikeuksien kunnioittaminen perusoikeuksia korostamalla. Uudessa perussopimuksessa määrätään erityisesti:

TAUSTA

Perusoikeuksien asema yhteisön perussopimuksissa on kehittynyt huomattavasti Euroopan yhdentymisen alkuajoista lähtien. Perusoikeudet eivät alun perin olleet Pariisin ja Rooman sopimusten laatijoiden keskeinen huolenaihe. Tämä johtui erityisesti perussopimuksille tyypillisestä alakohtaisesta ja tarkoituksenmukaisesta lähestymistavasta. Esimerkiksi Pariisin sopimuksessa, jolla perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), käsitellään melko rajoitettuja aloja, teräs- ja hiiliteollisuutta. Tämä alakohtainen lähestymistapa vahvistui, kun Euroopan puolustusyhteisön (EDC) ja samalla poliittisen unionin perustamishanke epäonnistui vuonna 1954. Tämä vaikutti Roomassa allekirjoitettuihin Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) ja Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamissopimuksiin. Vaikka Euroopan talousyhteisön perustamissopimus on näistä laajin, kaikissa kolmessa sopimuksessa käsitellään vain tiettyjä talouselämän aloja.

Alakohtainen lähestymistapa johti siihen, että perussopimukset erosivat selvästi valtionsäännön tyyppisestä perustuslaista, johon sisältyy perusoikeuksia koskeva juhlallinen julistus. Kolmeen perussopimukseen ei selvästikään voitu sisällyttää tämänkaltaista johdanto-osaa, koska vuonna 1950 allekirjoitetun Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen tarkoituksena oli tarjota kehittynyt malli ihmisoikeuksien takaamiseksi Euroopassa.

Tämä näkemys kehittyi sitä mukaa kuin yhteisöjen tuomioistuin vakiinnutti oikeuskäytäntöönsä perusoikeuksien kunnioittamista koskevan valvontajärjestelmän. Yhteisöjen tuomioistuimen tehtävänä on ollut varmistaa se, että yhteisön toimielimet ja jäsenvaltiot kunnioittavat näitä oikeuksia yhteisön oikeuden alalla toimiessaan. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetaankin muun muassa omistusoikeus ja oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa, jotka ovat sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta oleellisia oikeuksia. Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että perusoikeudet sisältyvät yhteisön oikeuden yleisperiaatteisiin ja että ne perustuvat seuraavaan kahteen tekijään:

Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto laativat vuonna 1977 yhteisen julistuksen, jossa ne vahvistivat haluavansa edelleen kunnioittaa perusoikeuksia sellaisina kuin ne ilmenevät tuomioistuimen yksilöimissä kahdessa tekijässä. Euroopan yhtenäisasiakirjan johdanto-osassa astuttiin vuonna 1986 uuteen vaiheeseen, kun siinä mainittiin näihin perusoikeuksiin perustuvan demokratian edistäminen.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 (ent. F) artiklan 2 kohdassa määrätään, että "Unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä, Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetussa Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä."

Samanaikaisesti oli jo noussut esiin ajatus siitä, että yhteisö yksinkertaisesti liittyisi ihmisoikeussopimukseen. Neuvosto päätti kysyä yhteisöjen tuomioistuimen mielipidettä siitä, olisiko ihmisoikeussopimukseen liittymistä koskeva hanke sopusoinnussa perussopimusten kanssa. Yhteisöjen tuomioistuin antoi lausuntonsa 28. maaliskuuta 1996, ja sen mukaan yhteisöllä ei ole nykyisen yhteisön lainsäädännön perusteella toimivaltaa liittyä tähän sopimukseen.

Euroopan yhdentymisen myötä Euroopan unionin toiminta-ala on asteittain laajentunut, mistä on osoituksena jäsenvaltioiden halukkuus toteuttaa yhteisiä toimia sellaisilla aloilla, jotka tähän asti ovat olleet tiukasti kansallisella pohjalla (esimerkiksi sisäisen turvallisuuden alalla tai rasismin ja muukalaisvihan torjunnan alalla). Tässä kehityksessä, joka ylittää yhteisen Euroopan rakentamisen alussa toteutetun alakohtaisen toiminnan ja vaikuttaa Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään, selkeiden oikeudellisten tekstien tarve on ilmeinen, jotta voitaisiin selvästi osoittaa, että perusoikeuksien kunnioittaminen on Euroopan unionin perusperiaate. Amsterdamin sopimus vastaa tähän tarpeeseen.

PERIAATTEET

Amsterdamin sopimuksessa täsmennetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 (ent. F) artiklaa korostamalla sitä, että unioni perustuu jäsenvaltioiden yhteisiin vapauden ja demokratian periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteisiin sekä oikeusvaltion periaatteisiin.

Sopimuksella muutetaan myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen johdanto-osaa vahvistamalla sitoutuminen sosiaalisiin perusoikeuksiin, sellaisina kuin ne on määritelty vuoden 1961 sosiaalisessa peruskirjassa ja työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa vuodelta 1989.

Ennen Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen F artiklan 2 kohdassa korostettiin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattuja oikeuksia, sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä. Tämän artiklan vaikutusta rajoitti kuitenkin entinen L (uusi 46) artikla, jonka mukaan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta ei ulotu tähän artiklaan. Vaikka yhteisöjen tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa lain noudattaminen perustamissopimuksen tulkinnassa ja soveltamisessa, tällä artiklalla rajoitettiin perusoikeuksien valvontaa.

Amsterdamin sopimuksessa taataan 6 artiklan 2 kohdan soveltaminen muuttamalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 46 artiklaa. Näin ollen yhteisöjen tuomioistuin on toimielinten toiminnan osalta toimivaltainen perusoikeuksia koskevissa asioissa.

TOIMENPITEET JONKIN UNIONIN JÄSENVALTION RIKKOESSA UNIONIN PERUSPERIAATTEITA

Amsterdamin sopimuksen mukaan unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden ja demokratian periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin. Samalla uudessa sopimuksessa otetaan huomioon se mahdollisuus, että jokin jäsenvaltio rikkoo näitä periaatteita ja määrätään menettelystä, joka unionin on siinä tapauksessa aloitettava kyseisen jäsenvaltion osalta.

Rikkomisen toteaminen

Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi komission ehdotuksesta tai jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta todeta "vakavan ja jatkuvan" rikkomisen tapahtuneen. Parlamentilta vaaditaan vastaavasti puoltava lausunto, ja se tekee päätöksen kahdella kolmasosalla annetuista äänistä, joiden on vastattava parlamentin jäsenten enemmistöä. Lisäksi kyseisen jäsenvaltion hallitusta on ensin kehotettava esittämään kaikki asiaan kuuluvat huomautuksensa.

Yhden jäsenvaltion pidättyminen äänestämästä ei estä neuvostoa tekemästä yksimielistä päätöstä silloin kun se toteaa rikkomisen tapahtuneeksi.

Jäsenvaltion oikeuksien pidättäminen

Todettuaan vakavan ja jatkuvan rikkomisen tapahtuneen neuvosto voi (mutta se ei ole siihen velvollinen) pidättää väliaikaisesti tietyt perustamissopimuksesta johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet. Toisaalta on selvää, että kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluvat velvoitteet ovat edelleen sitovia. Kyseisen jäsenvaltion edustajalta voidaan esimerkiksi pidättää äänioikeus neuvostossa.

Tämän toisen vaiheen aikana neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ottamatta huomioon kyseisen jäsenvaltion ääniä.

Oikeuksien pidättämistoimenpiteen muuttaminen tai peruuttaminen

Jäsenvaltion oikeuksien pidättämiseen johtaneen tilanteen muuttuessa neuvosto voi tehdä päätöksen voimassa olevien pidättämistoimenpiteiden peruuttamisesta tai muuttamisesta.

Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ottamatta huomioon kyseisen jäsenvaltion ääniä.

SYRJINNÄN TORJUMINEN

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 12 artiklan (ent. 6 artikla) mukaisesti kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä. Myös 141 artiklassa (ent. 119 artikla) korostetaan syrjintäkiellon periaatetta miesten ja naisten välillä mutta ainoastaan samapalkkaisuuden osalta.

Syrjintäkiellon periaatetta periaatetta pyritään lujittamaan Amsterdamin sopimuksessa lisäämällä siihen kaksi määräystä, jotka sisällytetään Euroopan yhteisön perustamissopimukseen.

Uusi 13 artikla

Tämä artikla täydentää 12 artiklaa, jossa jo mainitaan kansalaisuuteen perustuva syrjintä. Uuden artiklan mukaan neuvosto voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.

Tehdessään päätöksensä 13 artiklan nojalla neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Julistus vammaisista

Uudessa 13 artiklassa mainitaan vammaan perustuvan syrjinnän torjuminen. Tämän takaaminen pyrittiin varmistamaan Amsterdamin sopimuksen laatimiseen tähdänneessä hallitustenvälisessä konferenssissa siten, että päätösasiakirjaan lisättiin asiaa koskeva julistus. Julistuksen mukaisesti toimielimet ottavat vammaisten tarpeet huomioon jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevissa yhteisön toimenpiteissä.

MIESTEN JA NAISTEN TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2 artiklan mukaisesti yhteisön tehtävänä on edistää taloudellisen toiminnan sopusointuista ja tasapainoista kehitystä, ympäristön huomioon ottavaa kasvua, talouden suorituskyvyn korkeaa lähentymisastetta, työllisyyden ja sosiaalisen suojelemisen korkeaa tasoa, elintason ja elämänlaadun nousua, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuullisuutta jäsenvaltioiden välillä. Sopimuksen 3 artiklassa luetellaan erilaisia toimenpiteitä, joita yhteisön olisi toteutettava 2 artiklassa määrättyjen tehtävien toteuttamiseksi.

Amsterdamin sopimuksessa pyritään täydentämään näitä kahta määräystä, jotta tällä hetkellä ainoastaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 141 (ent. 119) artiklassa esiintyvät miesten ja naisten tasavertaiset mahdollisuudet (merkitykseltään suppeampana, ainoastaan samapalkkaisuutta koskevana käsitteenä) saataisiin sisällytettyä mukaan. Voimaan tuleva uusi perussopimus sisältää kaksi lisäystä.

2 artiklan muuttaminen

Miesten ja naisten tasavertaisten mahdollisuuksien edistäminen sisällytetään yhteisön itselleen vahvistamien tehtävien luetteloon.

3 artiklan muuttaminen

Artiklaan lisätään uusi kohta seuraavasti:

"Toteuttaessaan tässä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa"

HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

Tällä alalla yhteisön tärkein toimenpide on yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta vuonna 1995 annettu direktiivi. Koska erityistä oikeudellista perustaa ei ole olemassa, tämä direktiivi perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 (ent. 100 a) artiklaan, joka koskee lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämistä sisämarkkinoilla (uuden numeroinnin mukainen 95 artikla).

Henkilöiden vapaa liikkuvuus edellyttää Euroopan tasolla toimivien tietojärjestelmien perustamista. Tämän kehityksen johdosta ja yksilöiden suojelun takaamisen lujittamiseksi Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sisällytetään Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä uusi artikla, jossa yksilöiden suojelu laajennetaan koskemaan yhteisön toimielimiä.

Uusi 286 artikla

Tässä artiklassa on kaksi kohtaa, joiden mukaisesti:

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä annettuja yhteisön säädöksiä sovelletaan yhteisön toimielimiin ja muihin elimiin vuodesta 1999 alkaen

Neuvosto perustaa vuoteen 1999 mennessä riippumattoman valvontaelimen valvomaan mainittujen yhteisön säädösten soveltamista yhteisön toimielimiin ja muihin elimiin.