22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/1

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/2

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteena on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti purkamisvelvoitetta sovelletaan lounaisilla vesillä kalastusta määrittäviin saalisrajoitusten alaisiin lajeihin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017.

(3)

Purkamisvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2374 (2) on vahvistettu tiettyjen pohjakalakantojen kalastuksia lounaisilla vesialueilla koskeva poisheittämissuunnitelma vuosiksi 2016–2018 Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Portugalin ja Ranskan vuonna 2016 toimittaman yhteisen suosituksen perusteella.

(4)

Alankomailla, Belgialla, Espanjalla, Portugalilla ja Ranskalla on lounaisilla vesillä välitön kalastuksenhoitoetu. Kyseiset jäsenvaltiot toimittivat 2 päivänä tammikuuta 2017 lounaisten vesialueiden neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultuaan komissiolle uuden yhteisen suosituksen.

(5)

Uusi yhteinen suositus täydentää delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2374 vahvistettua poisheittämissuunnitelmaa, ja se kattaa mustahuotrakalan kalastukset ICES-alueella VIIIa ja -suuralueilla IX ja X (Kansainvälinen merentutkimusneuvosto) sekä CECAF-alueella 34.1.2 (Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea) sekä pilkkupagellin kalastukset ICES-suuralueella IX.

(6)

Uudessa yhteisessä suosituksessa ehdotettu toimenpide on linjassa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan kanssa ja voidaan siten sisällyttää delegoituun asetukseen (EU) 2016/2374.

(7)

Uudessa yhteisessä suosituksessa esitetään purkamisvelvoitetta koskevan vapautuksen soveltamista syvänmeren ankkuroiduilla pitkäsiimoilla ICES-alueella VIIIa ja -suuralueilla IX ja X sekä CECAF-alueella 34.1.2 pyydettyyn mustahuotrakalaan, koska rekisteröity esiintymistiheys (ja yksilömäärä) on voimassa olevien tieteellisten lausuntojen mukaan alhainen, kun otetaan huomioon lajin pyynnissä käytettävien pyydysten ominaisuudet, kalastuskäytännöt ja ekosysteemi. ICES katsoi arvioinnissaan, että poisheittämiset voidaan olettaa olemattomiksi tai vähäisiksi useimpien arviointitarkoitusten osalta, sillä suurimman osan poisheittämisiin liittyvästä mustahuotrakalan kuolevuudesta aiheuttavat pyydyksiin kiinni jäänyttä mustahuotrakalaa saalistavat hait ja valaat ja se on verrattain vähäistä puretun saaliin määrään verrattuna Edellä esitetyn perusteella komissio hyväksyy ehdotetun vapautuksen.

(8)

Uudessa yhteisessä suosituksessa esitetään purkamisvelvoitetta koskevan vapautuksen soveltamista myös pilkkupagelliin ICES-suuralueella IX, sillä jäsenvaltiot katsovat, että mahdollisesti korkeista eloonjäämisasteista on tieteellistä näyttöä. Sen osoittamiseksi on kuitenkin tehtävä uusia tutkimuksia, ja vapautusta voidaan harkita myöhemmin, kun asianomaiset jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tietoja meneillään olevista kokeista.

(9)

Selkeyden vuoksi asetuksen (EU) 2016/2374 liitteen rakennetta olisi muutettava.

(10)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2016/2374 olisi muutettava.

(11)

Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Yhteisen suosituksen viivästyneen toimituksen vuoksi sitä olisi sovellettava poikkeuksena yleisestä periaatteesta 1 päivästä tammikuuta 2017,

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/6

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 589/2008 (2) vahvistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (3) soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt munien kaupan pitämisen vaatimusten osalta. Eritoten asetuksen (EY) N:o 589/2008 liitteessä II olevassa 1 kohdassa vahvistetaan ”ulkokanojen munia” koskevat vähimmäisvaatimukset.

(2)

Asetus (EU) N:o 1308/2013 on korvannut asetuksen (EY) N:o 1234/2007, ja sillä siirretään komissiolle valta antaa tältä osin delegoituja säädöksiä kyseisen asetuksen 227 artiklan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 589/2008 liitteessä II olevan 1 kohdan a alakohdassa säädetään enintään 12 viikon poikkeusjaksosta munien pitämiseksi kaupan ”ulkokanojen munina” tapauksissa, joissa laidunalueelle pääsyä on rajoitettu unionin lainsäädäntöön perustuvilla rajoituksilla, kansanterveyden ja eläinten terveyden suojelemiseksi asetetut eläinlääkinnälliset rajoitukset mukaan luettuina. Unionissa ilmenneiden vakavien lintuinfluenssan taudinpurkausten seurauksena näyttää olevan välttämätöntä säätää pidemmästä poikkeusjaksosta ja selventää entisestään sääntöjä erityisesti poikkeusjakson alkamisajankohdan osalta, jotta varmistetaan sääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 589/2008 liitettä II olisi sen vuoksi muutettava.

(5)

Jotta voidaan varmistaa tämän toimenpiteen välitön soveltaminen, asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/9

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/1952 vahvistetaan yhteinen kehys vertailukelpoisten Euroopan tilastojen tuottamiseksi maakaasun ja sähkön hinnoista, joita veloitetaan kotitalousasiakkailta ja muilta loppukäyttäjiltä kuin kotitalousasiakkailta unionissa.

(2)

Jäsenvaltioiden olisi asetuksen (EU) 2016/1952 5 artiklan 2 kohdan mukaan toimitettava tilastotiedot sähköisesti sellaisessa soveltuvassa teknisessä muodossa, jonka komissio vahvistaa.

(3)

SDMX-hanke (Statistical Data and Metadata eXchange) tarjoaa tilastollisia ja teknisiä standardeja virallisten tilastotietojen vaihtamista varten. Sen vuoksi komission (Eurostat) olisi vahvistettava näiden standardien mukainen tekninen muoto Euroopan tilastojärjestelmässä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/19

(1)

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) laajennetun tiedekomitean erityisistunnossa on laadittu päätöksen 2005/387/YOS mukaisesti uutta psykoaktiivista ainetta N-fenyyli-N-[1-(2-fenyylietyyli)piperidin-4-yyli]-furaani-2-karboksamidi (furanyylifentanyyli) koskeva riskienarviointiraportti, joka toimitettiin komissiolle ja neuvostolle 24 päivänä toukokuuta 2017.

(2)

Furanyylifentanyyli on synteettinen opioidi ja rakenteeltaan samankaltainen kuin valvottuihin aineisiin kuuluva fentanyyli, jota käytetään lääketieteessä yleisesti yleisanestesiaan leikkausten aikana ja kivun hallintaan. Furanyylifentanyyli on rakenteeltaan samankaltainen myös asetyylifentanyylin ja akryylifentanyylin kanssa, jotka olivat kumpikin EMCDDA:n ja Europolin yhteisen raportin aiheena joulukuussa 2015 ja marraskuussa 2016.

(3)

Furanyylifentanyylia on ollut saatavilla unionissa ainakin kesäkuusta 2015 lähtien, ja sitä on havaittu 16 jäsenvaltiossa. Useimmissa tapauksissa ainetta takavarikoitiin jauheena, mutta myös nestemäisessä muodossa ja tabletteina. Havaitut määrät ovat suhteellisen pieniä. Määrät olisi kuitenkin suhteutettava aineen voimakkaaseen vaikutukseen.

(4)

Viisi jäsenvaltiota on ilmoittanut 22 kuolemantapauksesta, jotka on yhdistetty furanyylifentanyyliin. Kyseisistä kuolemantapauksista vähintään 10 tapauksessa furanyylifentanyyli aiheutti kuoleman tai todennäköisesti edesauttoi sitä. Lisäksi kolme jäsenvaltiota raportoi 11 akuutista furanyylifentanyylin aiheuttamasta myrkytyksestä, jotka eivät johtaneet kuolemaan.

(5)

Järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisesta osallistumisesta furanyylifentanyylin valmistukseen, jakeluun (laittomaan kauppaan) ja tarjontaan unionissa ei ole tietoja. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että furanyylifentanyylia tuottavat Kiinassa sijaitsevat kemian alan yritykset.

(6)

Furanyylifentanyylia myydään verkossa ”tutkimuskemikaalina” tavallisesti jauheena ja käyttövalmiina nenäsuihkeina sekä pieninä että tukkumäärinä. Takavarikoista saadut tiedot viittaavat siihen, että furanyylifentanyylia saatetaan myydä myös laittomien opioidien markkinoilla.

(7)

Furanyylifentanyylilla ei ole tunnustettua lääketieteellistä tai eläinlääketieteellistä käyttöä unionissa. Ei ole viitteitä siitä, että furanyylifentanyylia voitaisiin käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin analyyttisena vertailustandardina ja tieteellisessä tutkimuksessa.

(8)

Riskienarviointiraportista käy ilmi, että useat furanyylifentanyyliin liittyvät kysymykset ovat seurausta aineen terveydelle ja kansanterveydelle aiheuttamia riskejä sekä sosiaalisia riskejä koskevien tietojen puuttumisesta, ja niihin voitaisiin vastata toteuttamalla lisätutkimuksia. Saatavilla olevat näyttö ja tiedot aineen aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista riskeistä sekä sen samankaltaisuus fentanyylin kanssa antavat kuitenkin riittävät perusteet furanyylifentanyylin saattamiselle valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa.

(9)

Furanyylifentanyylia ei ole lueteltu valvottavaksi aineeksi vuonna 1961 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineyleissopimuksessa eikä vuonna 1971 tehdyssä psykotrooppisia aineita koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa. Se ei ole arvioitavana Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä.

(10)

Koska 10 jäsenvaltiota valvoo furanyylifentanyylia kansallisen huumausainelainsäädäntönsä nojalla ja kolme jäsenvaltiota valvoo furanyylifentanyylia muun lainsäädännön nojalla, aineen saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa auttaisi ehkäisemään esteitä rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä sekä suojaamaan unionia riskeiltä, joita aineen saatavuus ja käyttö saattavat aiheuttaa.

(11)

Päätöksessä 2005/387/YOS annetaan neuvostolle täytäntöönpanovalta reagoida unionin tasolla nopeasti ja asiantuntevasti jäsenvaltioiden havaitsemien ja raportoimien uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumiseen saattamalla kyseiset aineet valvontatoimenpiteiden piiriin koko unionissa. Koska tällaisen täytäntöönpanovallan käyttöön ottamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet ja menettelyä on noudatettu, olisi annettava täytäntöönpanopäätös furanyylifentanyylin saattamiseksi valvontatoimien piiriin koko unionissa.

(12)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Tanskaa, ja sen vuoksi Tanska osallistuu tämän päätöksen, jolla pannaan täytäntöön päätös 2005/387/YOS, hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(13)

Päätös 2005/387/YOS sitoo Irlantia, ja sen vuoksi Irlanti osallistuu tämän päätöksen, jolla pannaan täytäntöön päätös 2005/387/YOS, hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Päätös 2005/387/YOS ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, eikä se sen vuoksi osallistu tämän päätöksen, jolla pannaan täytäntöön päätös 2005/387/YOS, hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/21

(1)

Yhdennentoista EKR:n varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti komissio esitti 15 päivään lokakuuta 2017 mennessä ehdotuksen, johon sisältyy a) jäsenvaltioiden Euroopan kehitysrahastolle (EKR) suorittamien rahoitusosuuksien vuotuinen enimmäismäärä vuoden 2019 osalta, b) jäsenvaltioiden EKR:lle suorittamien rahoitusosuuksien vuotuinen määrä vuoden 2018 osalta, c) vuoden 2018 rahoitusosuuden ensimmäisen erän määrä sekä d) alustava ei-sitova ennuste, joka koskee odotettuja rahoitusosuuksien vuotuisia määriä vuosien 2020 ja 2021 osalta.

(2)

Yhdennentoista EKR:n varainhoitoasetuksen 52 artiklan mukaisesti Euroopan investointipankki (EIP) toimitti komissiolle 4 päivänä syyskuuta 2017 ajantasaistetut ennakkoarviot hallinnoimiaan välineitä koskevista sitoumuksista ja maksuista.

(3)

Yhdennentoista EKR:n varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahoitusosuuksien maksupyynnöissä käytetään ensin aiemmille EKR:ille määrätyt määrät. Tästä syystä olisi esitettävä kymmenettä EKR:a koskeva maksupyyntö EIP:lle ja yhdettätoista EKR:a koskeva maksupyyntö komissiolle.

(4)

Neuvoston päätöksessä (EU) 2016/2026 (4) on vahvistettu jäsenvaltioiden vuotuisten EKR:n rahoitusosuuksien enimmäismäärästä komission osuudeksi 4 550 000 000 euroa ja EIP:n osuudeksi 250 000 000 euroa vuonna 2018.

(5)

Neuvoston päätöksessä (EU) 2017/1206 (5) on vahvistettu, että kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta vapautunut 200 000 000 euron määrä käytetään rahoitusosuuksien vähentämiseen,

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/24

(1)

Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdassa säädetään järjestelmästä, jolla rahoitetaan sellaisia kaupallisia demonstrointihankkeita, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi, jäljempänä ’CCS-demonstrointihankkeet’, sekä innovatiivisia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita käsitteleviä demonstrointihankkeita, jäljempänä ’RES-demonstrointihankkeet’. Tähän käytetään EU:n kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmässä 300 miljoonaa päästöoikeutta, jotka on asetettu syrjään uusille osallistujille mutta joita ei ole jaettu.

(2)

Komission päätöksessä 2010/670/EU (2) säädetään näiden hankkeiden valintaa ja täytäntöönpanoa koskevista säännöistä ja perusteista sekä päästöoikeuksien rahaksi muuntamista ja tulojen hallinnointia koskevista perussäännöistä.

(3)

Vuoden 2014 puoliväliin mennessä ensimmäisellä ja toisella ehdotuspyyntökierroksella oli myönnetty varoja 39 RES- ja CCS-demonstrointihankkeeseen 20:ssä EU:n jäsenvaltiosta. Kuitenkin koska taloudellinen ympäristö on haastava sekä maailmanlaajuisesti että EU:ssa, joillakin ensimmäisellä ehdotuspyyntökierroksella rahoitusta saaneilla 20 hankkeella oli vaikeuksia hankkia riittävästi pääomaa tai lisärahoitusta. Tämän seurauksena 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä 14 hanketta oli saanut lopulliset investointipäätöksensä päätöksen 2010/670/EU 9 artiklan mukaisesti, ja rahoituksesta, joka liittyy tällä ensimmäisellä ehdotuspyyntökierroksella rahoitusta saaneisiin hankkeisiin, on käyttämättä ainakin 436 miljoonaa euroa.

(4)

Käyttämättä jääneet varat olisi käytettävä suoraan rahoittamaan hankkeita, jotka kuuluvat direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdan soveltamisalaan. Lisäksi kun otetaan huomioon erittäin innovatiivisen uusiutuvan energian ja CCS-demonstrointihankkeiden erityistilanne, osa rahoituksesta olisi myönnettävä avustusten muodossa.

(5)

Jotta voidaan lisätä investointeja näihin erittäin innovatiivisiin hankkeisiin energia-alalla EU:ssa, minkä komissio on asettanut ensisijaiseksi tavoitteeksi tiedonannossaan ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” (3), ensimmäisellä ehdotuspyyntökierroksella käyttämättä jääneet tulot olisi kohdistettava uudestaan viipymättä käyttämällä Horisontti 2020 -puiteohjelman InnovFin EDP -ohjelmaa (4). Tällä tuella täydennettäisiin tämänhetkistä ja tulevaa taloudellista tukea, kuten Horisontti 2020 -ohjelman avustuksia.

(6)

Jotta voitaisiin lisätä investointeja näihin erittäin innovatiivisiin hankkeisiin liikennealalla, rahoitusta tulisi myöntää ainoastaan hankkeille, joissa tuetaan uudistuvan energian innovatiivista, toistettavaa ja skaalattavaa käyttöä, Verkkojen Eurooppa -välineen (5) vieraan pääoman ehtoisen rahoitusvälineen avulla.

(7)

Ensimmäisellä tai toisella ehdotuspyyntökierroksella rahoitusta saaneet hankkeet, jotka ovat saaneet lopulliset investointipäätöksensä ja joita toteutetaan parhaillaan, voivat hakea tukea kyseessä olevasta rahoitusvälineestä.

(8)

Jotta voitaisiin laajasti lisätä tietoisuutta kyseessä olevista rahoitusvälineistä, komissio ja Euroopan investointipankkiryhmä järjestävät jatkossakin säännöllisesti teknisiä workshop-tapaamisia jäsenvaltioita ja rahoittajia varten.

(9)

Komissio raportoi riittävän hyvissä ajoin ilmastonmuutoskomitealle komission ja Euroopan investointipankin valtuutussopimusten etenemisestä, erityisesti tukikelpoisuusperusteista, asianmukaisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta, erityisesti suunniteltujen hankkeiden ominaisuuksista, hankehakemusten arvioinnista sekä uudelleen kohdennettujen varojen käytöstä, ja ottaa asianmukaisesti huomion jäsenvaltioiden kannat.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään 2 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Kaikki ensimmäisellä ehdotuspyyntökierroksella käyttämättä jääneet tulot ovat käytettävissä RES- ja CCS-demonstrointihankkeisiin, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan ja innovatiivisia, toistettavia ja valmiita demonstrointia varten, käyttäen asianmukaisia Euroopan investointipankkiryhmän hallinoimia rahoitusvälineitä siten, että etusijalle asetetaan InnovFin EDP -ohjelma ja Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline liikennealalla.

Näihin tuloihin ei sovelleta edellä olevaa kohtaa, 6 artiklaa, 8 artiklaa, 11 artiklan 1–5 kohtaa, 11 artiklan 6 kohdan ensimmäistä ja toista kohtaa ja 13 artiklaa.

Komissio raportoi riittävän hyvissä ajoin ilmastonmuutoskomitealle komission ja Euroopan investointipankin valtuutussopimuksista, erityisesti tukikelpoisuusperusteista, kyseessä olevien rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta, erityisesti suunniteltujen hankkeiden ominaisuuksista, hankehakemusten arvioinnista sekä uudelleen kohdennettujen varojen käytöstä, ja ottaa asianmukaisesti huomion jäsenvaltioiden kannat.”

2)

Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti:

”Komissio raportoi säännöllisesti ilmastonmuutoskomitealle 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tulojen käytöstä, mukaan lukien tilanteen mukaan ennakkotiedot hankkeiden suunnitellusta tuesta sekä tuen siitä osasta, joka asetetaan käytettäväksi avustusten muodossa, hankkeiden maantieteellisestä jakautumisesta, hankkeiden laajuudesta ja teknologisesta kattavuudesta, sekä jälkikäteistiedot hankkeiden täytäntöönpanon edistymisestä, hiilidioksidipäästöjen välttämisestä, taloudellisesta vipuvaikutuksesta, tietoisuuden parantamisesta sekä saadusta kokemuksesta.”

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/26

(1)

Direktiivissä 64/432/ETY vahvistetaan säännöt unionin sisäistä sikaeläinten kauppaa varten. Mainitun direktiivin 9 artiklassa säädetään, että jäsenvaltio, jolla on käytössä pakollinen kansallinen ohjelma Aujeszkyn taudin torjumiseksi koko alueellaan tai osalla siitä, voi toimittaa kyseisen ohjelman komissiolle hyväksyttäväksi. Lisäksi siinä säädetään unionin sisäisessä sikaeläinten kaupassa mahdollisesti vaadittavista lisätakeista.

(2)

Komission päätöksessä 2008/185/EY (2) vahvistetaan lisätakeet sikojen siirroille jäsenvaltioiden välillä. Nämä lisätakeet liittyvät jäsenvaltioiden luokitteluun sen mukaan, mikä tautitilanne niissä Aujeszkyn taudin osalta on. Päätöksen 2008/185/EY liitteessä II luetellaan jäsenvaltiot tai niiden alueet, joissa on käytössä hyväksyttyjä kansallisia valvontaohjelmia Aujeszkyn taudin hävittämiseksi.

(3)

Italia on esittänyt komissiolle perustelut Aujeszkyn taudin hävittämistä koskevan valvontaohjelmansa hyväksymiseksi Lombardian alueen osalta ja kyseisen alueen lisäämiseksi asianmukaisesti päätöksen 2008/185/EY liitteeseen II. Kyseisten perustelujen arvioinnin perusteella Lombardian alue olisi lisättävä päätöksen 2008/185/EY liitteeseen II. Päätöksen 2008/185/EY liitettä II olisi sen vuoksi muutettava.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2008/185/EY olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/28

(1)

Direktiivin 92/65/ETY liitteessä E olevassa 2 osassa on terveystodistuksen malli unionin sisäistä elävien mehiläisten (Apis mellifera) ja kimalaisten (Bombus spp.) kauppaa varten. Kyseisessä todistuksessa vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, jotka liittyvät muun muassa pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) ja Tropilaelaps-punkin (Tropilaelaps spp.) esiintymiseen ja joita sovelletaan niin mehiläisiin kuin kimalaisiin.

(2)

Kyseisessä terveystodistuksen mallissa vahvistettujen vaatimusten mukaan mehiläisiä ja kimalaisia voidaan siirtää ainoastaan alueilta, jotka ovat halkaisijaltaan vähintään 100 kilometriä ja joihin ei sovelleta kyseisten taudinaiheuttajien epäillystä tai vahvistetusta esiintymisestä johtuvia rajoituksia.

(3)

Italian toimivaltaisilta viranomaisilta on saatu tietoja niiden kokemuksista pienen pesäkuoriaisen esiintymisestä hunajamehiläisyhdyskunnissa Italiassa sen jälkeen, kun hyväksyttiin komission täytäntöönpanopäätös 2014/909/EU (2), jonka tarkoituksena on estää pienen pesäkuoriaisen leviäminen taudinaiheuttajasta kärsiviltä Italian alueilta. Näiden tietojen perusteella vaikuttaisi siltä, että kyseiset vaatimukset ovat suhteettomia, kun ajatellaan taudinaiheuttajasta kärsivän mehiläishoitoalan hallinnointia pitkällä ajanjaksolla taudinaiheuttajan havaitsemisen jälkeen.

(4)

Näissä vaatimuksissa ei muun muassa oteta huomioon, että saattaa olla sellaisia alueita, jotka – vaikkakin ne ovat alle 100 kilometrin päässä tällaisista esiintymistä – ovat kuitenkin niiden suojavyöhykkeiden ulkopuolella, jotka on vahvistettu kansallisella lainsäädännöllä esiintymien ympärille, joita ei myöskään rajoiteta unionin suojatoimenpiteillä ja jotka kuuluvat virallisesti suunnitellun ja toteutetun aktiivisen valvonnan piiriin hunajamehiläisen terveyttä tutkivan unionin vertailulaboratorion laatimien, pienen pesäkuoriaisen aiheuttamien tartuntojen valvontaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti (3). Nämä seikat tarjoavat varmuutta siitä, ettei pientä pesäkuoriaista esiinny.

(5)

Lisäksi vaatimukset olisi saatettava ajan tasalle sen ottamiseksi huomioon, että silmämääräinen tarkastus ja lähetyksen suojaaminen välittömästi tiheäsilmäisellä verkolla alkuperäpaikassa pienen pesäkuoriaisen leviämisen riskin vähentämiseksi ovat hyvin tehokkaita ja teknisesti toteutettavissa olevia keinoja, kun lähetetään kuningatarmehiläisiä ja vähäisiä määriä seuramehiläisiä. Tälle on saatu vahvistus Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen pienen pesäkuoriaisen eloonjäännistä, leviämisestä ja asettumisesta 15 päivänä joulukuuta 2015 antamassa tieteellisessä lausunnossa (4).

(6)

Koska nykyiset vaatimukset ovat tarpeettoman rajoittavia, on tarpeen muuttaa unionin sisäisessä mehiläisten ja kimalaisten kaupassa käytettävää terveystodistuksen mallia lisäämällä siihen kuningatarmehiläisten lähetyksiä varten vaihtoehtoinen eläinten terveyttä koskeva vaatimus, jossa otetaan huomioon kokonaishyöty, joka saadaan, kun toimivaltaiset viranomaiset aktiivisen valvonnan avulla varmistavat, ettei pientä pesäkuoriaista esiinny, ja kun unionin sisäisessä kaupassa sovelletaan tiukennettuja riskinhallintatoimenpiteitä.

(7)

Kimalaiset eivät ole alttiita Tropilaelaps-punkille. Tälle on saatu vahvistus Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Aethina tumida- ja Tropilaelaps spp. -taudinaiheuttajien unioniin leviämisen riskistä 27 päivänä helmikuuta 2013 antamassa tieteellisessä lausunnossa (5).

(8)

Kimalaisia kasvatetaan useimmissa tapauksissa ympäristöstään eristetyissä rakennelmissa, joihin sovelletaan tiukkoja bioturvallisuustoimenpiteitä ja joita toimivaltainen viranomainen valvoo säännöllisesti ja jotka tarkastetaan tautien esiintymisen varalta. Pientä pesäkuoriaista ei todennäköisesti esiinny tällaisissa asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tunnustamissa ja sen valvonnassa olevissa kasvatuspaikoissa, toisin kuin ulkona pidetyissä yhdyskunnissa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat jo nykyisin myöntää todistukset kimalaisten tuontiin tällaisista kasvatuspaikoista lähtöisin oleville lähetyksille komission asetuksen (EU) N:o 206/2010 (6) mukaisesti.

(9)

Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa unionin sisäisessä mehiläisten ja kimalaisten kaupassa käytettävää terveystodistuksen mallia, jotta voidaan ottaa käyttöön ympäristöstään eristetyissä rakennelmissa kasvatettuja kimalaisia koskeva vaihtoehtoinen eläinten terveysvaatimus.

(10)

Suurin osa kimalaisten lähetyksistä myydään ja lähetetään yli rajojen pölytystarkoituksiin, eikä niille sen vuoksi tulisi myöntää todistuksia jalostukseen eikä siirtohoitoon, koska niitä ei ole tarkoitus jalostaa ja koska ne eivät koskaan palaa alkuperäpaikkaansa. Sen vuoksi on aiheellista lisätä todistukseen uusi vaihtoehto, joka mahdollistaa todistuksen myöntämisen kimalaisille tuotantoa varten.

(11)

Hunajamehiläisiä voidaan myydä eri muodoissa, joita ovat esimerkiksi emot, joiden mukana on ainoastaan muutamia seuramehiläisiä, kokonaiset yhdyskunnat, jaokkeet ja pakettimehiläiset. Kun tiedetään, minkälaisesta lähetyksestä on kyse, toimivaltaisten viranomaisten on helpompi tehdä riskianalyysi niitä virallisia tarkastuksia varten, jotka lähetyksille tehdään määräpaikoissa. Todistukseen olisi sen vuoksi merkittävä yksityiskohtaisia lisätietoja.

(12)

Sen vuoksi direktiivin 92/65/ETY liitteessä E olevaa 2 osaa olisi muutettava.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään I.25 kohtaan valinnainen ruutu ja seuraava ilmaisu: ”Tuotanto (pölytys)”.

2)

Lisätään I.31 kohtaan sarake, jonka otsikkona on: ”Hyödykkeen luonne”, ja otsikon alle seuraavat valinnanvaraiset ilmaisut, kukin omalle erilliselle rivilleen: ”emot, pakettimehiläiset, jaokkeet, yhdyskunnat”.

3)

Lisätään II.1 kohdan b alakohtaan sanan ”tartuntoja” jälkeen seuraava:

”tai

tai

22.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/31

(1)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/247 (3) annettiin sen jälkeen, kun useissa jäsenvaltioissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, oli ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5-alatyypin taudinpurkauksia ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen oli muodostanut suoja- ja valvontavyöhykkeet neuvoston direktiivin 2005/94/EY (4) 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/247 säädetään, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden on katettava vähintään kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä luetellut suoja- ja valvontavyöhykkeet. Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/247 säädetään myös, että suoja- ja valvontavyöhykkeillä sovellettavat toimenpiteet, joista säädetään direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdassa ja 31 artiklassa, pidetään voimassa vähintään kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä vahvistettuihin näitä vyöhykkeitä koskeviin päivämääriin asti.

(3)

Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 on sen hyväksymisen jälkeen muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon lintuinfluenssan epidemiologisen tilanteen kehittyminen unionissa. Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 muutettiin muun muassa komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/696 (5), jotta voitiin vahvistaa säännöt, jotka koskevat untuvikkojen lähettämistä täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitteessä luetelluilta alueilta. Kyseisessä muutoksessa otettiin huomioon se, että untuvikkojen tapauksessa korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisriski on hyvin pieni verrattuna muihin siipikarjasta saatuihin hyödykkeisiin.

(4)

Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 muutettiin myöhemmin myös komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/1841 (6), jotta voitiin vahvistaa sovellettavia taudintorjuntatoimenpiteitä silloin, kun on olemassa lisääntynyt riski korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisestä. Näin ollen täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/247 säädetään nykyisin, että unionin tasolla on vahvistettava ne muut rajoitusvyöhykkeet, joita asianomaisissa jäsenvaltioissa muodostetaan direktiivin 2005/94/EY 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun on todettu korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkaus tai taudinpurkauksia, sekä niillä sovellettavien toimenpiteiden kesto. Siinä vahvistetaan nykyisin myös säännöt elävän siipikarjan, untuvikkojen ja siitosmunien lähettämisestä muilta rajoitusvyöhykkeiltä muihin jäsenvaltioihin tiettyjen edellytysten mukaisesti.

(5)

Lisäksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitettä on muutettu useita kertoja, pääasiassa jotta on voitu ottaa huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajojen muutokset. Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitettä muutettiin viimeksi komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/2000 (7), kun Italia oli ilmoittanut uusista korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksista kyseisessä jäsenvaltiossa Lombardian alueella sijaitsevilla siipikarjatiloilla. Italia ilmoitti komissiolle myös toteuttaneensa taudinpurkausten johdosta direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut tarvittavat toimenpiteet, joihin kuuluu suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen kaikkien tartunnan saaneiden siipikarjatilojen ympärille.

(6)

Sen jälkeen kun täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 viimeksi muutettiin täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/2000, Bulgaria on ilmoittanut komissiolle kahdesta uudesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksesta kyseisessä jäsenvaltiossa Slivenin ja Yambolin alueilla sijaitsevilla siipikarjatiloilla. Bulgaria on ilmoittanut komissiolle myös toteuttaneensa uusien taudinpurkausten johdosta direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut tarvittavat toimenpiteet, joihin kuuluu suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen kaikkien tartunnan saaneiden siipikarjatilojen ympärille.

(7)

Lisäksi Italia on ilmoittanut komissiolle uusista korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksista kyseisessä jäsenvaltiossa Lombardian, Piemonten ja Lazion alueilla sijaitsevilla siipikarjatiloilla. Italia on ilmoittanut komissiolle myös toteuttaneensa uusien taudinpurkausten johdosta direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut tarvittavat toimenpiteet, joihin kuuluvat suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen kaikkien tartunnan saaneiden siipikarjatilojen ympärille ja jo vahvistettujen muiden rajoitusvyöhykkeiden laajentaminen.

(8)

Komissio on tutkinut toimenpiteet, jotka Bulgaria ja Italia ovat direktiivin 2005/94/EY mukaisesti toteuttaneet kyseisissä jäsenvaltioissa äskettäin esiintyneiden korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkausten jälkeen, ja se on varmistunut siitä, että kyseisen kahden jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajat ovat riittävällä etäisyydellä kaikista siipikarjatiloista, joilla on vahvistettu korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkaus. Komissio on tutkinut myös muiden rajoitusvyöhykkeiden rajat, jotka Italian toimivaltainen viranomainen vahvisti kyseisessä jäsenvaltiossa äskettäin esiintyneiden taudinpurkauksien jälkeen, ja se on varmistunut siitä, että kyseisten muiden rajoitusvyöhykkeiden kattamat alueet ovat mainitun laajennuksen jälkeen riittävän laajat Italian tämänhetkisen epidemiologisen tilanteen huomioon ottamiseksi.

(9)

Jotta estetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja vältetään se, että kolmannet maat asettaisivat kaupalle perusteettomia esteitä, on välttämätöntä määritellä pikaisesti unionin tasolla yhteistyössä Bulgarian ja Italian kanssa direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostetut suoja- ja valvontavyöhykkeet näissä kahdessa jäsenvaltiossa sekä laajennetut muut rajoitusvyöhykkeet Italiassa kyseisissä jäsenvaltioissa äskettäin esiintyneiden korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkausten johdosta. Sen vuoksi olisi päivitettävä täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitteessä olevia Bulgariaa ja Italiaa koskevia kohtia, jotta voidaan ottaa huomioon taudin tämänhetkinen epidemiologinen tilanne kyseisissä jäsenvaltioissa. Erityisesti olisi lisättävä Bulgariassa ja Italiassa sijaitsevia suoja- ja valvontavyöhykkeitä ja Italiassa sijaitsevia laajennettuja muita rajoitusvyöhykkeitä, joihin nyt sovelletaan direktiivin 2005/94/EY mukaisia rajoituksia, koskevat uudet kohdat täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitteessä oleviin luetteloihin.

(10)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/247 liitettä olisi muutettava aluekuvauksen päivittämiseksi unionin tasolla siten, että siihen sisältyvät ne suoja- ja valvontavyöhykkeet Bulgariassa ja Italiassa ja laajennetut muut rajoitusvyöhykkeet Italiassa, jotka on muodostettu direktiivin 2005/94/EY mukaisesti kyseisissä kahdessa jäsenvaltiossa äskettäin esiintyneiden korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkausten jälkeen, ja niillä sovellettavien rajoitusten kesto.

(11)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/247 olisi muutettava.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,