30.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/1

(1)

Kroatian hakemus nimityksen ”Međimursko meso 'z tiblice” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Međimursko meso 'z tiblice” olisi rekisteröitävä,

30.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/3

(1)

Direktiivin 2014/47/EU 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti tapauksissa, joissa muualla kuin tarkastusjäsenvaltiossa rekisteröidyssä ajoneuvossa havaitaan muun muassa vakavia tai vaarallisia puutteita, yhteyspisteen on ilmoitettava tarkastuksen tulokset ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion yhteyspisteelle. Ilmoitukseen on sisällyttävä mainitun direktiivin liitteessä IV vahvistetut tienvarsitarkastusraportin elementit. Direktiivin 2014/47/EU 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastajan on yksityiskohtaisemman tarkastuksen päätyttyä laadittava liitteen IV mukainen raportti.

(2)

Kansallisten yhteyspisteiden yhteydenpidon helpottamiseksi komissio antaa ilmoitusmenettelyn täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(3)

Direktiivin 2014/47/EU 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitukset on mieluiten toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 (2) 16 artiklassa tarkoitetun kansallisen sähköisen rekisterin kautta.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklan 2 kohdassa täsmennetään kansallisten sähköisten rekisterien pakollinen vähimmäissisältö. Direktiivin 2014/47/EU liitteessä IV esitetyn tienvarsitarkastusraportin elementit eivät kuitenkaan ole osa kyseistä pakollista vähimmäissisältöä.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklan 5 kohdassa säädetään, että kansalliset sähköiset rekisterit on liitettävä yhteen.

(6)

Koska asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklan 2 kohdan soveltamisala on rajallinen, myös maantiekuljetusyritysten eurooppalaisen rekisterin (ERRU) soveltamisala on rajallinen. Tämän vuoksi direktiivin 2014/47/EU 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta ei voida toimittaa kansallisten sähköisten rekisterien kautta ERRU-järjestelmää käyttäen.

(7)

Tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten välttämiseksi ERRU:n järjestelmäarkkitehtuurin pohjalta olisi kehitettävä viestijärjestelmä direktiivin 2014/47/EU 18 artiklan 1 kohdassa säädettyä ilmoittamista varten.

(8)

ERRU:n kautta tapahtuvaa yhteenliittämistä koskevat yhteiset säännöt vahvistetaan komission asetuksessa (EU) N:o 1213/2010 (3).

(9)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/480 (4) tehdään merkittäviä muutoksia ERRU:n yleisiin toimintoihin ja korvataan asetus (EU) N:o 1213/2010 30 päivästä tammikuuta 2019 alkaen. Tienvarsitarkastusten ilmoittamiseen käytettävä viestijärjestelmä perustuu ERRU:n yleisiin toimintoihin.

(10)

Hallinnollisten rasitteiden ja menettelyiden rajoittamiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että myös tienvarsitarkastusten ilmoittamiseen käytettävää viestijärjestelmää sovelletaan 30 päivästä tammikuuta 2019 alkaen.

(11)

Henkilötietojen suojelua koskevia säännöksiä, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (5), sovelletaan kaikkeen direktiivin 2014/47/EU nojalla tehtävään henkilötietojen käsittelyyn. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti toteutettava tarvittavat turvatoimet henkilötietojen väärinkäytön ehkäisemiseksi.

(12)

Henkilötietojen suojelua koskevia säännöksiä, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (6), sovelletaan tarvittaessa kaikkeen direktiivin 2014/47/EU nojalla tehtävään henkilötietojen käsittelyyn.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU (7) 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaisesti,

(1)

’tienvarsitarkastusviestillä’ ilmoitusviestiä, joka annetaan direktiivin 2014/47/EU 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisemman teknisen tienvarsitarkastuksen perusteella ja lähetetään tienvarsitarkastusjärjestelmän tai muun suojatun verkon kautta tämän asetuksen liitteessä esitetyssä strukturoidussa muodossa;

(2)

’yksityiskohtaisemmalla tienvarsitarkastusraportilla’ asiakirjaa, joka annetaan direktiivin 2014/47/EU 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisemman tienvarsitarkastuksen jälkeen;

(3)

’rekisteröintijäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa ajoneuvo on rekisteröity, tai – jos ajoneuvoon ei sovelleta kansallisen lainsäädännön mukaista rekisteröintiä – jäsenvaltiota, jossa se on otettu käyttöön.

30.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/12

(1)

Heinäkuussa 2005 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1174/2005 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien, jäljempänä ’käsikäyttöiset haarukkatrukit’, tuonnissa. Toimenpiteet koostuivat polkumyynnin vastaisesta 7,6–46,7 prosentin suuruisesta arvotullista, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’.

(2)

Heinäkuussa 2008 neuvosto selvensi asetuksella (EY) N:o 684/2008 (3) perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen omasta aloitteesta vireille pannun osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen toimenpiteiden soveltamisalaa ja jätti tietyt tuotteet, korkealle nostavat nostovaunut, pinoamistrukit, saksinostimet ja punnitustrukit alkuperäisten polkumyyntitoimenpiteiden ulkopuolelle, koska niiden todettiin olevan ominaispiirteiltään, erityistoiminnoiltaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaisia kuin käsikäyttöiset haarukkatrukit.

(3)

Kesäkuussa 2009 perusasetuksen 13 artiklan mukaisen polkumyyntitoimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen neuvosto laajensi asetuksella (EY) N:o 499/2009 (4)”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin, joka oli otettu käyttöön asetuksella (EY) N:o 1174/2005, koskemaan Thaimaasta lähetettyjä käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa.

(4)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena neuvosto otti lokakuussa 2011 täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1008/2011 (5) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuonnissa.

(5)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun seurauksena neuvosto muutti huhtikuussa 2013 täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 372/2013 (6) asetusta (EU) N:o 1008/2011 ja otti käyttöön 70,8 prosentin polkumyyntitullin kaikessa Kiinasta unioniin tapahtuvassa käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuonnissa.

(6)

Perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelun seurauksena komissio muutti syyskuussa 2014 täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 946/2014 (7) asetusta (EU) N:o 1008/2011 ja otti käyttöön 54,1 prosentin yksilöllisen tullin Ningbo Logitrans Handling Equipment Co.:n toteuttamassa käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuonnissa.

(7)

Perusasetuksen 13 artiklan mukaisen polkumyyntitoimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen seurauksena komissio antoi elokuussa 2016 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1346 (8), jolla laajennettiin käyttöön otetut lopulliset polkumyyntitullit koskemaan Kiinasta peräisin olevien sellaisten hiukan muunneltujen käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuontia, joihin kuuluvaa painoa näyttävää järjestelmää ei ole integroitu alustaan (eli haarukoihin).

(8)

Nyt voimassa olevat toimenpiteet ovat Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien, jäljempänä ’käsikäyttöiset haarukkatrukit’, tuonnissa sovellettava lopullinen polkumyyntitulli, joka koostuu 70,8 prosentin arvotullista.

(9)

Julkaistuaan ilmoituksen (9) polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön näiden Kiinaa koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille.

(10)

Pyynnön esittäjinä oli kaksi unionin tuottajaa, Toyota Material Handling Manufacturing Sweden AB ja PR Industrial S.r.l., jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden osuus käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien tuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia.

(11)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen.

(12)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 12 päivänä lokakuuta 2016 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (10), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(13)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1348 (11) 13 artiklan mukaisesti komissio pani 19 päivänä heinäkuuta 2017Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella vireille tutkimuksen, joka koski voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä Vietnamista lähetetyllä käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien tuonnilla riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Vietnam.

(14)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tutkimuksen vireillepanosta ja pyysi niitä osallistumaan.

(15)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa ja pyytää kuulluksi tulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(16)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se harkitsi Brasilian käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia vertailumaan valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(17)

Komissio otti yhteyden Brasilian viranomaisiin ja ilmoitti kahdelle tiedossa olevalle brasilialaiselle haarukkatrukkien tuottajalle tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen. Yksi brasilialainen tuottaja oli halukas yhteistyöhön. Muilta tiedossa olleilta tuottajilta tai muilta brasilialaisilta tuottajilta ei saatu vastausta.

(18)

Komissio pyysi muiden mahdollisten vertailumaiden tiedossa olevia tuottajia yhteistyöhön ja oli myös yhteydessä asianomaisiin viranomaisiin Kambodžassa, Intiassa, Malesiassa, Taiwanissa, Turkissa ja Yhdysvalloissa ja pyysi niitä toimittamaan sellaisten tuottajajärjestöjen ja tuottajien nimet ja osoitteet, joiden ne tietävät tuottavan ja myyvän haarukkatrukkeja markkinoillaan. Mikään näistä maista ei kuitenkaan toimittanut tällaisia tietoja eikä yksikään näiden maiden tuottaja ollut halukas yhteistyöhön.

(19)

Kuten 17 kappaleessa mainitaan, yhteistyössä toimittiin ainoastaan Brasiliassa, jossa toinen maan kahdesta suuresta tuottajasta oli halukas yhteistyöhön. Kun saatavilla olevat markkinatiedot tutkittiin tarkemmin, Brasilia todettiin joka tapauksessa soveltuvaksi vertailumaaksi myös sen markkinoilla esiintyvän kilpailun vuoksi. Todellisen kilpailun esiintyminen näkyy siinä, että markkinoilla on ainakin kaksi kotimaista tuottajaa ja niillä esiintyy tuontia. Brasiliassa ei ole voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja vaikka tavanomainen suosituimmuustulli on 14 prosenttia, Brasilian markkinoiden katsottiin olevan avoimet tuonnille, kuten ITC:n julkisesti saatavilla olevat tuontitiedot (12) vuosilta 2012–2016 osoittavat. Tutkimuksessa ei ilmennyt viitteitä siitä, että Brasilia ei olisi asianmukainen valinta, kun otetaan huomioon sen markkinoiden kilpailutilanne. Näin ollen vertailumaaksi valittiin Brasilia.

(20)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(21)

Koska Kiinassa toimii mahdollisesti paljon vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä.

(22)

Jotta voitiin päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otos, vientiä harjoittavia kiinalaisia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan ilmoittautunut. Sen vuoksi otanta ei ollut tarpeen.

(23)

Etuyhteydettömien tuojien ilmeisen suuren määrän vuoksi pidettiin asianmukaisena tutkia perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti, olisiko tässä tapauksessa syytä käyttää otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Yksikään etuyhteydetön tuoja ei kuitenkaan ilmoittanut yhteistyöhalukkuudestaan. Sen vuoksi otanta ei ollut tarpeen.

(24)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Tarkastelupyynnön mukaan unionissa on kuusi käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajaa. Viisi unionin tuottajaa ilmoittautui edustavuutta koskevan tutkimuksen yhteydessä. Näiden lisäksi vireillepanon aikaan oli tiedossa yksi unionin tuottaja. Nämä kuusi unionin tuottajaa edustavat koko unionin tuotannonalaa. Komissio aikoi tutkia kaikki kuusi tuottajaa eikä otantaa sovellettu. Komissio ilmoitti tästä kaikille asianomaisille osapuolille ja pyysi niitä esittämään huomautuksia. Annetussa määräajassa ei saatu huomautuksia.

(25)

Kyselylomakkeet lähetettiin kuudelle tiedossa olevalle unionin tuottajalle ja kahdelle käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajalle Brasiliassa. Komissio sai vastaukset kyselylomakkeeseen viideltä tiedossa olevalta unionin tuottajalta ja yhdeltä käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajalta Brasiliassa.

(26)

Yksikään käyttäjä ei toimittanut tietoja tai ilmoittautunut komissiolle tutkimuksen aikana.

(27)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(28)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2013 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(29)

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote ovat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat käsikäyttöiset haarukkatrukit ja niiden keskeiset osat eli alustat ja hydrauliikka, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8427 90 00 (Taric-koodit 8427900011, 8427900013 ja 8427900019) ja ex 8431 20 00 (Taric-koodit 8431200011, 8431200013 ja 8431200019). Tätä tuotetta koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet on laajennettu koskemaan samaa tuotetta, joka esitetään varustettuna niin sanotulla ”painoa näyttävällä järjestelmällä”, joka koostuu punnitusmekanismista, jota ei ole integroitu alustaan eli haarukoihin, ja joka tällä hetkellä luokitellaan Taric-koodeihin 8427900030 ja 8431200050, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’. Edellä esitettyä tuotteen määritelmää päivitettiin 8 päivänä elokuuta 2016 annettuun komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o (EU) 2016/1346 tehdyn oikaisun (13) mukaisesti.

(30)

Tutkimuksessa vahvistettiin alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että tarkastelun kohteena olevalla tuotteella, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä tuotteilla, vertailumaan markkinoilla valmistuilla ja myydyillä tuotteilla sekä unionin tuottajien unionissa tuottamilla ja myymillä tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti samankaltaisina tuotteina.

(31)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla polkumyyntiä ja johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(32)

Kuten 22 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidaan käyttää kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa, jotta voidaan määrittää, esiintyykö polkumyyntiä tällä hetkellä ja onko todennäköistä, että polkumyynti jatkuu tai toistuu. Komissio ei saanut Kiinan viranomaisilta mitään huomautuksia tai pyyntöä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan käytöstä tätä varten.

(33)

Tämän perusteella jäljempänä esitettävät päätelmät polkumyynnin esiintymisestä sekä polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuivat perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin ja erityisesti seuraaviin:

(34)

Yhdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin johdanto-osan 7 kappaleessa mainitussa perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisessa uutta viejää koskevassa tarkastelussa markkinatalouskohtelu. Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi tämän vientiä harjoittavan tuottajan osalta normaaliarvo määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(35)

Normaaliarvo määritettiin asianmukaisen kolmannen maan vientihintojen pohjalta, palautettuna Kiinan noudettuna lähettäjältä -tasolle. Tässä tapauksessa käytettiin Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien Yhdysvaltoihin (14) suuntautuvan viennin tietoja. Vuonna 2016 Yhdysvaltoihin tuotiin noin 424 000 Kiinasta peräisin olevaa käsikäyttöistä haarukkatrukkia, joiden arvo oli noin 76,115 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kun oli sovellettu kyseisen vuoden keskimääräistä euron vaihtokurssia ja vähennetty merirahti- (5,5 %), merivakuutus- (0,05 %) ja maakuljetusoikaisut (1,67 %) saman tasoisina kuin niitä oli käytetty 5 kappaleessa mainitun osittaisen välivaiheen tarkastelun päätelmissä, laskettiin noudettuna lähettäjältä -hinta.

(36)

Tämä katsottiin sopivimmaksi menetelmäksi nyt käsillä olevassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa sen vuoksi, ettei muita tietoja ollut saatavilla yhteistyön puuttumisen vuoksi.

(37)

Tämän vientiä harjoittavan tuottajan vientihinta perustui sen unioniin suuntautuvaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiin tutkimusajanjakson aikana sellaisena kuin se on kirjattu 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan.

(38)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja edellä esitetyn mukaisesti vahvistettua vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi vientihintaa ja normaaliarvoa oikaistiin hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin merirahti- ja maakuljetuskustannusten sekä käsittelykustannusten osalta 5 kappaleessa mainitun osittaisen välivaiheen tarkastelun päätelmissä käytettyjen tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(39)

Komissio vertasi painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja edellä tarkoitettua painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(40)

Vertailun perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla, tullaamattomana, oli 5,7 prosenttia Ningbo Logitrans Handling Equipment Co:n osalta.

(41)

Niiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua alkuperäisessä tutkimuksessa, normaaliarvo olisi määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti eli soveltuvassa markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettujen hintojen tai niiden laskennallisten arvojen perusteella.

(42)

Kuten 16–18 kappaleessa selitetään, Brasilia valittiin vertailumaaksi ja yksi brasilialainen tuottaja toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Normaaliarvo määritettiin tässä yhteydessä käsikäyttöisten haarukkatrukkien kannattavan myynnin noudettuna lähettäjältä -hintojen pohjalta vertailumaassa, mikä oli yli 20 prosenttia kokonaismyynnistä, ja määritettiin kaikissa muissa tapauksissa laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(43)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät olleet halukkaita yhteistyöhön, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti eli 14 artiklan 6 kohdan mukaisen, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unioniin suuntautunutta vientiä koskevan tietokannan tietojen pohjalta. Jäljempänä 70 kappaleessa mainittuja tuontihintoja käytettiin vientihinnan laskemiseen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vähentämällä näistä tuontihinnoista merirahti- ja maakuljetuskustannukset sekä käsittelykustannukset samantasoisina kuin 5 kappaleessa mainitun osittaisen välivaiheen tarkastelun päätelmissä.

(44)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja edellä esitetyn mukaisesti vahvistettua vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, vientihintaa ja normaaliarvoa oikaistiin hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin merirahti- ja maakuljetuskustannusten sekä käsittelykustannusten osalta 5 kappaleessa mainitun osittaisen välivaiheen tarkastelun päätelmissä käytettyjen tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(45)

Komissio vertasi painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja edellä tarkoitettua painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(46)

Tällä perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – oli 29,2 prosenttia kaikkien niiden kiinalaisten tuottajien osalta, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua alkuperäisessä tutkimuksessa.

(47)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintynyttä polkumyyntiä koskevien havaintojen lisäksi komissio analysoi, onko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, kiinalaisten vientikäyttäytyminen muissa kolmansissa maissa ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(48)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, jäljempänä esitettävät päätelmät polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä perustuvat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin eli johdanto-osan 22 kappaleessa mainittuihin lähteisiin.

(49)

Koska muita tietolähteitä ei ollut käytettävissä, Kiinan tuotantoa ja tuotantokapasiteettia koskeva analyysi tehtiin niiden tietojen pohjalta, jotka pyynnön esittäjät olivat toimittaneet Kiinan 22 suurimmasta tuottajasta tutkimuksen aikana.

(50)

Kiinan tuotantokapasiteetiksi arvioitiin tältä pohjalta vähintään 2,5 miljoonaa kappaletta vuodessa ja tosiasialliseksi tuotannoksi noin 2,0 miljoonaa kappaletta vuodessa, jolloin Kiinan käyttämättömän kapasiteetin arvioitiin olevan vähintään puoli miljoonaa kappaletta vuodessa. Tämä on kuitenkin varovainen arvio, sillä pyynnön esittäjien mukaan tiedossa on lisäksi 34 kiinalaisetta yritystä, jotka valmistavat Kiinassa käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja pienemmässä mittakaavassa.

(51)

Arvioitu käyttämätön kapasiteetti vastaa noin 100:aa prosenttia keskimääräisestä vuosittaisesta kulutuksesta unionin markkinoilla vuosina 2014–2016. Koska vastakkaista näyttöä ei ollut, komissio piti arviota kohtuullisena.

(52)

Kiinan vientikäyttäytymisestä muissa kolmansissa maissa ei ole käytettävissä tilastoja tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta erikseen. Kiinan vientitilastojen tietokannan hyödykekoodeihin sisältyy myös muita tuotteita eli ”Nosto- tai käsittelylaitteilla varustetut trukit, moottorittomat”, joiden yksikköhinta on korkeampi kuin käsikäyttöisten haarukkatrukkien, mikä nostaa keskimääräistä vientihintaa.

(53)

Tästä ei tarkastelupyynnössä anneta mitään tietoja. Kiinan vientitilastojen tietokantaa voitiin kuitenkin käyttää suuntaa-antavana arviona vientimäärien kehityssuuntauksista (15), kun otetaan huomioon edellä 52 kappaleessa esille tuodut rajoitukset. Tältä pohjalta todettiin, että vientimäärät pysyivät huomattavina ja verrattain vakaina vuosina 2014–2016.

(54)

Kiinan vientitietokannan mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräinen myyntihinta EU:hun oli 221 euroa/kappale, kun muiden kolmansien maiden markkinoilla se oli ainoastaan 162 euroa/kappale. Edellä 52 kappaleessa kuvatuista syistä olisi kuitenkin muistettava, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hintataso muissa kolmansissa maissa on itse asiassa vieläkin alhaisempi.

(55)

Pyynnössä ilmoitettiin, että Kiinan kotimainen kulutus on noin puoli miljoonaa kappaletta vuodessa. Koska yhteistyö puuttui eikä muita tietoja ollut, ei kuitenkaan voida arvioida, voivatko Kiinan markkinat tulevaisuudessa ottaa vastaan käyttämätöntä kapasiteettia. On kuitenkin odotettavissa, että unionin markkinat houkuttelisivat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, kuten 56 ja 57 kappaleessa esitetään.

(56)

Unionin markkinat ovat aina olleet houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuottajille. Tämän osoittaa se, että ne ovat alkuperäisestä tutkimuksesta lähtien olleet jatkuvasti läsnä markkinoilla, ja se, että ne ovat aiemmin pyrkineet kiertämään voimassa olevia toimenpiteitä Thaimaan kautta, kuten 3 kappaleessa mainitaan, ja muuttamalla tuotetta hieman, kuten 7 kappaleessa mainitaan.

(57)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuden vahvistaa lisäksi se, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voivat veloittaa unionin markkinoilla korkeampia hintoja kuin keskimäärin muiden kolmansien maiden markkinoilla, kuten 54 kappaleessa todetaan.

(58)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että polkumyynnin jatkuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin markkinoille suuntautuvassa tuonnissa todettujen polkumyyntimarginaalien pohjalta on itse asiassa todennäköistä, että tuonti Kiinasta jatkuu polkumyyntihintoihin. Koska Kiinassa on lisäksi saatavilla merkittävästi tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia eikä absorptiokapasiteetista ole mitään viitteitä ja kun otetaan huomioon unionin markkinoiden houkuttelevuus, on todennäköistä, että tällainen tuonti unionin markkinoille jatkuu suurina ja todennäköisesti yhä kasvavina määrinä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(59)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti unionissa kuusi tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(60)

Vain viisi unionin tuottajaa vastasi kyselylomakkeeseen. Kuudes unionin tuottaja oli halukas yhteistyöhön mutta ei vastannut kyselylomakkeeseen. Sen osuus unionin tuotannosta on 2 prosenttia. Näin ollen komissio perusti päätelmänsä viiteen tuottajaan, joiden osuus unionin kokonaistuotannosta on 98 prosenttia, sekä kuudetta tuottajaa koskevaan arvioon, joka perustui edustavuutta koskevan tutkimuksen yhteydessä toimitettuihin tietoihin.

(61)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän tuotemäärän ja Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(62)

Unionin tuotannonalan myynti perustui viiden unionin tuottajan kyselylomakkeeseen antamiin vastauksiin ja kuudetta yritystä koskevaan arvioon, joka tehtiin sen markkinaosuuden pohjalta.

(63)

Tämän perusteella unionin kulutus on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(64)

Vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus kasvoi 46 prosenttia. Se supistui vuosina 2014–2015 mutta nousi jälleen lähelle vuoden 2014 tasoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(65)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät olleet halukkaita yhteistyöhön, komissio käytti Eurostatin tilastoja määrittääkseen Kiinasta unioniin tarkastelujakson aikana suuntautuneen tuonnin määrät ja hinnat.

(66)

Asianomaisesta maasta unioniin tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 2

Tuonnin määrä ja markkinaosuus

(67)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä supistui tarkastelujakson aikana 64 prosenttia. Tämä tuonnin supistuminen tapahtui pääasiassa vuosina 2013–2015, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuontimäärät olivat samanlaisella tasolla kuin vuonna 2015.

(68)

Supistuminen on nähtävä 5 kappaleessa mainitun välivaiheen tarkastelun jälkeen vuonna 2013 tapahtuneen polkumyyntitullin korotuksen (46,7 %:sta 70,8 %:iin) seurauksena, joka tapahtui.

(69)

Tarkastelujaksolla Kiinan markkinaosuus laski 66 prosentista 16 prosenttiin, mikä merkitsee 50 prosenttiyksikön (eli 75 prosentin) kokonaissupistumista.

(70)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat

(71)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla jatkuvasti ja yhteensä 32 prosenttia vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(72)

Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(73)

Tältä pohjalta Kiinan tuontihinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat 1,9 prosentilla (tai 41 prosentilla, kun tarkastellaan Kiinan tuontihintoja ilman polkumyyntitulleja).

(74)

Muista kolmansista maista kuin asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin määrä esitetään seuraavassa taulukossa. Nämä määrä- ja hintasuuntaukset perustuvat Eurostatin tietoihin. Tuonti kolmansista maista unioniin kehittyi tältä pohjalta seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärät, tuonnin markkinaosuus ja tuontihinnat kolmansista maista

(75)

Tuonti kolmansien maiden markkinoilta kasvoi merkittävästi (16 643 kappaleesta vuonna 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 258 217 kappaleeseen) tarkastelujaksolla. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana niiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli 49 prosenttia. Tätä kasvua olisi tarkasteltava 69 kappaleessa käsitellyn Kiinan tuonnin markkinaosuuden supistumisen (– 75 %) yhteydessä.

(76)

Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat 13 prosenttia vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(77)

Tässä tuonnissa Malesian tuontimäärät kasvoivat jyrkästi tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus nousi 1 prosentista vuonna 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 34 prosenttiin. Malesian tuontihinnat nousivat tarkastelujaksolla 27 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne olivat keskimäärin 3 prosenttia Kiinan hintoja (ilman polkumyyntitulleja) ja 13 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat.

(78)

Vietnamista tulevan tuonnin määrä kasvoi samalla tavoin huomattavasti ja sen markkinaosuus nousi vuoden 2013 kahdesta prosentista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 11 prosenttiin. Vietnamin tuontihinnat nousivat tarkastelujaksolla 21 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne olivat keskimäärin 12 prosenttia Kiinan hintoja (ilman polkumyyntitulleja) ja 22 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat.

(79)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(80)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen pohjalta ja teki kuudetta tuottajaa koskevan arvion, joka perustui edustavuutta koskevan tutkimuksen yhteydessä toimitettuihin tietoihin. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit viideltä vastauksen antaneelta unionin tuottajalta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen pohjalta.

(81)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(82)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, keskimääräiset yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(83)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Unionin tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(84)

Vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi tasaisesti ja kaikkiaan 68 prosenttia tarkastelujaksolla, kun taas kapasiteetti pysyi suhteellisen vakaana ja kasvoi ainoastaan 3 prosenttia samalla jaksolla. Tämän seurauksena kapasiteetin käyttöaste nousi 64 prosenttia. Tästä kasvusta huolimatta kapasiteetin käyttöaste oli edelleen alhainen ja saavutti ainoastaan 54 prosentin tason tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(85)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(86)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kasvoi jatkuvasti ja merkittävästi, kaikkiaan 72 prosenttia.

(87)

Markkinaosuus laski 9 prosenttia vuosien 2013 ja 2014 välisenä aikana, sillä myyntimäärät kasvoivat hitaammin (36 %) kuin kulutus (49 %). Seuraavan vuoden myynnin määrä kasvoi 12 prosenttia, kun taas kulutus laski 21 prosenttia. Tämän tuloksena markkinaosuus kasvoi 42 prosenttia. Vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana markkinaosuus supistui 8 prosenttia.

(88)

Kuten 64 kappaleessa todetaan, vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä myyntimäärien kasvu (72 %) tapahtui lisääntyvän kulutuksen (34 %) yhteydessä. Myös muista kolmansista maista (Kiinaa lukuun ottamatta) tulevan tuonnin määrä kasvoi tällä kaudella 34 prosenttia, kuten 75 kappaleessa osoitetaan, mutta Kiinan tuontimäärät supistuivat 64 prosenttia (ks. 67 kappale). Tämän seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 30 prosentista vuonna 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 35 prosenttiin (kasvua 5 prosenttiyksikköä).

(89)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(90)

Unionin tuotannonalan työntekijämäärä kasvoi 30 prosenttia tarkastelujakson aikana. Koska tuottavuus kasvoi samana aikana vieläkin nopeammin (eli 68 %), tuottavuus, joka kuvastaa työtekijää kohden keskimäärin tuotettujen kappaleiden lukumäärää, kasvoi 29 prosenttia.

(91)

Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2005. Näiden toimenpiteiden tasoa nostettiin vuonna 2013 välivaiheen tarkastelun jälkeen.

(92)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana polkumyyntimarginaalien todettiin olevan vähimmäistason yläpuolella, kuten 40 ja 46 kappaleessa todetaan. Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin määrä supistui 34 prosenttia, mikä näkyi myös siinä, että Kiinan markkinaosuus laski 66 prosentista vuonna 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 16 prosenttiin. Kuten 73 kappaleessa todetaan, Kiinan tuontihinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 1,9 prosentilla. Voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä voidaan näin ollen pitää tehokkaina. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala pystyi kasvattamaan myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan merkittävästi, millä oli myönteinen vaikutus sen rahoitustilanteeseen, joten se pystyi aloittamaan toipumisen aiemman vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(93)

Viiden unionin tuottajan keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset myyntihinnat ja yksikkökustannukset

(94)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset yksikkömyyntihinnat laskivat kaikkiaan 9 prosenttia tarkastelujakson aikana. Samaan aikaan unionin tuotannonalalla tuotannon yksikkökohtaiset kustannukset laskivat 18 prosenttia. Tärkein syy tähän supistumiseen oli raaka-aineen (eli teräksen) hintojen lasku.

(95)

Kyselylomakkeeseen vastanneiden viiden unionin tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(96)

Unionin tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti pienentyivät hieman eli 3 prosenttia vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Ne kasvoivat ensin vuosien 2013 ja 2014 välillä mutta supistuivat tämän jälkeen jatkuvasti ja saavuttivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tason, joka oli alhaisempi kuin vuonna 2013.

(97)

Kyselylomakkeeseen vastanneiden viiden unionin tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(98)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot kasvoivat 60 prosenttia vuosina 2013–2014 ja ne vähenivät sen jälkeen 59 prosenttia vuosina 2014–2015. Vuodesta 2015 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka varastot jälleen kasvoivat 34 prosenttia. Koko tarkastelujakson aikana loppuvarastot vähenivät yhteensä 35 prosenttia.

(99)

Kun tarkastellaan loppuvarastoja prosentteina tuotannosta, vähennys oli 20 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(100)

Kyselylomakkeeseen vastanneiden viiden unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(101)

Komissio määritti kyselylomakkeeseen vastanneiden viiden unionin tuottajan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus parani – 5,7 prosentista vuonna 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 4,6 prosenttiin. Unionin tuotannonala oli tappiollinen koko tarkastelujakson ajan, lukuun ottamatta tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa.

(102)

Kassavirta, joka kuvastaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kaksinkertaistui tarkastelujakson aikana.

(103)

Investoinnit kasvoivat tarkastelujakson aikana 21 prosenttia ja erityisesti vuonna 2014, jolloin ne olivat 201 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuonna. Tämän syynä oli lähinnä se, että eräs unionin tuottaja hankki yhden käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja valmistavan liiketoimintayksikön.

(104)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se parani – 96 prosentista vuonna 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 68 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan investointien tuoton kasvu (+ 170 %) on koko lailla linjassa kannattavuuden kasvun (181 %) kanssa tarkastelujakson aikana.

(105)

Koska polkumyyntitulleja oli käytössä ja erityisesti koska niitä oli nostettu 70,8 prosenttiin vuonna 2013 edellä olevassa 5 kappaleessa mainitun välivaiheen tarkastelun jälkeen, unionin tuotannonala pystyi aloittamaan toipumisen vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(106)

Tarkastelujakson aikana lähes kaikki indikaattorit eli tuotantomäärä, kapasiteetin käyttöaste, myynnin määrä, työllisyys, tuottavuus, varastot, investoinnit ja investointien tuotto sekä lopulta myös kannattavuus parantuivat huomattavasti. Tuotannon yksikkökustannukset laskivat osittain alhaisempien raaka-ainekustannusten ja tuotantomäärän kasvun ansiosta.

(107)

Unionin tuotannonala alkoi kuitenkin vasta äskettäin toipua aiemmasta polkumyynnistä ja toipuminen on yhä haurasta. Tämän osoittaa se, että unionin tuotannonala onnistui kirjaamaan voittoa vasta tarkastelujakson lopulla eli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Voimakkaasti kasvavan kulutuksen (+ 46 %) yhteydessäkin komission tuotannonala pystyi kasvattamaan markkinaosuuttaan vain 5 prosenttiyksikköä.

(108)

Päätelmänä voidaan todeta, että komission tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuten edellä mainittiin, komission tuotannonalan tilanne on kuitenkin edelleen heikko, sillä sen toipuminen on vasta hiljattain alkanut.

(109)

Tutkimus osoitti, että Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja on todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(110)

Kun otetaan huomioon päätelmä, jonka mukaan unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, on analysoitava sitä, voisiko merkittävä vahinko toistua, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tätä analyysia varten komissio otti huomioon 49–57 kappaleessa kuvatut päätelmät eli seuraavat seikat:

(111)

Lisäksi komissio arvioi Kiinan tuonnin todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan tilanteessa, jossa tuonti alkaisi uudelleen merkittävinä määrinä.

(112)

Komissio käytti Kiinasta tulevan tuonnin hintaa ilman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sovellettavia polkumyyntitulleja voidakseen arvioida Kiinan tuonnin todennäköisen hintatason unionin markkinoilla, jos toimenpiteet kumotaan. Tältä pohjalta Kiinan hinnat todennäköisesti alittaisivat unionin tuotannonalan myyntihinnat keskimäärin noin 41 prosentilla, kuten edellä 73 kappaleessa todetaan.

(113)

Tällaisessa hintapainetilanteessa, jossa määrät ovat suuria, unionin tuotannonalan kannattavuus todennäköisesti heikentyy ja vaarana on sen päätyminen uudelleen tappiolliseksi. Unionin tuotannonalan olisi joko pakko laskea hintojaan, millä olisi välitön kielteinen vaikutus sen kannattavuuteen, tai se voisi säilyttää hintatasonsa ennallaan pyrkien säilyttämään kannattavuutensa. Kuten on kuitenkin aiemmin todettu, tällä olisi kielteinen vaikutus sen myyntimääriin kiinalaisten viejien eduksi. Myyntimäärien supistuessa kiinteiden kulujen kappalekohtainen osuus kuitenkin kasvaisi, erityisesti kun otetaan huomioon, että kyseessä on pääomavaltainen tuotannonala. Tämä puolestaan vaikuttaisi kielteisesti unionin tuotannonalan kannattavuuteen. Näin ollen myyntihintojen pitämistä samalla tasolla kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voida pitää toimivana strategiana, sillä se ei olisi kestävää pitkällä aikavälillä.

(114)

Lisäksi edellä kuvattu tilanne olisi voimassa myös kulutuksen lisääntyessä. Kun otetaan huomioon Kiinassa saatavilla oleva valtava käyttämätön kapasiteetti, jonka vuoksi on todennäköistä, että tuonti unionin markkinoille tapahtuisi unionin tuotannonalan hinnat noin 41 prosentilla alittaviin hintoihin, unionin tuotannonala ei todellakaan pystyisi selviytymään Kiinasta tulevan tuonnin odotettavissa olevasta uudesta kasvusta, joka sekä söisi unionin tuotannonalan nykyistä markkinaosuutta että todennäköisesti kattaisi myös kulutuksen kasvun. Tältä osin on muistettava, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa ensimmäistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla peräti 83 prosenttia.

(115)

Lopuksi Kiinan tuontihintoihin ilman tulleja perustuva hinnan alittavuuden marginaali oli noin 75 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä antaa myös kohtuullisen arvion mahdollisesta hinnan alittavuuden marginaalista, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(116)

Kuten 77 kappaleessa kuvataan, kulutuksen kasvaessa markkinoilla Malesiasta tuleva tuonti valtasi tarkastelujaksolla suuren osan Kiinan markkinaosuudesta. Näin ollen Malesian markkinaosuus kasvoi 33 prosenttiyksikköä ja Kiinan markkinaosuus supistui 50 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi vain 5 prosenttiyksikköä.

(117)

Jos toimenpiteiden annetaan raueta, Kiinan tuontihinnat alittaisivat todennäköisesti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat, kuten 112 kappaleessa osoitetaan. Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin hinnat (ilman polkumyyntitulleja) ovat myös johdonmukaisesti olleet alemmat kuin Malesiasta tulevan tuonnin hinnat samana aikana, lukuun ottamatta tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa, jolloin ne olivat 3 prosenttia korkeammat.

(118)

On todennäköistä, että Kiinan vientiä harjoittavat tuottajat voisivat edelleen laskea hintojaan saadakseen markkinaosuutensa takaisin. Tältä osin vahvan viitteen antaa Kiinan hintataso muihin kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sellaisena kuin se on kirjattu Kiinan vientitietokantaan, kuten 54 kappaleessa (16) kuvataan.

(119)

Tältä pohjalta voidaan olettaa, että Kiinan tuonnin matala hinta todennäköisesti vaikuttaa sekä unionin tuotannonalan myyntimääriin että Malesian tuontimääriin. Koska unionin tuotannonalan hinnat olivat keskimäärin korkeammat kuin Malesian tuonnin hinnat, on myös odotettavissa, että Kiinan tuonnilla on suurempi kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan myyntiin kuin Malesian tuontiin, sillä unionin tuotannonalan asiakkailla on paljon suurempi kannustin siirtyä käyttämään kiinalaisia tavarantoimittajia kuin malesialaisten toimittajien asiakkailla.

(120)

Tältä pohjalta on todennäköistä, että Kiinan tuonti tulisi (takaisin) unionin markkinoille mataliin hintoihin ja pystyisi valtaamaan takaisin markkinaosuuksia lähinnä unionin tuotannonalan kustannuksella.

(121)

Vietnamista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 9 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, ja siihen kohdistuu tällä hetkellä 7 kappaleessa mainittu toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus, joka on pantu vireille sillä perusteella, että tuonnin väitetään olevan alkuperältään kiinalaista.

(122)

Vietnamista tulevan tuonnin hinta oli koko tarkastelujakson ajan joka tapauksessa matalampi kuin unionin tuotannonalan myyntihinta, kuten 78 kappaleessa osoitetaan. Kuten edellä kuvattiin, tämän vuoksi katsotaan, että unionin tuotannonalan asiakkailla on suurempi kannustin siirtyä käyttämään Kiinasta peräisin olevaa halpatuontia kuin vietnamilaisten toimittajien asiakkailla. Viimeksi mainitut myivät käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja unionin markkinoille jo alle Kiinan tuontihinnan, vuotta 2014 lukuun ottamatta. Tältä pohjalta voidaan olettaa, että Kiinasta tulevalla tuonnilla on todennäköisesti suurempi kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan kuin Vietnamista tulevaan tuontiin.

(123)

Tiivistelmänä voidaan todeta, että tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi komissio totesi, että Kiinassa on merkittävää tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, ja arvioi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myyvät alemmilla hinnoilla muiden kolmansien maiden markkinoille kuin unionin markkinoille, sekä otti huomioon kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien jatkuvan läsnäolon unionin markkinoilla ja pani merkille pyrkimykset voimassa olevien toimenpiteiden kiertämiseksi. Lisäksi komissio arvioi, että kiinalaisen tuonnin hinnat alittaisivat todennäköisesti merkittävästi unionin hinnat ja viitehinnat, jos toimenpiteet kumottaisiin. Lopuksi komissio arvioi, että muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutus on pienempi kuin Kiinasta tulevan tuonnin vaikutus unionin tuotannonalaan, jos toimenpiteet kumotaan. Edellä sanotun perusteella voidaan päätellä, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(124)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tulosten seurauksena unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(125)

Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala oli alkanut toipua aiemmasta polkumyynnistä. Jos Kiinan vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, on kuitenkin todennäköistä, että vahinko toistuisi, koska unionin tuotannonala olisi alttiina Kiinasta mahdollisesti tulevalle polkumyyntituonnille, jonka määrät olisivat suuria ja joka aiheuttaisi merkittävää hintapainetta.

(126)

Tämän seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne todennäköisesti heikkenisi, mikä johtaisi merkittäviin myyntimäärän ja markkinaosuuden menetyksiin ja tappiollisuuteen.

(127)

Toimenpiteiden pitäminen voimassa sitä vastoin antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden vakiinnuttaa hiljattain saavuttamansa myönteinen taloudellinen tilanne.

(128)

Komissio otti vireillepanovaiheessa yhteyden kahteentoista tiedossa olevaan tuojaan ja yhdeksään tiedossa olevaan käyttäjään. Yksikään tuojista ei vastannut otantalomakkeeseen tai esittänyt huomautuksia. Yksikään käyttäjä ei myöskään ilmoittautunut tai toimittanut huomautuksia.

(129)

On muistettava, että tutkimuksessa, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon vuonna 2005 ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, joka johti näiden toimenpiteiden laajentamiseen vuonna 2011, todettiin, että toimenpiteillä ei olisi vakavaa vaikutusta unionin tuojiin/käyttäjiin.

(130)

Koska muuta näyttöä toisenlaisen päätelmän tueksi ei esitetty, komissio päätteli näin ollen, että toimenpiteiden jatkaminen ei vaikuta unionin tuojiin tai käyttäjiin merkittävässä laajuudessa.

(131)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin edun osalta ei ollut pakottavia syitä vastustaa lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden säilyttämistä voimassa Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuonnissa.

(132)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella polkumyyntitoimenpiteet on tarkoitus pitää voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Edellä esitettyjen päätelmien vastaisia huomautuksia ei esitetty.

(133)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella katsotaan perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(134)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

30.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/31

(1)

Neuvosto otti 13 päivänä toukokuuta 2013 täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 412/2013, jäljempänä ’alkuperäistä tullia koskeva asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden, jäljempänä ’pöytäesineet’, tuonnissa unioniin.

(2)

Alkuperäisessä tutkimuksessa ilmoittautui suuri määrä kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia. Sen vuoksi komissio valitsi otoksen tutkittavista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista.

(3)

Neuvosto otti pöytäesineiden tuonnissa käyttöön 13,1–23,4 prosentin yksilöllisen tullin otokseen valittujen yritysten osalta ja painotetun keskimääräisen 17,9 prosentin tullin muiden yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten yritysten osalta. Lisäksi otettiin käyttöön 36,1 prosentin tulli, jota sovelletaan kaikkien muiden kiinalaisten yritysten harjoittamaan pöytäesineiden tuontiin.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 412/2013 3 artiklassa säädetään, että jos jokin uusi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävää näyttöä siitä, että

mainitun asetuksen 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa myöntämällä asianomaiselle uudelle vientiä harjoittavalle tuottajalle sama painotettu keskimääräinen 17,9 prosentin tulli kuin se, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin mutta otoksen ulkopuolisiin yrityksiin.

(5)

Neljä yritystä ilmoittautui asetuksen (EU) N:o 412/2013 julkaisemisen jälkeen ja väitti täyttävänsä kaikki johdanto-osan 4 kappaleessa mainitut kolme ehtoa ja toimitti näyttöä.

(6)

Kaikki neljä yritystä ovat tarkasteltavana olevan tuotteen valmistajia ja viejiä.

(7)

Niistä kolme oli jo olemassa alkuperäisen tutkimuksen aikana mutta väitti, että ne eivät tuolloin tuoneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin.

(8)

Neljäs yritys väitti, että sitä ei ollut olemassa alkuperäisen tutkimuksen aikana eikä se näin ollen voinut harjoittaa vientiä tutkimusajanjakson aikana.

(9)

Komissio analysoi kaikkien neljän yrityksen toimittaman näytön ja totesi, että ne täyttävät mainitut kolme kriteeriä, jotka uusien vientiä harjoittavien tuottajien on täytettävä. Näin ollen niiden nimet olisi lisättävä asetuksen (EU) N:o 412/2013 liitteessä I olevaan yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten yritysten luetteloon.

(10)

Komissio ilmoitti kyseisille neljälle yritykselle ja unionin tuotannonalalle tuloksista, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Huomautuksia ei esitetty,

(11)

Tämä asetus on perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

30.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 314/33

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1187/2009 (2) III luvussa olevassa 3 jaksossa vahvistetaan menettely, jonka mukaisesti myönnetään vientitodistukset Dominikaaniseen tasavaltaan vietäville tietyille maitotuotteille kyseistä maata varten avatussa kiintiössä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1187/2009 29 artiklassa annetaan toimijoille mahdollisuus jättää vientitodistushakemuksia 1 ja 10 päivän marraskuuta välisenä aikana, jos kiintiössä on käytettävissä määriä kyseisen artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun todistushakemusten jättöajan jälkeen.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1095 (3) 1 artiklassa säädetään, että jäljellä oleva määrä kiintiövuodelle 2017/2018 on 8 745 tonnia.

(4)

Kuluvan kiintiövuoden 2017/2018 jäljellä olevana aikana tapahtuvaa vientiä varten marraskuun 1 ja 10 päivän 2017 välisenä aikana jätetyt hakemukset koskevat määrää, joka on alhaisempi kuin käytettävissä oleva määrä. Tämän vuoksi on syytä asetuksen (EY) N:o 1187/2009 31 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti säätää jäljellä olevien määrien jakamisesta. Kyseistä jäljellä olevaa määrää koskevien vientitodistuksien myöntämisen edellytyksenä olisi oltava asianomaisen toimijan toimivaltaiselle viranomaiselle tekemä ilmoitus hyväksytyistä lisämääristä ja asianomaisten toimijoiden asettama vakuus,