10.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 207/1

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 9 päivänä joulukuuta 2016 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia unioniin koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan perusteella. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä vireillepanoilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, esitti 25 päivänä lokakuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 53 prosenttia korroosionkestävän teräksen kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Valituksen tekijän esitettyä 24 päivänä toukokuuta 2017 pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio julkaisi 8 päivänä heinäkuuta 2017 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1238 (3), jolla asetettiin Kiinasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 9 päivästä heinäkuuta 2017.

(4)

Komissiolla oli riittävästi alustavaa näyttöä, joka oikeutti tuonnin kirjaamisen, sillä asianomaisesta maasta tuleva tuonti ja sen markkinaosuus olivat kasvaneet voimakkaasti tutkimuksen vireillepanon jälkeen, ja se katsoi, että perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaiset edellytykset täyttyivät.

(5)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ilmoittautumaan tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti lisäksi tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia kirjallisesti ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(7)

Vertailumaan valitsemiseksi komissio otti yhteyttä Brasiliassa, Kanadassa, Intiassa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Turkissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa toimiviin tuottajiin, ilmoitti niille vireillepanosta ja pyysi niitä osallistumaan.

(8)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se oli valinnut alustavasti Kanadan markkinataloutta harjoittavaksi kolmanneksi maaksi, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(9)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen suurimman edustavan tuonti- ja myyntimäärän perusteella ja varmisti samalla tasapuolisen maantieteellisen jakauman. Alustavaan otokseen kuului neljä unionin tuottajaa neljästä eri jäsenvaltiosta, ja niiden osuus korroosionkestävän teräksen tuotannosta unionissa oli yli 30 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(11)

Kaksi yritystä otti yhteyttä ilmoittaakseen, että ne eivät voineet palauttaa kyselylomaketta. Ne kannattivat edelleen valitusta mutta vetäytyivät alustavasta otoksesta.

(12)

Komissio arvioi näiden kahden yrityksen otoksesta vetäytymisen vaikutusta ja katsoi, että kaksi otoksessa jäljellä olevaa yritystä edustivat riittävällä tavalla unionin tuotannonalan tilannetta.

(13)

Otoksesta poistamista pyytäneistä kahdesta yrityksestä suurempi ilmoitti, että se oli viranomaisten määräysvallassa ja se on ilmoitettu tarjouskilpailussa julkisesti myytäväksi. Tiedon perusteella komissio päätteli, että yrityksen sisällyttäminen otokseen vaikuttaisi merkittävän negatiivisesti otoksen mikrotaloudellisiin indikaattoreihin, varsinkin kun otetaan huomioon kyseessä olevat huomattavat tuotanto- ja myyntimäärät.

(14)

Toinen yritys ilmoitti toimivansa aktiivisesti yhteistyössä toisessa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä, eikä sillä ole resursseja osallistua käsillä olevaan tapaukseen. Koska yritys voidaan korvata ilman, että se vaikuttaisi otoksen edustavuuteen, komissio katsoi olevan kohtuullista hyväksyä yrityksen pyyntö olla kuulumatta otokseen.

(15)

Näin ollen komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että otokseen oli valittu kaksi muuta yritystä ja pyysi uudelleen kommentteja.

(16)

Eurofer esitti huomautuksia ja ehdotti viidennen yrityksen lisäämistä otokseen sen maantieteellisen edustavuuden parantamiseksi. Huomautuksia tarkasteltuaan komissio katsoi kuitenkin, että tarkistettu otos oli riittävän edustava, koska siihen kuuluvien yritysten osuus korroosionkestävän teräksen tuotannosta unionissa oli 29 prosenttia ja yritykset sijaitsivat neljässä eri jäsenvaltiossa. Ehdotettu yritys ei olisi lisännyt otokseen valittujen yritysten monimuotoisuutta. Ehdotetun viidennen yrityksen tuotanto- ja myyntimäärät eivät myöskään olleet riittävät otokseen valitsemisen perustelemiseksi. Komissio vahvisti näin ollen tarkistetun, neljä yritystä sisältävän otoksen. Mainittuun yritykseen tehtiin kuitenkin tarkastuskäynti, jotta saatiin parempi kuva Italian markkinoiden kovasta kilpailusta ja muuttuvasta tilanteesta niin muiden unionin tuottajien kuin kiinalaisten tuottajien aiheuttaman kilpailun suhteen.

(17)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(18)

Vain kaksi tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja lupautui osallistumaan otokseen. Tämän vuoksi otannasta luovuttiin ja molemmille yrityksille lähetettiin tuojille tarkoitettu kyselylomake. Vain toinen niistä palautti täytetyn kyselylomakkeen.

(19)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(20)

Kuusitoista asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot määräajassa ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen ryhmän otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(21)

Kolme kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää, jotka muodostuivat useista yksittäisistä yrityksistä, pyysi yksilöllistä kohtelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(22)

Tutkimuksen aikataulun ja komission resurssien vuoksi yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen tarkastelu ei ollut mahdollista tutkimuksen alustavassa vaiheessa, koska tutkittavia yrityksiä ja tarkastettavia sijaintipaikkoja oli paljon. Kuten 1.9 kohdassa todetaan, komissio on jo tarkastanut yhteensä 17 yksittäistä yritystä, jotka ovat osa otokseen valittuja kolmea yritysryhmää. Myöskään johonkin otokseen valittuun osapuoleen etuyhteydessä olevien merkittävien tuojien kyselyvastauksia ei työmäärästä johtuen pystytty tarkistamaan alustavassa vaiheessa, joten tarkistukset on tehtävä myöhemmässä vaiheessa. Vielä kolmen muun yritysryhmän arvioiminen tässä vaiheessa olisi ollut kohtuuttoman työlästä, eikä tutkimusta olisi voitu saattaa päätökseen sille perusasetuksessa asetetussa tiukassa määräajassa.

(23)

Yksi yksilöllistä kohtelua pyytäneistä yritysryhmistä väitti, että komission valitsema otos ei edustanut niiden tuotevalikoimaa. On kuitenkin syytä huomata, että otos edustaa tarkasteltavana olevan tuonnin tuotevalikoimaa.

(24)

Komissio päättää tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, myöntääkö se yrityksille yksilöllisen kohtelun.

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla komissio lähetti markkinatalouskohtelun pyytämistä koskevat lomakkeet kaikille otokseen valituille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille ja niille yhteistyössä toimiville otokseen kuulumattomille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka halusivat pyytää yksilöllistä polkumyyntimarginaalia. Yksikään otokseen valituista kolmesta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä ei palauttanut markkinatalouskohtelun pyytämiseen tarkoitettua lomaketta. Vaikka yksilöllistä tarkastelua koskevat pyynnöt hylättiin alustavasti, komissio aikoo arvioida kahden yhteistyössä toimivan otokseen kuulumattoman vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat markkinatalouskohtelun pyytämiseen tarkoitetut lomakkeet, jos se päättää hyväksyä niiden yksilöllistä tarkastelua koskevat pyynnöt lopullisessa vaiheessa.

(26)

Komissio lähetti kyselylomakkeet valituksen tekijälle, otokseen valituille unionin tuottajille ja tuojille/käyttäjille, jotka ilmoittautuivat, otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille sekä niille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka pyysivät yksilöllistä tarkastelua, sekä mahdollisille vertailumaan tuottajille.

(27)

Vastaus kyselylomakkeeseen saatiin Euroferiltä, neljältä unionin tuottajalta, yhdeltä tuojalta/käyttäjältä, kolmelta kiinalaiselta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, kolmelta yhteistyössä toimivien otokseen kuulumattomien vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, jotka pyysivät yksilöllistä tarkastelua, sekä yhdeltä vertailumaan tuottajien ryhmältä.

(28)

Komissio on hankkinut ja tarkastanut kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten/järjestöjen toimitiloihin:

(29)

Komissio ei käynyt niiden kolmen yhteistyössä toimineisiin kiinalaisiin yrityksiin etuyhteydessä olevan viejän tiloissa, jotka sijaitsevat Hongkongissa ja Singaporessa eli yrityksissä Xinsha International PTE, Ltd. ja Shagang South-Asia (Hongk Kong) Trading Co., Ltd. (Shagang-ryhmään etuyhteydessä olevat viejät) ja Shougang Holding Trade (Hong Kong) Ltd. (Shougang-ryhmään etuyhteydessä oleva viejä). Niiden asiakirjat ja tilit annettiin kuitenkin tarkastettavaksi kyseisiin yrityksiin Kiinassa etuyhteydessä olevien tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien aikana komission pyynnön mukaisesti.

(30)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi kauden vuodesta 2013 tutkimusajanjakson päättymiseen, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(31)

Tarkasteltavana oleva tuote on tietty korroosionkestävä teräs. Tuote käsittää raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, jotka on alumiinitiivistetty, pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla, ei muilla metalleilla, ja passivoitu kemiallisesti ja jotka sisältävät vähintään 0,015 mutta enintään 0,170 painoprosenttia hiiltä, vähintään 0,015 mutta enintään 0,100 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,045 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,010 painoprosenttia titaania ja enintään 0,010 painoprosenttia vanadiumia ja jotka ovat keloina, määrämittaan leikattuina levyinä ja kapeana nauhana.

Tutkimukseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:

Kiinasta peräisin oleva tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 41 00, ex 7210 49 00, ex 7210 61 00, ex 7210 69 00, ex 7212 30 00, ex 7212 50 61, ex 7212 50 69, ex 7225 92 00, ex 7225 99 00, ex 7226 99 30 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit: 7210410020, 7210490020, 7210610020, 7210690020, 7212300020, 7212506120, 7212506920, 7225920020, 7225990022, 7225990035, 7225990092, 7226993010, 7226997094).

(32)

Korroosionkestävää terästä valmistetaan siten, että valssatut teräskelat, -levyt ja -nauhat päällystetään upottamalla ne sulaan metalli- tai sinkkiseoskylpyyn. Päällystysmetalli yhdistyy teräsalustaan metallurgisessa reaktiossa ja muodostaa monikerroksisen teräkseen kiinnittyvän seosrakenteen. Tuotteen pinnalle tehdään kemiallinen passivointikäsittely, joka suojaa pintaa kosteudelta ja vähentää korroosion riskiä varastoinnin ja kuljetuksen aikana.

(33)

Korroosionkestävää terästä käytetään pääasiassa rakennusteollisuudessa erilaisissa verhoukseen tarkoitetuissa rakennusmateriaaleissa mutta myös kodinkoneiden valmistuksessa sekä syväveto- ja kuviointiprosesseissa ja pienissä hitsatuissa putkissa.

(34)

Ominaisuuksista esitettiin lukuisia selventäviä kysymyksiä tarkasteltavana olevan tuotteen kemiallisen passivoinnin osalta, ja yleensä katsottiin, että korroosionkestävä teräs, jonka pinta on suojattu ainoastaan öljykäsittelyllä, ei kuulu tutkimuksen soveltamisalaan eikä toimenpiteitä voida sen vuoksi soveltaa siihen. Tietyt osapuolet ovat sitä mieltä, että tämä antaa mahdollisuuden toimenpiteiden kiertämiseen.

(35)

Komissio vahvistaa, että öljykäsitelty korroosionkestävä teräs ei kuulu tutkimuksen soveltamisalaan, jos se on pelkästään öljytty (eikä sekä kemiallisesti passivoitu että öljytty).

(36)

Väite, että öljytyn korroosionkestävän teräksen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle antaisi mahdollisuuden toimenpiteiden kiertämiseen, ei vahvistunut tutkimuksessa. Jotkin osapuolet totesivat, että käyttäjien on avattava korroosionkestävät teräskelat ja poistettava öljyinen kerros ennen kuin tuotetta voidaan käyttää, mikä edellyttää erityisiä laitteita, ja että jos kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ulkoistaisivat tämän vaiheen, prosessi olisi vielä monimutkaisempi, koska kolmannen osapuolen olisi kelattava puhdistettu korroosionkestävä teräs uudelleen voidakseen lähettää sen käyttäjälle. Muut osapuolet katsoivat, että käyttäjät voivat helposti poistaa öljyn kelojen leikkaamisen yhteydessä absorboivilla materiaaleilla.

(37)

Tutkimuksen tässä vaiheessa komissio arvioi, että ottaen huomioon logistiset lisävaatimukset ja lisäkustannukset, ei ole vaaraa, että polkumyyntitullien maksamista vältetään jättämällä korroosionkestävä teräs passivoimatta kemiallisesti ja öljyämällä se sen sijaan. Tämän vuoksi väite hylättiin alustavasti.

(38)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

(39)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(40)

Koska yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei pyytänyt markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin asianmukaisen markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan, jäljempänä ’vertailumaa’, hinnan tai laskennallisen arvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(41)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se harkitsi Kanadan käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kaksi osapuolta vastusti Kanadan valintaa samankaltaisen tuotteen väitetyn erilaisen hinnan ja mahdollisen yhteistyössä toimivan kanadalaisen tuottajan ja valituksen tekijän välisen yhteyden vuoksi.

(42)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille vireillepanoilmoituksessa mainituissa maissa ja muissa sellaisissa maissa toimiville tiedossa oleville tuottajille, joissa uskottiin tuotettavan ja myytävän samankaltaista tuotetta. Lisäksi komissio otti yhteyttä näiden maiden asianomaisiin viranomaisiin. Niistä Kanadassa, Australiassa, Brasiliassa, Intiassa, Korean tasavallassa, Norjassa, Turkissa ja Taiwanissa toimivista 25 tuottajasta ja neljästä järjestöstä, joihin otettiin yhteyttä, kolme tuottajaa kolmesta eri maasta (Australia, Brasilia ja Kanada) ilmaisi olevansa halukas tekemään yhteistyötä.

(43)

Kyseisten kolmen markkinan kilpailutilanteesta ja koosta sekä asianomaisilta osapuolilta saaduista huomautuksista johtuen komissio päätti alustavasti valita vertailumaaksi Brasilian. Brasilian avoimilla markkinoilla toimii kolme tuottajaa, tuontimäärät ovat huomattavat, tuontitullit vaihtelevat 12–14 prosentin välillä eikä Kiinasta tulevan korroosionkestävän teräksen tuontiin sovellettu tutkimusajanjaksolla polkumyynti- tai tasoitustullia.

(44)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 14 päivänä maaliskuuta 2017, että se oli alustavasti valinnut vertailumaaksi Brasilian. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia valinnasta. Yksikään osapuoli ei kiistänyt, etteikö Brasilia ollut kolmesta yhteistyöhön suostuneesta maasta sopivin, mutta sekä yksi vientiä harjoittava tuottaja että Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestö (China Iron & Steel Association), jäljempänä ’CISA’, esittivät huomautuksia. Molemmat viittasivat yhteistyössä toimivan brasilialaisen tuottajan ja yhden valituksessa mukana olevan tuottajan väliseen yhteyteen, ja CISA viittasi lisäksi erään osapuolen samanlaisessa tutkimuksessa (4)23 päivänä kesäkuuta 2008 tekemään huomautukseen, jonka mukaan brasilialaiset kuumasinkitettyjen levyjen tuottajat olivat toimineet kilpailun vastaisesti. Tämän osalta todetaan, että ei ole todisteita siitä, että korroosionkestävän teräksen brasilialaiset tuottajat olisivat toimineet kilpailun vastaisesti tutkimusajanjaksolla (esimerkiksi korroosionkestävän teräksen tuonti oli merkittävää). Osapuolet eivät myöskään pystyneet selittämään, miten vertailumaan tuottajan ja unionin tuottajan välinen yhteys olisi voinut vaikuttaa tietojen luotettavuuteen. Komissio katsoo, että yhteys ei mitätöi normaaliarvon määrittämistä tai vaikuta siihen, kun normaaliarvo perustuu asianmukaisesti todennettuihin tietoihin.

(45)

Brasilialainen vientiä harjoittava tuottaja palautti kyselylomakkeen asianmukaisessa muodossa ja määräajassa.

(46)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin, oliko samankaltaisen tuotteen myynti Brasiliassa riippumattomille asiakkaille edustavaa. Yhteistyössä toimineen samankaltaisen tuotteen tuottajan myynnin todettiin olevan määrältään edustavaa kotimarkkinoilla verrattuna otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(47)

Tämän jälkeen komissio tutki, voidaanko kyseisen myynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan myynnin osuus. Myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli sama tai suurempi kuin brasilialaisen tuottajan tuotantokustannukset tutkimusajanjaksolla.

(48)

Niiden tuotelajien osalta, joiden myyntimäärästä kotimarkkinoilla yli 80 prosenttia ylitti kustannukset ja joiden keskimääräinen painotettu myyntihinta vastasi vähintään yksikkötuotantokustannuksia, normaaliarvo tuotelajeittain laskettiin kyseisen tuotelajin kokonaismyynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei.

(49)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin ainoastaan kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen hinta tutkimusajanjaksolla.

(50)

Niiden tuotelajien osalta, joiden myynti ei ollut kannattavaa tai joita ei myyty riittäviä määriä kotimarkkinoilla, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti käyttämällä brasilialaisen tuottajan sellaisten tuotelajien tuotantokustannuksia lisättynä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksilla (10–20 %) voitolla (10–20 %), joiden myynti oli kannattavaa. Laskennallista normaaliarvoa sovellettiin kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta riippuen 77–99,6 prosenttiin unioniin tapahtuvan myynnin määrästä.

(51)

Yhteistyössä toiminut vertailumaan tuottaja ei myynyt Brasilian kotimarkkinoilla kaikkia kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viemiä tuotelajeja. Sen vuoksi näiden toisiaan vastaamattomien tuotelajien normaaliarvo oli muodostettava perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan nojalla laskennallisesti vertailumaan tuottajan valmistuskustannusten perusteella. Tämän jälkeen komissio lisäsi kohtuullisen määrän myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia (10–20 %) tuotantoon ja myyntiin liittyvien tosiasiallisten tietojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Lopuksi se lisäsi kohtuullisen voiton määrän (10–20 %) käyttämällä kannattavien tuotteiden myynnin keskimääräistä voittomarginaalia.

(52)

Niiden liiketoimien osalta, joissa vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Oikaisuja tehtiin etuyhteydessä oleville tuojille aiheutuvien EU-kuljetus-, luotto-, käsittely- ja liitännäiskustannusten, myyntipalkkioiden ja pankkimaksujen sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton huomioon ottamiseksi. Oikaisujen taso vaihteli 5–10 prosentin välillä. Kaikille otokseen valituille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka tekivät kauppaa EU:ssa toimivien, niihin etuyhteydessä olevien tuojien kautta, lähetettiin yksityiskohtaiset laskelmat päätelmien ilmoittamisen yhteydessä tehdyistä oikaisuista.

(53)

Muiden myyntitapahtumien osalta vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(54)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Polkumyyntimarginaalit määritettiin vertailemalla otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yksilöllisiä vientihintoja noudettuna lähettäjältä -tasolla vertailumaan tuottajan kotimaan myyntihintoihin tai tapauksen mukaan laskennalliseen normaaliarvoon.

(55)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, luotto-, käsittely- ja liitännäiskustannusten, myyntipalkkioiden ja pankkimaksujen sekä kaupan portaan huomioon ottamiseksi Vertailumaan kotimaisiin hintoihin tehtyjen oikaisujen taso vaihteli 10–15 prosentin välillä. Vientihinta vaihteli 8,5–20 prosenttia vientiä harjoittavasta tuottajasta ja jakelukanavasta riippuen. Kaikille otokseen valituille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille lähetettiin yksityiskohtaiset laskelmat päätelmien ilmoittamisen yhteydessä tehdyistä oikaisuista.

(56)

Kiina soveltaa arvonlisäveron takaisinmaksua viennin yhteydessä vain osittain, ja tässä tapauksessa 4 prosenttia jää palauttamatta. Sen varmistamiseksi, että normaaliarvo ilmoitettiin samalla verotustasolla kuin vientihinta, normaaliarvo oikaistiin ylöspäin arvonlisäveron siltä osalta, joka on lisätty tarkasteltavana olevan tuotteen vientihintaan ja jota ei palautettu kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille (5).

(57)

Otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden tuottajien osalta komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vertailumaassa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(58)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tämä marginaali laskettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyjen painotettujen keskimääräisten marginaalien perusteella.

(59)

Komissio määritti kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalit käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste määritettiin arvioimalla yhteistyössä toimineiden tuottajien unioniin suuntautuneen viennin määrä suhteessa asianomaisen maan unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärään, sellaisena kuin se ilmoitetaan Eurostatin tuontitilastoissa.

(60)

Yhteistyössä toimimisen aste on korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osuus unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä tutkimusajanjaksolla oli 76 prosenttia. Tämän perusteella komissio päätti asettaa jäännöspolkumyyntimarginaalin otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien korkeimman polkumyyntimarginaalin tasoiseksi.

(61)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(62)

Edustavuutta koskevassa tutkimuksessa 16 unionin yritystä toimitti tuotanto- ja myyntitietoja ja ilmoitti tuottaneensa samankaltaista tuotetta tutkimusajanjakson aikana. Valituksesta saatujen tietojen perusteella unionissa on ainakin 5 muuta samankaltaisen tuotteen tuottajaa. Nämä 21 unionin tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan, jäljempänä perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ’unionin tuotannonala’.

(63)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 9,9 miljoonaa tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalalta ja valituksen tekijältä saatujen tietojen perusteella.

(64)

Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta on 64 prosenttia.

(65)

Kuten (29) kappaleessa mainitaan, korroosionkestävä teräs kuuluu tiettyihin CN-koodeihin, joihin sisältyy myös joitakin ex-koodeja. Ex-koodeihin liittyvät tuontimäärät on otettu täysimääräisesti huomioon unionin kulutusta laskettaessa, jotta unionin kulutusta ei aliarvioitaisi.

(66)

Koska unionin tuotannonala on pääosin vertikaalisesti integroitunut ja korroosionkestävää terästä pidetään orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannon perusraaka-aineena, kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutus analysoitiin erikseen.

(67)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat merkityksellisiä vahinkoanalyysissä, koska kytkösmarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa ja siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat ovat vapaita markkinahintoja.

(68)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja korroosionkestävän teräksen koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu sisäiseen käyttöön vai vapaille markkinoille. Komissio totesi, että noin 32 prosenttia unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu unionin kytkösmarkkinoille.

(69)

Komissio määritti unionin kytkösmarkkinoiden kulutuksen kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien sisäisen käytön ja myynnin perusteella. Tämän perusteella unionin kytkösmarkkinoiden kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Kytkösmarkkinoiden kulutus (tonnia)

(70)

Unionin kytkösmarkkinakulutus kasvoi tarkastelujaksolla noin 5 prosenttia. Kasvu johtuu pääasiassa kytkösmarkkinoiden (lähinnä orgaanisella aineella pinnoitetut teräslevyt) kysynnän kasvusta.

(71)

Komissio määritti unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen seuraavien perusteella: a) kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien myynti unionissa ja b) kaikista kolmansista maista unioniin tuleva tuonti Eurostatin tietojen mukaan. Tämän perusteella unionin vapaiden markkinoiden kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Vapaiden markkinoiden kulutus (tonnia)

(72)

Unionin vapaiden markkinoiden kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 27 prosenttia. Kasvu johtui pääasiassa tärkeimpien jalostusteollisuuden alojen kysynnän kasvusta.

(73)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietokannan perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertailemalla tuontimääriä edellä taulukossa 2 esitettyyn unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(74)

Yksi asianomainen osapuoli totesi, että Eurostatin lukuihin sisältyi Kiinasta tuodut autoteollisuuden tuotteet, jotka eivät ole tarkasteltavana olevia tuotteita. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kyselyvastauksista kävi ilmi, että unioniin tosiaankin vietiin vähäinen määrä autoteollisuuden tuotteita, joiden tuontimäärät sisältyivät Kiinasta tulevan tuonnin lukuihin (ks. 57 kappale); tällä oli kuitenkin vähäinen vaikutus eikä se kyseenalaista Eurostatin lukujen luotettavuutta.

(75)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(76)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että absoluuttisesti ilmaistuna Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi 146 prosenttia tarkastelujaksolla. Unioniin polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla yhteensä 11 prosenttiyksikköä.

(77)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Hintojen vahvistettiin olevan tarkat ristiintarkastamalla ne yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen kanssa. Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(78)

Polkumyyntituonnin keskimääräiset hinnat laskivat 595 eurosta/tonni vuonna 2013 tutkimusajanjakson 465 euroon/tonni. Tarkastelujakson aikana polkumyyntituonnin keskimääräiset yksikköhinnat laskivat 22 prosenttia.

(79)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(80)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjakson aikana.

(81)

Edellä esitetyn perusteella Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin katsottiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat 9–15 prosentilla vientiä harjoittavasta tuottajasta riippuen.

(82)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(83)

Makrotaloudelliset indikaattorit (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärät, varastot, kasvu, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalien suuruus) arvioitiin unionin koko tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui valituksen tekijän toimittamiin tietoihin, jotka ristiintarkastettiin unionin tuottajien toimittamien tietojen ja käytettävissä olevien virallisten tilastojen (Eurostat) kanssa.

(84)

Mikrotaloudelliset indikaattorit (myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti, palkat ja tuotantokustannukset) analysoitiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. Arvio perustui näiden tuottajien antamiin tietoihin, jotka tarkistettiin asianmukaisesti.

(85)

Joidenkin unionin tuotannonalaan liittyvien vahinkoindikaattoreiden osalta komissio analysoi vapaiden markkinoiden ja kytkösmarkkinoiden tietoja erikseen ja teki vertailevan analyysin. Nämä tekijät ovat myynti ja markkinaosuus, yksikköhinnat, yksikkökustannukset ja kannattavuus. Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö, sillä indikaattorit määräytyvät koko toiminnan perusteella riippumatta siitä, käytetäänkö tuotanto sisäisesti vai myydäänkö se vapailla markkinoilla. Nämä tekijät ovat tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, työllisyys, tuottavuus, varastot ja työvoimakustannukset. Koska kyseisiä tietoja ei voida eritellä kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden osalta, näiden tekijöiden kohdalla koko unionin tuotannonalan analyysi on tarpeen, jotta saadaan täydellinen kuva unionin tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta.

(86)

Yksi asianomainen osapuoli huomautti, että komission olisi tehtävä vahinkoa koskevat päätelmänsä ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien tietojen perusteella. Kyseisen asianomaisen osapuolen mukaan seikalla on merkitystä, koska unionin tuotannonala valmistaa myös muita tuotteita korroosionkestävästä teräksestä, kuten autoteollisuuden tuotteita. Komissio vahvistaa, että unionin tuotannonalan toimittamat tiedot eivät sisällä autoteollisuuden tuotteita vaan ainoastaan tutkimuksen kohteena olevia tuotteita. Kuten 57 kappaleessa todetaan, kulutusta laskettaessa komissio otti huomioon kaikki CN-koodeja koskevat tiedot tiettyjen tutkimuksen soveltamisalaan kuuluvien ex-koodien osalta. Tällä oli vähäinen vaikutus arvioituihin kulutusta koskeviin lukuihin, eikä se vaikuttanut muihin vahinkoindikaattoreihin.

(87)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(88)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi tarkastelujaksolla 4 prosenttia. Ilmoitetut kapasiteettiluvut viittaavat tekniseen kapasiteettiin, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi käynnistysaikaa ja huoltoa koskevat oikaisut on otettu huomioon. Edellä esitetyissä kapasiteettiluvuissa on otettu huomioon myös, että asianomaiset terästehtaat tuottavat samoilla tuotantolinjoilla myös muita kuumasinkitettyjen tuotteita, ja analyysi koski vain tarkasteltavana olevaa tuotetta. Tämän perusteella kapasiteetti laski tarkastelujaksolla 1 prosentin.

(89)

Kapasiteetin käyttöasteen kasvu johtui tuotantomäärän kasvusta, joka taas johtui pääasiassa kulutuksen lisääntymisestä ja kapasiteetin vähäisestä vähentämisestä.

(90)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus (vapaat markkinat)

(91)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä vapailla markkinoilla kasvoi 5 prosenttia tarkastelujaksolla noin 6 miljoonasta tonnista vuonna 2013 noin 6,3 miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksolla.

(92)

Unionin tuotannonalan myyntimäärän kasvu ei kuitenkaan riittänyt sen markkinaosuuden säilyttämiseen vapailla markkinoilla. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 78,8 prosentista 65,2 prosenttiin eli 17 prosenttia.

(93)

Kytkösmarkkinoiden osalta sisäisen kaupan määrä/siirrot ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Sisäisen kaupan määrä ja markkinaosuus

(94)

Unionin tuotannonalan sisäisen kaupan määrä (joka koostuu sisäisestä käytöstä ja sisäisestä myynnistä) unionin markkinoilla kasvoi 5 prosenttia tarkastelujaksolla vuoden 2013 noin 3,0 miljoonasta tonnista 3,2 miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksolla.

(95)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus kytkösmarkkinoista ilmaistuna prosenttiosuutena kokonaiskulutuksesta (sekä kytkösmarkkinoiden että vapaiden markkinoiden kulutuksesta) laski tarkastelujaksolla kuitenkin 13 prosenttia.

(96)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(97)

Unionin tuotannonalan työllisyys laski hiukan (2 %) tarkastelujaksolla. Vuosina 2014 ja 2015 työntekijöiden määrä kokoaikaiseksi muutettuna oli paljon pienempi, mikä johtui pääasiassa siitä, että polkumyyntituonnin kiristäessä kilpailua markkinoilla tilapäistä työvoimaa ei palkattu pyrittäessä vähentämään tuotantokustannuksia ja lisäämään tehokkuutta. Kun otetaan huomioon tuotantomäärän nousu (+ 4 %) tarkastelujaksolla, unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus – mitattuna tuotoksena työntekijää ja vuotta kohti – kasvoi 7 prosenttia. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala oli halukas mukautumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin pysyäkseen kilpailukykyisenä.

(98)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

(99)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 9 prosenttia. Unionin tuotannonala tuottaa useimpia samankaltaisen tuotteen lajeja käyttäjien tilausten perusteella. Sen vuoksi varastoja ei pidetä merkittävänä vahinkoindikaattorina tuotannonalalla. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, tämä indikaattori pysyi suhteellisen vakaasti noin 6–8 prosentissa tuotantomäärästä.

(100)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Suurten tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan ei ollut vähäpätöinen, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin merkittävä määrä ja alhaiset hinnat, jotka aiheuttivat huomattavaa hintojen alentamispainetta.

(101)

Unionin vapaiden markkinoiden kulutus kasvoi noin 27 prosenttia tarkastelujaksolla, ja unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla lisääntyi vain 5 prosenttia. Näin ollen unionin tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 17 prosenttia, toisin kuin Kiinasta tuleva tuonti, jonka markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 93 prosenttia.

(102)

Unionin tuotannonalaa koskeva otos muodostuu neljästä yrityksestä, jotka kuuluvat kahteen eri ryhmään. Näin ollen luottamuksellisuuteen liittyvistä syistä mikrotaloudelliset indikaattorit esitetään jäljempänä indeksoituina. Indeksit perustuvat vuoteen 2013, jonka arvo on 100. Jos kuitenkin vuoden 2013 luku on negatiivinen, vuoden 2013 arvo on – 100.

(103)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Myyntihinnat unionissa

(104)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi yksikkökohtaisten myyntihintojen kehitys unionin vapailla markkinoilla verrattuna niitä vastaaviin tuotantokustannuksiin. Myyntihinnat laskivat tarkastelujaksolla 18 prosenttia. Lisäksi myyntihinnat olivat tarkastelujaksolla keskimäärin alemmat kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset.

(105)

Rajoittaakseen markkinaosuuden menetystä unionin tuottajien oli seurattava laskevaa hintakehitystä ja alennettava hintojaan huomattavasti. Tuotantokustannusten pieneneminen selittyy toisaalta pääasiassa raaka-aineiden hintojen laskulla. Mikäli Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin myyntihinnat eivät olisi painaneet hintoja alaspäin, raaka-ainekustannusten vähenemisen myötä unionin tuotannonala olisi voinut palauttaa kannattavuuden.

(106)

Useimpien otokseen valittujen tuottajien kytkösmarkkinoille tarkoitettu korroosionkestävä teräs siirrettiin saman talousyksikön sisällä, eikä laskuja sen vuoksi laadittu. Loppuosa myytiin siirtohinnoin eri hintapolitiikan mukaisesti. Näin ollen sisäisen käytön hintojen kehityksestä ei voitu tehdä merkityksellisiä päätelmiä.

(107)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että kuumasinkitettyjen tuotteiden myyntihinnat käytännössä kaksinkertaistuivat helmikuun 2016 ja maaliskuun 2017 välillä, eikä vahinkoa sen vuoksi aiheutunut. Tämän hinnannousun väitettiin tarkoittavan unionin tuotannonalan voittomarginaalin automaattista kasvua positiivisiin lukuihin.

(108)

Väitteelle ei saatu tukea tutkimuksessa, sillä väite koski useita eri tuotteita, joista suuri osa ei ole tarkasteltavana olevia tuotteita. Lisäksi kyseisen väitteen tueksi esitettyyn näyttöön sisältyi 6 kuukauden ajanjakso, joka ei ole osa tutkimusajanjaksoa, eikä esitettyä hintavertailua pidetty tämän tutkimuksen kannalta asianmukaisena, koska se ei ollut riittävän yksityiskohtainen esimerkiksi raaka-ainekustannusten ja kannattavuuteen kohdistuvien vaikutusten osalta.

(109)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Keskimääräiset työvoimakustannukset kokopäiväistä työntekijää kohti

(110)

Keskimääräinen palkka työntekijää kohden nousi tarkastelujaksolla 2 prosenttia. Työllisyystaso laski hiukan (ks. taulukko 8). Nämä kehityssuuntaukset osoittavat, että tuotannonala piti työvoimakustannuksensa kurissa, vaikka sillä oli ollut sen suhteen vaikeuksia vuonna 2014 ja erityisesti vuonna 2015.

(111)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(112)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettotappion ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(113)

Kannattavuus oli negatiivinen koko tarkastelujakson ajan, mikä osoittaa, että unionin tuotannonalan tilanne oli heikko. Vaikka markkinatilanteen hienoinen paraneminen pienensi tappioita, kannattavuusasteen katsottiin olevan kestämätön koko tarkastelujakson ajan.

(114)

Markkinatilanne oli ihanteellinen kannattavuuden palauttamisen kannalta, kun raaka-ainekustannukset laskivat huomattavasti. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama hintojen alentamispaine kuitenkin pakotti unionin tuotannonalan laskemaan hintansa tasolle, joka ainoastaan pienensi tappioita, ei poistanut niitä.

(115)

Vuoden 2013 tappiot liittyvät osittain Euroopan velkakriisiin ja sitä seuranneeseen talouskriisiin. On kuitenkaan selvää, että unionin tuotannonala ei kyennyt kääntämään tilannetta kannattavaksi tai hyötymään (riittävästi) Euroopan talouden hitaasta elpymisestä.

(116)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran kehityssuuntaus myötäili liikevaihdon tuoton kehitystä eli hienoisesta paranemisesta huolimatta se oli negatiivinen koko jakson ajan. Myös investointien tuoton kehitys oli samansuuntainen.

(117)

Tästä huolimatta unionin tuotannonala jatkoi investoimista tarkastelujaksolla. Tuotoksen lisäämisen sijaan investoinneilla pyrittiin ylläpitämään tehokkuutta ja tuottavuutta.

(118)

Vaikka otokseen valitut unionin tuottajat kuuluivat isoihin kansainvälisiin ryhmiin, ne väittivät, että niiden mahdollisuudet saada rahoitusta ryhmän varoista heikkeni. Tarkastelujaksolla investoinnit joka tapauksessa lisääntyivät.

(119)

Unionin tuotannonalan tilanne oli heikko koko tarkastelujakson ajan. Tämä koskee sekä kytkösmarkkinoita että vapaita markkinoita. Kytkösmarkkinoiden osuus koko myyntimäärästä oli tutkimusajanjaksolla noin 25 prosenttia.

(120)

Vapailla markkinoilla unionin tuotannonalan tilanne oli tutkimusajanjaksolla huonompi kuin vuonna 2013. Vaikka tilanne parani hiukan tuotanto- ja myyntimäärien osalta, unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 17 prosenttia. Liikevaihdon tuoton, investointien tuoton ja kassavirran suorituskykyindikaattorit olivat negatiivisia koko tarkastelujakson ajan, ja vaikka ne paranivatkin, kehitys ei ollut riittävän voimakas Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman hintojen alentamispaineen vuoksi. Toimet tehokkuuden parantamiseksi eli työntekijöiden vähentäminen, tuottavuuden ja kapasiteetin käyttöasteen lisääminen sekä tuotantokustannusten kurissa pitäminen eivät muuttaneet tätä kehitystä.

(121)

Yksi asianomainen osapuoli huomautti, että valituksessa esitettyjen tietojen perusteella tietyt vahinkoindikaattorit eivät osoittaneet, että vahinkoa olisi aiheutunut. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi myyntimäärä, kapasiteetin käyttöaste, työllisyys ja varastot. Tämän tutkimuksen kuluessa kehitystä tarkasteltiin tarkistettujen tietojen perusteella. Monet indikaattorit, myös jotkin edellä olevassa väitteessä mainitut, tosiaankin osoittivat positiivista kehitystä. Koska vapaat markkinat kasvoivat 27 prosenttia (ks. taulukko 2), on selvää, että joidenkin indikaattoreiden mukaan tilanne oli muuttumassa positiiviseksi. Unionin tuotannonalan tilanteen analyysissä ja näissä päätelmissä esitetyistä syistä tällaisen positiivisen kehityksen lisäksi on kuitenkin otettava huomioon merkittävämmät negatiiviset kehityssuuntaukset (esimerkiksi markkinaosuus ja myyntihinta) ja negatiivinen tulos. Kun kyseisiä indikaattoreita tarkastellaan oikeassa ympäristössä eli yhdessä muiden vahinkoindikaattoreiden kanssa, on selvää, että unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa.

(122)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että unionin tuotannonalalle – sekä sen kahdelle segmentille erikseen että koko tuotannonalalle yhdessä – aiheutui tarkastelujaksolla merkittävää vahinkoa.

(123)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Lisäksi komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat kolmansista maista tuleva tuonti ja unionin tuottajien vientimyynti.

(124)

Kuten edellä todetaan, Kiinasta tuleva tuonti kasvoi 146 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuonnin hinta laski 22 prosenttia tonnia kohti, mikä ylitti jopa raaka-ainehintojen laskun (20 %). Lisäksi tuonnin hinnat alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat (17–28 %). Koska korroosionkestävä teräs on erittäin hintaherkkä hyödyke, tällaiset marginaalit ovat huomattavat, ja ne ovat aiheuttaneet unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(125)

Tästä syystä tarkastelujaksolla ainoastaan kiinalaiset tuottajat pystyivät hyödyntämään markkinoiden 27 prosentin kasvun. Niiden markkinaosuus kasvoi 11,7–22,7 prosenttia, kun taas unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi vain 5 prosenttia ja sen markkinaosuus laski 78,8 prosentista 65,2 prosenttiin.

(126)

Tarkastelujakson suotuisista markkinaolosuhteista huolimatta raaka-ainehintojen laskiessa ja kulutuksen kasvaessa unionin tuotannonala pysyi koko jakson ajan tappiollisena, mikä johtui Kiinasta tulevan tuonnin kasvavasta määrästä ja sen aiheuttamasta hintapaineesta.

(127)

Kiinan talouden toiminnan asteittainen hidastuminen ja asiakirjoista ilmenevä Kiinan terästeollisuuden erittäin merkittävä ylikapasiteetti ovat pakottaneet kiinalaisia teräksen tuottajia suuntaamaan ylituotantonsa vientimarkkinoille, jolloin unionin markkinat ovat houkutteleva vientikohde.

(128)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui polkumyynnillä tulevasta tuonnista.

(129)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Muista maista tulevan tuonnin määrä (tonnia), CIF-hinta/tonnia ja markkinaosuus

(130)

Kiinasta tuleva tuonti muodosti 65 prosenttia kaikesta unioniin tulevasta tuonnista. Muualta tuleva tuonti (ks. taulukko 13) kasvoi tarkastelujaksolla 33 prosenttia. Kyseisen tuonnin markkinaosuus nousi 9,5 prosentista vuonna 2013 tutkimusajanjakson 12,1 prosenttiin.

(131)

Tarkastelujakson aikana tuonti Korean tasavallasta kasvoi 68 prosenttia. Kyseisen tuonnin markkinaosuus nousi 4,6 prosentista vuonna 2013 tutkimusajanjakson 6,0 prosenttiin.

(132)

Tarkastelujakson aikana tuonti Intiasta kasvoi 93 prosenttia. Kyseisen tuonnin markkinaosuus nousi 1,1 prosentista vuonna 2013 tutkimusajanjakson 1,6 prosenttiin.

(133)

Koska määrät olivat kasvaneet, komissio tutki, oliko näistä maista tuleva tuonti vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Taulukossa 13 esitetyt Eurostatin tiedot osoittavat, että vaikka Koreasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi, sen CIF-hinnat olivat huomattavasti Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan hintoja korkeammat. Myös Intiasta tulevan tuonnin hinnat olivat Kiinan tuontihintoja korkeammat, ja sen markkinaosuus oli kunakin vuonna alle 2 prosenttia. Myöskään muista kolmansista maista tuleva tuonti ei aiheuttanut vahinkoa, koska sen hinnat olivat huomattavasti Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan hintoja korkeammat.

(134)

Sen vuoksi katsottiin, että tarkasteltiinpa kolmansista maista tulevaa tuontia yksittäin tai erikseen, sillä ei ollut merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalaan eikä se missään tapauksessa poistanut Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy-yhteyttä.

(135)

Unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Vientitoiminta

(136)

Viennin määrä laski vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä 14 prosenttia. Hinnat laskivat tarkastelujaksolla 12 prosenttia, mikä johtui raaka-ainehintojen laskusta.

(137)

Koska vientitoiminnan osuus tuotannosta oli kuitenkin vain 6 prosenttia ja koska sen hinnat laskivat vähemmän kuin unionin markkinoiden hinnat, komissio katsoi, että unionin tuotannonalan vientitoiminta ei vaikuttanut merkittävästi sille aiheutuneeseen vahinkoon.

(138)

Unionin tuottajille aiheutuneen vahingon ja asianomaisesta maasta tulevan polkumyyntituonnin välille vahvistettiin alustavasti syy-yhteys.

(139)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Muiden yksilöityjen tekijöiden, kuten kolmansista maista tulevan tuonnin ja unionin tuottajien vientimyynnin, ei alustavasti edes yhdessä tarkasteltuna havaittu poistavan syy-yhteyttä. Kolmansista maista tulevalla tuonnilla on saattanut olla vähäinen vaikutus vahinkoon, mutta sen vaikutus ei missään tapauksessa olisi ollut näin merkittävä. Myyntihinnat eivät olisi laskeneet niin alhaiselle tasolle ja kannattavuus olisi ollut parempi.

(140)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä oli asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti, eivätkä muut tekijät, tarkasteltuina yksin tai yhdessä, poistaneet syy-yhteyttä.

(141)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on todettu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(142)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut ainakin 15 jäsenvaltioon, ja korroosionkestävän teräksen tuotanto työllistää yli 8 000 työntekijää.

(143)

Tutkimuksessa toimi yhteistyössä 16 tuottajaa. Yksikään tiedossa olevista tuottajista ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten edellä vahinkoindikaattoreiden analyysissä osoitetaan, koko unionin tuotannonalan tilanne parani mutta ei niin paljon kuin olisi voinut odottaa, koska polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti siihen kielteisesti.

(144)

Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan tasapuoliset kilpailuedellytykset unionin markkinoille, pysäyttävän hintojen laskun ja antavan unionin tuotannonalalle mahdollisuuden nostaa hintojaan. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan kannattavuus paranisi tasolle, jota pidetään välttämättömänä tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla. Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista.

(145)

Vaikka monet määriin liittyvät indikaattorit, kuten tuotanto- ja myyntimäärät, vaikuttavat positiivisilta, unionin tuotannonalan tilanne ei parantunut kysynnän kasvun tahtiin. Tämä viittaa siihen, että unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään unionin markkinoiden elpymisestä samalla tavalla kuin se olisi hyötynyt siitä ilman Kiinasta polkumyynnillä tulevaa tuontia. Otokseen kuuluneiden unionin tuottajien taloudelliseen tulokseen liittyvät indikaattorit, kuten kannattavuus ja investointien tuotto, olivat erityisen negatiivisia. Tämän vuoksi on tärkeää, että hinnat palautetaan tasolle, jolla ne olisivat ilman polkumyyntiä, tai ainakin vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle, jotta kaikki tuottajat voivat toimia unionin markkinoilla tasapuolisissa toimintaolosuhteissa. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on erittäin todennäköistä, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee edelleen. Korroosionkestävän teräksen osa-alueen heikko tulos vaikuttaisi monien unionin tuottajien alku- (orgaanisella aineella pinnoitetut tuotteet) ja jatkojalostukseen (kuumavalssatut kelat), koska näiden osa-alueiden kapasiteetin käyttö liittyy tiiviisti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon. Vaikutukset ulottuisivat myös muihin kuumasinkitettyihin tuotteisiin esimerkiksi autoteollisuudessa.

(146)

Kuumasinkitetyt tuotteet ovat tyypillisesti tuotteita, joiden myynti on noin 10 prosenttia teräksentuotantolaitosten myynnistä. Tosiasiallinen luku vaihtelee tuottajan mukaan. Kyseiset tuotteet ovat kuitenkin arvonlisäketjun loppupäässä. Unionin terästeollisuuden tavoitteena on maksimoida korkean lisäarvon tuotteiden myynti, sillä niistä saatava keskimääräinen voittomarginaali on perinteisesti suurempi, ja globaalisti yrityksiä, jotka pystyvät kilpailemaan tällä saralla, on vähemmän. Näin ollen se, että tarkastelujaksolla ei saavutettu voittoa, osoittaa, että unionin tuotannonalan tavoitteet ja tulevaisuudennäkymät ovat vaarantumassa.

(147)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden toipua havaitun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(148)

Kuten edellä 15 kappaleessa todetaan, kyselyyn vastasi vain yksi tuoja. Kyseinen tuoja oli osa yritysryhmää, joka käytti tarkasteltavana olevaa tuotetta rakennusteollisuudessa käytettävien tuotteiden valmistukseen. Muita tuojia ja käyttäjiä ilmoittautui asianomaisina osapuolina. Myös tuojien järjestö esitti tutkimukseen liittyviä huomautuksia.

(149)

Yhteistyössä toiminut tuoja/käyttäjä ilmoitti tarkasteltavana olevan tuotteen muodostavan merkittävän osan sen tuotantokustannuksista ja pelkäävänsä, että tullien käyttöönotto nostaa kustannuksia. Vaikka tutkimuksessa todettiinkin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on merkitystä kustannusten kannalta, olisi huomattava, että sitä voi hankkia myös muista lähteistä ja että tuoja itse asiassa tekeekin jo näin, mikä tarkoittaa, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei pitäisi olla valtavaa vaikusta sen kustannuksiin ja kilpailukykyyn.

(150)

Tosiasiallisesti ei ole mitään näyttöä siitä, että tuojat ja teräspalvelukeskukset eivät pystyisi siirtämään hintojen korotuksia asiakkailleen. Ne voivat myöskin tuoda tuotetta muista maista, joita tämä tutkimus ei koske.

(151)

Tuojia edustava järjestö väitti, että riittämättömän kapasiteetin vuoksi unionin tuotannonala ei aina pysty toimittamaan tarkasteltavana olevaa tuotetta sen jäsenille. Väitettä ei perusteltu. Koska järjestö ei esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi ja koska unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste ei tarkastelujaksolla ylittänyt 80:tä prosenttia (ks. taulukko 5), komissio ei pitänyt väitettä perusteltuna.

(152)

Toinen asianomainen osapuoli totesi, että yhdellä unionin tuottajalla oli toimitusvaikeuksia ”leikkausten” vuoksi. Tämä koski kuitenkin vain yhden unionin tuottajan ongelmaa eikä siten edusta koko tuotannonalan toimitustilannetta. Vaikka tilanne olisi kyseisenä ajankohtana ollutkin mainitunlainen, vaihtoehtoisia toimituslähteitä oli olemassa, eikä asiakirja-aineistossa mikään viittaa siihen, että saatavuus olisi ollut yleinen ongelma tuojille ja kauppiaille. Lisäksi yksi syy siihen, että unionin tuottajilla on ongelmia, liittyy polkumyynnillä muun muassa Kiinasta tulevaan terästuotteiden tuontiin, kuten tässä tutkimuksessa todetaan.

(153)

Korroosionkestävän teräksen tärkeimpiä loppukäyttäjiä ovat paitsi rakennusteollisuus (erilaiset verhoukseen tarkoitetut rakennusmateriaalit) myös teollisuudenalat, joissa käytetään/valmistetaan kodinkoneita, syväveto- ja kuviointiprosesseja ja pieniä hitsattuja putkia. Kuten edellä todetaan, ainoastaan yksi käyttäjä teki tutkimuksessa yhteistyötä.

(154)

Vaikka toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi negatiivisesti joihinkin käyttäjiin hankintahinnan nousun myötä, asiakirja-aineistossa mikään ei viittaa siihen, että vaikutus käyttäjien kannattavuuteen olisi suhteettoman suuri tai että käyttöönotto tarkoittaisi merkittävien teollisuusryhmien uudelleen sijoittamista. Ehdotettujen tullien tasoa ei voida myöskään pitää kohtuuttomana.

(155)

On syytä huomata, että tullien tarkoituksena on turvata jatkuvat toimitukset jakelijoille ja niiden asiakkaille. Ilman tulleja joidenkin unionissa toimivien korroosionkestävän teräksen tuottajien olisi ehkä lopetettava korroosionkestävän teräksen tuotantoon liittyvä toimintansa tai vähennettävä sitä, jolloin monien unionin käyttäjien toimituslähteiden määrä vähenisi. Toimenpiteiden taso johtaa tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, mutta tuonti asianomaisesta maasta ja muista lähteistä (oikeudenmukaisin hinnoin) on edelleen mahdollista.

(156)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin tuojien ja käyttäjien etuun.

(157)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto myötävaikuttaisi unionin tuotannonalan elpymiseen ja kohottaisi hintoja, mikä mahdollistaisi koko tuotannonalan kannattavuuden palauttamisen. Korkean lisäarvon tuotteiden osa-alue on merkittävä osa unionin terästeollisuuden strategiaa ja sen tulevaisuuden näkymiä ja vaurastumista.

(158)

Toimenpiteiden vaikutusta niihin muutamaan muuhun unionissa toimivaan osapuoleen, jotka ilmoittautuivat, ei voida pitää huomattavana. Tutkimuksesta ei käy ilmi, että mahdolliset vaikutukset muihin toimijoihin (jotka eivät ilmoittautuneet) olisivat suuremmat kuin niiden positiiviset vaikutukset unionin tuotannonalaan. Toimenpiteitä pidetään suotuisina varhaisemman jalostusasteen teollisuudelle, kuten raaka-ainetoimittajille ja koneiden valmistajille, jotka eivät toimita (tai toimittavat vain jossain määrin) asianomaisen maan tuottajille.

(159)

Ehdotetun tasoisten toimenpiteiden käyttöönotolla on vain vähäinen vaikutus toimitusketjun hintoihin ja käyttäjien toimintaan. Toimenpiteiden taso johtaa tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, mutta tuonti asianomaisesta maasta oikeudenmukaisin hinnoin on edelleen mahdollista. Tuojat pystyvät siirtämään hintojen korotuksen asiakkailleen tai vaihtamaan toimituslähdettä.

(160)

Kaiken kaikkiaan komissio katsoo tutkimuksen tässä vaiheessa, ettei ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuonnissa.

(161)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(162)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(163)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa ja saamaan samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin markkinoilla sellaisen voiton (ennen veroja), jonka tällainen tuotannonala voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(164)

Määrittääkseen tavoitevoiton komissio otti huomioon etuyhteydettömässä myynnissä saadut voitot, joita käytetään vahingon korjaavan tason määrittämiseen. Komissio totesi, että unionin tuotannonalan kannattavuus oli negatiivinen koko tarkastelujakson ajan. Koko jakson ajan unionin markkinoille virtasi huomattava määrä halpatuontia Kiinasta. Sen vuoksi komissio katsoi, että tavoitevoittoa ei voida määritellä tarkastelujakson perusteella. Valituksessaan valituksen tekijä pyysi komissiota käyttämään kohtuullisena vahinkoa aiheuttamattomana voittomarginaalina vähintään 10:tä prosenttia liikevaihdosta. Väitettä arvioidessaan komissio teki otokseen valituista unionin tuottajista kannattavuusanalyysin kymmenen vuoden ajalta voidakseen määrittää, millainen voiton taso oli saavutettu silloin, kun polkumyyntiä ei esiintynyt. Komissio totesi, että viimeksi voittoa saavutettiin 7,4 prosenttia vuonna 2008. Tästä komissio päätteli, että asianmukaisin tavoitevoitto olisi vuonna 2008 tosiasiallisesti saavutettu voitto.

(165)

Näin ollen komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan lisäämällä edellä mainitun 7,4 prosentin voittomarginaalin otokseen valittujen unionin tuottajien tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin.

(166)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisen maan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, jota oikaistiin asianmukaisesti tuontikustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, otokseen kuuluneiden unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(167)

Asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(168)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(169)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(170)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (6). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(171)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä 1 artiklan 3 kohdassa asetetut vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(172)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(173)

Kuten (3) kappaleessa mainitaan, komissio asetti Kiinasta peräisin olevan ja Kiinasta lähetetyn tarkasteltavana olevan tuotteen kirjaamisvelvoitteen alaiseksi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1238. Tämä tehtiin perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaista polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista taannehtivaa soveltamista varten. Menettelyn tässä vaiheessa ei voida tehdä päätöstä mahdollisesta polkumyyntitoimenpiteiden takautuvasta soveltamisesta.

(174)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa.

(175)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

—

ruostumatonta terästä, piiseosteista sähköteknistä terästä ja pikaterästä olevat tuotteet,

—

ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut tai kylmävalssatut tuotteet.

a)

pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin,

b)

toimittaa kirjalliset huomatuksensa komissiolle ja

c)

pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

10.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 207/28

(1)

Ranska on pyytänyt komissiota direktiivin 93/42/ETY 13 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti tekemään päätöksen siitä, kuuluuko tuoteryhmä, jonka pääasiallinen aiottu vaikutus, joka riippuu karpalouutteen (Vaccinium Macrocarpon) proantosyanidiineista (PAC), on ehkäistä tai hoitaa virtsarakontulehdusta, lääkinnällisten laitteiden määritelmään, josta säädetään direktiivin 93/42/ETY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa.

(2)

Direktiivin 93/42/ETY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa olevassa lääkinnällisen laitteen määritelmässä säädetään muun muassa, että laite kuuluu määritelmän piiriin, jos sen pääasiallista aiottua vaikutusta ei saavuteta farmakologisin, immunologisin tai metabolisin keinoin.

(3)

Euroopan lääkevirasto (EMA) esitti 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lausuntonsa (2) päätelmänä, että johdanto-osan 1 kappaleessa mainitun tuoteryhmän pääasiallinen aiottu vaikutus saavutetaan todennäköisesti farmakologisin keinoin, sillä proantosyanidiinien metaboliitit ja muut karpalon ainesosat vaikuttavat mitä todennäköisimmin farmakologisesti ja proantosyanidiinien mekaaninen vaikutustapa on erittäin epätodennäköinen.

(4)

Mekaaninen vaikutustapa tarkoittaisi, että kyseinen tuoteryhmä kuuluisi lääkinnällisten laitteiden määritelmän piiriin. Koska tällainen vaikutustapa on erittäin epätodennäköinen, ja farmakologinen vaikutustapa on todennäköisin, tämä tarkoittaa, että kyseisen tuoteryhmän ei pitäisi kuulua lääkinnällisten laitteiden määritelmän piiriin.

(5)

Lääkinnällisiä laitteita käsittelevässä asiantuntijaryhmässä marraskuussa 2014 jaetun kyselyn tulokset osoittavat, että valtaosa jäsenvaltioista on tieteellisen asiantuntemuksensa perusteella sillä kannalla, että tämän tuoteryhmän ei pitäisi kuulua lääkinnällisten laitteiden määritelmän piiriin.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 93/42/ETY 7 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

10.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 207/30

1.

Soveltamisala

2.

Määritelmät

3.

Hyväksynnän hakeminen

4.

Hyväksyntä

5.

Vaatimukset

6.

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen muuttaminen ja hyväksynnän laajentaminen

7.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

8.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

9.

Tuotannon lopettaminen

10.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

11.

Asiakirjat

Lisäys – Ilmoituslomake nro … korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyyppihyväksynnästä

1.

Ilmoitus korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta säännön nro 103 nojalla

2.

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

2.1

’alkuperäisellä pilaantumista rajoittavalla laitteella’ pilaantumista rajoittavaa laitetta tai tällaisten laitteiden kokoonpanoa, jota koskee ajoneuvolle myönnetty tyyppihyväksyntä ja jonka tyypit on ilmoitettu säännön nro 83 (1) liitteen 2 asiakirjoissa

2.2

’korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella’ pilaantumista rajoittavaa laitetta tai tällaisten laitteiden kokoonpanoa, jolle voidaan saada hyväksyntä tämän säännön mukaisesti ja joka ei kuulu kohdan 2.1 määritelmän piiriin

2.3

’alkuperäisellä pilaantumista rajoittavalla laitteella’ pilaantumista rajoittavaa laitetta tai tällaisten laitteiden kokoonpanoa, jonka tyyppi on mainittu säännön nro 83 (1) liitteen 2 asiakirjoissa mutta jonka ajoneuvon tyyppihyväksynnän haltija tarjoaa markkinoille erillisenä teknisenä yksikkönä

2.4

’pilaantumista rajoittavan laitteen tyypillä’ katalysaattoreita ja hiukkasloukkuja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien suhteen:

2.5

’ajoneuvotyypillä’

ks. säännön nro 83 kohta 2.3

2.6

’korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen hyväksynnällä’ sellaisen pilaantumista rajoittavan laitteen hyväksyntää, joka on tarkoitettu asennettavaksi varaosana yhteen tai useampaan erityiseen ajoneuvotyyppiin, kun otetaan huomioon pilaannuttavien aineiden päästöjen rajoittaminen, melutaso ja vaikutus ajoneuvon suorituskykyyn sekä ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD), jos sellainen on olemassa

2.7

’huononnetulla korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella’ pilaantumista rajoittavaa laitetta, joka on vanhentunut tai jota on keinotekoisesti huononnettu siinä määrin, että se täyttää säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksen 1 kohdassa 1 vahvistetut vaatimukset

2.8

’jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä’ katalysaattoreita, hiukkasloukkuja tai muita pilaantumista rajoittavia laitteita, jotka on säännöllisesti regeneroitava enintään 4 000 ajokilometrin välein.

3.3.1

säännön nro 83 mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä edustavat ajoneuvot, jotka on varustettu uudella alkuperäisellä pilaantumista rajoittavalla laitteella. Hakija valitsee kyseiset ajoneuvot tutkimuslaitoksen suostumuksella. Niiden on oltava säännön nro 83 liitteen 4 kohdan 3.1 tai liitteen 4a kohdan 3.2 vaatimusten mukaisia sen mukaan, kumpi oli voimassa ajoneuvon hyväksynnän aikaan.

Testiajoneuvojen päästöjenvalvontajärjestelmässä ei saa olla vikoja, ja liiallisesti kuluneet tai huonosti toimivat, päästöihin vaikuttavat alkuperäiset osat on korjattava tai vaihdettava. Testiajoneuvot on viritettävä oikein ja säädettävä valmistajan eritelmien mukaisesti ennen päästöjen testausta.

3.3.2

yksi näytekappale korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypistä. Kyseiseen näytteeseen on merkittävä selvästi ja pysyvästi hakijan toiminimi tai tavaramerkki ja näytteen kauppanimitys.

3.3.3

lisänäytekappale korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypistä, jos on kyse korvaavasta pilaantumista rajoittavasta laitteesta, joka on tarkoitus asentaa OBD-järjestelmällä varustettuun ajoneuvoon. Kyseiseen näytteeseen on merkittävä selvästi ja pysyvästi hakijan toiminimi tai tavaramerkki ja näytteen kauppanimitys. Sen on oltava huononnettu kohdan 2.7 mukaisesti.

a)

alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen mukana toimitettavassa lehtisessä tai

b)

alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen myyntipakkauksessa tai

c)

muulla sopivalla tavalla.

a)

ajoneuvojen merkit ja tyypit,

b)

alkuperäisten korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden merkit ja tyypit,

c)

alkuperäisten korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden osanumerot,

d)

kyseisten ajoneuvotyyppien tyyppihyväksyntänumero.

4.6.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (4), jotka ovat ympyrän sisällä;

4.6.2

tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero kohdassa 4.6.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

1)

M ≤ 0,85S + 0,4G

2)

M ≤ G

M

:

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen ollessa asennettuna kolmesta tyypin I testistä saatujen yhden epäpuhtauden (CO, HC, NOx ja hiukkasmassa ja hiukkasmäärä) päästöjen tai kahden epäpuhtauden (HC + NOx) päästöjen summan keskiarvo.

S

:

Alkuperäisen pilaantumista rajoittavan laitteen ollessa asennettuna kolmesta tyypin I testistä saatujen yhden epäpuhtauden (CO, HC, NOx ja hiukkasmassa ja hiukkasmäärä) päästöjen tai kahden epäpuhtauden (HC + NOx) päästöjen summan keskiarvo.

G

:

Yhden epäpuhtauden (CO, HC, NOx ja hiukkasmassa ja hiukkasmäärä) päästöjen tai kahden epäpuhtauden (HC + NOx) päästöjen summan raja-arvo ajoneuvojen tyyppihyväksynnän mukaisesti

a)

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että korvaava pilaantumista rajoittava laite joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

b)

vaatia uuden testausselosteen joistakin tai kaikista tämän säännön kohdassa 5 kuvatuista testeistä testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta.

11.1.1

ajoneuvot (mukaan lukien valmistusvuosi), joihin korvaava pilaantumista rajoittava laite on hyväksytty asennettavaksi, ja tapauksen mukaan merkintä, josta käy ilmi, sopiiko korvaava pilaantumista rajoittava laite asennettavaksi sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD-järjestelmällä) varustettuun ajoneuvoon,

11.1.2

tarvittaessa asennusohjeet.

a)

korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen mukana toimitettavassa lehtisessä tai

b)

korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen myyntipakkauksessa tai

c)

muulla sopivalla tavalla.