12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/1

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteena on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita.

(2)

Purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä poisheittämissuunnitelmia enintään kolmen vuoden ajaksi yhteisten suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kuultuaan asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia.

(3)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2374 (2) vahvistetaan tiettyjen pohjakalakantojen kalastuksia lounaisilla vesialueilla koskeva poisheittämissuunnitelma Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Portugalin ja Ranskan vuonna 2016 toimittaman yhteisen suosituksen perusteella.

(4)

Alankomailla, Belgialla, Espanjalla, Portugalilla ja Ranskalla on lounaisilla vesillä välitön kalastuksenhoitoetu. Kyseiset jäsenvaltiot toimittivat 2 päivänä kesäkuuta 2017 lounaisten vesialueiden neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultuaan komissiolle uuden yhteisen suosituksen, jossa ehdotetaan poisheittämissuunnitelmaan joitakin muutoksia.

(5)

STECF (3) tarkasteli uutta yhteistä suositusta. Yhteisessä suosituksessa ehdotetut toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisia, ja näin ollen ne voidaan sisällyttää poisheittämissuunnitelmaan.

(6)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että asetuksella (EU) 2016/2374 säädettyyn poisheittämissuunnitelmaan sisällytetään myös ICES-alueilla VIIIc ja IXa pohjatrooleilla ja nuotilla pyydetyn mustakitaturskan (Micromesistius poutassou) kalastus.

(7)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan myös, että poisheittämissuunnitelmassa esitettyä ICES-alueilla VIII a, b, d, e, VIIIc ja IXa harjoitettavan merikrotin (Lophiidae) kalastuksen kuvausta muutetaan lisäämällä siihen riimuverkon pyydyskoodi (GTR) ja pienentämällä kaikkien seisovien verkkojen silmäkokoa 200 millimetristä 170 millimetriin.

(8)

Lisäksi uudessa yhteisessä suosituksessa esitetään, että trooleilla ICES-suuralueilla VIII ja IX pyydettyyn keisarihummeriin sovellettava vapautus purkamisvelvoitteesta säilytetään, koska on tieteellistä näyttöä siitä, että eloonjäämisasteet ovat mahdollisesti korkeita, kun otetaan huomioon lajilla käytettävien pyydysten ominaisuudet, pyyntikäytännöt ja ekosysteemi. STECF totesi arvioinnissaan, että viimeiset tutkimukset yhdistettyinä jäsenvaltioiden toimittamiin lisätietoihin, antavat riittävästi todisteita eloonjäämisasteesta. Sen vuoksi kahdesti aiemmin (vuosille 2016 ja 2017) myönnetty vapautus olisi säilytettävä vuonna 2018.

(9)

Poisheittämissuunnitelmassa vahvistettu kummeliturskaa koskeva de minimis -poikkeus, joka on enintään kuusi prosenttia vuonna 2018 kyseistä lajia trooleilla ICES-suuralueilla VIII ja IX pyytävien alusten vuotuisesta kokonaissaaliista, perustuu siihen, että valikoivuuden lisääminen tosiasiallisesti on erittäin vaikeaa. STECF:n mukaan jäsenvaltioiden toimittamat valikoivuutta koskevat lisätiedot sisälsivät lisänäyttöä siitä, että valikoivuutta on vaikea lisätä niiden kalastusten osalta, joihin poikkeusta sovelletaan. Lisätoimet ovat kuitenkin tarpeen poikkeuksen perustelujen parantamiseksi. Kyseistä poikkeusta olisi jatkettava vuodelle 2018 edellyttäen, että jäsenvaltiot toimittavat STECF:n arvioitavaksi parempia lisätietoja tämän poikkeuksen tukemiseksi.

(10)

Delegoitua asetusta (EU) 2016/2374 olisi muutettava.

(11)

Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018,

1)

Korvataan 3 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 3 artiklan 2 kohdassa vuosi ”2017” vuodella ”2018”;

3)

Korvataan liite tämän asetuksen liitteellä.

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/6

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteena on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita.

(2)

Purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön kyseisen asetuksen 15 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä poisheittämissuunnitelmia enintään kolmen vuoden ajaksi yhteisten suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kuultuaan asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia.

(3)

Alankomailla, Belgialla, Ranskalla, Ruotsilla, Saksalla, Tanskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on Pohjanmerellä välitön kalastuksenhoitoetu. Kyseiset jäsenvaltiot esittivät Pohjanmeren neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultuaan 3 päivänä kesäkuuta 2016 komissiolle yhteisen suosituksen pohjakalakantojen kalastuksia Pohjanmerellä koskevaksi poisheittämissuunnitelmaksi. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2250 (3) vahvistetaan kyseisen yhteisen suosituksen perusteella kyseisiin kalastuksiin sovellettava poisheittämissuunnitelma.

(4)

Alankomaat, Belgia, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta esittivät Pohjanmeren neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultuaan 31 päivänä toukokuuta 2017 komissiolle uuden yhteisen suosituksen pohjakalakantojen kalastuksia Pohjanmerellä koskevaksi uudeksi poisheittämissuunnitelmaksi. Asiaankuuluvilta tieteellisiltä elimiltä on saatu tieteelliset lausunnot, joita tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on tarkastellut. Kyseisistä toimenpiteistä keskusteltiin 8 päivänä syyskuuta pidetyssä asiantuntijaryhmän kokouksessa, johon osallistuivat edustajat 28 jäsenvaltiosta ja komissio sekä tarkkailijana Euroopan parlamentti.

(5)

Delegoitu asetus (EU) 2016/2250 on asianmukaista kumota ottaen huomioon uusi yhteinen suositus.

(6)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetut toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisia.

(7)

Sovellettaessa kyseistä asetusta Pohjanmeri käsittää ICES-alueet IIIa ja IV. Koska eräitä ehdotetun poisheittämissuunnitelman piiriin kuuluvia pohjakalakantoja esiintyy myös unionin vesillä ICES-alueella II a, asianomaiset jäsenvaltiot suosittavat, että poisheittämissuunnitelma kattaa myös kyseisen alueen.

(8)

Uudessa vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmassa olisi oltava purkamisvelvoitteen alaisia lajeja koskevat säännökset, jotka vahvistetaan delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2250, ja siinä olisi täsmennettävä muut lajit ja kalastukset, joihin purkamisvelvoitetta sovelletaan vuonna 2018.

(9)

Delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2250 otettiin käyttöön asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (4) 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetyt eloonjäämisasteeseen liittyvät vapautukset, joita sovelletaan merroilla ja tietyillä lajitteluristikkoa käyttävillä pohjatrooleilla saataviin keisarihummerisaaliisiin. Jäsenvaltiot ovat toimittaneet tieteellistä näyttöä keisarihummerisaaliiden korkeasta eloonjäämisasteesta tiettyjä pohjatrooleja käytettäessä. Nämä tiedot on toimitettu, ja STECF on todennut ne riittäviksi. Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan kyseisten vapautusten soveltamisen jatkamista. Sen vuoksi ne olisi sisällytettävä uuteen vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan.

(10)

Delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 2016/2250 otetaan käyttöön korkeaan eloonjäämisasteeseen perustuva vapautus ICES-suuralueella IV tietyillä pyydyksillä pyydetyille keisarihummerisaaliille edellyttäen, että käytetään valikointiristikolla varustettua laitetta. Kyseisessä delegoidussa asetuksessa edellytettiin, että jäsenvaltioiden, joilla on välitöntä kalastuksenhoitoetua Pohjanmerellä, on toimitettava komissiolle tieteellistä lisätietoa, joka tukee tiettyjen pohjatroolien osalta säädettyjä vapautuksia. Tiedot on toimitettu, ja STECF on katsonut, että ne tukevat poikkeusta vain talvikuukausille ja vain tietyillä alueilla (ICES:n toiminnalliset yksiköt). Sen vuoksi kyseinen poikkeus olisi sisällytettävä uuteen vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan siten, että se rajoitetaan talvikuukausiin ja tiettyihin ICES:n toiminnallisiin yksiköihin.

(11)

Uudessa yhteisessä suosituksessa on eloonjäämisasteeseen liittyvä vapautus kalojen sivusaaliille merta- ja rysäkalastuksessa sekä ovitrooleilla saaduille merianturan saaliille.

(12)

Yhteisessä suosituksessa esitetyn ja STECF:n arvioiman tieteellisen näytön perusteella ja ottaen huomioon pyydysten, pyyntikäytäntöjen ja ekosysteemin erityispiirteet kyseiset korkeaan eloonjäämisasteeseen liittyvät vapautukset olisi sisällytettävä vuoden 2018 uuteen poisheittämissuunnitelmaan.

(13)

Delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2250 vahvistetaan de minimis -poikkeukset

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan de minimis -poikkeusten soveltamisen jatkamista. Sen vuoksi kyseiset poikkeukset olisi sisällytettävä uuteen poisheittämissuunnitelmaan.

(14)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan de minimis -poikkeusta eräillä pohjatrooleilla ICES-alueella IIIa yhdessä pyydetyille meriantura-, kolja-, valkoturska-, turska- ja seitisaaliille, de minimis -poikkeusta rysillä ICES-alueella IIIa yhdessä pyydetyille meriantura-, kolja-, valkoturska-, turska- ja seitisaaliille, de minimis -poikkeusta pohjatrooleilla ICES-alueella IVc pyydetyille valkoturska- ja turskasaaliille ja de minimis -poikkeusta eräillä pohjatrooleilla ICES-alueella IIIa pyydetyille valkoturskasaaliille.

(15)

Jäsenvaltioiden toimittaman kyseisiä de minimis -poikkeuksia koskevan vakuuttavan näytön perusteella, jonka STECF on arvioinut ja todennut, että kyseisiin vapautuksiin sisältyy perusteltuja argumentteja, joiden mukaan valikoivuuden lisääminen on vaikeaa tai aiheuttaa tahattomien saaliiden käsittelykustannusten kohtuutonta kasvua, on aiheellista vahvistaa de minimis -poikkeukset uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotettujen prosenttiosuuksien mukaisesti siten, etteivät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan nojalla sallitut tasot ylity.

(16)

Asetuksen (EY) N:o 850/98 18 a artiklassa annetaan komissiolle valtuudet vahvistaa poisheittämissuunnitelmien hyväksymistä varten ja purkamisvelvoitteen alaisten lajien osalta säilyttämisen vähimmäisviitekoko, jonka tarkoituksena on varmistaa nuorten meren eliöiden suojeleminen. Kyseinen säilyttämisen vähimmäisviitekoko voi tarvittaessa poiketa asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteessä XII vahvistetusta koosta. Keisarihummerin pyynnissä ICES-alueella III a on aiheellista säilyttää delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2440 (5) vahvistettu säilyttämisen vähimmäisviitekoko, toisin sanoen 105 millimetrin kokonaispituus ja 32 millimetrin selkäkilven pituus. Uuden yhteisen suosituksen ja STECF:n arvion perusteella olisi lisättävä 59 millimetrin pyrstön vähimmäispituus, koska kyseisen arvion mukaan tämä pyrstön pituus vastaa kokonaispituuden ja selkäkilven pituuden nykyisiä arvoja.

(17)

Poisheittämissuunnitelmiin voi sisältyä myös teknisiä toimenpiteitä, jotka liittyvät purkamisvelvoitteen alaisiin kalastuksiin tai lajeihin. Pyydysten valikoivuuden parantamiseksi ja tahattomien saaliiden vähentämiseksi Skagerrakissa on tarpeen säilyttää eräät tekniset toimenpiteet, joista sovittiin unionin ja Norjan välillä vuosina 2011 (6) ja 2012 (7) sekä sallia valikoiva SepNep -laite.

(18)

Asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi olisi laadittava jäsenvaltioita koskevat erityisvaatimukset tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan alusluettelon laatimisen osalta.

(19)

Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, tämän asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa asetetun aikataulun noudattamiseksi sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2018,

1)

’Seltra-paneelilla’ valikoivaa laitetta, joka

2)

’valikointiristikolla varustetulla laitteella’ valikoivaa laitetta, joka muodostuu kahdesta havaksesta muodostuvaan vinoneliösilmäiseen verkkoon, jonka silmäkoko on vähintään 200 millimetriä, neljänä paneelina kiinnitetystä havaksesta ja joka johtaa troolin takaosassa olevaan pakoaukkoon.

3)

’flaamilaisella paneelilla’ puomitroolin viimeistä suipentuvaa havasosuutta,

4)

’SepNep-troolilla’ ovitroolia,

a)

merroilla (FPO) pyydetyt saaliit (8);

b)

ICES-alueella III a pohjatrooleilla (OTB, TBN), joiden silmäkoko on vähintään 70 millimetriä ja jotka on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä, pyydetyt saaliit;

c)

ICES-alueella III a pohjatrooleilla (OTB, TBN), joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä ja jotka on varustettu Seltra-paneelilla, pyydetyt saaliit;

d)

talvikuukausina (lokakuusta maaliskuuhun) toiminnallisissa yksiköissä Farn Deeps (FU6), Firth of Forth (FU8) ja Moray Firth (FU9) pohjatrooleilla (OTB, TBN), joiden silmäkoko on vähintään 80 millimetriä ja jotka on varustettu valikointiristikolla, pyydetyt saaliit.

a)

riimuverkoilla ja tavallisilla verkoilla (GN, GNS, GND, GNC, GTN, GTR, GEN, GNF) ICES-alueella IIIa, ICES-suuralueella IV ja unionin vesillä ICES-alueella IIa pyytävien alusten kalastuksessa:

merianturan määrä saa olla enintään kolme prosenttia kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

b)

sellaisten alusten ICES-suuralueella IV harjoittamissa kalastuksissa, jotka käyttävät silmäkooltaan 80–119 millimetriä olevaa puolitroolia (TBB), jonka pidennysosana olevan flaamilaisen paneelin silmäkoko on suurempi:

säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän merianturan määrä saa olla enintään kuusi prosenttia kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

c)

sellaisten alusten ICES-suuralueella IV ja unionin vesillä ICES-alueella IIa harjoittamissa kalastuksissa, jotka käyttävät silmäkooltaan 80–99 millimetrin pohjatrooleja (OTB, OTT, TB, TBN):

säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän keisarihummerin määrä saa olla enintään kaksi prosenttia kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

d)

sellaisten alusten ICES-alueella IIIa harjoittamassa keisarihummerin pyynnissä, jotka käyttävät pohjatrooleja (OTB, TBN), joiden silmäkoko on vähintään 70 millimetriä ja jotka on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä:

säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien merianturan, koljan, valkoturskan, turskan ja seidin yhteenlaskettu määrä, joka saa olla enintään neljä prosenttia keisarihummerin, merianturan, koljan, valkoturskan, pohjankatkaravun, turskan ja seidin vuotuisesta kokonaissaaliista;

e)

sellaisten alusten ICES-alueella IIIa harjoittamassa pohjankatkaravun pyynnissä, jotka käyttävät pohjatrooleja (OTB), joiden silmäkoko on vähintään 35 millimetriä ja jotka on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 19 millimetriä ja jossa on kaloille esteetön pakoaukko:

säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien merianturan, koljan, valkoturskan, turskan, punakampelan ja seidin yhteenlaskettu määrä, joka saa olla enintään yksi prosentti keisarihummerin, merianturan, koljan, valkoturskan, turskan, seidin, punakampelan ja pohjankatkaravun vuotuisesta kokonaissaaliista;

f)

sellaisten alusten ICES-alueella IVc harjoittamassa merianturan, valkoturskan, punakampelan ja sellaisten lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, sekakalastuksessa, jotka käyttävät silmäkooltaan 70–99 millimetrin pohjatrooleja (OTB, OTT, SDN, SSC):

säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien valkoturskan ja turskan yhteenlaskettu määrä, joka saa olla enintään kuusi prosenttia keisarihummerin, koljan, merianturan, pohjankatkaravun, valkoturskan, punakampelan, seidin ja turskan vuotuisesta kokonaissaaliista; turskan enimmäismäärä, joka voidaan heittää pois, on 2 prosenttia kyseisistä kokonaissaaliista;

g)

sellaisten alusten ICES-alueella IIIa harjoittamissa kalastuksissa, jotka käyttävät pohjatrooleja (OTB, OTT, TBN), jotka on varustettu Seltra-paneelilla ja joiden silmäkoko on 90–119 millimetriä tai joiden silmäkoko on vähintään 120 millimetriä:

säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmän valkoturskan määrä, joka saa olla enintään kaksi prosenttia keisarihummerin, turskan, koljan, valkoturskan, seidin, merianturan, punakampelan ja kummeliturskan vuotuisesta kokonaissaaliista.

a)

kokonaispituus 105 millimetriä;

b)

pyrstön pituus 59 millimetriä;

c)

selkäkilven pituus 32 millimetriä.

a)

troolit, joiden verkon perän silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, edellyttäen että ne on varustettu Seltra-paneelilla tai lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä;

b)

troolit, joiden neliösilmäverkon perä on vähintään 70 millimetriä ja jotka on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 35 millimetriä;

c)

troolit, joiden pienin silmäkoko on alle 70 millimetriä kalastettaessa pelagisia tai teollisia lajeja, edellyttäen että saalis koostuu vähintään 80-prosenttisesti yhdestä tai useammasta pelagisesta tai teollisesta lajista;

d)

troolit, joiden verkon perän silmäkoko on vähintään 35 millimetriä pyydettäessä pohjankatkarapua, edellyttäen että trooli on varustettu lajitteluristikolla, jonka tankojen väli on enintään 19 millimetriä.

a)

varustettu neliösilmäisellä ylähavaksella, jonka silmäkoko on vähintään 120 millimetriä;

b)

vähintään kolmen metrin pituinen; ja

c)

vähintään yhtä leveä kuin lajitteluristikko.

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/13

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteena on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita.

(2)

Purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä poisheittämissuunnitelmia enintään kolmen vuoden ajaksi yhteisten suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kuultuaan asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia.

(3)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2375 (2) vahvistetaan tiettyjä pohjakalakantojen kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskeva poisheittämissuunnitelma vuosille 2016–2018 Belgian, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan vuonna 2016 toimittaman yhteisen suosituksen perusteella.

(4)

Belgialla, Irlannilla, Espanjalla, Ranskalla, Alankomailla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on luoteisilla vesillä välitön kalastuksenhoitoetu. Kyseiset jäsenvaltiot esittivät luoteisten vesialueiden neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultuaan 31 päivänä toukokuuta 2017 komissiolle uuden yhteisen suosituksen eräiden pohjakalakantojen kalastuksia ja syvänmerenkalastuksia luoteisilla vesialueilla koskevaksi poisheittämissuunnitelmaksi vuonna 2018. Asiaankuuluvilta tieteellisiltä elimiltä on saatu tieteelliset lausunnot, joita tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on tarkastellut (3). Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetut toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisia, ja näin ollen ne voidaan sisällyttää tähän asetukseen.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti purkamisvelvoitetta sovelletaan luoteisilla vesillä kalastuksia määrittäviin saalisrajoitusten alaisiin lajeihin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2016. Uudessa yhteisessä suosituksessa täsmennetään ne laivastot, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta turskan, koljan, valkoturskan ja seidin sekakalastuksessa, keisarihummerin pyynnissä, merianturan ja punakampelan sekakalastuksessa sekä kummeliturskan, lasikampelan ja lyyraturskan kalastuksessa.

(6)

Uuden yhteisen suosituksen mukaisesti vuoden 2018 poisheittämissuunnitelman olisi katettava delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2375 mainittujen kalastusten (erittäin sekoittunut turskan, koljan, valkoturskan ja seidin kalastus, keisarihummerin pyynti, merianturan ja punakampelan sekakalastus sekä kummeliturskan, lasikampelan ja lyyraturskan kalastukset) lisäksi seidinkalastukset ICES-alueilla VI, Vb ja VII. Myös sivusaalislajit olisi otettava huomioon tietyissä kalastuksissa.

(7)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan myös, että purkamisvelvoitetta sovelletaan vuodesta 2018 trooleilla ja verkoilla ICES-suuralueella VI ja ICES-alueella Vb harjoitettaviin mustahuotrakalan, tylppäpyrstömolvan ja lestikalojen syvänmerenkalastuksiin.

(8)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan vuodelle 2018 asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta merroilla ja rysillä ICES-alueella VI ja ICES-suuralueella VII pyydetylle keisarihummerille ottaen huomioon pyydysten, pyyntikäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet. STECF:n päätelmä on, että poikkeus on perusteltu. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan.

(9)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan vuodelle 2018 asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eloonjäämisasteeseen perustuvaa vapautusta vähimmäisviitekokoa pienemmille merianturoille, jotka on saatu 80–99 millimetrin ovitrooleilla ICES-alueella VIId kuuden meripeninkulman etäisyydellä rannikosta ja kartoitettujen kasvualueiden ulkopuolella. STECF on todennut, että asetuksessa tarkoitetut kasvualueet olisi määriteltävä. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan sillä edellytyksellä, että asianomaiset jäsenvaltiot tekevät lisätutkimuksia ja toimittavat tiedot kasvualueiden sijainnista.

(10)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotetaan vuodelle 2018 seitsemää purkamisvelvoitteeseen sovellettavaa de minimis -poikkeusta tietyissä kalastuksissa ja tiettyihin tasoihin saakka. STECF arvioi jäsenvaltioiden esittämän näytön, ja sen päätelmä oli, että yhteiseen suositukseen sisältyi perusteltuja argumentteja siitä, että valikoivuutta on vaikea enää lisätä enempää, ja/tai tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuvista suhteettomista kustannuksista, mitä joissakin tapauksissa tuki kustannuksia koskeva laadullinen arvio. Edellä esitetyn perusteella ja koska eriävä tieteellinen näyttö puuttuu, on asianmukaista sisällyttää kyseiset de minimis -poikkeukset vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan yhteisessä suosituksessa ehdotettujen prosenttilukujen mukaisesti siten, etteivät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa sallitut osuudet ylity.

(11)

Valkoturskalle ehdotettu de minimis -poikkeus, joka on enintään kuusi prosenttia valkoturskaa alle 100 millimetrin pohjatrooleilla ja nuotilla ICES-alueilla VIId ja VIIe pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista, perustuu siihen, että valikoivuuden lisääminen tosiasiallisesti on erittäin vaikeaa.

(12)

Valkoturskalle ehdotettu de minimis -poikkeus, joka on enintään kuusi prosenttia valkoturskaa vähintään 100 millimetrin pohjatrooleilla ja nuotilla ICES-alueilla VIIb–VIIj pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista, perustuu siihen, että valikoivuuden lisääminen tosiasiallisesti on erittäin vaikeaa.

(13)

Valkoturskalle ehdotettu de minimis -poikkeus, joka on vuonna 2018 enintään kuusi prosenttia valkoturskaa alle 100 millimetrin pohjatrooleilla ja nuotilla ICES-suuralueella VII (VIIa, VIId ja VIIe pois lukien) pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista, perustuu siihen, että valikoivuuden lisääminen tosiasiallisesti on erittäin vaikeaa.

(14)

Kyseisten kolmen valkoturskaa koskevan de minimis -poikkeuksen osalta asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle poikkeuksia tukevaa tieteellistä lisätietoa, kuten delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2375 säädetään. STECF totesi, että vaikka täydellisiä todisteita tarvitaan edelleen, toimitetut lisätiedot vastaavat osaan sen huolenaiheista. STECF korosti tarvetta yhdenmukaisemmalle lähestymistavalle tämän kalalajin osalta. STECF:n tarkastaman tieteellisen näytön perusteella ja ottaen huomioon, että poikkeusta tukeva näyttö on parantunut, poikkeusta voidaan jatkaa, ja se olisi sisällytettävä vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan.

(15)

Keisarihummeria koskeva de minimis -poikkeus, joka on enintään kuusi prosenttia keisarihummeria ICES-suuralueella VII pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista, perustuu siihen, että valikoivuuden lisääminen tosiasiallisesti on erittäin vaikeaa. STECF:n päätelmä on, että poikkeus on perusteltu. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan.

(16)

Keisarihummeria koskeva de minimis -poikkeus, joka on enintään kaksi prosenttia keisarihummeria ICES-suuralueella VI pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista, perustuu siihen, että valikoivuuden lisääminen tosiasiallisesti on erittäin vaikeaa ja että tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuvien suhteettomien kustannusten osalta on olemassa asiaa tukevaa määrällistä tietoa. STECF:n päätelmä on, että poikkeus on perusteltu. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan.

(17)

Merianturalle ehdotettu de minimis -poikkeus, joka on enintään kolme prosenttia paremmin valikoivilla puomitrooleilla, joiden silmäkoko on 80–199 millimetriä, ICES-alueilla VIId, VIIe, VIIf, VIIg ja VIIh pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista, perustuu siihen, että valikoivuuden lisääminen tosiasiallisesti on erittäin vaikeaa. STECF toteaa, että poikkeus on tarkoitettu korvaukseksi valikoivamman pyydyksen käytöstä ja jäljellä olevien poisheittämisten kattamiseksi. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan.

(18)

Merianturalle ehdotettu de minimis -poikkeus, joka on enintään kolme prosenttia merianturaa riimuverkoilla ja tavallisilla verkoilla ICES-alueilla VIId, VIIe, VIIf ja VIIg pyytävien alusten kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista, perustuu siihen, että valikoivuuden lisääminen tosiasiallisesti on erittäin vaikeaa. STECF:n päätelmä on, että poikkeus on hyvin määritelty. Sen vuoksi kyseinen vapautus olisi sisällytettävä uuteen vuoden 2018 poisheittämissuunnitelmaan.

(19)

Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2375 eräitä säännöksiä sovelletaan ainoastaan vuoteen 2017. Kyseinen asetus oli kumottava ja korvattava uudella asetuksella 1 päivästä tammikuuta 2018 lähtien.

(20)

Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, tämän asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018,

a)

merroilla ja rysillä (pyydyskoodit (4) FPO ja FIX) ICES-suuralueilla VI ja VII pyydettyyn keisarihummeriin (Nephrops norvegicus);

b)

vähimmäisviitekokoa pienempiin ja trooleilla (pyydyskoodit OTT, OTB, TBS, TBN, TB, PTB, OT, PT, TX), joiden troolinperän silmäkoko on 80–99mm, ICES-alueella VIId kuuden meripeninkulman etäisyydellä rannikosta ja kartoitettujen kasvualueiden ulkopuolella saatuihin merianturan (Solea solea) saaliisiin pyyntitoiminnassa, joka täyttää seuraavat edellytykset: aluksen pituus on enintään 10 metriä, aluksen moottoriteho on enintään 221 kilowattia, kalastus tapahtuu enintään 30 metrin syvyisessä vedessä ja vetoaika on enintään 1,5 tuntia. Tällaiset merianturan saaliit on vapautettava välittömästi.

a)

valkoturskaa (Merlangius merlangus) enintään kuusi prosenttia alle 100 millimetrin pohjatrooleilla ja nuotilla (OTB, OTT, PTB, SSC, SDN, SPR, TBN, TBS, TB, SX ja SV OT, PT ja TX) sekä pelagisilla trooleilla (OTM ja PTM) ICES-alueilla VIId–VIIe valkoturskaa pyytävien alusten, joita koskee velvoite purkaa valkoturska, kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

b)

valkoturskaa (Merlangius merlangus) enintään kuusi prosenttia vähintään 100 millimetrin pohjatrooleilla ja nuotilla (OTB, OTT, PTB, SSC, SDN, SPR, TBN, TBS, TB, SX ja SV OT, PT ja TX) sekä pelagisilla trooleilla (OTM ja PTM) ICES-alueilla VIIb–VIIj valkoturskaa pyytävien alusten, joita koskee velvoite purkaa valkoturska, kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

c)

valkoturskaa (Merlangius merlangus) enintään kuusi prosenttia alle 100 millimetrin pohjatrooleilla ja nuotilla (OTB, OTT, PTB, SSC, SDN, SPR, TBN, TBS, TB, SX ja SV OT, PT ja TX) sekä pelagisilla trooleilla (OTM ja PTM) ICES-suuralueella VII – alueita VIIa, VIId ja VIIe lukuun ottamatta – valkoturskaa pyytävien alusten, joita koskee velvoite purkaa valkoturska, kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

d)

keisarihummeria (Nephrops norvegicus) enintään kuusi prosenttia ICES-suuralueella VII keisarihummeria pyytävien alusten, joilla on velvoite purkaa keisarihummeria, kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

e)

keisarihummeria (Nephrops norvegicus) enintään kaksi prosenttia ICES-suuralueella VI keisarihummeria pyytävien alusten, joilla on velvoite purkaa keisarihummeria, kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

f)

merianturaa (Solea solea) enintään kolme prosenttia merianturaa riimuverkoilla ja tavallisilla verkoilla ICES-alueilla VIId, VIIe, VIIf ja VIIg pyytävien alusten, joilla on velvoite purkaa merianturaa, kyseisen lajin vuotuisesta kokonaissaaliista;

g)

merianturaa (Solea solea) enintään kolme prosenttia merianturaa paremmin valikoivilla (esim. suuren silmäkokoon pidennysosa) puomitrooleilla, joiden silmäkoko on 80–199 millimetriä, ICES-alueilla VIId, VIIe, VIIf ja VIIg pyytävien alusten, joilla on velvoite purkaa merianturaa, vuotuisesta kokonaissaaliista.

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/21

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (2) tavoitteena on lopettaa asteittain saaliiden poisheittäminen kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön saaliiden purkamista koskeva velvoite saalisrajoitusten alaisille lajeille. Monivuotisiin suunnitelmiin voidaan sisällyttää toimenpiteitä saaliiden poisheittämisen asteittaiseksi lopettamiseksi.

(2)

Asetuksessa (EU) 2016/1139 säädetään Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta. Siinä säädetään muun muassa komission hyväksymistä teknisistä toimenpiteistä suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio voi erityisesti hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat pyydysten muutoksia valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.

(3)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2187/2005 (3) säädetään Itämeren kalavarojen pyyntiin ja aluksesta purkamiseen liittyvistä teknisistä säilyttämistoimenpiteistä. Kyseisessä asetuksessa määritellään kunkin kohdelajin pyynnissä Itämerellä sallitut silmäkokoalueet ja muut tiedot, kuten sallitut pyydykset.

(4)

Latvialla, Liettualla, Puolalla, Ruotsilla, Saksalla, Suomella, Tanskalla ja Virolla on välitön kalastuksenhoitoetu Itämerellä. Kuultuaan Itämeren neuvoa-antavaa toimikuntaa kyseiset jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle yhteisen suosituksen (4). Suosituksessa mainitaan, että tietyillä nykyisten T90-troolien, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EY) N:o 2187/2005, troolinperän ominaisuuksien eritelmien muutoksilla parannetaan valikoivuutta ja vähennetään tahattomien turskasaaliiden määriä. Tieteellis-teknis-taloudelliselta kalastuskomitealta (STECF) saatiin tieteellinen lausunto, jossa vahvistettiin kyseinen maininta.

(5)

Yhteisessä suosituksessa ehdotetut toimenpiteet, jotka koskevat vaihtoehtoisten T90-troolien käyttöä asetuksessa (EY) N:o 2187/2005 määriteltyjen troolien lisäksi, edistävät asetuksessa (EU) 2016/1139 vahvistetun monivuotisen suunnitelman tavoitteiden toteutumista. Sen vuoksi kyseiset toimenpiteet olisi hyväksyttävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

a)

’T90-trooleilla’ trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja niihin verrattavia pyydyksiä, joiden vinoneliöön solmittua havasta on käännetty perässä ja pidennysosassa 90 astetta siten, että kerrattu havaslanka on enimmäkseen hinauksen suuntainen;

b)

’asianomaisilla jäsenvaltioilla’ Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Ruotsia, Saksaa, Suomea, Tanskaa ja Viroa.

a)

liitteessä II olevasta 2 alaviitteestä ja kyseisen liitteen lisäyksessä 2 olevasta b alakohdasta poiketen perän silmäkoon on oltava vähintään 115 millimetriä;

b)

kyseisen liitteen lisäyksessä 2 olevasta e alakohdasta poiketen perän (suppeassa merkityksessä) tai pidennysosan kehissä silmiä saa olla enintään 80, liitoskohtia ja jameita mukaan lukematta;

c)

perän pituuden on oltava vähintään 9 metriä.

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/23

(1)

Alankomaiden hakemus nimityksen ”Suikerstroop” rekisteröimiseksi aitona perinteisenä tuotteena (APT) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(2)

”Suikerstroop” on siirappimainen neste, joka saadaan kasvin keitinliemestä, josta on poistettu sokerikiteet. Nimi tarkoittaa sokerisiirappia.

(3)

Komissio vastaanotti 16 päivänä syyskuuta 2014 vastaväiteilmoitukset Suomelta, Tanskalta ja Tanskaan sijoittautuneelta yritykseltä Nordic Sugar AB.

(4)

Tanskan ja Suomen vastaväiteilmoitukset lähetettiin edelleen Alankomaille.

(5)

Nordic Sugar AB:n suoraan komissiolle lähettämän ilmoituksen perusteella ei käynnistetty vastaväitemenettelyä. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet muun kuin hakemuksen vastaanottaneen jäsenvaltion alueelle tai asuvat siellä, voivat esittää vastaväiteilmoituksen sijoittautumisjäsenvaltioille. Tämän vuoksi Nordic Sugar AB ei voinut esittää ilmoitusta tai vastaväitettä suoraan komissiolle.

(6)

Komissio vastaanotti 13 päivänä marraskuuta 2014 Suomen perustellun vastaväitteen. Tanskan perusteltu vastaväite sisältyi jo vastaväiteilmoitukseen. Tanskan ja Suomen perustellut vastaväitteet voitiin ottaa käsiteltäviksi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 21 artiklan mukaisesti.

(7)

Edellä mainitun asetuksen 51 artiklan 3 artiklan nojalla komissio kehotti 19 päivänä joulukuuta 2014 päivätyillä kirjeillä Alankomaita ja Suomea sekä Alankomaita ja Tanskaa neuvottelemaan kolmen kuukauden ajan ja sopimaan asiasta keskenään.

(8)

Alankomaiden pyynnöstä komissio lykkäsi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti edellä mainittua hakemusta koskevien, asianomaisten osapuolten vastaväitemenettelyissä käymien neuvottelujen määräaikaa 8 päivänä huhtikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä. Näin ollen sovittelumenettelyn lopullinen määräaika oli 19 päivä kesäkuuta 2015.

(9)

Asetetussa määräajassa ei päästy sopimukseen. Alankomaat lähetti 22 päivänä helmikuuta 2017 päivätyllä kirjeellä komissiolle Suomen ja Tanskan kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset. Komission olisi kyseiset neuvottelut huomioon ottaen päätettävä rekisteröinnistä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 52 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(10)

Suomi ja Tanska väittivät perustelluissa vastaväitteissään, että 1) nimi ei ole erityinen (se tarkoittaa pelkästään sokerisiirappia); 2) samanlaista nimeä käytetään useista samankaltaisista tuotteista Tanskan, Ruotsin, Suomen, Saksan ja Baltian maiden markkinoilla; 3) tuotteen ominaispiirteet ja valmistusmenetelmä eivät ole ainutlaatuiset, koska Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa kaupan pidetyillä samanlaisilla tuotteilla on samat erityispiirteet ja valmistusmenetelmät. Suomi katsoo erityisesti, että hakemuksessa kuvattua tuotetta ei voida pitää ”erityisenä” siirappityyppinä, koska myös muita tuotteita kuin Suikerstroopia valmistetaan sataprosenttisesti sokerijuurikkaasta tai -ruo'osta.

(11)

Lisäksi Tanskan mukaan tuote-eritelmän 3.1 kohta ”maininta” traditioneel Nederlands product ”(perinteinen alankomaalainen tuote) merkitään etikettiin sen maan kielellä, jossa tuote pidetään kaupan” olisi muotoiltava uudelleen, jotta se olisi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 3 kohdan mukainen. Suomi puolestaan kiistää määritelmän ”perinteinen alankomaalainen tuote” käytön, sillä määritelmä ei ole erityinen hakemuksessa kuvatulle tuotteelle, koska Pohjois-Euroopassa kaupan pidettäviä samanlaisia tuotteita voidaan myös pitää perinteisinä.

(12)

Suomi on sittemmin pyytänyt Alankomaiden kanssa käydyissä neuvotteluissa, että 3.2 kohdan viimeinen virke ”Ei ole olemassa muita samannimisiä tai -tyyppisiä tuotteita, joista käytetään vastaavaa nimitystä.” poistetaan, koska se ei pidä paikkaansa.

(13)

Komissio on arvioinut perustellussa vastaväitteessä esitetyt väitteet ja komissiolle toimitetut tiedot, jotka koskevat asianomaisten osapuolten käymiä neuvotteluja, ja katsoo, että nimi ”Suikerstroop” olisi rekisteröitävä APT:nä.

(14)

Vastaväitteet perustuvat asetuksen (EU) N:o 1151/2012 21 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaan.

(15)

Siltä osin kuin kyse on yhteensopimattomuus asetuksessa esitettyjen ilmaisujen kanssa, on esitetty kolme väitettä: 1) nimi ei ole erityinen; 2) tuotteen erityispiirteet ja valmistusmenetelmä eivät ole ainutlaatuiset; 3) tuote-eritelmän 3.1 kohta ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 3 kohdan mukainen, koska siinä viitataan ”perinteiseen alankomaalaiseen tuotteeseen”.

(16)

Siltä osin kuin kyse on siitä, että nimeä käytetään laillisella, tunnustetulla ja taloudellisesti merkittävällä tavalla samankaltaisista maataloustuotteista tai elintarvikkeista, on esitetty yksi väite: samanlaista nimeä käytetään useista samankaltaisista tuotteista Tanskan, Ruotsin, Suomen, Saksan ja Baltian maiden markkinoilla.

(17)

Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 ei vaadita, että APT:n nimi on erityinen. Sitä vaadittiin asetuksen (EY) N:o 509/2006 4 artiklan 2 kohdassa. Vaikka hakemus toimitettiin komissiolle neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 (3) ollessa voimassa, se julkaistiin asetuksen (EU) N:o 1151/2012 nojalla, jota sovelletaan, koska siirtymäsäännöksiä ei ole. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimi voidaan rekisteröidä APT:nä, jos se on ollut perinteisesti käytössä kyseiseen tuotteeseen viitattaessa tai osoittaa tuotteen perinteisen luonteen tai erityisluonteen. Nimeä ”Suikerstroop” on käytetty vuosisatojen ajan tämän tuotteen määrittelemiseksi. Se osoittaa sellaisen tuotteen erityisluonteen, joka on juurikas- tai ruokosokerin valmistuksessa sokerikiteiden erottamisen jälkeen jäljelle jäävästä siirappimaisesta nesteestä valmistettu siirappi. Sen vuoksi nimi täyttää asetuksen (EU) N:o 1151/2012 vaatimukset.

(18)

Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 ei vaadita, että APT-tuotteen on oltava ainutlaatuinen tai erityinen. Sen on oltava tunnistettavissa ja erotettavissa. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti ainoastaan sellaisia nimiä ei voida rekisteröidä, joilla viitataan jonkin tuoteryhmän kohdalla käytettäviin yleisiin väitteisiin tai unionin erityislainsäädännössä säädettyihin väitteisiin. Suikerstroop on selvästi yksilöity ominaisuuksiensa ja valmistusmenetelmänsä suhteen. Lisäksi nimeä ”Suikerstroop” koskevassa tuote-eritelmässä tarkoitettu tuote on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa esitettyjen vaatimusten mukainen, sillä sen tuotantomenetelmä vastaa perinteistä käytäntöä kyseisen tuotteen kohdalla ja se valmistetaan perinteisesti käytetyistä ainesosista.

(19)

Tuote-eritelmän 3.1 kohdassa oleva virke ”Kun asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu menettely on saatettu päätökseen, halutaan, että maininta ”traditioneel Nederlands product” (perinteinen alankomaalainen tuote) merkitään etikettiin sen maan kielellä, jossa tuote pidetään kaupan” ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 3 kohdan mukainen. Se olisi korvattava seuraavasti: ”Nimeen on liitettävä väite ”valmistettu Alankomaiden perinnettä noudattaen”.” Alankomaiden viranomaiset ovat suostuneet sisällyttämään tämän muutoksen tuote-eritelmään, joka on julkaistava uudelleen tiedotustarkoituksessa.

(20)

Vaikka Suikerstroop-siirapin kaltaisia tuotteita pidetään kaupan muissa jäsenvaltioissa nimityksellä, jota pidetään kyseisten jäsenvaltioiden virallisilla kielillä Suikerstroopin käännöksenä, ei voida katsoa, että kyseisten jäsenvaltioiden markkinoilla käytetään samankaltaisista tuotteista ”samanlaista nimeä”. Vaikka kyseisissä jäsenvaltiossa käytettävän nimen merkitys on sama kuin nimellä ”Suikerstroop” hollannin kielessä, nimi ei ole samanlainen kuin ”Suikerstroop”, koska se ilmaistaan eri kielellä. Nimeä ”Suikerstroop” ei myöskään suojata sellaisenaan vaan ainoastaan silloin kun siihen liitetään väite ”valmistettu Alankomaiden perinnettä noudattaen”.

(21)

Sen vuoksi voidaan edelleen käyttää sellaisten Tanskan, Ruotsin, Suomen, Saksan ja Baltian maiden markkinoilla kaupan pidettävien tuotteiden, jotka ovat samanlaisia kuin tuotetta ”Suikerstroop” koskevassa hakemuksessa tarkoitettu tuote, nimiä, jotka tarkoittavat sokerisiirappia ja ovat asianomaisten maiden kielillä käännös nimestä ”Suikerstroop”. Ne eivät ole samanlaisia kuin ”Suikerstroop” eikä niitä tulisi pitää nimen ”Suikerstroop” jäljittelynä tai mielleyhtyminä, sillä rekisteröityyn nimeen ”Suikerstroop” on liitettävä väite ”valmistettu Alankomaiden perinnettä noudattaen”. Sen vuoksi nimen suoja on rajoitettu nimeen, silloin kun se viittaa hollantilaiseen perinteeseen.

(22)

On myöskin selvää, ettei nimen ”Suikerstroop” rekisteröinti voi estää yksittäisten ilmaisujen ”sokeri” tai ”siirappi” käyttöä, sillä ne ovat yleisnimiä.

(23)

Alankomaat ja Suomi ovat myös sopineet siitä, että poistetaan 3.2 kohdan viimeinen virke: ”Ei ole olemassa muita samannimisiä tai -tyyppisiä tuotteita, joista käytetään vastaavaa nimitystä.” Kyseinen virke olisi poistettava tuote-eritelmästä, joka on julkaistava uudelleen tiedotustarkoituksessa.

(24)

Edellä esitetyn perusteella nimi ”Suikerstroop” olisi kirjattava aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin. Yhtenäisen asiakirjan konsolidoitu toisinto olisi julkaistava tiedoksi.

(25)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maataloustuotteiden laatukomitean lausunnon mukaiset,

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/31

(1)

Neuvosto muutti 29 päivänä toukokuuta 2013 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen asetuksella (EU) N:o 502/2013 (2) lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa annettua neuvoston täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 990/2011 (3), jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(2)

Samana päivänä neuvosto laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 501/2013 (4) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otetut toimenpiteet koskemaan Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta ja Tunisiasta lähetettyjen polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia, jäljempänä ’laajennetut toimenpiteet’.

(3)

Komissio laajensi 18 päivänä toukokuuta 2015 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/776 (5) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otetut toimenpiteet koskemaan Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Kambodža, Pakistan tai Filippiinit.

(4)

Komissiota on pyydetty myöntämään perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan mukainen vapautus polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä, joita sovelletaan Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa laajennettuna koskemaan Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta ja Tunisiasta lähetettyä polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko tuotteiden alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia.

(5)

Pyynnön esitti 13 päivänä syyskuuta 2016 Tunisiassa, jäljempänä ’asianomainen maa’, toimiva polkupyörien vientiä harjoittava tuottaja Look Design System SA, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(6)

Pyynnön esittäjä väitti, ettei se ole etuyhteydessä yhteenkään asianomaisessa maassa toimivaan viejään tai tuottajaan, joihin sovelletaan polkupyöriä koskevia laajennettuja toimenpiteitä.

(7)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että se ei vienyt polkupyöriä unioniin laajennettujen toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa käytetyn raportointijakson eli 1 päivän syyskuuta 2011 ja 31 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen raportointijakso’.

(8)

Lisäksi pyynnön esittäjä väitti, että se ei ole kiertänyt voimassa olevia toimenpiteitä.

(9)

Lopuksi pyynnön esittäjä antoi näyttöä siitä, että se on vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin elokuussa 2016.

(10)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö tutkimuksen panemiseksi vireille perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan nojalla sen määrittämiseksi, voidaanko laajennetuista toimenpiteistä myöntää vapautus pyynnön esittäjälle, ja että asianomaiselle unionin tuotannonalalle oli annettu mahdollisuus esittää huomautuksia, se pani täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/777 (6) vireille täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 501/2013 tarkastelun pyynnön esittäjän osalta.

(11)

Täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/777 kumottiin polkupyöriä koskeva polkumyyntitulli, joka oli otettu käyttöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 501/2013 pyynnön esittäjän valmistaman ja unioniin vientiä varten myymän tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. Samalla tulliviranomaiset velvoitettiin perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan nojalla toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tällaisen tuonnin kirjaamiseksi.

(12)

Tarkastelun kohteena ovat Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta ja Tunisiasta lähetetyt moottorittomat polkupyörät (myös kolmipyöräiset tavarankuljetuspyörät, ei kuitenkaan yksipyöräiset), jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 8712 00 30 ja ex 8712 00 70 (Taric-koodit 8712003010 ja 8712007091), riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia.

(13)

Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti unionin tuotannonalalle, pyynnön esittäjälle ja tarkastelun vireille panneen viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja tulla kuulluiksi.

(14)

Komissio lähetti pyynnön esittäjälle vapautuksen pyytämistä koskevan lomakkeen, jonka tämä palautti täytettynä asetetussa määräajassa.

(15)

Komissio pyrki tarkistamaan kaikki pyynnön esittäjän uuden viejän aseman määrittämisen ja laajennetuista toimenpiteistä vapauttamista koskevan pyynnön kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Pyynnön esittäjän tiloihin Tunisiassa tehtiin tarkastuskäynti.

(16)

Raportointijakso alkoi 1 päivänä huhtikuuta 2016 ja päättyi 31 päivänä maaliskuuta 2017, ja toimenpiteiden korjaavien vaikutusten arvioimisen kannalta merkittävä tutkimusajanjakso alkoi 1 päivänä tammikuuta 2011 ja päättyi 31 päivänä maaliskuuta 2017.

(17)

Komissio tutki, täyttyivätkö perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiset kolme edellytystä uuden viejän aseman myöntämiseksi.

(18)

Tutkimuksessa varmistui, että kyseinen yritys ei ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta alkuperäisen raportointijakson aikana, joten ensimmäinen edellytys täyttyy. Pyynnön esittäjä osoitti myös, ettei sillä ollut suoria tai välillisiä yhteyksiä yhteenkään sellaiseen tunisialaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, johon sovellettiin tarkasteltavana olevan tuotteen osalta laajennettuja toimenpiteitä, joten toinen edellytys täyttyy. Lisäksi tutkimus osoitti, että pyynnön esittäjä oli aloittanut tarkasteltavana olevan tuotteen viennin unioniin vasta alkuperäisen raportointijakson jälkeen, joten kolmas edellytys täyttyy.

(19)

Tämän perusteella komissio totesi, että yritystä olisi pidettävä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisena uutena viejänä, minkä vuoksi vapauttamista koskeva pyyntö olisi arvioitava sen mukaisesti.

(20)

Pyynnön esittäjän raaka-aineiden (polkupyörän osien) lähteet ja tuotantokustannukset analysoitiin, jotta voitiin määrittää, harjoittiko se perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaista kokoonpanotoimintaa.

(21)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unioniin raportointijaksolla viedyissä polkupyörissä ei ollut Kiinasta peräisin olevia polkupyörän osia. Osat olivat enimmäkseen peräisin muista maista, ja Kiinasta peräisin olevien raaka-aineiden (polkupyörän osien) osuus oli näin ollen vähemmän kuin 60 prosenttia kokoonpantavan tuotteen osien kokonaisarvosta (60/40-testi).

(22)

Koska pyynnön esittäjä läpäisi 60/40-testin, ei ollut tarpeen arvioida, oliko kokoonpanossa tai valmistuksessa käytettävien osien arvonlisäys enemmän kuin 25 prosenttia valmistuskustannuksista. Ei ollut myöskään tarpeen arvioida, kumoutuivatko tullin korjaavat vaikutukset hintojen ja/tai määrien osalta ja oliko todisteita polkumyynnistä, kuten perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetään.

(23)

Mitään näyttöä ei saatu myöskään siitä, että pyynnön esittäjä ostaisi polkupyöriä Kiinasta tai että se jälleenlaivaisi Kiinassa valmistettuja polkupyöriä unioniin.

(24)

Sen vuoksi komissio totesi, että pyynnön esittäjä on aito polkupyörien valmistaja, joka ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinassa sijaitsevaan polkupyörien valmistajaan. Näin ollen komissio päätti vapauttaa pyynnön esittäjän laajennetuista toimenpiteistä.

(25)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/777 määrätyn tuonnin kirjaamisvelvoitteen olisi päätyttävä ilman minkäänlaista polkumyyntitullien taannehtivaa kantamista.

(26)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja näkökohdista, joiden perusteella aiottiin myöntää pyynnön esittäjälle vapautus laajennetuista toimenpiteistä ja muuttaa täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 501/2013. Asianosaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia, joiden perusteella olisi muutettava päätöstä vapauttaa pyynnön esittäjä laajennetuista toimenpiteistä.

(27)

Tämä asetus on perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/35

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 26 päivänä joulukuuta 2017 poistaa yhden kohdan niiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelosta, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee, ja muuttaa yhtä kohtaa luettelossa. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitettä I olisi muutettava,

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/37

(1)

Joustovälineen avulla on tarkoitus rahoittaa selkeästi määriteltyjä menoja, joita ei ole pystytty rahoittamaan yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien puitteissa.

(2)

Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 600 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) 11 artiklassa säädetyn mukaisesti.

(3)

Jotta voitaisiin vastata muuttoliikkeeseen, pakolaisvirtoihin ja turvallisuusuhkiin liittyviin tämänhetkisiin haasteisiin, on tarpeen ottaa käyttöön merkittäviä lisämääriä, joilla voidaan viipymättä rahoittaa tarvittavia toimenpiteitä.

(4)

Kun on tarkasteltu kaikkia mahdollisuuksia kohdentaa uudelleen määrärahoja otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) sisällä sen enimmäismäärän puitteissa, voidaan todeta, että joustovälineestä on tarpeen ottaa käyttöön otsakkeen 4 enimmäismäärän ylittävä 275 000 000 euron määrä, jolla täydennetään unionin varainhoitovuoden 2017 yleisessä talousarviossa käytettävissä olevaa rahoitusta ja joka osoitetaan Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) rahoittamiseen. Tämä määrä sisältää aiemmilta vuosilta peräisin olevat Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston peruuntuneet ja joustovälinettä varten käytettävissä olevat määrät asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(5)

Joustovälineestä käyttöön otettuja varoja vastaavat maksumäärärahat olisi maksettavien määrien odotetun kehityksen perusteella kohdennettava yksinomaan vuodelle 2017,

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/39

(1)

Neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 430/2013 (2) otettiin käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa.

(2)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 23 päivänä toukokuuta 2017 vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun tiettyjen Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevien muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettujen kierteitettyjen putkien liitos- ja muiden osien tuonnin osalta asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3) vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(3)

Komissio käynnisti Kiinaa koskevan tarkastelun Kiinasta tulevan tuonnin osalta Hebei Yulong Casting Co., Ltd:n, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, 25 päivänä heinäkuuta 2016 esittämän pyynnön pohjalta; kyseessä on tiettyjen muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettujen kierteitettyjen putkien liitos- ja muiden osien kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja. Pyynnön esittäjä pyysi tarkastelua, jotta voitaisiin määrittää, olisiko puserrusliitinten rungot, joissa käytetään DIN 28601 -kierrettä, ja ristin muotoiset liittimet, joissa keskikohdan läpi menee kaksi kierteittämätöntä läpivientiä, jäljempänä ’mahdollisesti pois suljettavat tuotteet’, jätettävä täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 430/2013 esitetyn tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Koska toimenpiteitä sovelletaan myös Thaimaasta peräisin olevaan tuontiin, komissio päätti omasta aloitteestaan käynnistää myös Thaimaasta tulevaa tuontia koskevan tarkastelun. Pyynnössä esitettiin riittävä näyttö tarkastelun käynnistämiseksi.

(4)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan yhteyttä komissioon tarkasteluun osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti nimenomaisesti tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa ja Thaimaassa ja Kiinan ja Thaimaan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä eräälle järjestölle ja kehotti niitä osallistumaan tarkasteluun.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(6)

Pyynnön esittäjä peruutti tarkastelupyyntönsä 8 päivänä syyskuuta 2017.

(7)

Perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan ja 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti menettely voidaan päättää, jos pyynnön esittäjä peruuttaa pyyntönsä, paitsi jos päättäminen ei ole unionin edun mukaista.

(8)

Komissio katsoi, että tarkastelu olisi päätettävä Kiinan osalta, koska tutkimuksessa ei ollut tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi menettelyn päättäminen ei olisi unionin edun mukaista.

(9)

Thaimaan osalta yksikään tiedossa olevista yrityksistä, joihin otettiin yhteyttä, tai Thaimaan viranomaiset eivät toimittaneet tutkimuksen kannalta mitään sellaista merkityksellistä tietoa mahdollisesti pois suljettavan tuotteen osalta, joka olisi mahdollistanut tarkastelun toteuttamisen. Yksikään tiedossa olevista tuojista, joihin otettiin yhteyttä, ei ilmoittanut mahdollisesti pois suljettavan tuotteen tuonnista Thaimaasta. Tutkimuksessa ei tullut esiin muita olennaisia tietoja, joiden perusteella tuotteen määritelmän tarkastelu voitaisiin toteuttaa.

(10)

Koska pyynnön esittäjä peruutti pyyntönsä Kiinan osalta ja koska ei ole olemassa muita asiaa koskevia tietoja Thaimaan osalta, tarkastelu olisi päätettävä viran puolesta Thaimaan osalta perusasetuksen 9 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(11)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin asiasta, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Asetetussa määräajassa ei saatu mitään huomautuksia.

(12)

Komissio katsoo näin ollen, että tiettyjen Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevien muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettujen kierteitettyjen putkien liitos- ja muiden osien tuontia koskeva osittainen välivaiheen tarkastelu olisi päätettävä.

(13)

Tämä päätös on perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 7/41