29.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Mainitun asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa yhdessä 10 artiklan 7 kohdan kanssa säädetään erityisistä menettelyistä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) ja neuvoston direktiivin 82/471/ETY (3) nojalla hyväksyttyjen lisäaineiden uudelleenarviointia varten.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 5 kohdan mukaan komission velvollisuutena on antaa asetus, jolla poistetaan markkinoilta rehun lisäaineet, jotka on kirjattu rehujen lisäaineita koskevaan yhteisön rekisteriin olemassa olevina tuotteina ja joiden osalta ei ole jätetty asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 ja 7 kohdan mukaisesti hakemusta ennen kyseisissä säännöksissä säädettyä määräaikaa tai joiden osalta on jätetty hakemus mutta se on myöhemmin peruttu. Sen vuoksi kyseiset rehun lisäaineet olisi poistettava markkinoilta. Koska 10 artiklan 5 kohdassa ei erotella hyväksyntöjä, joihin liittyy määräaika, ja hyväksyntöjä ilman määräaikaa, on selkeyden vuoksi aiheellista säätää sellaisten rehun lisäaineiden poistamisesta markkinoilta, joiden direktiivin 70/524/ETY mukaiset määräaikaiset hyväksynnän voimassaoloajat ovat jo päättyneet.

(3)

Koska rehun lisäaineet poistetaan markkinoilta, on aiheellista kumota säännökset, joilla ne hyväksytään. Näin ollen komission asetuksia (EY) N:o 2316/98 (4), (EY) N:o 1353/2000 (5), (EY) N:o 2188/2002 (6), (EY) N:o 261/2003 (7), (EY) N:o 1334/2003 (8), (EY) N:o 1259/2004 (9), (EY) N:o 1288/2004 (10), (EY) N:o 1453/2004 (11), (EY) N:o 2148/2004 (12), (EY) N:o 255/2005 (13), (EY) N:o 358/2005 (14), (EY) N:o 521/2005 (15), (EY) N:o 600/2005 (16), (EY) N:o 833/2005 (17), (EY) N:o 943/2005 (18), (EY) N:o 1206/2005 (19), (EY) N:o 1458/2005 (20), (EY) N:o 1810/2005 (21), (EY) N:o 1811/2005 (22), (EY) N:o 2036/2005 (23), (EY) N:o 252/2006 (24), (EY) N:o 773/2006 (25), (EY) N:o 1284/2006 (26) ja (EU) N:o 1270/2009 (27) olisi muutettava ja komission asetukset (EY) N:o 937/2001 (28), (EY) N:o 871/2003 (29), (EY) N:o 277/2004 (30), (EY) N:o 278/2004 (31), (EY) N:o 1332/2004 (32), (EY) N:o 1463/2004 (33), (EY) N:o 1465/2004 (34), (EY) N:o 833/2005, (EY) N:o 492/2006 (35), (EY) N:o 1443/2006 (36), (EY) N:o 1743/2006 (37), (EY) N:o 757/2007 (38) ja (EY) N:o 828/2007 (39) olisi kumottava.

(4)

Kun kyseessä ovat rehun lisäaineet, joiden osalta hakemukset on esitetty ainoastaan tiettyjen eläinlajien tai -ryhmien osalta tai hakemukset on peruutettu ainoastaan tiettyjen eläinlajien tai -ryhmien osalta, poistamisen markkinoilta olisi koskettava ainoastaan eläinlajeja tai -ryhmiä, joiden osalta hakemusta ei ole jätetty tai hakemus on peruttu.

(5)

Kun kyseessä ovat rehun lisäaineet, joiden osalta hyväksynnän voimassaolo ei ollut päättynyt tämän asetuksen voimaantulopäivänä, on aiheellista säätää asianomaisia tahoja koskevasta siirtymäajasta, jonka aikana kyseisten lisäaineiden ja niistä tuotettujen esiseosten, rehuseosten ja rehuaineiden nykyiset varastot voidaan käyttää loppuun, ottaen huomioon tiettyjen näitä lisäaineita sisältävien rehujen säilyvyys.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

1)

poistetaan kohdassa E4 ”Kupari-Cu” ilmaisu ”Kupari(II)metionaatti” ja kaikki yksinomaan kupari(II)metionaattiin liittyvä sisältö;

2)

poistetaan kohdassa E5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Mangaani(III)oksidi” ja kaikki yksinomaan mangaani(III)oksidiin liittyvä sisältö;

3)

poistetaan kohdassa E5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Mangaani(II)karbonaatti” ja kaikki yksinomaan mangaani(II)karbonaattiin liittyvä sisältö;

4)

poistetaan kohdassa E5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Mangaani(II)vetyfosfaatti, trihydraatti” ja kaikki yksinomaan mangaani(II)vetyfosfaatti, trihydraattiin liittyvä sisältö;

5)

poistetaan kohdassa E5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Mangaani(II)sulfaatti, tetrahydraatti” ja kaikki yksinomaan mangaani(II)sulfaatti, tetrahydraattiin liittyvä sisältö;

6)

poistetaan kohdassa E6 ”Sinkki-Zn” ilmaisu ”Sinkkikarbonaatti” ja kaikki yksinomaan sinkkikarbonaattiin liittyvä sisältö;

7)

poistetaan kohdassa E6 ”Sinkki-Zn” ilmaisu ”Sinkkilaktaatti, trihydraatti” ja kaikki yksinomaan sinkkilaktaatti, trihydraattiin liittyvä sisältö;

8)

poistetaan kohdassa E6 ”Sinkki-Zn” ilmaisu ”Sinkkikloridi, monohydraatti” ja kaikki yksinomaan sinkkikloridi, monohydraattiin liittyvä sisältö.

1)

Poistetaan 1 artikla.

2)

Poistetaan liite I.

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Hyväksytään liitteessä I mainitun entsyymien ryhmään kuuluvan valmisteen käyttö lisäaineena eläinten ruokinnassa kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.”

2)

Poistetaan liite II.

1)

poistetaan kohdassa E 4 ”Kupari-Cu” ilmaisu ”Kupari(II)-metionaatti” ja kaikki yksinomaan kupari(II)-metionaattiin liittyvä sisältö;

2)

poistetaan kohdassa E 5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Mangaani(III)oksidi” ja kaikki yksinomaan mangaani(III)oksidiin liittyvä sisältö;

3)

poistetaan kohdassa E 5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Trimangaani-tetraoksidi” ja kaikki yksinomaan trimangaani-tetraoksidiin liittyvä sisältö;

4)

poistetaan kohdassa E 5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Mangaani(II)karbonaatti” ja kaikki yksinomaan mangaani(II)karbonaattiin liittyvä sisältö;

5)

poistetaan kohdassa E 5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Mangaani(II)vetyfosfaatti, trihydraatti” ja kaikki yksinomaan mangaani(II)vetyfosfaatti, trihydraattiin liittyvä sisältö;

6)

poistetaan kohdassa E 5 ”Mangaani-Mn” ilmaisu ”Mangaani(II)sulfaatti, tetrahydraatti” ja kaikki yksinomaan mangaani(II)sulfaatti, tetrahydraattiin liittyvä sisältö;

7)

poistetaan kohdassa E 6 ”Sinkki-Zn” ilmaisu ”Sinkkikarbonaatti” ja kaikki yksinomaan sinkkikarbonaattiin liittyvä sisältö;

8)

poistetaan kohdassa E 6 ”Sinkki-Zn” ilmaisu ”Sinkkilaktaatti, trihydraatti” ja kaikki yksinomaan sinkkilaktaatti, trihydraattiin liittyvä sisältö;

9)

poistetaan kohdassa E 6 ”Sinkki-Zn” ilmaisu ”Sinkkikloridi, monohydraatti” ja kaikki yksinomaan sinkkikloridi, monohydraattiin liittyvä sisältö.

1)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Hyväksytään liitteissä III ja VI mainitut entsyymien ryhmään kuuluvat valmisteet käytettäväksi rehun lisäaineina ilman määräaikaa kyseisissä liitteissä vahvistetuin edellytyksin.”

2)

Poistetaan liite V.

1)

poistetaan kohta E 161(z) ”Phaffia Rhodozyma jonka astaksantiinipitoisuus on suuri (ATCC 74219)”

2)

poistetaan kohta E 1704 ”Saccharomyces cerevisiae CBS 493.94” vasikoiden osalta.

1)

poistetaan kohta E 1609 ”Endo-1,4-beeta-ksylanaasi EC 3.2.1.8 Endo-1,4-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.4”;

2)

poistetaan kohta E 1610 ”Endo-1,4-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.4 Endo-1,4-beeta-ksylanaasi EC 3.2.1.8”;

3)

poistetaan kohta E 1611 ”Endo-1,3(4)-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.6 Endo-1,4-beeta-ksylanaasi EC 3.2.1.8 Polygalakturonaasi EC 3.2.1.15”.

1)

Poistetaan 3, 4 ja 5 artikla.

2)

Poistetaan liitteessä I olevassa kohdassa E 567 ”Tuliperäinen klinoptiloliitti” ilmaisu ”Jänikset” ja kaikki jäniksiin liittyvä sisältö.

3)

Poistetaan liitteessä II oleva kohta E 1706 ”Enterococcus faecium DSM 7134, Lactobacillus rhamnosus DSM 7133”.

4)

Poistetaan liitteet III, IV ja V.

1)

poistetaan kohta E 1619 ”Alfa-amylaasi EC 3.2.1.1 Endo-1,3(4)-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.6”;

2)

poistetaan kohta E 1622 ”Endo-1,3(4)-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.6 Endo-1,4-beeta-ksylanaasi EC 3.2.1.8”.

1)

Poistetaan 1 artikla.

2)

Poistetaan liite I.

1)

Poistetaan 1 ja 2 artikla.

2)

Poistetaan liitteet I ja II.

3)

Poistetaan liitteessä III oleva kohta E 1709 ”Enterococcus faecium ATCC 53519 Enterococcus faecium ATCC 55593 (suhteessa 1/1)”.

1)

poistetaan kohta E 1630 ”Endo-1,4-beeta-ksylanaasi EC 3.2.1.8 Subtilisiini EC 3.4.21.62”;

2)

poistetaan kohta E 1631 ”Endo-1,3(4)-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.6 Endo-1,4-beeta-ksylanaasi EC 3.2.1.8”;

3)

poistetaan kohta E 1632 ”3-fytaasi EC 3.1.3.8”.

1)

Poistetaan 1 artikla.

2)

Poistetaan liite I.

3)

Poistetaan asetuksen liitteessä II oleva kohta 60 ”Endo-1,4-beeta-ksylanaasi EC 3.2.1.8 Endo-1,3(4)-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.6”.

1)

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1811/2005 liitteessä I oleva kohta E 1635 ”Endo-1,3(4)-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.6”.

2)

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1811/2005 liitteessä II oleva kohta 63 ”Endo-1,4-beeta-ksylanaasi EC 3.2.1.8 Endo-1,3(4)-beeta-glukanaasi EC 3.2.1.6”.

1)

Poistetaan 2 artikla.

2)

Poistetaan liite II.

1)

Poistetaan 2 artikla.

2)

Poistetaan liite II.

3)

Poistetaan liitteessä III oleva kohta 28 ”3-fytaasi EC 3.1.3.8”.

1)

Poistetaan 3 artikla.

2)

Poistetaan liite III.

1)

Poistetaan 1 ja 3 artikla.

2)

Poistetaan liitteet I ja III.

1)

Poistetaan 1 artikla.

2)

Poistetaan liite I.

29.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/23

(1)

Täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 430/2013 (2), jäljempänä ’riidanalainen asetus’, neuvosto otti käyttöön lopullisen, 14,9–57,8 prosentin suuruisen polkumyyntitullin niiden kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7307 19 10 (Taric-koodi 7307191010) ja jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta. Puserrusliitinten rungot, joissa käytetään ISO DIN 13 -metriikan säiettä, ja muokattavaksi soveltuvasta raudasta tehdyt kierteitetyt pyöreät liitäntärasiat, joissa ei ole kantta, eivät kuulu tullin piiriin.

(2)

Yksi yhteistyössä toiminut kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, Jinan Meide Castings Co., Ltd., jäljempänä ’Jinan Meide’ tai ’kantaja’, jätti unionin yleiseen tuomioistuimeen 12 päivänä kesäkuuta 2013 kanteen, jolla haettiin riidanalaisen asetuksen peruuttamista siltä osin kuin se koskee kantajaa (3).

(3)

Unionin yleinen tuomioistuin päätti 30 päivänä kesäkuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että Jinan Meiden oikeutta puolustukseen rikottiin hylättäessä sen pyyntö sellaisten normaaliarvoa koskevien laskelmien paljastamisesta, joissa käytettiin vertailumaan erään tuottajan luottamuksellisia tietoja. Jinan Meide oli saanut kyseiseltä vertailumaan tuottajalta yksinoikeutena tietojen luottamuksellisuudesta luopumista koskevan luvan. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi erityisesti, että komissio toimi virheellisesti käyttäessään tietojen paljastamista koskevan pyynnön hylkäämisessä perustana tarvetta noudattaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että ei ole poissuljettua, että tutkimuksen tulos olisi saattanut olla erilainen, jos pyyntö olisi hyväksytty. Tämän vuoksi tuomioistuin kumosi riidanalaisen asetuksen siltä osin kuin sillä otettiin käyttöön polkumyyntitulli Jinan Meiden valmistamien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa.

(4)

Unionin toimielinten on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti noudatettava unionin yleisen tuomioistuimen 30 päivänä kesäkuuta 2016 antamaa tuomiota.

(5)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiossa asiassa T-2/95 (4), jäljempänä ’IPS-tuomio’, todettiin, että tapauksissa, joissa menettely koostuu useista hallinnollisista vaiheista, yhden vaiheen kumoaminen ei johda koko menettelyn mitätöimiseen. Polkumyynnin vastainen menettely on tällainen monivaiheinen menettely. Näin ollen riidanalaisen asetuksen kumoaminen yhden osapuolen osalta ei tarkoita sitä, että koko kyseisen asetuksen antamista edeltävä menettely olisi mitätön. EU:n toimielimet voivat korjata ne riidanalaisen asetuksen näkökohdat, jotka johtivat sen kumoamiseen, mutta jättää sen kiistattomat osat, joihin tuomioistuimen tuomio ei vaikuta, ennalleen kuten unionin tuomioistuin katsoi asiassa C-458/98 P (5).

(6)

Olisi huomattava, että lukuun ottamatta päätelmää, jonka mukaan komissio toimi virheellisesti, kun se tukeutui tasavertaisen kohtelun periaatteen noudattamiseen hylätessään Jinan Meiden esittämän pyynnön tietojen luovuttamiseksi, kaikki muut riidanalaisen asetuksen päätelmät, joita ei riitautettu valitusten tekemiselle asetetussa määräajassa tai jotka riitautettiin mutta joita koskeva valitus hylättiin unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa tai joita unionin yleinen tuomioistuin ei tarkastellut ja jotka eivät tämän vuoksi johtaneet riidanalaisen asetuksen kumoamiseen, pysyvät voimassa.

(7)

Tuomioistuimen 30 päivänä kesäkuuta 2016 antaman tuomion jälkeen komissio julkaisi ilmoituksen (6) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettujen kierteitettyjen putkien liitos- ja muiden osien tuontia koskevan polkumyyntitutkimuksen osittaisesta uudelleenaloittamisesta. Uudelleen aloittaminen on rajattu koskemaan ainoastaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoon yrityksen Jinan Meide osalta.

(8)

Komissio ilmoitti tutkimuksen osittaisesta uudelleenaloittamisesta virallisesti Jinan Meidelle, viejämaan edustajille sekä unionin tuotannonalalle. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Kun alustavat huomautukset oli saatu, kaikkiin muihin alkuperäisen tutkimuksen tiedossa oleviin asianomaisiin osapuoliin otettiin yhteys ja niille tarjottiin mahdollisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi.

(10)

Kaikille asianomaisille osapuolille, jotka sitä pyysivät, myönnettiin kuuleminen komission yksiköiden ja/tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa

(11)

Komissio sai huomautuksia tutkimuksen eri näkökohdista Jinan Meideltä, muilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, yhdeltä thaimaalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, viideltä unionin tuottajalta ja kahdeksalta etuyhteydettömältä tuojalta.

(12)

Jinan Meide katsoi, että unionin toimielinten lainvastaista toimea, joka johti riidanalaisen asetuksen kumoamiseen, ei voida oikaista ja että menettely olisi päätettävä ottamatta käyttöön minkäänlaista Jinan Meideä koskevaa polkumyyntitullia.

(13)

Kuten edellä 4 kappaleessa todetaan, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi IPS-tuomiossa, että tapauksissa, joissa menettely koostuu useista hallinnollisista vaiheista, kuten polkumyyntimenettely, yhden vaiheen kumoaminen ei johda koko menettelyn mitätöimiseen. Koska unionin toimielinten on noudatettava tuomioistuimen antamaa tuomiota, tästä seuraa, että on mahdollista korjata ne riidanalaisen asetuksen näkökohdat, jotka johtivat sen kumoamiseen, mutta jättää sen kiistattomat osat ennalleen. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(14)

Yksi etuyhteydetön tuoja väitti, että oli menettelyllisesti mahdotonta panna uudelleen vireille tutkimus, joka oli aiemmin saatettu päätöksen, sillä siinä todennäköisesti olisi aineellisia puutteita, kuten uusien tietojen hyväksyminen käsittelyn päättymisen jälkeen, tutkimuksen kaikkien niiden muiden osapuolten syrjintä, joiden polkumyyntimarginaalit olisivat erilaiset, jos Jinan Meiden polkumyyntimarginaalia muutettaisiin, sekä EU- että WTO-lainsäädännön rikkominen siltä osin, että polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei voida soveltaa taannehtivasti.

(15)

Tämä tuoja myös väitti, että uudelleenaloittaminen ei vaikuta olevan sallittua perusasetuksen nojalla.

(16)

Sama osapuoli totesi lisäksi, että komissiolla ei ole toimivaltaa panna täytäntöön tuomioistuimen tuomiota neuvoston asetuksen osalta, sillä komissio ei ollut vastaajana asiassa T-424/13. Se väitti, että komission on saatava neuvostolta viralliset ohjeet uudelleenaloittamista varten.

(17)

Yhdistettyjä asioita C-283/14 ja C-284/14 (7) koskevasta tuomiosta käy selväksi, että EU:n toimielimet voivat aloittaa uudelleen polkumyyntitutkimuksen korjatakseen unionin tuomioistuinten toteamia sääntöjenvastaisuuksia, vaikka tästä ei nimenomaisesti perusasetuksessa säädetäkään. EU:n toimielinten edellytetään itse asiassa korjaavan lainvastaisuuksia kaikin tarvittavin toimenpitein. Tässä tapauksessa komissio tutkinnasta vastaavana viranomaisena aloitti tutkimukseen uudelleen pannakseen tuomioistuimen tuomion täytäntöön. Tutkimuksen uudelleenaloittamisessa noudatetaan perusasetuksessa edellytettyjä oikeudellisia menettelyjä, joiden mukaan komissio hyväksyy toimenpiteet kuultuaan jäsenvaltioita perusasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. Sen vuoksi väitteet hylätään.

(18)

Yksi tuoja totesi, että ei ollut selvää, missä määrin uudelleenaloittaminen voidaan toteuttaa nykyisen perusasetuksen säännösten nojalla, sillä on ilmeistä, että komissio aikoi jatkaa tutkimusta sellaisena kuin se olisi toteutunut aiemmin, kun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (8) oli edelleen voimassa.

(19)

Tähän uuteen tutkimukseen sovellettava lainsäädäntö on asetus (EY) N:o 1225/2009 eli tuomioistuimen kumoaman asetuksen hyväksymisajankohtana sovellettava aineellinen oikeus. Asetus (EU) 2016/1036 on joka tapauksessa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 ja sen muutosten koonnos. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(20)

Eräs thaimaalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission olisi otettava uudelleen käyttöön Jinan Meideä koskeva 40,8 prosentin tulli ilman muutoksia, sillä unionin yleinen tuomioistuin ei puuttunut mihinkään sisältöä koskevaan seikkaan vaan ainoastaan menettelyvirheeseen. Se myös väitti, että mahdollisissa sisältöä koskevissa uudelleenkäsittelyissä voidaan puuttua ainoastaan Jinan Meiden normaaliarvon laskemiseen ja että riidanalaisen asetuksen kaikkien muiden päätelmien olisi pysyttävä voimassa, sillä unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa ei ole mitään viitettä siitä, että menettelyvirheen korjaaminen johtaisi merkityksellisiin muutoksiin Jinan Meiden normaaliarvoa koskevassa laskelmassa.

(21)

Tuomiossaan, joka johti nyt käsillä olevaan uudelleenaloittamiseen, unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että se ei voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tutkimuksen tulos olisi voinut olla erilainen, jos vertailumaan tuottajan luottamuksellisten tietojen luovuttamispyyntö olisi hyväksytty. Uudelleenaloitetussa tutkimuksessa on siis tarkasteltava mahdollista vaikutusta tutkimuksen sisältöön. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(22)

Yksi etuyhteydetön tuoja väitti, että unionin tuotannonala ei ollut toimittanut mitään huomautuksia uudelleenaloittamisesta, minkä se katsoi merkitsevän, ettei tämän uudelleenaloitetun tutkimuksen tekemiseen liittynyt unionin etua.

(23)

Se, että tietyntyyppiset toimijat eivät esitä huomautuksia, ei sinänsä johda minkäänlaisiin tutkimuksen sisältöä koskeviin päätelmiin. Viisi unionin tuottajaa pyysi joka tapauksessa komissiota ottamaan Jinan Meideä koskevan polkumyyntitullin uudelleen kiireellisesti käyttöön ja myös kirjaamaan tuonnin mahdollista tullin taannehtivaa käyttöönottoa varten, jotta unionin tuottajille nykytilanteesta koituvaa vahinkoa voitaisiin rajoittaa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(24)

Jinan Meide väitti, että sen olisi saatava käyttöönsä kaikki vertailumaan tuottajan toimittamat tiedot ja runsaasti aikaa huomautusten esittämistä varten. Kaikki tällaiset tiedot tarjottiin Jinan Meiden saataville ja sillä oli perusasetuksessa vahvistettua aikataulua enemmän aikaa esittää huomautuksia, ja sille myös järjestettiin useita kuulemistilaisuuksia asian käsittelijöiden ja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa. Kun luottamukselliset tiedot ja polkumyyntilaskelmat oli luovutettu, Jinan Meide esitti huomautuksia myös niitä varten varatun määräajan jälkeen, ja ne otettiin tästä huolimatta huomioon.

(25)

Jinan Meide välitti, että tavanomaisen kaupankäynnin määrittämistä ei olisi pitänyt toteuttaa, sillä vertailumaan tuottaja ei pystynyt toimittamaan luotettavia tietoja tuotantokustannuksista samankaltaisen tuotteen tuotelajien mukaisesti. Yksi tuoja tuki tätä väitettä, sillä liikevaihtoon perustuva kustannusten kohdentaminen edellyttää, että kaikkia tuotelajeja koskee sama voittomarginaali, minkä väitettiin olevan epäluotettavaa.

(26)

Komissio on kuitenkin johdonmukaisesti toteuttanut tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisen tutkimuksissaan. Perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa käsitellään nimenomaan Jinan Meiden tarkoittamia tilanteita, ja siinä todetaan erityisesti, että jos soveltuvampaa menetelmää ei ole, on etusijalle asetettava liikevaihtoon perustuva kustannusten kohdentaminen. Tältä osin on huomattava, että kustannukset kohdennettiin liikevaihdon perusteella ja että yksikään asianomainen osapuoli ei ollut ehdottanut muuta, sopivampaa menetelmää. Näin ollen päätöstä kohdentaa kustannukset liikevaihdon perusteella ja toteuttaa tavanomaisen kaupankäynnin määrittäminen ei muutettu.

(27)

Jinan Meide pyysi, että tuotelajit, joita vertailumaan tuottaja myy alle 200 kg:n määrinä, olisi jätettävä normaaliarvoa koskevien laskelmien ulkopuolelle, sillä tällaisten tuotelajien hinnat ovat sen mukaan epäluotettavia. On huomattava, että Jinan Meide väitti alkuperäisen tutkimuksen aikana, että viiden prosentin edustavuustestiä ei pitäisi soveltaa, kun normaaliarvo määritetään vertailumaassa, ja komissio hyväksyi silloin tämän väitteen. Pyyntö alle 200 kg:n määrinä myytyjen tuotelajien huomiotta jättämiseksi hylätään, sillä samankaltaisen tuotteen alle 200 kg:n määrinä myytyjen tuotelajien myyntihintoja ei voida pitää epäluotettavina, koska ne tarkastettiin ja todettiin yhtä luotettaviksi kuin kaikki muutkin myyntihinnat.

(28)

Yksi tuoja kannatti Jinan Meiden väitettä, sillä sen mukaan hintojen epävakaus olisi vähän myytyjen tuotelajien osalta merkittävää. Tämä tarkoittaisi, että tuotelajeilla voi olla hyvin samanlainen laatu ja kustannusrakenne mutta niiden myyntihinnat voisivat olla hyvin erilaisia. Komissio kuitenkin vahvisti, että vertailumaan tuottajan tapauksessa hintojen epävakaus on korkea kaikissa tuotelajeissa, myös eniten myydyissä tuotteissa. Hintojen väitettyä epävakaisuutta ei näin ollen voida käyttää perusteena vähän myytyjen tuotelajien sulkemiseksi polkumyyntilaskelmien ulkopuolelle. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(29)

Jinan Meide väitti lisäksi, että koska komissio oli kohdentanut vertailumaan tuottajan kustannukset liikevaihdon perusteella, normaaliarvoa ei pitäisi muodostaa laskennallisesti, jos samankaltaisen tuotteen vertailukelpoisia tuotelajeja myydään vertailumaassa alle 200 kg:n määrinä, vaan normaaliarvo olisi tällaisissa tapauksissa määritettävä muiden suurempina määrinä myytävien samankaltaisten tuotelajien hintojen perusteella. Myös tämä väite hylättiin, sillä kokonaiskustannusten kohdentaminen liikevaihdon perusteella on perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaista eivätkä Jinan Meiden esittämät väitteet riittäneet perusteeksi eri menetelmän käyttämiselle tässä nimenomaisessa tapauksessa.

(30)

Jinan Meide esitti väitteitä vertailumaan tuottajan luottoja, pakkauskustannuksia, kaupan porrasta, pankkikuluja, kotimaan kuljetuksia, hyvityslaskuja, epäsuoria veroja, teknistä tukea, eri raaka-aineiden käyttöä ja erilaista työvoiman tuottavuutta kuvaavien tietojen oikaisuista.

(31)

Komissio hyväksyi väitteen, joka koski kotimaan kuljetuksia ja luottokustannuksia, sillä se liittyi yhteen ainoaan vertailumaan tuottajan asiakkaaseen, ja vastaavat oikaisut tehtiin Jinan Meideä koskeviin polkumyyntilaskelmiin.

(32)

Mitä tulee väitteeseen työvoiman tuottavuuden eroista ja erilaisten raaka-aineiden käytöstä, Jinan Meide väitti, että alhaisempi tuottavuus työntekijää kohden ja erilaisten raaka-aineiden käyttö aiheuttavat vertailumaan tuottajan kustannusten lievää nousua Jinan Meideen verrattuna. Tältä osin on huomattava, että vaikka yritysten tehokkuuden ja tuottavuuden välillä saattaa olla eroja, polkumyyntitutkimuksen pääperiaatteena on varmistaa vientihintojen ja normaaliarvon vertailukelpoisuus, mikä ei edellytä sitä, että vertailumaassa toimivan tuottajan ja muussa kuin markkinatalousmaassa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan olosuhteet ovat täysin yhdenmukaiset. Oikaisu voidaan tehdä vain sellaisen seikan perusteella, joka vaikuttaa hintoihin ja vertailumaassa toimivan tuottajan sekä muussa kuin markkinatalousmaassa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan hintojen vertailukelpoisuuteen.

(33)

Muiden väitteiden tueksi ei saatu paikalla kerättyä eikä asiakirja-aineistoon sisältyvää näyttöä, joten ne oli hylättävä.

(34)

Valmistellessaan lopullisten päätelmien ilmoittamista komission yksiköt havaitsivat epäsuorien verojen oikaisua koskevan virheen Jinan Meiden polkumyyntilaskelmassa. Toisin kuin komissio totesi väliaikaista (9) ja lopullista (10) tullia koskevien asetusten tekstissä, epäsuorien verojen oikaisua ei virheen vuoksi ollut tehty, kun lopulliset päätelmät ilmoitettiin Jinan Meidelle, vaikka se oli tehty alustavassa vaiheessa. Hyvän hallinnon takaamiseksi tämä virhe korjattiin.

(35)

Komissio ilmoitti 12 päivänä huhtikuuta 2017 kaikille asianomaisille osapuolille edellä esitetyistä päätelmistä, joiden perusteella aiottiin ehdottaa kerättyjen ja komissiolle toimitettujen, alkuperäiseen tutkimukseen liittyvien tietojen pohjalta polkumyyntitullin ottamista uudelleen käyttöön tuotaessa Jinan Meiden valmistamia kierteitettyjä tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osia, lukuun ottamatta puserrusliitinten runkoja, joissa käytetään ISO DIN 13 -metriikan säiettä, ja muokattavaksi soveltuvasta raudasta tehtyjä kierteitettyjä pyöreitä liitäntärasioita, joissa ei ole kantta.

(36)

Jinan Meide ja kolme etuyhteydetöntä tuojaa väittivät, että komissio ei voinut tehdä (epäsuorien verojen oikaisua polkumyyntimarginaalin laskennassa koskevan) virheen korjausta nyt käsillä olevan uudelleenaloittamisen yhteydessä, sillä virhe ei liity unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoon. Jinan Meide myös pyysi kuulemista kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, mikä sille myönnettiin. Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa väitti, että komissio ei voi saattaa vientiä harjoittavaa tuottajaa alkuperäistä huonompaan asemaan.

(37)

Jinan Meide toisti väitteensä, jonka mukaan komission olisi käsiteltävä tuotelajeja, joissa vertailumaan myyntimäärä oli alle 200 kg, näennäisesti vastaavina tai ei-vastaavina tuotelajeina eikä se voi sulkea myyntiä pois normaaliarvon määrittämisestä epäluotettavien kustannusten pohjalta.

(38)

Jinan Meide kyseenalaisti komission päätöksen hylätä sen oikaisupyynnöt kaupan portaan, pakkauskustannusten, luottokustannusten, kotimaisten vakuutuskustannusten sekä raaka-aineiden ja tuottavuuden erojen osalta.

(39)

Jinan Meide väitti, että sitä koskevaa tullia ei pitäisi ottaa käyttöön, koska sen mukaan menettelyissä oli virheitä ja muita sääntöjenvastaisuuksia. Tässä yhteydessä yritys väitti, että 23 päivänä joulukuuta 2016 ilmoitetuissa päätelmissä oli virhe, jonka vuoksi ei ollut selvää, oliko komissio luovuttanut alkuperäisen tutkimuksen lopullisessa vaiheessa tehdyn laskelman luottamuksellisen version, eikä niissä selvitetty eroja, joita se väitti olevan alkuperäisessä tutkimuksessa tehtyyn laskemaan nähden. Se väitti lisäksi, että komissio kieltäytyi antamasta tiettyjä tietoja Jinan Meiden toistuvista pyynnöistä huolimatta. Se myös katsoi, että asiassa T-424/13 esitetyt vaateet, joita unionin yleinen tuomioistuin ei käsitellyt, olivat edelleen päteviä ja rasittaisivat edelleen toimenpiteitä, jos toimenpiteet otetaan uudelleen käyttöön.

(40)

Komissio toistaa, että valmistellessaan lopullisten päätelmien ilmoittamista se havaitsi epäsuorien verojen oikaisua koskevan virheen Jinan Meiden polkumyyntilaskelmassa. Hyvän hallinnon turvaamiseksi komissio ehdotti virheen korjaamista tässä vaiheessa ja ilmoitti tämän ehdotuksen asianmukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille.

(41)

Tarkasteltuaan kaikkia esitettyjä näkemyksiä komissio päätti hyväksyä Jinan Meiden väitteen ja jättää virheen korjaamatta. Komissio noudatti kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan näkemystä ja katsoi, että kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tapauksien uudelleenaloittamiseen ei sisälly yleistä reformatio in peius -kieltoa – eli asianomainen osapuoli, jota kaupan suojatoimenpiteitä koskevan tapauksen uudelleenaloittaminen koskee, voi päätyä epäsuotuisampaan asemaan kuin missä se oli ennen uudelleenaloittamista. Komissio katsoi kuitenkin, että tässä nimenomaisessa tapauksessa uudelleenaloittaminen olisi rajattava vertailumaan tietojen ilmoittamiseen, asianomaisten osapuolten huomautusten vastaanottamiseen ja tarvittaessa tullin tarkistamiseen tämän mukaisesti. Koska vientimyynnin alv-palautusta koskeva virhe, ja erityisesti alv-palautuksen määrä, ei liity vertailumaan tuottajalta saatuihin tietoihin, tällaisen korjauksen katsottiin jäävän uudelleenaloitetun tutkimuksen alan ulkopuolelle.

(42)

Komissio lähetti 29 päivänä toukokuuta 2017 asianomaisille osapuolille täydentävän päätelmistä ilmoittamista koskevan asiakirjan, jossa se ilmoitti päätöksestään olla korjaamatta 34 kappaleessa tarkoitettua virhettä. Komissio sai huomautuksia vain yhdeltä tuojalta, joka toisti, että tuojille ilmoitettujen tietojen rajallisuuden vuoksi se ei voinut esittää näkemyksiä oikaisuista. Näin ollen, koska päinvastaisia perusteluja ei estetty, oikaisuja koskevat päätelmät voidaan vahvistaa.

(43)

Mitä tulee alle 200 kg:n määrinä myytyihin tuotelajeihin, Jinan Meide viittasi julkisasiamiehen ratkaisuehdotukseen asiassa Goldstar (11), jonka mukaan absoluuttisen myyntimäärän kotimaan markkinoilla on oltava riittävä, jotta kotimaan hinnat olisivat vertailukelpoisia, sillä kotimaan hinnat voivat vaihdella myyntikanavasta toiseen. Lisäksi hinnat voivat vaihdella saman viiteajanjakson kuluessa ja ollakseen edustava, kyseisen painotetun keskiarvon on perustuttava vähimmäismäärään myyntitapahtumia.

(44)

Tältä osin on huomattava, että julkisasiamies jatkaa seuraavassa alakohdassa todeten, että tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että yhteisön toimielinten olisi edellä mainitun suhteellisen kynnysarvon lisäksi, joka on vahvistettu 5 prosenttiin ja jonka alittava myynti olisi jätettävä huomiotta ja joka olisi laskettava kullekin mallille, vielä sovellettava lisäksi absoluuttista kynnysarvoa. Ei ole järkevää vahvistaa yleisesti absoluuttista alinta kynnysarvoa, sillä absoluuttinen arvo riippuu liian läheisesti tuotteen luonteesta. Näin ollen julkisasiamiehen ratkaisuehdotus itse asiassa vahvistaa sen, ettei ole tarpeen soveltaa absoluuttisia vähimmäiskynnysarvoa, kuten Jinan Meiden esittämää 200 kg:n absoluuttista kynnysarvoa.

(45)

Hinnanvaihteluista todettiin jo 28 kappaleessa, että ne koskevat kaikki tuotelajeja eivätkä ainoastaan alle 200 kg:n määrinä myytyjä tuotelajeja.

(46)

Yksi etuyhteydetön tuoja kannatti Jinan Meiden väitettä, joka koski alhaisen liikevaihdon edustavuutta, ja toisti huomautuksensa tältä osin. Se antoi yleisen lausunnon, jonka mukaan komission kanta on ristiriidassa markkinoiden yleisen kokemuksen kanssa. Komission lausunto perustuu vertailumaan tuottajalta saatuihin tietoihin. Väitettä ei ole perusteltu ja kun otetaan huomioon edellä 28 ja 42 ja sitä seuraavissa kappaleissa esitetyt seikat, väite on hylättävä.

(47)

Mitä tulee epäluotettavista kustannuksista esitettyyn väitteeseen, Junan Meide väitti, että komissio turvautui lopulta sille ensimmäisiksi toimitettuihin kustannustietoihin, vaikka se ei aluksi pitänyt näitä tietoja vaatimusten mukaisina. Tutkimuksessa esille tulleet tosiseikat eivät tue väitettä. Komissio ei ole koskaan katsonut, että alustavat kustannustiedot eivät täyttäneet vaatimuksia. Näissä olosuhteissa ei näin ollen ole aiheellista jättää täysin huomiotta vertailumaan tuottajan ilmoittamia kustannuksia, kuten Jinan Meide pyysi.

(48)

Yksi etuyhteydetön tuoja toisti huomautuksensa, jonka mukaan liikevaihtoon perustuva kustannusten kohdentaminen edellyttää, että kaikista tuotelajeista syntyy sama voittomarginaali, minkä väitettiin olevan markkinoiden logiikan vastaista. Väitettä ei perusteltu. Kuten edellä 26 kappaleessa todetaan, jos soveltuvampaa menetelmää ei ole, perusasetuksen mukaisesti on etusijalle asettava kustannusten kohdentaminen liikevaihdon perusteella. Kustannukset kohdennettiin liikevaihdon perusteella eikä yksikään asianomainen osapuoli ehdottanut muuta, sopivampaa menetelmää. Näin ollen väite hylätään.

(49)

Kaupan porrasta koskevan oikaisun osalta Jinan Meide toisti väitteensä, jonka mukaan määritettäessä, onko kaupan porrasta koskeva oikaisu oikeutettu, riittää, että määritetään keskihintojen ero eri asiakasryhmille. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan i alakohdassa edellytetään kuitenkin, että ”ero on osoitettu […] eri kaupan portaiden toimintojen ja hintojen pysyvillä ja selvillä eroilla …” Pelkkää keskihintojen vertailua ei näin ollen pidetä riittävänä, jotta voidaan osoittaa tällainen hintojen pysyvä ja selvä ero. Asiakirja-aineistossa olevan tiedon tarkastelu sitä vastoin osoittaa, että kaikkia asiakastyyppejä on kaikissa hintasegmenteissä.

(50)

Yksi etuyhteydetön tuoja väitti, että komission olisi toteutettava kaupan porrasta koskeva oikaisu mutta se ei voinut kommentoida enempää, sillä tietoja ei ollut sen saatavilla. Se myös väitti, että koska polkumyyntimarginaalilaskelmat eivät olleet sen saatavilla, se ei voinut esittää lisähuomautuksia. Tältä osin on muistettava, että komissiolla on velvollisuus suojata luottamukselliset tiedot, jotka se on saanut muilta asianomaisilta osapuolilta. Kaikki ei-luottamukselliset huomautukset ovat kuitenkin asianomaisten osapuolten käytettävissä, ja osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia. Komissio toteaa kuitenkin, että kuten 49 kappaleessa todetaan, asiakirja-aineistossa olevista tiedoista kävi ilmi, että tässä tapauksessa eri asiakastyypeiltä veloitetuissa hinnoissa ei ollut pysyviä ja selviä eroja. Tämän vuoksi kaupan portaaseen liittyvä oikaisu ei olisi asianmukainen.

(51)

Mitä tulee luottokustannuksia koskevaan oikaisuun, myyntiasiakirjoihin sisältyvän tiedon perusteella tehtiin vähennys sekä vientihinnan että normaaliarvon osalta. Jinan Meide väitti, että luottokustannuksia koskeva vähennys pitäisi normaaliarvon osalta tehdä lasku- ja maksupäivän välisten päivien todellisen lukumäärän pohjalta, sillä se väitti, että komissio teki luottokustannuksia koskevan vähennyksen vientimyynnistä, vaikka myyntiasiakirjoissa ei esitetty mitään maksuaikaa. Tutkimuksessa asiakirja-aineisto ei tukenut tätä väitettä. Myöskään Jinan Meide ei toimittanut mitään näyttöä väitteensä tueksi. Lisäksi todettiin, että sekä normaaliarvon että vientihinnan osalta todellinen maksu tapahtui usein myyntiasiakirjoissa annetun maksuajan jälkeen. Luottokustannuksia koskevan vähennyksen laskeminen todellisen maksupäivän pohjalta normaaliarvon osalta ja myyntiasiakirjoihin sisältyvän tiedon pohjalta vientihinnan osalta ei olisi tämän vuoksi johtanut tasapuoliseen vertailuun. Näin ollen komissio pysyi toimintatavassaan, jossa luottokustannuksia koskeva vähennys tehtiin myyntiasiakirjoihin sisältyvän tiedon perusteella sekä vientihinnan että normaaliarvon osalta.

(52)

Pakkauskustannusten vähennyksen osalta Jinan Meide toisti väitteensä, jonka mukaan pakkauskustannukset oli kohdennettu virheellisesti, mikä vuoksi pakkauskustannuksia koskeva vähennys oli erittäin alhainen eikä kohtuullinen. Se ei kuitenkaan esittänyt näyttöä väitteensä tueksi, eikä etenkään perustellut, miksi tuloksena saatava vähennys olisi kohtuuttoman alhainen. Tämän vuoksi komissio pitäytyi pakkauskustannusten vähennystä koskevassa menetelmässään.

(53)

Lopuksi komissio hylkää Jinan Meiden väitteet menettelyvirheistä ja muista sääntöjenvastaisuuksista näissä menettelyissä. Komissio on noudattanut kaikkia periaatteita ja toiminut kaikkien menettelyn vaiheiden mukaisesti. Komissio aloitti tutkimuksen uudelleen, ilmoitti vertailumaan tiedot tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanon edellyttämällä tavalla ja tarkisti vastaavasti Jinan Meiden tullia. Asianomaisille osapuolille annettiin kaikissa tutkimuksen vaiheissa tilaisuus esittää huomautuksia ja tulla kuulluksi kuulemistilaisuudessa. Itse asiassa koko menettelyn ajan komissio oli avoin ja osallistuva ja valmis järjestämään kokouksia Jinan Meiden esittämien selvennys- ja kuulemispyyntöjen vuoksi. Komissio selvitti teknisen ongelman, joka liittyi viallisen Excel-tiedoston laskelmiin, joista Jinan Meiden tarkoittamat epäjohdonmukaisuudet johtuivat. Tällä virheellä ei ollut vaikutusta polkumyyntimarginaaliin, ja se korjattiin viipymättä. Komissio ilmoitti kaikki luottamukselliset tiedot Jinan Meidelle, mukaan lukien luottamukselliset asiakirjat, joiden lukuja käytettiin vuonna 2013 polkumyyntimarginaalin määrittämiseen. Mitä tulee muihin unionin yleiselle tuomioistuimelle esitettyihin vaateisiin, joita tuomiossa ei käsitelty, komissio kiistää kaikki Jinan Meiden esiin tuomat väitetyt lainvastaisuudet. Komissio on täyttänyt velvollisuutensa panna tuomio täytäntöön ja puuttunut unionin yleisen tuomioistuimen toteamiin lainvastaisuuksiin. Tältä pohjalta komissio ei näe Jinan Meiden tarkoittamia menettelyllisiä rikkomuksia ja toistaa näkemyksensä, jonka mukaan se on noudattanut kaikkia periaatteita ja menettelyvaatimuksia ja antanut Jinan Meidelle (ja muille asianomaisille osapuolille) mahdollisuuden käyttää menettelyllisiä oikeuksiaan koko tutkimuksen ajan.

(54)

Jinan Meide myös toisti työvoiman tuottavuuden eroja ja eri raaka-aineiden käyttöä koskevat väitteensä esittämättä lisäperusteluja tai uutta näyttöä tältä osin. Yksi etuyhteydetön tuoja tuki tätä kantaa. Näitä väitteitä käsitellään 32 kappaleessa.

(55)

Yksi etuyhteydetön tuoja toisti väitteensä, jonka mukaan uudelleenaloittaminen ei itsessään ollut yhteensopivaa perusasetuksen säännösten kanssa. Kuten 17 kappaleessa todetaan, yhdistettyjä asioita C-283/14 ja C-284/14 (12) koskevasta tuomiosta käy selväksi, että EU:n toimielimet voivat aloittaa polkumyyntitutkimuksen uudelleen korjatakseen unionin tuomioistuinten toteamia sääntöjenvastaisuuksia, vaikka tästä ei nimenomaisesti perusasetuksessa säädetäkään. Unionin toimielinten edellytetään itse asiassa korjaavan lainvastaisuuksia kaikin tarvittavin toimenpitein. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(56)

Toinen etuyhteydetön tuoja huomautti polkumyyntitullien kielteisistä vaikutuksista (mikä johtuu niiden vaikutuksesta kannattavuuteen ja liikevaihtoon sekä muuttuneista markkinaolosuhteista eli uusista hinnoista ja uusista hankintalähteistä). Kuten edellä 41 kappaleessa esitetään, nyt käsillä oleva uudelleenaloittaminen on rajattu unionin yleisen tuomioistuimen antaman Jinan Meideä koskevan tuomion täytäntöönpanoon, erityisesti vertailumaan tuottajan luottamuksellisten tietojen ilmoittamiseen Jinan Meidelle. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(57)

Yksi etuyhteydetön tuoja väitti, että tullin muutos (väitetty korotus) edellyttäisi uutta arviointia tullin vaikutuksesta tuojiin ja käyttäjiin. Kuten 41 kappaleessa todetaan, komissio ei korjannut alv-palautukseen liittyvää virhettä, sillä sen katsottiin olevan uudelleenaloitetun tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolella. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(58)

Sama osapuoli myös väitti, että komission olisi tehtävä välivaiheen tarkastelu, koska alkuperäinen tutkimusajanjakso oli yli viisi vuotta aiemmin. Uudelleenaloittamisen soveltamisala on selkeästi määritelty uudelleen aloittamista koskevassa ilmoituksessa (13). Uudelleenaloittaminen ja välivaiheen tarkastelu ovat välineitä, joilla on eri tarkoitus. Tämän uudelleenaloittamisen tarkoituksena oli panna täytäntöön unionin yleisen tuomioistuimen tuomio Jinan Meiden osalta. Välivaiheen tarkastelu sitä vastoin on väline, jolla on määritellyt oikeudelliset edellytykset, ja sitä käytetään erityisesti tarkasteltaessa voimassa olevia toimenpiteitä pysyvästi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(59)

Lopuksi yksi osapuoli väitti, että komission olisi pitänyt tarkastella tuomioistuimen menettelyssä esitetyt vaateet, vaikka tuomioistuin ei niitä ole käsitellytkään, jotta vältettäisiin myöhemmät oikeusriidat. Komissio panee merkille, että nyt käsillä oleva uudelleenaloittaminen on rajattu unionin yleisen tuomioistuimen antaman Jinan Meideä koskevan tuomion täytäntöönpanoon, erityisesti vertailumaan tuottajan luottamuksellisten tietojen ilmoittamiseen Jinan Meidelle. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(60)

Painotetun keskimääräisen vientihinnan ja uudelleen lasketun painotetun keskimääräisen normaaliarvon vertailu tuotelajeittain noudettuna lähettäjältä -tasolla osoitti polkumyynnin esiintymisen. Polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 39,2 prosenttia.

(61)

Komissio on ottanut huomioon osapuolten esittämät huomautukset ja päätellyt, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon olisi tapahduttava siten, että Jinan Meidelle ilmoitetaan uudelleen 15 päivänä maaliskuuta 2013 ilmoitetut lopulliset päätelmät sekä lisätiedot normaaliarvolaskelmista, joissa käytettiin vertailumaan tuottajan luottamuksellisia tietoja. Päätelmien uudelleen ilmoittamisen jälkeen komissio sai huomautuksia Jinan Meideltä ja muilta asianomaisilta osapuolilta ja tarkasteli niitä. Tämän arvioinnin ja edellä 40–58 kappaleessa toistettujen seikkojen perusteella komissio katsoi aiheelliseksi ottaa uudelleen käyttöön polkumyyntitulli tuotaessa Jinan Meiden valmistamia kierteitettyjä tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osia, lukuun ottamatta puserrusliitinten runkoja, joissa käytetään ISO DIN 13 -metriikan säiettä, ja muokattavaksi soveltuvasta raudasta tehtyjä kierteitettyjä pyöreitä liitäntärasioita, joissa ei ole kantta.

(62)

Unionin tuotannonalaa edustavat viisi unionin tuottajaa väittivät, että Jinan Meideä koskevan polkumyyntitullin kumoamisen jälkeisessä tilanteessa tarvittiin tuonnin kirjaamista. Tämä pyyntö toistettiin lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

(63)

Perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti tällaisen kirjaamisen ainoa tarkoitus on kuitenkin tullien mahdollinen taannehtivaa kantaminen. Nyt käsillä oleva tapaus ei kuitenkaan täytä taannehtivaa tullien kantamista koskevia ehtoja. Tuonnin kirjaaminen ei näin ollen ole tarpeen.

(64)

Edellä esitetyn pohjalta komissio katsoi aiheelliseksi ottaa uudelleen käyttöön lopullinen 39,2 prosentin polkumyyntitulli tuotaessa Jinan Meiden valmistamia kierteitettyjä tempervalurautaisia putkien liitos- ja muita osia, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7307 19 10 (Taric-koodi 7307191010) ja jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta, lukuun ottamatta puserrusliitinten runkoja, joissa käytetään ISO DIN 13 -metriikan säiettä, ja muokattavaksi soveltuvasta raudasta tehtyjä kierteitettyjä pyöreitä liitäntärasioita, joissa ei ole kantta.

(65)

Tällä menettelyllä ei ole vaikutusta siihen päivämäärään, jona riidanalaisella asetuksella käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolo päättyy perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(66)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

29.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/32

(1)

Vertailuarvoilla on tärkeä tehtävä monien rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten hinnan määrityksessä sekä monien sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa. Syöttötietojen toimittaminen vertailuarvoja varten ja vertailuarvojen hallinnointi ovat monissa tapauksissa alttiita manipuloinnille, ja asianomaiset henkilöt kohtaavat usein eturistiriitoja.

(2)

Täyttääkseen taloudellisen tehtävänsä vertailuarvojen on edustettava kohteena olevaa markkina- tai taloustilannetta, jota ne kuvastavat. Jos vertailuarvo ei edusta enää kohteena olevaa markkinatilannetta, kuten pankkien välisiä korkoja, vaarana on, että tästä aiheutuu kielteisiä vaikutuksia muun muassa markkinoiden eheyteen, kotitalouksien rahoitukseen (kiinnelainat ja muut lainat) ja yrityksiin unionissa.

(3)

Käyttäjiin, markkinoihin ja unionin talouteen kohdistuvat riskit kasvavat yleensä, kun tiettyyn vertailuarvoon perustuvien rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten tai sijoitusrahastojen kokonaisarvo on suuri. Sen vuoksi asetuksessa (EU) 2016/1011 vahvistetaan eri vertailuarvoluokkia ja asetetaan lisävaatimuksia, joilla varmistetaan tiettyjen kriittisinä pidettyjen vertailuarvojen koskemattomuus ja vakaus. Asetuksessa annetaan myös toimivaltaisille viranomaisille valtuudet asettaa tietyin edellytyksin velvollisuus syöttötietojen toimittamiseen kriittistä vertailuarvoa varten tai kriittisen vertailuarvon hallinnointiin.

(4)

Kriittisten vertailuarvojen hallinnoijien toimivaltaisten viranomaisten lisävelvoitteet ja -valtuudet edellyttävät kriittisten vertailuarvojen muodollista määritysmenettelyä. Asetuksen (EU) 2016/1011 20 artiklan 1 kohdan mukaan vertailuarvo katsotaan kriittiseksi vertailuarvoksi, jos sitä käytetään suoraan tai välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä viitteenä sellaisissa rahoitusvälineissä tai rahoitussopimuksissa tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa, joiden kokonaisarvo on vähintään 500 miljardia euroa vertailuarvon kaikkien maturiteettien tai erääntymisaikojen perusteella, jos tämä on sovellettavissa.

(5)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1368 (2) vahvistetaan rahoitusmarkkinoilla käytettäviä kriittisiä vertailuarvoja koskeva luettelo asetuksen (EU) 2016/1011 nojalla. Tietojen analysointi ja Euroopan keskuspankin toimittamat tiedot ovat osoittaneet, että eoniakorkoon (Euro OverNight Index Average) perustuvien rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten arvo unionissa ylittää asetuksen (EU) 2016/1011 20 artiklan 1 kohdassa asetetun 500 miljardin euron kynnysarvon.

(6)

Eonia on pankkien välisillä markkinoilla unionissa ja EFTA-valtioissa toimivien pankkien ilmoittamien vakuudettomien yön yli -luottojen keskikorko. Se on euromääräisten koronvaihtosopimusten viitekorko. Sen vuoksi se on ratkaisevan tärkeä euromääräisten swap -markkinoiden toiminnan ja unionin rahoitusvakauden kannalta.

(7)

Niiden laskelmien perusteella, jotka Euroopan keskuspankki on tehnyt Euroopan 52 suurimman pankin päivittäisistä rahamarkkinoiden tilastoraportoinneista, eoniakorkoon viittaavien tilastoitujen rahamarkkinavälineiden erääntymättömien määrien voidaan arvioida olevan noin 450 miljardia euroa vakuudettomilla ja 400 miljardia euroa vakuudellisilla markkinoilla yksinomaan näiden 52 pankin osalta. Lisäksi arvioidaan, että suurin osa euromääräisistä yli yön -koronvaihtosopimuksista (overnight index swap, OIS), joiden nimellisarvo on noin 5,2 biljoonaa euroa, on kytköksissä eoniaan. Eoniaa käytetään siten suoraan tai välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä viitteenä sellaisissa rahoitusvälineissä tai rahoitussopimuksissa tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa, joiden kokonaisarvo on vähintään 500 miljardia euroa vertailuarvon kaikkien maturiteettien perusteella.

(8)

Eoniaa hallinnoi sama vertailuarvon hallinnoija kuin euriboria, ja euriboriin syöttötietoja toimittavat pankit ovat tosiasiallisesti osa eoniaan syöttötietoja toimittavista pankeista. Euribor viittaa pitemmän aikavälin luottoihin, kun taas eonia kattaa yli yön -luotot. Sen vuoksi on rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta välttämätöntä, että myös eonia määritetään kriittiseksi vertailuarvoksi.

(9)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1368 vahvistettua kriittisten vertailuarvojen luetteloa olisi sen vuoksi muutettava niin, että siihen lisätään eonia.

(10)

Ottaen huomioon eoniakoron ratkaiseva merkitys pankkien välisillä markkinoilla ja sitä perusteena käyttävien johdannaisten suuri määrä unionissa tämän asetuksen olisi tultava kiireellisesti voimaan.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

29.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/35

(1)

Neuvosto hyväksyi 31 päivänä heinäkuuta 2014 päätöksen 2014/512/YUTP (1).

(2)

Eurooppa-neuvosto sopi 19 päivänä maaliskuuta 2015 tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta, jotta rajoittavien toimenpiteiden kesto sidottaisiin selkeästi Minskin sopimusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon, ottaen huomioon että täysimääräisen täytäntöönpanon oli määrä tapahtua 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä.

(3)

Neuvosto jatkoi 19 päivänä joulukuuta 2016 päätöksen 2014/512/YUTP voimassaoloa 31 päivään heinäkuuta 2017, jotta neuvosto voisi jatkossakin arvioida Minskin sopimusten täytäntöönpanoa.

(4)

Minskin sopimusten täytäntöönpanon arvioinnin jälkeen päätöksen 2014/512/YUTP voimassaoloa olisi jatkettava kuudella kuukaudella, jotta neuvosto voisi jatkossakin arvioida niiden täytäntöönpanoa.

(5)

Päätös 2014/512/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

29.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/36

(1)

Romania ilmoitti komissiolle 17 päivänä toukokuuta 2010 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti tukiohjelmasta, josta myönnetään julkista tukea pienten (2) alueellisten lentoasemien hyväksi. Ilmoitus kirjattiin asianumerolla N 185/2010.

(2)

Komissio pyysi ilmoitetusta toimenpiteestä lisätietoja 23 päivänä kesäkuuta 2010, 7 päivänä lokakuuta 2010, 3 päivänä joulukuuta 2010 ja 17 päivänä maaliskuuta 2011. Romanian viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 22 päivänä heinäkuuta 2010, 27 päivänä lokakuuta 2010, 20 päivänä tammikuuta 2011 ja 5 päivänä huhtikuuta 2011.

(3)

Romanian viranomaiset ilmoittivat komissiolle 15 päivänä syyskuuta 2010, että ilmoitettuun ohjelmaan oli tehty muutoksia, jotka koskivat erityisesti tuensaajien lukumäärää.

(4)

Komissio ilmoitti Romanialle 24 päivänä toukokuuta 2011 päivätyllä kirjeellä päättäneensä aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn muodollisen tutkintamenettelyn ilmoitetusta tuesta ja muista lentoasemien hyväksi toteutettavista toimenpiteistä, jotka eivät sisältyneet ilmoitukseen mutta joista komissio sai Romanialta tiedon alustavassa arviointivaiheessa, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’ (3). Romanian viranomaiset ilmoittivat alustavassa arviointivaiheessa komissiolle muun muassa, että alueellisille lentoasemille oli myönnetty vuosina 2007–2009 julkista rahoitusta toimintatappioiden kattamiseksi.

(5)

Komissio teki menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen oikaisun 23 päivänä kesäkuuta 2011.

(6)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa.

(7)

Romania esitti huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen 27 päivänä kesäkuuta 2011, 5 päivänä heinäkuuta 2011 ja 19 päivänä elokuuta 2011 päivätyillä kirjeillä.

(8)

Komissio vastaanotti huomautuksia kolmelta asianomaiselta osapuolelta: lentoliikenteen harjoittaja Carpatairilta, Cluj-Napocan lentoasemalta ja Romanian lentoasemien yhdistykseltä (Romanian Association of Airports, jäljempänä ’RAA’).

(9)

Komissio välitti asianomaisten osapuolten huomautukset Romanialle 16 päivänä syyskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(10)

Romania peruutti ilmoituksensa Romanian pienten alueellisten lentoasemien infrastruktuuri-investointien suunnitellusta rahoitusohjelmasta 25 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. Romania sitoutui rahoittamaan tällaisia lentoasemia noudattaen EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan [nykyisin SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohta] määräysten soveltamisesta tehtyä komission päätöstä 2005/842/EY (jäljempänä ’yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehty päätös’ (5)). Näin ollen komissio päätti tätä toimenpidettä koskevan tutkimuksensa 31 päivänä lokakuuta 2011. Muodollinen tutkintamenettely jatkui Romanian alueellisille lentoasemille vuosina 2007–2009 myönnetyn julkisen rahoituksen osalta.

(11)

Komission suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille, jäljempänä ’vuoden 2014 ilmailusuuntaviivat’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä4 päivänä huhtikuuta 2014 (6). Niillä korvattiin lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta vuonna 2005 julkaistut suuntaviivat, jäljempänä ’vuoden 2005 ilmailusuuntaviivat’.

(12)

Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin 15 päivänä huhtikuuta 2014 ilmoitus, jossa jäsenvaltioita ja asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään kuukauden kuluessa tiedonannon julkaisemisesta huomautuksensa vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen soveltamisesta tässä asiassa. Huomautuksia ei esitetty.

(13)

Kuten edellä on mainittu, Romania tiedotti komissiolle pienten alueellisten lentoasemien infrastruktuuri-investointeja koskevan ilmoituksen yhteydessä, että useimmat Romanian pienet alueelliset lentoasemat olivat tappiollisia ja että niiden toimintatappiot katettiin julkisella rahoituksella vuosittain.

(14)

Taulukossa 1 esitetään luokan D lentoasemille (7) vuosina 2007–2009 myönnetty julkinen rahoitus Romanian toimittamien tietojen mukaan.

Taulukko 1

13 alueelliselle lentoasemalle myönnetty julkinen rahoitus (tuhatta Romanian leuta)

(15)

Alustavan tutkintavaiheen aikana Romania ilmoitti, että kyseessä oleva rahoitus olisi suurelta osin tukea, johon ei sovelleta ilmoitusvelvollisuutta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyn päätöksen nojalla. Romanian mukaan ainoa poikkeus tästä oli Timișoaran lentoasemalle myönnetty julkinen rahoitus. Komissio tutkii tätä rahoitusta asianumerolla SA.31662 (8).

(16)

Romania väitti muun muassa, että alueellisille lentoasemille vuosittain myönnetty julkinen rahoitus oli korvausta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta. Tässä suhteessa toimenpide olisi täyttänyt yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyssä päätöksessä asetetut edellytykset kumulatiivisesti:

(17)

Hallituksen päätöksessä 398/1997 viitataan alueellisten lentoasemien omistuksen siirtymiseen liikenneministeriöltä paikallisille hallintoelimille, minkä seurauksena niiden asema muuttuu riippumattomista harjoittajista (’regii autonome’), joilla on kansalliseen etuun liittyviä erityispiirteitä, riippumattomiksi harjoittajiksi, joilla on paikalliseen etuun liittyviä erityispiirteitä. Päätökseen sisältyy muun muassa niiden omaisuuseriä, talousarvioita ja henkilöstöä koskevia säännöksiä. Päätöksen liitteissä säädetään lentoasemien organisaatiosta ja rahoituksesta. Liitteissä luetellaan myös lentoaseman pitäjien toiminnot (muun muassa lentoaseman infrastruktuurin hallinta, käsittelypalveluiden järjestäminen ja tarjoaminen, muun muassa ilma-alusten, matkustajien ja lentoaseman toimintojen turvallisuuden takaaminen sekä kiitoteiden, rullausteiden, asematasojen ja välineiden kehittäminen, huoltaminen ja uudistaminen), mutta niitä ei esitetä lentoaseman pitäjiä sitovina julkisen palvelun velvoitteina. Luetellut toiminnot koskevat kaikkia asiaan kuuluvia lentoasemia; eri lentoasemille ei ole siis laadittu omia luetteloita. Romania väitti, että nämä toiminnot ja erityisesti asianomaisten lentoasemien yleinen hallinta pitäisi katsoa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi ja että toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille pitäisi arvioida SEUT-sopimuksen 106 artiklan perusteella.

(18)

Lentoasemien rahoituksen osalta hallituksen päätöksessä 398/1997 säädetään, että kyseisten lentoasemien toiminta- ja pääomakustannukset katettaisiin omin varoin, joita täydennetään julkisella rahoituksella. Romanian viranomaiset väittävät tämän mekanismin estävän liiallisen korvauksen maksamisen sikäli, että lentoasemat voivat saada korvausta vain kaikkien kustannusten kattamiseen riittävän määrän, jolloin liiallista korvausta ei pääse muodostumaan.

(19)

Lisäksi Romanian viranomaiset huomauttivat, että toimintoja, jotka eivät liity suoraan lentoasemien ydintoimintoihin, ei tueta julkisin varoin, mikä on vuoden 2005 ilmailusuuntaviivojen 34 kohdan ja 53 kohdan iv alakohdan mukaista.

(20)

Yksi taulukossa 1 luetelluista lentoasemista, Constanțan lentoasema, ei kuulu hallituksen päätöksen 398/1997 soveltamisalaan. Romanian viranomaiset selittivät, että tälle lentoasemalle myönnetty julkinen rahoitus on hallituksen päätöksen 523/1998 mukaisesti korvausta julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta. Päätöksessä säädetään, että Societatea Națională ”Aeroportul Internațional Constanța” on valtion omistama osakasyhtiö ja että sitä edeltänyt oikeushenkilö (Regia Autonoma Aeroportul International Constanța – Mihail Kogalniceanu) lakkautetaan. Päätös ja sen liitteet sisältävät säännöksiä, jotka koskevat omaisuuseriä, organisaatiorakennetta ja rahoitusta, sekä luettelon lentoaseman pitäjän suorittamista toiminnoista (muun muassa lentoaseman infrastruktuurin hallinta, käsittelypalveluiden järjestäminen ja tarjoaminen, muun muassa matkustajien ja ilma-alusten turvallisuuden takaaminen sekä kiitoteiden, rullausteiden ja asematasojen ylläpito). Näitä toimintoja ei ole esitetty lentoaseman pitäjää sitovina julkisen palvelun velvoitteina. Rahoituksesta hallituksen päätöksessä 523/1998 säädetään, että rahoitettavien omaisuuserien ja kustannusten lajista riippuen kustannukset voidaan rahoittaa omin varoin ja luotot joko omin varoin ja niitä täydentävällä julkisella rahoituksella tai pelkällä julkisella rahoituksella (9). Romanian viranomaiset huomauttivat lisäksi tämän lentoaseman olevan Romanian ja Yhdysvaltojen sotilastukikohta, minkä vuoksi sen toiminnan jatkuvuus katsotaan kansallisen turvallisuuden strategiseksi tavoitteeksi.

(21)

Valtion omistamalle lentoasemalle (Constanțan lentoasema) kyseinen rahoitus myönnetään valtion talousarviosta. Muille lentoasemille, joiden omistajuus siirrettiin paikallisviranomaisille hallituksen päätöksellä 398/1997, julkisen rahoituksen myöntävät paikallisviranomaiset paikallisista resursseista.

(22)

Tuensaajia ovat romanialaisten Aradin, Bacăun, Baia Maren, Cluj-Napocan, Craiovan, Iașin, Oradean, Satu Maren, Sibiun, Suceavan, Târgu Mureșin, Tulcean ja Constanțan lentoasemien pitäjät.

(23)

Taulukossa 2 esitetään näiden lentoasemien liikenne tarkasteluajanjaksolla (2007–2009) sekä viime vuosina (2013–2015).

Taulukko 2

Liikenne tarkastelluilla 13 lentoasemalla

(24)

Näistä 13 lentoasemasta vain viisi (Arad, Baia Mare, Satu Mare, Constanța ja Oradea) sijaitsee enintään 100 kilometrin tai enintään 60 minuutin matkan päässä toisesta EU:n lentoasemasta. Aradin lentoasema sijaitsee 50 kilometrin ja 40 minuutin matkan päässä Timișoaran lentoasemasta. Baia Maren ja Satu Maren lentoasemat sijaitsevat 76 kilometrin sekä 1 tunnin ja 10 minuutin matkan päässä toisistaan. Constanțan lentoasema sijaitsee 45 kilometrin ja 30 minuutin matkan päässä Tuzlan lentoasemasta. Oradean lentoasema sijaitsee 80 kilometrin ja noin puolentoista tunnin matkan päässä Unkarissa sijaitsevasta Debrecenin lentoasemasta.

Taulukko 3

Etäisyys ja matka-aika lähimmille lentoasemille

(25)

Niiden lentoasemien osalta, joita lähinnä oleva toinen lentoasema sijaitsee enintään 100 kilometrin tai enintään 60 minuutin matkan päässä, Romanian viranomaisia pyydettiin tarkentamaan niiden mahdolliset erityispiirteet, joiden perusteella voitaisiin pitää perusteltuna oletusta, että kyseiset lentoasemat sijaitsevat eri vaikutusalueilla siten kuin vaikutusalue on määritelty vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoissa (11).

(26)

Romania vastasi tähän komission pyyntöön seuraavasti (12):

(27)

Aradin lentoasema on avoinna kotimaiselle ja kansainväliselle matkustaja- ja rahtiliikenteelle, ja sillä oli 1 800 metrin pituinen ja 45 metrin levyinen kiitotie. Lentoaseman kapasiteetti on 200 matkustajaa tunnissa. Lentoasemalla on laadukas tekninen varustus. Romanian mukaan paikallisviranomaiset hyväksyivät tietojen toimittamisen aikaan Aradin lentoaseman laajentamisen ja modernisoimisen rahoituksen muun muassa siksi, että paikallisviranomaisten strategisena tavoitteena oli tehdä lentoasemasta intermodaalinen matkustaja- ja rahtiliikenteen keskus alueen kehittämiseksi.

(28)

Vuosina 2007–2009 lentoasema keskittyi halpaliikenteeseen. Blueair lensi useisiin eurooppalaisiin kohteisiin (Verona, Valencia, Stuttgart, Barcelona ja Treviso) ja Ryanair lensi yhteen kohteeseen (Milano) huhti–kesäkuussa 2008.

(29)

Romanian viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle lentoaseman vuonna 2008 laatiman analyysin mainitun ajanjakson toiminnasta ja matkustajaliikenteestä vuosina 2009–2020.

(30)

Analyysista kävivät ilmi seuraavaa:

(31)

Analyysin mukaan pääasiallinen lentoaseman kasvua lisännyt tekijä oli halpaliikenne: Blue Airin operoimat reittilennot muodostivat 88 prosenttia ja Ryanairin reittilennot 11 prosenttia vuoden 2008 matkustajaliikenteestä. Analyysissa oletettiin, että lentoyhteyksiä voidaan laajentaa houkuttelemalla mukaan uusi halpalentoyhtiö, EasyJet.

(32)

Analyysissa esitettyjen optimistisimpien ennusteiden mukaan Aradin lentoaseman liikennemäärä, joka oli 128 834 matkustajaa vuonna 2008, nousee 1 064 116 matkustajaan vuonna 2020.

(33)

Timișoaran lentoaseman henkilöliikenne oli 859 329 matkustajaa vuonna 2007, ja se kasvoi 886 083 matkustajaan vuonna 2008 ja 991 758 matkustajaan vuonna 2009. Vuosina 2007–2009 lentoasema oli Carpatairin alueellinen päälentoasema; Carpatair on alueellinen täyden palvelun lentoliikenteen harjoittaja, joka lensi noin 32 kotimaiseen ja eurooppalaiseen kohteeseen. Lentoasemalla liikennöivät myös muun muassa Tarom, Lufthansa, Austrian Airlines, Malev, Alitalia, Moldavian Airlines, Alpi Eagles, Skyeurope Airlines ja Wizzair.

(34)

Baia Maren lentoaseman kiitotien ominaisuuksien vuoksi lentoasemalla voivat liikennöidä säännöllisesti lyhyen välimatkan lentoja tekevät ilma-alukset, joiden enimmäiskapasiteetti on 75 matkustajaa.

(35)

Satu Maren lentoaseman kiitotien ominaisuuksien vuoksi lentoasemalla voivat liikennöidä keskipitkän välimatkan lentoja tekevät ilma-alukset, joiden matkustajaistuinkapasiteetti riittää enintään 180 matkustajalle. Lentoaseman kapasiteetti on 100 matkustajaa tunnissa.

(36)

Tuzlan lentoasemalla on ruohopäällysteinen kiitotie, joka on pienten ilma-alusten (joiden lentoonlähtöpaino (MTOW) on enintään 5 700 kilogrammaa (13)) käytössä; lentoasemalla ei ole radionavigointijärjestelmää. Constanțan lentoasemalta lähti vuosina 2007–2009 huomattavasti vähemmän lentoja, jotka tehtiin enintään 5 700 kilogramman lentoonlähtöpainon omaavilla ilma-aluksilla, kuin Tuzlan lentoasemalta (5–16 kertaa vähemmän tarkasteluajanjaksolla). Tuzlan lentoasemalla liikennöi pääasiassa erikoislentoja, kun taas Constanțan lentoasemalla liikennöi kaupallisen liikenteen keskisuuria ja suuria ilma-aluksia.

(37)

Debrecenin lentoasema Unkarissa on 80 kilometrin päässä Oradean lentoasemasta, mutta matka-aika on vähintään puolitoista tuntia, sillä matkan aikana pitää kulkea passintarkastuksen läpi Romanian ja Unkarin välisellä rajalla; Romania ei kuulu Schengen-alueeseen toisin kuin Unkari. Debrecenin lentoasemalla oli 42 900 matkustajaa vuonna 2007, 42 650 matkustajaa vuonna 2008 ja 25 060 matkustajaa vuonna 2009. Näillä kahdella lentoasemalla oli vuosina 2007–2009 erilaiset liiketoimintamallit, sillä Debrecenin lentoasema keskittyi tilauslentoihin (halpaliikenne on lisääntynyt vasta viime vuosina), kun taas Oradean lentoasema keskittyi alueellisten ja kansallisten täyden palvelun lentoliikenteen harjoittajien kotimaanlentoihin.

(38)

Tarkastelun kohteena olevan toimenpiteen kokonaisbudjetti on 490 401,3 tuhatta leuta, kuten taulukossa 1 esitetään.

(39)

Tämän päätöksen kohteena olevien tutkintamenettelyjen lisäksi komissio käynnisti 31 päivänä heinäkuuta 2015 kaksi muodollista tutkintamenettelyä, jotka koskevat muun muassa julkisia rahoitustoimenpiteitä, jotka myönnettiin Cluj-Napocan lentoaseman hyväksi vuosina 2010–2014 (14) ja Târgu Mureșin lentoaseman hyväksi vuosina 2011–2014 (15).

(40)

Kuten johdanto-osan 4 kappaleessa kerrotaan, komissio päätti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä käynnistää muodollisen tutkintamenettelyn ilmoitetusta tuesta ja toimintatappioiden kattamiseksi vuosina 2007–2009 myönnetystä julkisesta rahoituksesta. Romanian peruutettua tämän jälkeen ilmoituksensa suunnitellusta infrastruktuuri-investointien rahoitusohjelmasta muodollinen tutkintamenettely jatkui Romanian alueellisille lentoasemilleen vuosina 2007–2009 myöntämän julkisen rahoituksen osalta (katso johdanto-osan 10 kappale).

(41)

Komissio katsoi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä alustavasti, että kriteerit, joiden mukaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista maksettava korvaus ei muodosta SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua etua, eivät täyty tässä tapauksessa kumulatiivisesti.

(42)

Altmark-tuomion (16) neljännen kriteerin mukaan korvaus on rajattava tehokkaasti toimivan yrityksen kannalta välttämättömään vähimmäismäärään, jotta korvausta ei katsota valtiontueksi. Kriteeri katsotaan täytetyksi, jos korvauksen saaja on valittu julkisella tarjouskilpailulla. Vaihtoehtoisesti korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä, kun otetaan huomioon toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto.

(43)

Komissio katsoi alustavasti, ettei kriteeri täyttynyt, sillä tukea saaneiden lentoasemien pitäjiä ei ollut valittu julkisella tarjouskilpailulla. Romania ei ollut myöskään väittänyt, että korvaus olisi määritetty tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle tyypilliselle lentoaseman pitäjälle aiheutuisi.

(44)

Tästä syystä komissio katsoi, että toimenpide tuotti tuensaajille taloudellisen edun, ja totesi alustavasti, että vuotuiset toimintatuet olivat SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea.

(45)

Komissio totesi myös, ettei Romania ollut kiistänyt toimenpiteen luokittelemista tueksi.

(46)

Toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille komissio esitti epäilyjä sen suhteen, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyssä päätöksessä asetetut edellytykset olisivat täyttyneet ja että lentoasemille vuosittain maksetut toimintatuet olisivat siksi vapautettuja ilmoitusvelvollisuudesta, kuten Romania alun perin väitti.

(47)

Tässä suhteessa komissio huomautti ensin, että jotta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehtyä päätöstä voidaan soveltaa tietyissä tapauksissa, kyseisten palveluiden on oltava aidosti yleisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita ja jäsenvaltion on määriteltävä ne selvästi sellaisiksi.

(48)

Komissio katsoi tässä tapauksessa, etteivät Romanian toimittamat tiedot riittäneet perusteluksi sille, että 13 alueellisen lentoaseman toiminta voitaisiin katsoa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi siinä mielessä, että lentoasemien kattaman alueen yhteydet muuhun maahan olisivat riittämättömät, jos ne jätettäisiin yksin markkinavoimien hallintaan.

(49)

Komissio katsoi myös, ettei jäsenvaltio ollut määritellyt lentoasemapalveluita selvästi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviksi palveluiksi. Komissio katsoi alustavasti, että alueellisten lentoasemien ilmeinen sijainti samalla vaikutusalueella voi selittää, miksi nämä lentoasemat tuottivat tappiota. Tältä osin komissio huomautti, että monilla näistä lentoasemista oli alle 50 000 matkustajaa vuosittain ja että niiden lineaarinen etäisyys toisistaan oli alle 100 kilometriä.

(50)

Näin ollen komissio katsoi, että julkisen palvelun määritelmä ei ollut riittävän selvä ja että se saattaa olla ilmeisen virheellinen sikäli, kun lentoasemien pitäminen olisi voitu määritellä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi ilman tosiasiallista tarvetta taata vaikutusalueen kunkin lentoaseman yhteys muuhun maahan.

(51)

Komissio epäili myös, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyn päätöksen 4 artiklassa esitetyt toimeksiantoasiakirjan sisältöä koskevat vaatimukset eivät täyttyneet kokonaisuudessaan.

(52)

Lopuksi komissio huomautti, että vaikka Romanian viranomaiset ovat vahvistaneet tukea myönnetyn vain lentoasemien ydintoimintoihin, ei ollut riittävän selvää, oliko tukea tosiasiallisesti myönnetty vain tukikelpoisten toimintojen kustannuksiin. Toimeksiantoasiakirja ei sisältänyt erillissäännöksiä tukikelpoisten kustannusten rajaamisesta lentoasemien ydintoimintoihin.

(53)

Romanian menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä esittämät huomautukset koskivat pääasiassa komission epäilyjä valtiontukiohjelmasta, jolla rahoitetaan sellaisten lentoasemien infrastruktuuria, joiden vuotuinen liikennemäärä oli alle miljoona matkustajaa; tätä ohjelmaa koskeva ilmoitus on peruutettu.

(54)

Romanian alueellisten lentoasemien julkisen rahoituksen osalta Romania vastasi komission näkemykseen, jonka mukaan lentoasemien liian suuri määrä tietyillä alueilla estää näiden lentoasemien kehittymistä, ilmoittamalla, että alueellisten lentoasemien tilanne (liikenteen vähäisyys, jonka vuoksi lentoasemien toiminta ei voi olla voitollista) johtui ensisijaisesti niiden alueiden kehitysasteesta, joilla lentoasemat sijaitsivat, ei niinkään lentoasemien etäisyydestä lähimpään toiseen lentoasemaan.

(55)

Hallituksen päätökseen 398/1997 perustuvan julkisen rahoituksen osalta Romania tarkensi, että tukisummia ei makseta vuoden alussa kustannusennusteiden perusteella eikä mahdollisia ylijäämiä palauteta tilivuoden päätteeksi, kuten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetään, vaan rahoitus myönnetään hetkellä, jolloin toimintoja toteutetaan, tositteiden perusteella ja hyväksytyn talousarvion rajoissa.

(56)

Carpatairin huomautukset koskevat osittain Timișoaran lentoaseman ja Wizz Airin julkista rahoitusta. Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa on kerrottu, Timișoaran lentoaseman ja Wizz Airin julkista rahoitusta käsitellään toisessa muodollisessa tutkintamenettelyssä (17). Tästä syystä komissio esittää seuraavassa vain ne Carpatairin huomautukset, jotka koskevat tarkasteltavana olevaa asiaa.

(57)

Carpatair toteaa, että toimintatuen myöntämistä pidetään yleensä laittomana ja EU:n edun vastaisena ja että sitä pitäisi myöntää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toimintatuen myöntäminen lentoasemille olisi Carpatairin näkemyksen mukaan alalle haitallista seuraavista syistä:

(58)

Carpatair huomauttaa, että toimintatuki vaikuttaa haitallisesti lentoliikenteen ja lentoasemapalveluiden markkinoihin, sillä se johtaa lentoasemien väliseen epäreiluun kilpailuun ja lopulta näillä lentoasemilla liikennöivien lentoyhtiöiden väliseen epäreiluun kilpailuun. Toimintatuet aiheuttavat epäreilua kilpailua Romanian lentoasemien välille ja vaikuttavat haitallisesti myös naapurimaissa, kuten Unkarissa, sijaitseviin lentoasemiin.

(59)

RAA on voittoa tavoittelematon yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, joka edustaa Romanian siviililentoasemia.

(60)

RAA:n menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä esittämät huomautukset koskevat pääasiassa infrastruktuuri-investointeja rahoittavaan valtiontukiohjelmaan liittyviä eri näkökohtia. RAA:n huomautusten pääsisältö on se, että Romanian useimpien alueellisten lentoasemien infrastruktuuri vaatii uudistamista ja on tasoltaan selvästi muiden EU:n jäsenvaltioiden lentoasemainfrastruktuuria heikompaa. RAA:n mukaan julkisen rahoituksen myöntäminen lentoasemainfrastruktuurin uudistamiseen on perusteltua, koska Romaniassa ei ole käyttökelpoisia ja luotettavia vaihtoehtoisia liikennemuotoja (ei moottoriteitä eikä suurnopeusjunia).

(61)

Cluj-Napocan lentoaseman mukaan paikallisen hallintoelimen sille myöntämää julkista rahoitusta käytettiin vain muiden kuin taloudellisten toimintojen tukemiseen, minkä vuoksi rahoitus jää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle.

(62)

Kyseiset tukisummat oli lentoaseman mukaan tarkoitettu kattamaan joidenkin lentoaseman tiloissa harjoitettavien, muiden kuin taloudellisten toimintojen, kuten rajavartioinnin, erikoisjoukkojen, tullin, poliisin ja erityisilmailuyksikön, kustannukset sekä tuki-infrastruktuurista ja -välineistä aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien niiden ylläpidosta, uudistamisesta ja hallinnasta aiheutuvat kustannukset, sekä lentoaseman lisäpalveluista, paloturvallisuudesta, ensiavusta ja turvallisuustoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Cluj-Napocan lentoaseman mukaan nämä kustannukset kuuluvat julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, minkä vuoksi ne eivät kuulu valtiontukea koskevien sääntöjen soveltamisalaan.

(63)

Lentoasema ilmoitti myös, ettei se kirjannut vuosina 2007–2009 toimintatappioita.

(64)

Romania toimitti komissiolle 17 päivänä lokakuuta 2011 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa asianomaisten osapuolten tutkinnan aikana esittämistä huomautuksista.

(65)

Huomautukset koskivat yksinomaan ilmoitettua infrastruktuuri-investointeja koskevaa valtiontukiohjelmaa, mutta osalla niistä on merkitystä tämän päätöksen kohteena olevien toimintatukien arvioinnin kannalta. Nämä huomautukset esitetään lyhyesti seuraavassa.

(66)

Romanian mukaan useimpien Romanian alueellisten lentoasemien vuotuinen liikennemäärä on alle 50 000 matkustajaa ja että millään näistä lentoasemista matkustajamäärä ei tule olemaan yli 300 000 matkustajaa vuoteen 2015 mennessä. Tällä perusteella Romania katsoo, ettei näille lentoasemille myönnettävä julkinen tuki todennäköisesti vaikuta kilpailuun eikä vääristä jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(67)

Romanian mukaan myöskään lentoasemien välinen etäisyys ei vaikuta millään tavoin niiden kehittymiseen. Tämä johtuu siitä, että matka-aika lentoasemalta toiselle on yleensä yli 2 tuntia, vaikka lineaarinen etäisyys olisikin alle 100 kilometriä, minkä vuoksi nämä lentoasemat eivät muodosta toinen toisilleen kilpailupainetta.

(68)

Kuten johdanto-osan 10 kappaleessa on selitetty, Romanian peruutettua ilmoituksensa suunnitellusta infrastruktuuri-investointien rahoitusohjelmasta muodollinen tutkintamenettely jatkui Romanian alueellisille lentoasemilleen vuosina 2007–2009 myöntämän julkisen rahoituksen osalta. Jäljempänä esitetty arviointi koskee näin ollen kyseistä toimenpidettä.

(69)

Koska komissio päätti 31 päivänä heinäkuuta 2015 käynnistää Cluj-Napocan lentoasemaa ja Târgu Mureșin lentoasemaa koskevan muodollisen tutkintamenettelyn (ks. johdanto-osan 39 kappale), komissio katsoo aiheelliseksi päättää käynnissä olevan tutkinnan kaikkien sen kohteena olevien lentoasemien osalta lukuun ottamatta Cluj-Napocan lentoasemaa ja Târgu Mureșin lentoasemaa. Komissio aikoo päättää tutkinnan SA.30931 näiden kahden lentoaseman osalta samanaikaisesti 31 päivänä heinäkuuta 2015 aloitettujen tutkintojen kanssa. Tästä syystä jäljempänä esitetty arvio koskee vain yhdelletoista muulle lentoasemalle myönnettyä tukea.

(70)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jollei SEUT-sopimuksessa toisin määrätä.

(71)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet ovat kumulatiivisia. Siten kaikkien edellä esitettyjen ehtojen on täytyttävä, jotta tutkinnan kohteina olevat toimenpiteet voidaan määritellä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Rahoitustuki on valtiontukea, jos se

(72)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission on ensin määritettävä, ovatko lentoasemien pitäjät SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä. Yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta (18). Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla.

(73)

Leipzig/Hallen lentoasemaa koskevassa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että tuomion Aéroports de Paris päivämäärästä (12 joulukuuta 2000) alkaen lentoasemien infrastruktuurin rahoitusta ei ole enää ollut syytä jättää valtiontukisääntöjen soveltamisen ulkopuolelle.

(74)

Tästä syystä komissio katsoo, että lentoaseman pitäjä on harjoittanut taloudellista toimintaa vähintään joulukuun 12 päivästä joulukuuta 2000 lähtien ja että se on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys (ks. myös vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 29 kohta).

(75)

Vaikka lentoaseman pitäjien on katsottava olevan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä vähintään joulukuun 12 päivästä 2000 lähtien, on kuitenkin muistettava, että kaikki lentoaseman pitäjän toiminnot eivät välttämättä ole luonteeltaan taloudellisia (ks. myös vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 34 kohta) (19).

(76)

Unionin tuomioistuin on todennut, että toiminta, joka kuuluu tavallisesti julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, ei ole luonteeltaan taloudellista eikä siten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan.

(77)

Siksi yleisen edun piiriin kuuluvan toiminnan tai suoraan tällaiseen toimintaan liittyvän infrastruktuurin rahoittaminen ei yleensä ole valtiontukea (20). Sellaiset lentoasematoiminnot kuin lennonjohto, poliisi, tulli, palontorjunta ja toimet, jotka ovat tarpeen siviili-ilmailun suojelemiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta, sekä investoinnit, jotka liittyvät tämän toiminnan harjoittamisessa tarvittavaan infrastruktuuriin ja laitteisiin, eivät yleensä ole luonteeltaan taloudellisia (ks. myös vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 35 kohta) (21).

(78)

Muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa perusteetonta syrjintää lentoyhtiöiden ja lentoasemien pitäjien välillä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan edusta on kyse silloin, kun viranomaiset vapauttavat yritykset sellaisista kustannuksista, jotka ovat olennainen osa niiden taloudellista toimintaa (22). Jos tietyssä oikeusjärjestelmässä on tavallista, että lentoyhtiöt ja lentoaseman pitäjät vastaavat tiettyjen palveluiden kustannuksista, kun taas joidenkin muiden samaa palvelua saman viranomaisen lukuun tarjoavien lentoyhtiöiden tai lentoaseman pitäjien ei tarvitse vastata kyseisistä kustannuksista, viimeksi mainituille saattaa koitua etua, vaikka kyseisiä palveluita sinänsä pidettäisiin muuna kuin taloudellisena toimintana (ks. myös vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 37 kohta).

(79)

Romania ei missään vaiheessa väittänyt, että rahoituksella olisi katettu jollekin tässä päätöksessä tarkasteltavana olevista alueellisista lentoasemista koituvia kustannuksia, jotka voitaisiin lukea yleisen edun piiriin kuuluviksi kustannuksiksi. Myöskään mikään lentoaseman pitäjistä ei ole tutkinnan aikana esittänyt tällaisia väitteitä Cluj-Napocan lentoasemaa lukuun ottamatta. Itse asiassa korvausjärjestely on laadittu kattamaan lentoasemien tulojen ja tappioiden välinen erotus tekemättä eroa yleisen edun piiriin kuuluvien kustannusten ja muuntyyppisten kustannusten välille. Tämä kysymys voidaan jättää avoimeksi Cluj-Napocan lentoaseman ja Târgu Mureșin lentoaseman osalta, sillä tällä päätöksellä ei päätetä niitä koskevaa tutkintaa. Muiden lentoasemien osalta komissio katsoo, että toimenpiteet eivät muodosta korvausta yleisen edun piiriin kuuluvista kustannuksista.

(80)

Valtiontuen käsitettä sovelletaan mihin tahansa suoraan tai välillisesti myönnettyyn etuun, joka on rahoitettu valtion varoin joko itse valtion toimesta tai siirretyn toimivallan nojalla välittäjänä toimivan elimen toimesta. Näin ollen valtiontuen käsitettä sovelletaan myös kaikkiin jäsenvaltioiden alueellisten tai paikallisten viranomaisten myöntämiin etuihin kyseisten viranomaisten asemasta tai kuvauksesta riippumatta (23).

(81)

Tässä tapauksessa rahoituksen myöntää suoraan valtio tai paikallisviranomaiset omista varoistaan. Siksi komissio katsoo, että kaikki tarkasteltavana olevat toimenpiteet on myönnetty valtion varoista ja voidaan katsoa valtion toiminnaksi.

(82)

Lentoaseman pitäjille myönnetyn julkisen rahoituksen tavoitteena oli hyvittää tappioita, jotka olivat aiheutuneet niiden tavanomaisesta toiminnasta. Mikään komission saatavilla olevassa tosiasioihin perustuvassa näytössä taikka Romanialta tai kolmansilta osapuolilta saaduissa huomautuksissa ei viittaa siihen, että tuen myöntäneet viranomaiset olisivat voineet odottaa rahoitustoimenpiteiltä taloudellista tuottoa päättäessään niiden myöntämisestä. Tästä syystä tarkasteltavat toimenpiteet eivät ole markkinataloustoimijaperiaatteen mukaisia.

(83)

Tutkinnan aikana Romania väitti, että riidanalainen julkinen rahoitus olisi korvausta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjoamisesta.

(84)

Kun on kyse yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tarjoavista yrityksistä, voidakseen määrittää, muodostavatko tarkasteltavat toimenpiteet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen edun, komission on selvitettävä, täyttyvätkö yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Altmark vahvistamat kriteerit (24). Altmark-kriteerit voidaan tiivistää seuraavasti:

(85)

Näiden neljän kriteerin on täytyttävä kumulatiivisesti. Jos jokin kriteereistä ei täyty, ei voida siis väittää Altmark-tuomion perusteella, että tarkasteltaviin toimenpiteisiin ei liity taloudellista etua.

(86)

Ensimmäisen Altmark-kriteerin vaatimus on yhtenevä SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan mukaisen selkeää toimeksiantoasiakirjaa ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen määrittelyä koskevan vaatimuksen kanssa (25).

(87)

SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohtaa sovelletaan vain ”[y]rityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja”. Unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti korostanut toimeksiantoasiakirjan tarpeellisuutta (26). Tästä syystä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen selkeän määrittelyn tarve on olennainen ja erottamaton osa toimeksiannon ajatusta ja johtuu suoraan SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdasta.

(88)

Vuonna 2001 annetussa yleishyödyllisiä palveluita koskevassa tiedonannossa komissio korosti yhteyttä selkeän määrittelyn, toimeksiannon sekä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävän korvauksen tarpeellisuuden ja suhteellisuuden välillä SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 nojalla (27). Tiedonannon 22 kohdassa tarkennetaan näin: ”[j]otta 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta voidaan soveltaa, julkisen palvelun tehtävä on määriteltävä selvästi ja tehtävän on perustuttava julkisen vallan päätökseen […]. Tämä velvoite on tarpeen oikeusvarmuuden ja avoimuuden varmistamiseksi kansalaisten suhteen ja se on välttämätön komission tekemää suhteellisuusarviointia varten.” Toimeksianto ja määrittely ovat siis looginen edellytys korvausten suhteellisuuden mielekkäälle arvioinnille. Unionin tuomioistuimet ovat johdonmukaisesti korostaneet, että julkisen palvelun velvoitteiden on oltava selkeästi määritellyt, jos sovelletaan poikkeusta Altmark-tuomioon tai SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohta (28).

(89)

Myös Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävään korvaukseen vuonna 2011 annetussa komission tiedonannossa (29) tarkennetaan, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut ja julkisen palvelun velvoitteet on määriteltävä selvästi etukäteen. Jotta SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohtaa voitaisiin soveltaa, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu on tiedonannon 51 kohdan mukaan annettava yhden tai useamman yrityksen hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion on täytynyt antaa kyseisten yritysten hoidettavaksi erityistehtävä. Ensimmäinen Altmark-kriteeri edellyttää, että yrityksellä on hoidettavanaan julkisen palvelun velvoite. Altmark-oikeuskäytännön noudattaminen edellyttää siis julkisen palvelun toimeksiantoa, jossa määritellään asianomaisen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoajan velvollisuudet sekä kyseisen palvelun hoitamisen tälle yritykselle antaneen viranomaisen velvollisuudet. Tiedonannon 52 kohdan mukaan julkista palvelua koskeva toimeksianto on tehtävä yhdellä tai usealla asiakirjalla, joissa on täsmennettävä ainakin julkisen palvelun velvoitteet, yritys ja tarvittaessa alue sekä asianomaisen viranomaisen yritykselle mahdollisesti myöntämien yksin- tai erityisoikeuksien luonne.

(90)

Tässä asiassa Romania väitti, että asianomaisille lentoasemille vuosina 2007–2009 myönnetty julkinen rahoitus oli korvausta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tarjoamisesta. Romania väitti, että hallituksen päätöksessä 398/1997 määriteltiin selvällä ja läpinäkyvällä tavalla julkisen palvelun velvoitteet, korvauksen laskennassa huomioitavat parametrit sekä järjestelyt, joilla vältetään liiallisen korvauksen myöntäminen.

(91)

Hallituksen päätöksessä 398/1997 säädetään, että päätöksessä lueteltujen lentoasemien toiminta- ja pääomakustannukset katetaan omin varoin, joita täydennetään julkisella rahoituksella, sekä luetellaan kaikkien asianomaisten lentoasemien pitäjien vastuulle kuuluvat toiminnot (toimintoja ei siis luetella lentoasemakohtaisesti). Päätöksessä ei kuitenkaan aseteta selkeitä julkisen palvelun velvoitteita millekään lentoaseman pitäjälle.

(92)

Constanțan lentoaseman osalta hallituksen päätöksessä 523/1998 säädetään, mitä kustannuksia voidaan täydentää tai kattaa kokonaan julkisella rahoituksella, sekä luetellaan toiminnot, jotka lentoaseman pitäjän on hoidettava, mutta siinä ei aseteta selkeitä julkisen palvelun velvoitteita millekään lentoaseman pitäjälle.

(93)

Romanian väite, jonka mukaan lentoasemapalvelut olisivat olennaisia kutakin lentoasemaa ympäröivän alueen taloudellisen kehityksen kannalta tai niiden avulla pyrittäisiin täyttämään strategisia turvallisuustavoitteita, ei riitä osoittamaan, että tuensaajille olisi asianmukaisella tavalla annettu hoidettavaksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu siinä määrin, että voitaisiin puhua julkisen palvelun velvoitteesta.

(94)

Komissio jättää avoimeksi kysymyksen siitä, voidaanko kyseiset lentoasemat katsoa tosiasiallisiksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviksi palveluiksi, sillä tämän arvioiminen ei ole välttämätöntä, koska, kuten edellä on kerrottu, julkisen palvelun velvoitteita ei ole määritelty selvästi toimeksiantoasiakirjassa. Tästä syystä komission ei tarvitse ottaa kantaa tähän kysymykseen.

(95)

Näin ollen tarkasteltavat toimenpiteet eivät ole ensimmäisen Altmark-kriteerin mukaisia.

(96)

Neljännen Altmark-kriteerin mukaan korvauksen suuruus on rajattava välttämättömään vähimmäismäärään, jotta sitä ei katsota valtiontueksi. Kriteeri täyttyy, jos korvauksen saaja on valittu julkisella tarjouskilpailulla, jossa on mahdollista valita se ehdokas, joka kykenee tuottamaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut julkisyhteisön kannalta vähäisimmin kustannuksin, tai vaihtoehtoisesti jos korvaus on laskettu tarkastelemalla tehokkaan yrityksen kustannuksia.

(97)

Tässä asiassa tuensaajia ei ole valittu julkisella tarjouskilpailulla. Lisäksi ei ole näyttöä siitä, että korvauksen taso olisi määritetty tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä, kun otetaan huomioon toiminnasta saadut tulot ja näiden velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto (virheellinen määritelmä – ks. johdanto-osan 86–95 kappale). Komissio katsoo tästä syystä, ettei voida osoittaa, että kyseinen julkinen rahoitus olisi määritetty tehokkaan yrityksen kustannusten perusteella.

(98)

Näin ollen tarkasteltavat toimenpiteet eivät ole neljännen Altmark-kriteerin mukaisia.

(99)

Koska ensimmäinen ja neljäs Altmark-kriteeri eivät täyty, komissio katsoo, että unionin tuomioistuimen asiassa Altmark asettamat neljä kriteeriä eivät täyty tarkasteltavana olevassa asiassa kumulatiivisesti. Koska myöskään markkinataloustoimijaperiaatetta ei ole noudatettu, kuten edellä johdanto-osan 82 kappaleessa on todettu, tarkasteltavat toimenpiteet ovat tuottaneet lentoaseman pitäjille taloudellista etua.

(100)

Lisäksi tämä taloudellinen etu on valikoiva, sillä se on suunnattu tietyille yrityksille, jotka kuuluvat tietylle talouden sektorille, toisin sanoen lentoasemille.

(101)

Lentoasemien välistä kilpailua voidaan arvioida lentoyhtiöiden käyttämien valintaperusteiden avulla vertaamalla sellaisia tekijöitä kuin lentoasemien tarjoamat lentoasemapalvelut ja niiden asiakkaat, alueen väestö tai taloudellinen toiminta, ruuhkat, maaliikenneyhteydet sekä lentoaseman infrastruktuurin ja palvelujen käytöstä perittävät maksut ja käyttöön sovellettavat yleiset kaupalliset ehdot (ks. vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 43 kohta).

(102)

Lentoaseman pitäjät kilpailevat lentoaseman infrastruktuurin hallinnoinnista, mukaan lukien paikalliset ja alueelliset lentoasemat. Lentoaseman julkinen rahoitus voi sen vuoksi vääristää kilpailua lentoaseman infrastruktuurin hallintamarkkinoilla. Lisäksi lentoasemien julkinen rahoitus voi vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan lentoliikenteen markkinoilla unionissa. Lentoasemien julkinen rahoitus voi vaikuttaa myös kuljetusmuotojen väliseen kilpailuun (ks. vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 44 kohta).

(103)

Sen vuoksi tarkasteltavat toimenpiteet vääristivät kilpailua tai vähintäänkin uhkasivat vääristää kilpailua ja vaikuttivat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(104)

Edellä esitetyn huomioon ottaen komissio päättelee, että tarkasteltavat toimenpiteet ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea kyseisille lentoasemille.

(105)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 3.2.2 kohdassa ”Tuen tyyppi: voimassa oleva vai uusi tuki” (johdanto-osan 93–95 kappale) tehty arviointi siitä, pitäisikö tuki katsoa voimassa olevaksi vai uudeksi tueksi Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista tehdyn asiakirjan liitteen V määräysten nojalla, pysyy voimassa. Näin ollen toimenpiteitä ei katsota voimassa olevaksi tueksi.

(106)

Tarkasteltavat toimenpiteet pantiin täytäntöön ennen komission muodollista hyväksyntää. Siitä syystä ne ovat sääntöjenvastaista tukea, elleivät ne täytä jonkin sellaisen unionin säädöksen edellytyksiä, jolla mahdollistetaan ryhmäpoikkeus SEUT-sopimuksen 108 artiklassa säädetystä ilmoitusvelvollisuudesta joillekin tukityypeille. Tässä asiassa ainoa säädös, joka olisi voinut mahdollistaa tällaisen poikkeuksen, on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehty päätös.

(107)

Tutkinnan aikana Romania on väittänyt, että kyseisille 13 lentoasemalle myönnetty tuki täyttää näiden toimenpiteiden myöntämishetkellä voimassa olleen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyn päätöksen edellytykset.

(108)

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehtyä päätöstä sovellettiin lentoasemiin,

(109)

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehtyä päätöstä sovellettiin ainoastaan julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävään tukeen, jota myönnetään todellisiin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin. Jotta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta maksettavaan korvaukseen voitaisiin soveltaa tätä poikkeusta, korvauksen on täytettävä myös päätöksen 4, 5 ja 6 artiklassa säädetyt yksityiskohtaiset edellytykset (31).

(110)

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyn päätöksen 4 artiklassa edellytetään, että vastuu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta annetaan yritykselle yhdellä tai useammalla virallisella asiakirjalla, jossa ilmoitetaan muun muassa julkisen palvelun velvoitteiden luonne ja kesto, korvauksen laskennassa, valvonnassa ja tarkistamisessa käytettävät parametrit sekä järjestelyt liiallisten korvausten välttämiseksi ja takaisin maksamiseksi. Kyseisen päätöksen 5 artiklassa säädetään, että korvauksen määrä ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, kun otetaan huomioon tähän liittyvät tulot ja kohtuullinen tuotto. Kyseisen päätöksen 6 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan tekemään säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, ettei yrityksille makseta 5 artiklan mukaisesti määritetyn määrän ylittäviä korvauksia.

(111)

Kuten 7.1.4.1 kohdassa on todettu, Romania ei ole pystynyt osoittamaan, että lentoaseman pitäjille olisi annettu toimeksi selvästi määritellyt julkisen palvelun velvoitteet väitetyillä toimeksiantoasiakirjoilla, joita Romania käytti perusteena, toisin sanoen hallituksen päätöksillä 398/1997 ja 523/1998. Tästä syystä 4 artiklan vaatimukset eivät täyty.

(112)

Näin ollen kyseisille yhdelletoista lentoaseman pitäjälle myönnettyä tukea ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvana eikä siihen voida soveltaa ilmoitusvaatimusta koskevaa poikkeusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyn päätöksen perusteella.

(113)

Komission päätöksen 2012/21/EU (jäljempänä ’yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskeva vuoden 2011 päätös’ (32)), 10 artiklan mukaan kaikki ennen kyseisen päätöksen voimaantuloa käyttöön otettu tuki, joka ei ollut yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyn päätöksen mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa ja jota ei ollut vapautettu ilmoitusvaatimuksesta, voidaan todeta sisämarkkinoille soveltuvaksi ja vapauttaa ennakkoilmoitusvaatimuksesta, jos tuki täyttää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevassa vuoden 2011 päätöksessä asetetut edellytykset. Edellä 7.1.4.1 kohdassa esitettyjä syitä vastaavista syistä tuki ei täytä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan vuoden 2011 päätöksen 4, 5 ja 6 artiklassa asetettuja vaatimuksia, jotka vastaavat suurelta osin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyn päätöksen 4, 5 ja 6 artiklaa. Tästä syystä tukea ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvana eikä siihen voida soveltaa ilmoitusvaatimusta koskevaa poikkeusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan vuoden 2011 päätöksen perusteella.

(114)

Näin ollen tarkasteltavana olevat toimenpiteet ovat sääntöjenvastaista valtiontukea.

(115)

Edellä esitetyistä syistä tukea ei voida todeta sisämarkkinoille soveltuvaksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehdyn päätöksen ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan vuoden 2011 päätöksen perusteella. Näin ollen komissio arvioi tarkasteltavien toimenpiteiden soveltuvuuden yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevissa vuoden 2011 puitteissa ja vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoissa asetettujen edellytysten perusteella, sillä nämä ovat ilmeisesti ainoat oikeusperustat, joiden nojalla tarkasteltavat toimenpiteet olisi kenties mahdollista todeta sisämarkkinoille soveltuviksi.

(116)

SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa määrätään, että ”[y]rityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa unionin etujen kanssa.”

(117)

Artiklassa sallitaan poikkeus SEUT-sopimuksen 107 artiklassa määrätystä valtiontukea koskevasta kiellosta sillä edellytyksellä, että tuki on välttämätöntä ja oikeasuhteista yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisen takaamiseksi hyväksyttävissä olevin taloudellisin edellytyksin. SEUT-sopimuksen 106 artiklan 3 kohdan mukaan on komission tehtävä huolehtia tämän artiklan soveltamisesta, muun muassa määrittelemällä, millä edellytyksillä välttämättömyyden ja suhteellisuuden kriteerit sen mukaan täyttyvät.

(118)

Ennen tammikuun 31 päivää 2012 julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön puitteet, jäljempänä ’yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevat vuoden 2005 puitteet’ (33), ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vuonna 2005 tehty päätös muodostivat käytännön, jonka mukaisesti komissio soveltaa SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa vahvistettua poikkeusta.

(119)

Tammikuun 31 päivänä 2012 tuli voimaan uusi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskeva paketti, johon sisältyivät julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat Euroopan unionin puitteet (2011), jäljempänä ’yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevat vuoden 2011 puitteet’ (34), ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskeva vuoden 2011 päätös.

(120)

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien vuoden 2011 puitteiden 69 kohdan mukaan ”[k]omissio soveltaa tässä tiedonannossa vahvistettuja periaatteita sääntöjenvastaiseen tukeen, josta se tekee päätöksen 31 päivän tammikuuta 2012 jälkeen, vaikka tuki olisi myönnetty jo ennen kyseistä päivämäärää.”

(121)

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien vuoden 2011 puitteiden 16 kohdassa asetetaan vaatimukset, joiden perusteella yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu voidaan katsoa pätevästi toimeksi annetuksi. Erityisesti puitteiden 16 kohdan a alakohdassa vaaditaan, että toimeksiantoasiakirjassa on kuvattava julkisen palvelun velvoitteiden sisältö ja kesto. Näin ollen samoista syistä, jotka on esitetty jo 7.1.4.1 ja 7.3 kohdassa, tukea ei voida katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien vuoden 2011 puitteiden nojalla.

(122)

Tästä syystä komissio katsoo, että tarkasteltavana olevaa tukitoimenpidettä ei voida todeta sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan perusteella.

(123)

Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoja sovelletaan lentoasemille ennen huhtikuun 4 päivää 2014 myönnettyyn toimintatukeen (35). Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoissa on asetettu lentoasemille myönnettävälle toimintatuelle soveltuvuuskriteerit, joita sovelletaan sen mukaan, onko tuki myönnetty ennen suuntaviivojen voimaantulopäivää, joka on 4. huhtikuuta 2014, vai sen jälkeen (36).

(124)

Ennen vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen voimaantuloa eli ennen huhtikuun 4 päivää 2014 myönnetty toimintatuki voidaan todeta sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(125)

Romanian alueellisille lentoasemille myönnettyjen toimintatukitoimenpiteiden tavoitteena oli tarjota lentoasemille riittävästi pääomaa, jotta nämä voisivat jatkaa toimintaansa kannattavasti. Romanian mukaan alueellisilla lentoasemilla on merkittävä rooli vaikutusalueiden liikenneyhteyksien edistämisessä ja tarkasteltavana olevalla rahoituksella parannetaan lentoasemien turvallisuutta ja tehokkuutta ja edistetään samalla laajempien alueellisten kehittämistavoitteiden saavuttamista. Lisäksi käytännöllisin tapa matkustaa näille alueille / näiltä alueilta on lentoliikenne, koska maitse matkustamiseen menee Romaniassa huomattavasti enemmän aikaa heikon maantie- ja raideinfrastruktuurin takia.

(126)

Komissio huomauttaa kuitenkin, että joidenkin tutkinnan kohteena olleiden lentoasemien välisen lyhyen etäisyyden vuoksi lentoasemainfrastruktuurin mahdollinen päällekkäisyys voi heikentää perusteita sille, että näiden lentoasemien rahoittaminen edistäisi selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista. Tästä syystä komission on arvioinnissaan todettava, että näiden lentoasemien rahoittaminen ei johda lentoasemainfrastruktuurin päällekkäisyyteen samalla vaikutusalueella.

(127)

Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoissa ’lentoaseman vaikutusalueella’ tarkoitetaan maantieteellisten markkinoiden rajaa, joka on yleensä noin 100 kilometrin etäisyydellä tai noin 60 minuutin auto-, linja-auto-, juna- tai suurnopeusjunamatkan päässä. Tietyn lentoaseman vaikutusalueen määrittelyssä on huomioitava kunkin lentoaseman erityispiirteet. Vaikutusalueen koko ja muoto vaihtelevat lentoaseman erityispiirteiden mukaan, joita ovat muun muassa sen liiketoimintamalli, sijainti ja määräpaikat.

(128)

Kuten johdanto-osan 24 kappaleessa on todettu, tässä arvioinnissa tarkastelluista lentoasemista ainoat, joiden vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 25 kohdan 12 alakohdassa määritellyllä vaikutusalueella eli enintään 100 kilometrin etäisyydellä tai 60 minuutin auto-, linja-auto-, juna- tai suurnopeusjunamatkan päässä sijaitsee toinen lentoasema, ovat Arad, Baia Mare, Satu Mare, Constanța ja Oradea. Kaikkien muiden lentoasemien osalta komissio katsoo, että tuella edistettiin kansalaisten liikkuvuuden ja lentoasemien sijaintialueiden liikenneyhteyksien kannalta välttämättömän infrastruktuurin toiminnassa pitämistä ottaen erityisesti huomioon tie- ja raideinfrastruktuurin huono kunto. Kyseisten lentoasemien osalta tuella siis edistettiin unionin yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista. Muiden lentoasemien osalta komissio esittää seuraavat huomiot.

(129)

Aradin lentoasema sijaitsee vain 50 kilometrin eli 40 minuutin automatkan päässä Timișoarasta.

(130)

Timișoaran ja Aradin lentoasemilla oli erilaiset liiketoimintamallit vuosina 2007–2009. Timișoara oli vakiintunut lentoasema, jonka noudattama liiketoimintamalli poikkesi merkittävästi Aradin lentoaseman liiketoimintamallista. Timișoaran lentoasemalla liikennöitiin pääasiassa alueellisten ja kansainvälisten täyden palvelun lentoliikenteen harjoittajien reittilentoja Timișoarasta useisiin Romanian ja Euroopan kaupunkeihin (43), kun taas Aradin liiketoimintamalli perustui halpaliikenteeseen, kuten johdanto-osan 28 ja 31 kappaleessa mainitaan. Nämä kaksi lentoasemaa jatkoivat toimintaansa noudattaen eri liiketoimintamalleja vuodesta 2009 eteenpäin siten, että halpaliikenne romahti ja lopulta loppui kokonaan Aradin lentoasemalla (lentoasemalla oli vain 8 632 matkustajaa vuonna 2015, ja julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan siellä ei ollut lainkaan kaupallista matkustajaliikennettä vuonna 2016) mutta lisääntyi Timișoaran lentoasemalla. Se, että Timișoaran ja Aradin lentoasemien liiketoimintamallit poikkesivat toisistaan tarkasteluajanjaksolla ja sen jälkeen, viittaa siihen, että lentoasemien keskinäinen korvattavuus oli puutteellinen.

(131)

Ilmailusuuntaviivojen 85 kohdan mukaan kannattamattomien lentoasemien päällekkäisyys tai käyttämättömän lisäkapasiteetin luominen ei edistä yhteisen edun mukaista tavoitetta. Tässä suhteessa komissio huomauttaa, että Timișoaran lentoasema oli kannattava tarkasteluajanjaksolla. Sen lisäksi Timișoaran lentoasema investoi vuosina 2007–2010 useisiin terminaaleihin lisätäkseen kapasiteettiaan ja vastatakseen lisääntyneen lentoliikenteen tarpeisiin (esimerkiksi kansainvälisten lentojen terminaalin laajentaminen ja uudistaminen vuonna 2007 ja kotimaanlentojen terminaalin laajentaminen vuosina 2008–2010). Näin ollen Timișoaran lentoaseman, joka oli jo huomattavasti suurempi, oli pakko investoida voidakseen kasvaa, joten on epätodennäköistä, että Timișoara olisi voinut ottaa hoitaakseen Aradin liikenteen ilman lisäinvestointeja, jos Arad ei olisi saanut tukea. Tämä antaa lisäviitteitä siitä, että näiden kahden lentoaseman keskinäinen korvattavuus on puutteellinen.

(132)

Edellä johdanto-osan 130 ja 131 kappaleessa esitettyjen argumenttien valossa komissio katsoo, että vaikka Aradin lentoasema sijaitsee samalla vaikutusalueella kuin Timișoaran lentoasema, näiden lentoasemien välillä ei ole päällekkäisyyttä.

(133)

Edellä esitetyn perusteella komissio voi todeta, että Aradin lentoasemalle myönnetty tuki edisti kansalaisten liikkuvuutta ja lentoaseman sijaintialueen liikenneyhteyksiä, minkä vuoksi se palveli hyvin määriteltyä yhteisen edun mukaista tavoitetta.

(134)

Baia Maren ja Satu Maren lentoasemat sijaitsevat 76 kilometrin etäisyydellä toisistaan ja molemmilla liikennöitiin pääasiassa Romanian kansallisen lentoyhtiön, TAROMin, reittilentoja Bukarestiin. Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan TAROM liikennöi Baia Maren lentoasemalla vuosina 2007–2009 useita viikoittaisia lentoja Bukarestiin, Austrian Airlines liikennöi lentoja yhteen kohteeseen (Wieniin) huhtikuusta 2008 helmikuuhun 2009 ja Blueair liikennöi kolmeen eurooppalaiseen kohteeseen vain parin kuukauden ajan (lokakuusta joulukuuhun 2009). TAROM liikennöi myös useita viikoittaisia lentoja Satu Maren lentoasemalta Bukarestiin. Alueen tieinfrastruktuurin huonon kunnon vuoksi näiden lentoasemien välinen matkustusaika maanteitse on 1 tunti ja 10 minuuttia; tämä ylittää 60 minuutin matkustusaikakriteerin, jota vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoissa käytetään lentoaseman vaikutusalueen rajaamiseen.

(135)

Kuten johdanto-osan 34 ja 35 kappaleessa on todettu, nämä lentoasemat poikkeavat erilaisen infrastruktuurinsa vuoksi toisistaan siinä, minkä kokoiset ilma-alukset voivat liikennöidä niillä säännöllisesti.

(136)

Edellä johdanto-osan 134 ja 135 kappaleessa esitettyjen argumenttien valossa voidaan näin ollen todeta, että vaikka nämä kaksi lentoasemaa sijaitsevat alle 100 kilometrin etäisyydellä toisistaan, minkä perusteella ne kuuluisivat vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen määritelmän mukaan samaan vaikutusalueeseen, komissio katsoo, ettei niiden välillä ole päällekkäisyyttä.

(137)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että näiden kahden lentoaseman saamat tuet edistivät hyvin määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista lisäämällä liikkuvuutta ja parantamalla liikenneyhteyksiä alueilla, joilla nämä lentoasemat sijaitsevat.

(138)

Constanțan lentoasema sijaitsee 45 kilometrin ja 30 minuutin matkan päässä Tuzlan lentoasemasta. Constanțan lentoasema tarjosi vuosina 2007–2009 reittilentoja useisiin eurooppalaisiin kohteisiin, minkä vuoksi sillä oli erilainen liiketoimintamalli kuin Tuzlalla, joka ei tarjonnut lainkaan lentoasemapalveluita kaupalliselle ilmailulle, vaan keskittyi erikoislentoihin (esimerkiksi maanviljelyn ja mainonnan tarpeisiin sekä harrastus-, koulutus- ja hätälentoihin). Tästä syystä Tuzlan lentoasemaa ei voida katsoa vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 25 kohdan 6 alakohdassa tarkoitetuksi ’lentoasemaksi’ eikä sen ja Constanțan lentoaseman välillä ole näin ollen päällekkäisyyttä, vaikka ne sijaitsevat samalla vaikutusalueella.

(139)

Tämän perusteella komissio toteaa, että Constanțan lentoaseman saama tuki edisti hyvin määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista lisäämällä liikkuvuutta ja parantamalla liikenneyhteyksiä alueella, jolla lentoasema sijaitsee.

(140)

Oradea sijaitsee 80 kilometrin päässä Debrecenistä (Unkarissa), mutta niiden välinen matka-aika on vähintään puolitoista tuntia (Schengen-alueen ulkorajan ylittämisen vuoksi).

(141)

Sen lisäksi näillä lentoasemilla oli vuosina 2007–2009 erilaiset liiketoimintamallit, sillä Oradealla liikennöitiin alueellisten ja kansallisten täyden palvelun lentoliikenteen harjoittajien kotimaisia lentoja, kun taas Debrecenin lentoasema panosti tuolloin tilauslentoihin (halpaliikenne on lisääntynyt vasta viime vuosina). Tämä viittaa siihen, että näiden lentoasemien keskinäinen korvattavuus oli tarkastelu ajanjaksolla puutteellinen. Vaikka nämä kaksi lentoasemaa sijaitsevat alle 100 kilometrin etäisyydellä toisistaan, minkä perusteella ne kuuluisivat vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen määritelmän mukaan samaan vaikutusalueeseen, komissio toteaa, ettei niiden välillä ole päällekkäisyyttä.

(142)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Oradean lentoaseman saama tuki edisti hyvin määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista lisäämällä liikkuvuutta ja parantamalla liikenneyhteyksiä alueella, jolla lentoasema sijaitsee.

(143)

Tuen tarpeellisuuden osalta vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 116 kohdassa edellytetään, että toimintatuella saadaan aikaan sellainen merkittävä parannus, johon ei päästä markkinoiden omin toimin. Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 120 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on osoitettava, että tuki on tarkoituksenmukaista aiotun tavoitteen saavuttamiseksi tai niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joihin tuella on tarkoitus puuttua. Tämä toteutuu, jos ilman tarkasteltavana olevaa tukea kyseiset Romanian lentoasemat olisivat todennäköisesti joutuneet poistumaan markkinoilta, minkä seurauksena Romanian alueet olisivat jääneet ilman liikenneinfrastruktuuria, jolla on merkittävä vaikutus niiden liikenneyhteyksiin ja kehitykseen, tai olisivat joutuneet vähentämään toimintaansa huomattavasti. Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen mukaan pienillä lentoasemilla voi olla vaikeuksia toimintansa rahoituksessa ilman julkisia varoja. Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 118 kohdan mukaan lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 200 000 matkustajaa, eivät ehkä pysty kattamaan suurta osaa toimintakustannuksistaan. Tältä osin komissio huomauttaa, että tarkasteltavana olevien 11 lentoaseman matkustajamäärät olivat vuosina 2007–2009 alle 200 000 matkustajaa.

(144)

Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 124 kohdan mukaan toimintatuella on kannustava vaikutus, jos on todennäköistä, että lentoaseman taloudellisen toiminnan määrä vähenisi huomattavasti ilman tukea, ottaen huomioon mahdollinen investointituki ja liikenteen määrä. Tarkasteltavassa asiassa tuensaajien toiminta olisi ilman tukea vähentynyt huomattavasti tai jopa loppunut kokonaan kattamattomien tappioiden vuoksi. Jotta lentoasemille myönnetty toimintatuki olisi oikeasuhteista, sen olisi vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 125 kohdan mukaan rajattava välttämättömään vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuetun toiminnan toteuttamiseksi. Tarkasteltavat toimenpiteet oli rajattu siihen, mikä oli välttämätöntä tappioiden kattamiseksi ja lentoasemien kannattavan toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi.

(145)

Näin ollen komissio toteaa, että kaikki toimintatuki oli välttämätöntä ja rajoittui välttämättömään vähimmäismäärään, joka tarvittiin tuetun toiminnan toteuttamiseksi.

(146)

Kuten johdanto-osan 24 kappaleessa on todettu, tämän arvioinnin kohteena olleista lentoasemista ainoat, joista alle 100 kilometrin etäisyydellä tai 60 minuutin auto-, linja-auto-, juna- tai suurnopeusjunamatkan päässä sijaitsee toinen lentoasema, ovat Arad, Baia Mare, Satu Mare, Constanța ja Oradea. Kuten johdanto-osan 128 kappaleessa on kerrottu, kaikkien muiden lentoasemien osalta komissio katsoo, että tuella edistettiin kansalaisten liikkuvuuden ja lentoasemien sijaintialueiden liikenneyhteyksien kannalta välttämättömän infrastruktuurin toiminnassa pitämistä ottaen erityisesti huomioon tie- ja raideinfrastruktuurin huono kunto. Kyseisten lentoasemien osalta tuella siis edistettiin unionin yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista, eikä siitä aiheutunut kohtuutonta kilpailun vääristymistä. Muiden lentoasemien osalta komissio esittää seuraavat huomiot.

(147)

Komissio huomauttaa, että tarkasteluajanjaksolla Aradin lentoasemalla oli hyvin vähän liikennettä sekä absoluuttisesti mitattuna että verrattuna Timișoaran lentoasemaan, joka sijaitsee 50 kilometrin ja 40 minuutin matkan päässä. Aradin lentoaseman vuotuinen matkustajamäärä oli tarkasteluajanjaksolla 67 183–128 835 matkustajaa, kun taas Timișoaran lentoaseman vuotuinen matkustajamäärä oli 859 329–991 758 matkustajaa. Aradin lentoaseman liikennemäärä oli vuonna 2007 vain 7,8 prosenttia Timișoaran lentoaseman liikennemäärästä; vuonna 2008 se oli 14,5 prosenttia ja vuonna 2009 se oli 8,8 prosenttia. Aradin lentoaseman saaman tuen kilpailuvaikutus Timișoaran lentoasemaan on ollut näiden kahden lentoaseman liikennemäärien perusteella hyvin pieni (44). Yleisesti ottaen tuen vaikutukset kilpailuun ovat olleet väistämättä vaatimattomia lentoaseman vähäisen liikennemäärän vuoksi. Myöskään näiden kahden lentoaseman liikennemäärien muutokset eivät näytä korreloivan keskenään. Aradin lentoaseman liikenne, joka oli 67 183 matkustajaa vuonna 2007, lisääntyi 128 835 matkustajaan vuonna 2008 ja väheni noin 88 147 matkustajaan vuonna 2009; samaan aikaan Timișoaran lentoaseman liikennemäärä kasvoi tasaisesti (859 329 matkustajaa vuonna 2007, 886 083 matkustajaa vuonna 2008 ja 991 758 matkustajaa vuonna 2009) (45). Korrelaation puuttuminen viittaa siihen, että nämä kaksi lentoasemaa palvelivat eri tarpeita ja markkinasegmenttejä ja että niiden välillä ei ollut päällekkäisyyttä.

(148)

Kun otetaan lisäksi huomioon, että Timișoaran lentoasema oli kannattava vuosina 2007–2009 ja teki investointeja lisätäkseen kapasiteettiaan, on epätodennäköistä, että Aradin lentoaseman saamalla tuella olisi ollut olennainen vaikutus Timișoaran lentoaseman toimintoihin.

(149)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tuen aiheuttamat kilpailun vääristymät olivat vähäisiä ja jäivät pienemmiksi kuin tuen myönteinen vaikutus liikkuvuuteen ja liikenneyhteyksiin.

(150)

Koska liikennemäärät olivat Baia Maren ja Satu Maren lentoasemilla tarkasteluajanjaksolla erittäin vähäiset (Baia Maren lentoasemalla 15 334 matkustajaa vuonna 2007 ja 24 983 matkustajaa vuonna 2009 ja Satu Maren lentoasemalla 5 883 matkustajaa vuonna 2007 ja 11 101 matkustajaa vuonna 2009) ja koska niillä liikennöi erikokoisia ilma-aluksia, kuten johdanto-osan 34 ja 35 kappaleessa on mainittu, komissio katsoo, että tuen aiheuttamat kilpailun vääristymät olivat hyvin vähäisiä ja jäivät pienemmiksi kuin tuen myönteinen vaikutus liikkuvuuteen ja liikenneyhteyksiin.

(151)

Kuten johdanto-osan 138 kappaleessa on esitetty, Constanțan lentoasemalla liikennöitiin kaupallisia lentoja ja sen liiketoimintamalli poikkesi läheisen Tuzlan lentoaseman liiketoimintamallista, sillä Tuzlan lentoasema ei tarjonnut lainkaan lentoasemapalveluja kaupalliselle ilmailulle. Tuzlan lentoasemaa ei voida edes katsoa vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 25 kohdan 6 alakohdassa annetun määritelmän mukaiseksi lentoasemaksi. Lisäksi Constanțan liikennemäärä oli tarkasteluajanjaksolla erittäin pieni, mikä rajoittaa sen saaman tuen aiheuttamia kilpailun vääristymiä. Tästä syystä komissio katsoo, että Constanțan lentoaseman vuosina 2007–2009 saaman tuen myönteinen vaikutus liikkuvuuteen ja liikenneyhteyksiin oli suurempi kuin sen aiheuttamat kilpailun vääristymät.

(152)

Kuten johdanto-osan 37 ja 140 kappaleessa on esitetty, Oradea sijaitsee 80 kilometrin päässä Debrecenistä (Unkarissa), mutta niiden välinen matka-aika on vähintään puolitoista tuntia (Schengen-alueen ulkorajan ylittämisen vuoksi). Tämän lisäksi Oradean liikennemäärä oli vuosina 2007–2009 hyvin vähäinen (alle 40 000 matkustajaa) ja sen liiketoimintamalli poikkesi Debrecenin lentoaseman liiketoimintamallista (ks. johdanto-osan 141 kappale).

(153)

Tällä perusteella komissio katsoo, että Oradean lentoaseman saaman tuen myönteinen vaikutus liikkuvuuteen ja liikenneyhteyksiin oli suurempi kuin sen aiheuttamat kilpailun vääristymät.

(154)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio toteaa, että romanialaisille Aradin, Bacăun, Baia Maren, Craiovan, Iașin, Oradean, Satu Maren, Sibiun, Suceavan, Tulcean ja Constanțan lentoasemille vuosina 2007–2009 myönnetty tuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(155)

Tämä arviointi ei vaikuta millään tavalla komission mahdollisesti myöhemmin tekemiin arviointeihin näille lentoasemille huhtikuun 4 päivän 2014 jälkeen mahdollisesti myönnetyistä tuista, sillä myöhemmän tuen arvioinnissa on käytettävä eri kriteerejä (46) kuin nyt tarkasteltujen toimenpiteiden tapauksessa.

(156)

Romanian viranomaisten vuosina 2007–2009 Aradin, Bacăun, Baia Maren, Craiovan, Iașin, Oradean, Satu Maren, Sibiun, Suceavan, Tulcean ja Constanțan lentoasemille myöntämä rahoitus on sääntöjenvastaista valtiontukea, joka soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(157)

Tutkinta, joka koskee Cluj-Napocan lentoasemalle ja Târgu Mureșin lentoasemalle vuosina 2007–2009 myönnettyä julkista rahoitusta, jatkuu johdanto-osan 69 kappaleessa esitetyistä syistä,

29.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/58

(1)

TellUs IT AS, joka sittemmin on sulautunut yrityksen New Mind kanssa (1), jäljempänä ’New Mind | tellUs’ tai ’kantelija’, teki 5 päivänä heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä (2) valvontaviranomaiselle valtiontukea koskevan kantelun yrityksen Innovasjon Norge AS, jäljempänä ’Innovasjon Norge’ tai ’IN’, taloudellisesta toiminnasta verkkoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen markkinoilla matkailualalla. Valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi kantelun 8 päivänä heinäkuuta 2013.

(2)

Kantelun alustavan arvioinnin jälkeen valvontaviranomainen päätti 16 päivänä heinäkuuta 2014 aloittaa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn hyväksymällä päätöksen N:o 300/14/KOL, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’ (3). Tällä päätöksellä valvontaviranomainen kehotti Norjan viranomaisia ja asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(3)

Norjan viranomaiset toimittivat 1 päivänä syyskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä (4) huomautuksia aloittamista koskevasta päätöksestä. Valvontaviranomainen tapasi 30 päivänä syyskuuta 2014 Norjan viranomaisia ja IN:n. Tuolloin Norjan viranomaiset toimittivat uusia tietoja ja selvennyksiä 1 päivänä syyskuuta 2014 päivättyihin huomautuksiinsa. Lisäksi valvontaviranomainen esitti IN:lle lisäkysymyksiä, joihin vastattiin 17 päivänä lokakuuta 2014 päivätyllä sähköpostiviestillä (5).

(4)

Yksi asianomainen, kantelija, toimitti valvontaviranomaiselle huomautuksensa 9 päivänä lokakuuta 2014 päivätyllä sähköpostiviestillä (6). Valvontaviranomainen välitti ne Norjan viranomaisille 10 päivänä lokakuuta 2014 päivätyllä kirjeellä (7). Valvontaviranomainen järjesti neuvottelupuhelun IN:n kanssa 27 päivänä lokakuuta ja 5 päivänä marraskuuta 2014.

(5)

Norjan viranomaiset toimittivat 24 päivänä marraskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä (8) huomautuksensa kantelijan huomioista sekä lisätietoja asiasta.

(6)

Tämän jälkeen valvontaviranomainen on saanut asiaa koskevia lisätietoja kantelijalta ja IN:ltä (9). Kantelijalta saadut tiedot välitettiin Norjan viranomaisille.

(7)

Tämä päätös koskee IN:n toimintaa matkailualalla.

(8)

IN on julkinen yritys, jonka tehtäväksi on annettu Norjan yritysten ja teollisuuden innovoinnin ja kehittämisen tukeminen. IN tukee Norjan matkailualaa. IN on perustanut verkkosivuston visitnorway.com, jota se hallinnoi ja jolla on norjalaisista matkailusivustoista eniten kävijöitä (10).

(9)

Visitnorway.com-sivuston avulla IN tarjoaa palveluja alueellisille matkailutoimistoille (11) ja matkakohteiden hallintojärjestöille (12). Alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt ovat omilla maantieteellisillä alueillaan toimivia paikallisia/alueellisia matkailunedistämisyksikköjä.

(10)

Näitä palveluja ovat muun muassa i) verkkoinfrastruktuuri ja siihen liittyvät palvelut sekä ii) matkailualan markkinointi- ja myynninedistämispalvelut (13).

(11)

Kantelussa ja menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä viitataan mahdollisiin verkkoinfrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluita koskeviin valtiontukitoimenpiteisiin. Erityisesti menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 1 artiklassa viitataan kolmeen mahdolliseen valtiontukitoimenpiteeseen.

(12)

Ensimmäinen väitetty valtiontukitoimenpide koskee valtiontuen myöntämistä IN:lle luopumalla voitoista verkkoinfrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluja alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille tarjottaessa.

(13)

Toisen toimenpiteen muodostaa väitetty kirjanpidon eriyttämisen puute sekä IN:n taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan toisistaan erottavan avoimen kustannusten kohdistamismenetelmän puute. Merkityksellinen kysymys onkin se, ristiintuetaanko IN:n verkkoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen tarjontaa julkisilla varoilla, jotka on myönnetty ei-taloudellista toimintaa, tässä tapauksessa Norjan yleistä tunnetuksi tekemistä matkailukohteena, varten.

(14)

Kolmas väitetty valtiontukitoimenpide koskee alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille myönnettyä valtiontukea, joka on annettu perimällä verkkoinfrastruktuurista ja siihen liittyvistä palveluista hintoja, jotka eivät riitä tuottamaan IN:lle kohtuullista tuottoa sen sijoituksista.

(15)

Norjan hallitus perusti IN:n vuonna 2003 sitä koskevalla lailla (14), jäljempänä ’IN-laki’. Valtio omistaa 51 prosenttia yhtiöstä, ja läänit omistavat loput 49 prosenttia (15).

(16)

Yhtiö perustettiin Norjan hallituksen välineeksi, jolla oli tarkoitus edistää lisäarvoa tuottavaa liiketoiminnan kehittämistä koko maassa (16). IN hallinnoi ja toteuttaa useita Norjan tukijärjestelmiä. Se tukee Norjan matkailualaa. Norjan viranomaisten mukaan IN:n tehtävänä on muun muassa tarjota verkkomarkkinointipalveluita kansainvälisen ja kotimaisen yleisön saavuttamiseksi virallisella visitnorway.com-verkkosivustolla (17).

(17)

Paikallisesta ja alueellisesta matkailunedistämisestä vastaavat alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt. Norjan viranomaisten toimittamien tietojen (18) mukaan Norjassa on noin 300 alueellista ja paikallista matkailujärjestöä eli alueellista matkailutoimistoa ja matkakohteiden hallintojärjestöä. Niiden päätarkoituksena on järjestää matkailutoimintaa ja antaa matkailutiedotusta. Alueelliset matkailutoimistot keskittyvät alueen kansainväliseen markkinointiin, kun taas matkakohteiden hallintojärjestöt työskentelevät sekä kansainvälisesti että kotimaassa tiettyjen matkakohteiden markkinoimiseksi (19). Niiden osakkeenomistajat ovat yleensä sekä julkisia että yksityisiä yrityksiä (20). Alueelliset matkailutoimistot on yleensä organisoitu osakeyhtiöiksi, joiden osakkeenomistajia ovat läänien viranomaiset ja matkailualan edustajat. Matkakohteiden hallintojärjestöt ovat paikallisia, ja niiden osakasrakenne vaihtelee. Yleensä ne ovat kuitenkin paikallisviranomaisten ja paikallisten matkailuyritysten omistamia.

(18)

Alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt eivät pyri tuottamaan mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen. Niiden tavoitteena on pikemminkin edistää matkailualan taloudellista toimintaa niiden maantieteellisillä vastuualueilla (21).

(19)

Verkkoinfrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluja tarjotaan matkailualalla kohdehallintajärjestelmän (22) avulla.

(20)

Kohdehallintajärjestelmän avulla tietotekniikkayritys tarjoaa palvelun, jossa sen asiakkaat (kohdejärjestelyjä tekevät yritykset (23)) voivat syöttää ja säännöllisesti päivittää matkailukohteita, hotelleja, ravintoloita ja tapahtumia koskevia ja muita vastaavia tietoja omalle verkkosivulleen tai ulkoisiin kanaviin, kuten visitnorway.com-sivustolle, Google Maps -palveluun, matkailuneuvontapisteisiin, mobiiliportaaleihin ja painettuihin sanomalehtiin. Suuri yleisö käyttää tietoja varaus- ja muihin tarkoituksiin.

(21)

Kohdehallintajärjestelmä voi tarjota erilaisia toimintoja: i) kohdetiedot-toiminto (jolla luodaan tietokanta kiinnostavista kohteista tai nopeita tiedotteita esimerkiksi tapahtumista, hotelleista, ravintoloista ja taidenäyttelystä), ii) jakelutoiminto (jolla tietokantaan tallennetut tiedot jaellaan eri kanaville ja alustoille) sekä iii) hakutoiminto (jota käytetään verkkosivustoilla matkailutuotteiden hakemiseen ja esittämiseen).

(22)

Näitä palveluja havainnollistetaan johdanto-osan 43 kohdassa olevassa kaaviossa.

(23)

Matkailualan markkinointi- ja myynninedistämispalveluilla voidaan tarkoittaa jonkin maantieteellisen alueen yleistä matkailunedistämistä tai tiettyjen yritysten myynninedistämistä.

(24)

Yleisellä matkailunedistämisellä tarkoitetaan matkailijoille annettavaa yleistä matkailutiedotusta esimerkiksi maisemista, ruokaperinteestä tai säästä. Tiettyjen yritysten myynninedistämisellä tarkoitetaan erityisen sisällön markkinointia (esim. tietoja hotelleista, ravintoloista tai kulttuuritapahtumista).

(25)

Lisäksi erityisen sisällön markkinoinnissa visitnorway.com-sivustolla voidaan erottaa kaksi eri mahdollisuutta: tiedot joko julkaistaan suoraan verkkosivustolla (eli tietoja ylläpidetään sivustolla) tai annetaan linkki ulkoiselle sivustolle, jossa kyseiset tiedot julkaistaan.

(26)

IN:n toimeksiantoon sisältyy matkailualan edistäminen kansallisella tasolla. Norjan hallitus on ollut aktiivinen toimija matkailualalla vuodesta 1903 lähtien (24). Kuten johdanto-osan 17 kohdassa todettiin, alue- ja paikallistasolla matkailunedistämistä harjoittavat alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt. Valtion vuosittaisten budjettikirjeiden IN:ää koskevassa luvussa annetaan IN:n toimintaa matkailualalla koskevia ohjeita (25).

(27)

Norjan viranomaiset hyväksyivät vuonna 2007 matkailualan kansallisen strategian (26), jossa asetettiin hallituksen alaa koskevat päätavoitteet. Yksi tavoitteista oli lisätä Norjan tunnettuutta matkailukohteena. Tätä varten IN kehitti ja perusti vuonna 2007 visitnorway.com-verkkosivuston. Matkailualan strategian mukaan verkkosivun tarkoituksena on houkutella matkailijoita Norjaan ja antaa luotettavia ja kattavia tietoja Norjasta ja matkailualan tarjonnasta (27).

(28)

Visitnorway.com-verkkosivuston perustamisen jälkeen IN on yleisen Norjaa koskevan sisällön toimittamisen (ei-taloudellisen toiminnan) lisäksi tarjonnut alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille mahdollisuuden esittää omaa matkailusisältöään (kuten tietoja tapahtumista, hotelleista ja liikenneyhteyksistä) visitnorway.com-verkkosivustolla. IN on tehnyt alueellisten matkailutoimistojen ja matkakohteiden hallintojärjestöjen kanssa vakiomuotoisia sopimuksia, joiden avulla ne voivat julkaista matkailua koskevaa sisältöä visitnorway.com-sivustolla (suoraan tai hyperlinkkien kautta) vuosittaista tilausmaksua vastaan. Tilausmaksu lasketaan kunkin alueellisen matkailutoimiston ja matkakohteiden hallintojärjestön vuosittaisen liikevaihdon perusteella. Alueellisilla matkailutoimistoilla ja matkakohteiden hallintojärjestöillä on perinteisesti ollut omat verkkosivustonsa, joilla ne tarjoavat yleistä tietoa maantieteellisistä alueistaan sekä tekevät tunnetuksi tiettyjä matkailutuotteita eli taloudellisia palveluja sidosryhmiensä ja omistajiensa puolesta.

(29)

Norjan hallitus hyväksyi vuonna 2012 uuden matkailustrategian (28), jolla pyrittiin parantamaan kansallista matkailurakennetta. Uuden strategian tavoitteina oli tehostaa alalle annettavaa julkista tukea, vähentää osallistuvien toimijoiden määrää ja lisätä niiden välistä koordinointia. Lisäksi Norjan viranomaiset ovat todenneet, että ne pyrkivät välttämään Norjan matkailua käsittelevien verkkosivustojen, jotka kaikki saavat osarahoitusta erilaisilta valtiollisilta elimiltä, lääneiltä tai kunnilta, epäyhtenäisyyttä, esimerkiksi erilaisia rakenteita, taittoratkaisuja, varauskoneita ja kieliä.

(30)

Tämän jälkeen kauppa-, teollisuus- ja kalastusministeriö hyväksyi vuonna 2013 uuden matkailualan rakenteen, jonka tavoitteena oli helpottaa Norjan valintaa matkakohteeksi (29).

(31)

IN:ää koskevassa vuoden 2013 budjettikirjeessä (30), jäljempänä ’vuoden 2013 budjettikirje’, todetaan, että Innovasjon Norgen tehtävänä on varmistaa Norjan matkailuelämysten levittäminen visitnorway.com-sivuston kautta ja auttaa matkailualan toimijoita. Visitnorway.com määriteltiin siis keskeiseksi osaksi Norjan matkailunedistämisstrategiaa (31). IN:ää pyydettiin laajentamaan verkkosivustoa ja lisäämään tukeaan matkailualalle. Tavoitteena oli tarjota verkkomarkkinointipalveluja sekä kotimaisen että kansainvälisen yleisön tavoittamiseksi virallisella visitnorway.com-sivustolla (32).

(32)

Tämän tavoitteen huomioon ottaen IN käynnisti hankkeen visitnorwayn uudesta rakenteesta, jäljempänä ’uusi rakenne’ (33). Uudella rakenteella tarjottiin alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille markkinointi- ja myynninedistämispalvelujen (joita tarjottiin jo vakiomuotoisten sopimusten avulla, ks. johdanto-osan 28 kohta) lisäksi muita palveluja.

(33)

IN on tehnyt joukon tarvittavia muutoksia visitnorway.com-verkkoalustan ominaisuuksiin ja toimintoihin pysyäkseen tekniikan kehityksen tasalla ja voidakseen jatkuvasti ylläpitää sivustoa tehokkaasti. Vuonna 2013 IN ryhtyi tarjoamaan eräitä kohdehallintatoimintoja (joista tässä käytetään yhteisnimitystä ”verkkoinfrastruktuuri ja siihen liittyvät palvelut”) Norjan alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille, jotka halusivat siirtää omien verkkosivustojensa sisällön visitnorway.com-sivustolle. Sisällön integroiminen visitnorway.com-alustalle on Norjan viranomaisten uudessa matkailualan strategiassa asettamien tavoitteiden mukaista, sillä sen tavoitteena oli muun muassa välttää Norjan matkailua käsittelevien verkkosivustojen epäyhtenäisyys (ks. johdanto-osan 29 kohta).

(34)

Näin ollen kaikille alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille tarjottiin vuonna 2014 etukumppanuussopimuksia, joihin sisältyi mahdollisuus käyttää visitnorway.com-sivustoa niiden kotisivuna omien kotisivujen kehittämisen tai ylläpitämisen sijasta. Siirtyminen visitnorway.com-sivustolle edellytti niiden omien verkkosivustojen lakkauttamista. Näitä palveluja tarjottiin vain alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille eikä yleisesti alan markkinoilla, eli ei kaikille mahdollisille käyttäjille, kuten alueellisten matkailutoimistojen ja matkakohteiden hallintojärjestöjen sidosryhmille tai ulkoisille asiakkaille (34).

(35)

Kun eräät palvelut, jotka alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt olivat aiemmin ostaneet kantelijan kaltaisilta yrityksiltä, oli siirretty, niistä tuli tarpeettomia. Etenkin hakutoiminto olisi ollut alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille turha, ja New Mind | tellUsin kaltaisten yritysten kanssa tehdyt lisenssisopimukset olisi normaalisti irtisanottu. Sitä vastoin muita toimintoja – kuten kohdetiedot-toimintoa tarvittiin edelleen visitnorway.com-sivustolla julkaistavien kiinnostavien kohteiden ja tietoiskujen luomiseksi ja ylläpitämiseksi.

(36)

Huolimatta siitä, että kaikille alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille tarjottiin etukumppanuussopimuksia, kaikki niistä eivät olleet/ole kiinnostuneita uusista palveluista, sillä visitnorway.com-palveluun siirtyminen edellytti muun muassa IN:n asettamien toimituksellisten ehtojen ja rajoitusten hyväksymistä (35). Tästä syystä eräät alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt ovat jatkaneet vakiomuotoisia sopimuksia, joiden perusteella IN tarjoaa niille myynninedistämis- ja markkinointipalveluja (ks. johdanto-osan 28 kohta).

(37)

Visitnorway.com-palveluun sisältyvässä matkailualan uutta rakennetta koskevassa hankkeessa (ks. johdanto-osan 32 kohta) toteutettiin myös kaksi pilottihanketta – Alfa ja Beta – vuonna 2013 ennen johdanto-osan 34 kohdassa mainittua etukumppanuussopimusten allekirjoittamista vuonna 2014. Tätä tarkastellaan lähemmin seuraavassa.

(38)

IN käynnisti maaliskuussa 2013 Pilot Alfa -nimisen hankkeen yhdessä kahden pilottiasiakkaan – VisitSørlandet ja VisitTrondheim – kanssa. Pilot Alfassa on kyse Visit Sørlandet AS:n (36) (alueellinen matkailutoimisto) ja Visit Trondheim AS:n (37) (matkakohteiden hallintojärjestö) verkkosivustojen siirtämisestä visitnorway.com -verkkoalustalle.

(39)

Nämä kaksi yritystä valittiin osallistumaan pilottihankkeisiin, ja ne allekirjoittivat etukumppanuussopimuksen IN:n kanssa voidakseen käyttää visitnorway.com-sivustoa. Näiden sopimusten seurauksena molemmat yritykset käänsivät URL-osoitteensa (38) ohjautumaan visitnorway.com-sivustolle ja lakkauttivat omat kotisivunsa. Näillä verkkosivuilla olleet tiedot (eli yleiset matkailutiedot ja erityinen matkailusisältö) siirrettiin visitnorway.com-sivustolle.

(40)

Kun nämä kaksi yritystä ylläpitivät omia verkkosivustojaan, ne olivat kantelijan asiakkaita. Näin ollen ne käyttivät tellUsin kohdetiedot-toimintoa ja hakutoimintoa ja maksoivat kantelijalle lisenssimaksun tästä käytöstä. Käännettyään URL-osoitteensa ohjautumaan visitnorway.com-sivustolle ja lakkautettuaan omat verkkosivustonsa, yritykset kuitenkin irtisanoivat sopimuksensa hakutoiminnon osalta, koska teknisistä syistä visitnorway.com-sivustolla on mahdollista käyttää vain IN:n hakutoimintoa (ainoa sivustolla oleva hakukone on IN:n kehittämä, ja se on asennettu verkkoalustalle).

(41)

Molempien yritysten oli edelleen tehtävä sopimus kantelijan tai vastaavan yrityksen kanssa kohdetiedot-toiminnosta. IN ei tarjoa tätä toimintoa. Kantelija oli aiemmin ainoa kohdehallintapalvelujen tarjoaja Norjan markkinoilla. Vuosina 2012 ja 2013 eräs kansainvälinen kilpailija, CityBreak, tuli kuitenkin markkinoille ja tarjosi kohdetiedot-toimintoa eli antoi matkailupalvelujen tarjoajille mahdollisuuden luoda tietokannan kiinnostavista kohteista (39).

(42)

Alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt, jotka siirtyivät visitnorway.com-sivustolle, pystyivät näin ollen valitsemaan monien eri kohdetiedot-toimintoa tarjoavien yritysten (New Mind | tellUs, CityBreak tai mikä tahansa markkinoille mahdollisesti tuleva toimija) välillä, kun taas tellUsin hakupalveluja käyttävät asiakkaat pystyivät käyttämään vain tellUsin kohdetiedot-toimintoa. Kun New Mind | tellUs oli ainoa verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tarjoaja, kaikkien alueellisten matkailutoimistojen ja matkakohteiden hallintojärjestöjen oli tehtävä sopimus New Mind | tellUsin kanssa sekä hakutoiminnon että kohdetiedot-toiminnon osalta.

(43)

Eri toimintojen käyttö ennen Pilot Alfa -hanketta ja sen jälkeen esitetään seuraavassa kaaviossa:

Lähde: Valvontaviranomainen Norjan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella (asiakirja nro 688213).

(44)

Palveluista, joita IN tarjosi alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille ennen uutta rakennetta koskevaa hanketta (eli verkkomarkkinointi- ja myynninedistämispalvelut visitnorway.com-sivustolla), perittiin maksu, joka laskettiin niiden vuotuisen liikevaihdon eikä saatujen palvelujen markkinahinnan perusteella (ks. johdanto-osan 28 kohta). Tätä hinnoittelujärjestelmää sovellettiin myös Pilot Alfa -hankkeessa, eikä IN:n tarjoamista lisäpalveluista (verkkoinfrastruktuuri ja siihen liittyvät palvelut) peritty lisämaksuja.

(45)

Norjan viranomaiset selittivät (40), että lisäpalveluista ei peritty lisämaksua sen vuoksi, että uusia palveluja vielä kehitettiin ja että pilottihankkeeseen osallistuneet kaksi yritystä investoivat runsaasti aikaa ja vaivaa auttaakseen kehittämään IN:n uusia toimintoja ja antoivat IN:lle näin ”korvauksen” uusia palveluja koskevana arvokkaana palautteena.

(46)

IN toteutti Pilot Beta -hankkeen heinä–marraskuussa 2013. Tämän pilottihankkeen aikana IN tutki uusia liiketoimintamalleja, muun muassa mahdollisuutta markkinoida uusia etukumppanuussopimuksia kaikille alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille.

(47)

IN tarjosi 1 päivästä tammikuun 2014 alkaen etukumppanuussopimuksia erotuksetta kaikille kiinnostuneille alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille. IN otti käyttöön uuden näitä palveluja koskevan hinnoittelumallin, jossa perityn hinnan oli Norjan viranomaisten mukaan tarkoitus perustua IN:n tarjoamien palvelujen kustannuksiin sekä kohtuulliseen voittoon. Uutta hinnoittelumallia sovellettiin myös molemmissa pilottihankkeissa eli Visit Sørlandetiin ja Visit Trondheimiin 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.

(48)

Näin ollen IN tarjosi alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille (41) kaksi eri mahdollisuutta, kuten jäljempänä kaaviossa 2 esitetään: i) etukumppanuussopimuksiin perustuvat palvelut (42) ja ii) muihin kuin etukumppanuussopimuksiin perustuva myynninedistäminen (43). Riippumatta visitnorway.com-sivuston suhteesta alueellisiin matkailutoimistoihin ja matkakohteiden hallintojärjestöihin se tekee Norjaa tunnetuksi matkakohteena ja antaa yleisiä tietoja maasta (44).

(49)

Etukumppanuussopimuksen allekirjoittivat sellaiset alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt, jotka halusivat siirtyä visitnorway.com-sivustolle. Niille alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille, jotka eivät halunneet siirtää verkkosivustojaan visitnorway.com-sivustolle (muut kuin etukumppanit), IN tarjosi vakiomuotoisilla sopimuksilla samoja myynninedistämis- ja markkinointipalveluja kuin ennenkin.

Kaavio 2.

Visitnorway.com-sivuston nykyinen rakenne

Lähde: IN

(50)

New Mind | tellUs katsoo kantelussaan, että IN:n myynninedistämistoimia ja sen visitnorway.com-sivustoon – joka on kansallinen matkailuportaali – liittyviä tehtäviä voidaan pitää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna ETA:n valtiontukisääntöjen mukaisesti.

(51)

IN siirtyi kuitenkin vuonna 2013 uusille markkinoille (45) tarjoamalla alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille uusia taloudellisia palveluja, joiden avulla ne voivat siirtää verkkosivustonsa visitnorway.com-sivustolle (eli verkkoinfrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluja). New Mind | tellUs katsoo, että nämä palvelut eivät sisälly IN:n saamaan toimeksiantoon eikä niitä tarjota Altmark-oikeuskäytännön (46) mukaisesti.

(52)

Kantelija korostaa, että IN:n ei pitäisi saada valtiontukea, kun se tarjoaa taloudellisia palveluja (47).

(53)

Kantelussa viitataan erityisesti neljään erilaiseen väitetyn valtiontuen muotoon:

(54)

New Mind | tellUs väittää myös, että IN kannustaa asiakkaitaan irtisanomaan aiemmat sopimuksensa New Mind | tellUsin kanssa tarjoamalla maksuttomia käännöspalveluja visitnorway.com-sivustolle siirtyville alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille (48).

(55)

Valvontaviranomainen päätti 16 päivänä heinäkuuta 2014 aloittaa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn.

(56)

Valvontaviranomainen rajoitti kuitenkin muodollisen tutkinnan kolmeen kantelijan mainitsemaan toimenpiteeseen: i) IN:n kaupallisen toiminnan eriyttämättä jättäminen kirjanpidossa ja kustannusten kohdistamismekanismin puute, ii) tuottojen menetys johtuen siitä, että taloudellinen toiminta on luonteeltaan voittoa tavoittelematonta, ja iii) väitetty tuki, jota IN on myöntänyt alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille perimällä verkkoinfrastruktuurista ja siihen liittyvistä palveluista hintoja, jotka eivät riitä tuottamaan kohtuullista tuottoa sijoitukselle.

(57)

IN:lle myönnetty yleinen vapautus yhtiöverosta jätettiin menettelyn aloittamista koskevan päätöksen ulkopuolelle (49). Tästä seikasta on käynnistetty olemassa olevaa valtiontukea koskeva menettely.

(58)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen soveltamisalaan kuuluvista toimenpiteistä valvontaviranomainen katsoi alustavasti, että verkkoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen tarjoaminen oli taloudellista toimintaa, joka voidaan erottaa pelkästä Norjan tunnetuksi tekemisestä matkakohteena. Näitä uusia palveluja tarjottiin kaikille alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille vasta 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Näin ollen valvontaviranomainen katsoi, että jos toimenpiteet olivat valtiontukea, ne olivat uutta tukea (50).

(59)

Valvontaviranomainen katsoi myös, että jos todetaan, että IN ei perinyt alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille tarjoamistaan palveluista markkinahintaa, ei voida sulkea pois kyseisille toimijoille myönnetyn uuden valtiontuen olemassaolon mahdollisuutta.

(60)

Lisäksi valvontaviranomainen suhtautui epäillen siihen, että väitettyjen valtiontukitoimenpiteiden voitaisiin katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan sen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti matkailutoimintaa edistävänä tukena (51).

(61)

Näiden alustavien päätelmien perusteella valvontaviranomainen katsoi, ettei sillä ollut riittäviä tietoja voidakseen sulkea pois valtiontuen olemassaolon mahdollisuus tai sen soveltumattomuus ETA-sopimuksen toimintaan. Tästä syystä aloitettiin muodollinen tutkintamenettely.

(62)

Ainoastaan kantelija New Mind | tellUs toimitti huomautuksia menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä.

(63)

Aineellisen sisällön osalta kantelija korostaa, että IN on tullut entuudestaan hyvin toimiville verkkoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen, jotka ovat taloudellisia palveluja, markkinoille. Näille markkinoille tuleminen ei vastaa valtion antamia ohjeita ja on ristiriidassa IN:n päätehtävän eli yksityisen yritystoiminnan edistämisen kanssa.

(64)

New Mind | tellUs yhtyy valvontaviranomaisen alustaviin päätelmiin, jotka koskevat valtion varoja, valtion toiminnaksi katsomista, valikoivuutta ja mahdollista kilpailun vääristymistä.

(65)

Edun olemassaolosta kantelija katsoo, että IN on ristiintukenut verkkoinfrastruktuuriaan ja siihen liittyviä palveluja. Tämä johtuu siitä, että IN ei ole eriyttänyt kirjanpitoaan asianmukaisesti ja että IN luopuu tuotosta tarjotessaan näitä taloudellisia palveluja alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille. Kantelija väittää myös, että IN tarjoaa maksuttomia käännöspalveluja (ks. johdanto-osan 54 kohta).

(66)

Mitä tulee väitettyyn tukeen alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille, kantelijan mukaan Norjan viranomaiset eivät ole ilmoittaneet niille menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä.

(67)

Lisäksi kantelussa väitetään, että pilottihankkeisiin valitut pilottiasiakkaat eivät maksaneet saamistaan palveluista. IN:n myöhemmin käyttöön ottama hinnoittelumalli ei kata kaikkia asiaan liittyviä kustannuksia eikä tuota kohtuullista voittoa. IN ei etenkään ole sisällyttänyt laskelmiinsa kaikkia uutta rakennetta varten luotuun infrastruktuuriin liittyviä kehittämiskustannuksia (18 miljoonaa Norjan kruunua), eikä se laske sijoituksen tuottoa. Tästä syystä alueelliset matkailutoimistot ja matkakohteiden hallintojärjestöt saavat edun.

(68)

Soveltuvuuden suhteen kantelija katsoo, että kyseisillä markkinoilla ei ole toimintapuutetta. Lisäksi se, että IN tarjoaa maksuttomia tai tuettuja käännöspalveluja sisältöä visitnorway.com-sivustolle siirtäville alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille, muodostaa kilpailulainsäädännön vastaisen sitomiseen johtavan edellytyksen, mistä syystä väitetyn valtiontuen ei voida katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan.

(69)

Kantelija lähetti 13 päivänä tammikuuta 2015 valvontaviranomaiselle jäljennöksen vuoden 2015 budjettikirjeestä (52). Sen näkemyksen mukaan kirje vahvistaa, että IN:n toiminta verkkoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen alalla ei sisälly IN:n toimeksiantoon, joka rajoittuu Norjan yleiseen tunnetuksi tekemiseen matkakohteena.

(70)

Norjan viranomaiset vastasivat menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen (53) toteamalla, että kyseiset toimenpiteet eivät ole valtiontukea ja että jos jokin toimenpiteistä on valtiontukea, se olisi luokiteltava olemassa olevaksi tueksi, koska Norjan matkailun edistäminen oli yksi IN:n edeltäjien tehtävistä ennen ETA-sopimuksen allekirjoittamista.

(71)

Jos taas tuki katsotaan uudeksi tueksi, sen olisi katsottava soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan korvauksena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta tai ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukena matkailualan edistämiseksi.

(72)

Norjan viranomaiset toteavat, että jos jokin taloudellinen toiminto voidaan erottaa julkisen elimen tehtävästä, elintä voidaan tässä tehtävässä pitää yrityksenä. Kaikkia toimintoja on Norjan viranomaisten mukaan kuitenkin pidettävä ei-taloudellisina, jos niitä ei ole mahdollista erottaa toisistaan (54). Tämän olettaman perusteella Norjan viranomaiset katsovat valvontaviranomaisen käsittäneen väärin tosiseikat, sillä kyseessä olevia palveluja eli verkkoinfrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluita ei tarjota erikseen vaan ainoastaan kiinteänä osana visitnorway.com-sivuston kautta tarjottavia palveluja, ja sivusto kokonaisuutena on katsottava ei-taloudelliseksi toiminnoksi. Näiden palvelujen tarjoaminen alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille on osa IN:n tehtävää tehdä Norjaa tunnetuksi matkakohteena, mikä puolestaan on osa kansallista matkailu-alan strategiaa liiketoiminnan edistämiseksi. Näin ollen verkkoinfrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluita ei voida arvioida erikseen, vaan ainoastaan osana IN:n matkailunedistämistoimintaa.

(73)

Joka tapauksessa jos IN tekee sopimuksia maksullisten palvelujen toimittamisesta, se käyttää yksinkertaista kustannusmallia varmistaakseen, että kaikki palveluista IN:lle aiheutuvat merkitykselliset kustannukset otetaan huomioon. Tämä menettely kirjattiin IN:ää koskevasta vuoden 2011 budjettikirjeestä (55) poimittuihin käyttäjämaksuja koskeviin suuntaviivoihin, ja IN on soveltanut sitä vuodesta 2011. IN on myös käyttänyt tätä kustannusten kohdistamismenetelmää etusopimuksissa, ja tämän avulla se on voinut kattaa kaikki etusopimuksista aiheutuneet kustannukset. IN on myös sisällyttänyt budjettiinsa ja hintoihinsa […–… prosentin] odotettavissa olevan voiton. Norjan viranomaiset selittivät myös, että matkailuala ja varsinkin verkkoinfrastruktuuripalvelujen markkinat on hyvin dynaaminen ala. Tästä syystä IN:n ja visitnorway.com-sivuston on mukautettava tarjottavat palvelut tekniikan ja markkinoiden kehitykseen.

(74)

Soveltuvuuden osalta Norjan viranomaiset katsovat, että asiassa on sovellettava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevia sääntöjä. Norjan viranomaiset katsovat, että jos tässä asiassa arvioitavia palveluja pidetään taloudellisena toimintana ja todetaan, että valtiontukea on myönnetty, kyseistä tukea olisi arvioitava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien soveltuvuussääntöjen mukaan (56). Norjan viranomaisten näkemyksen mukaan näiden palvelujen tarjoaminen on komission päätöksen 2012/21/EU (57) hengen mukaista.

(75)

Norjan viranomaiset väittävät myös, että kyseisten toimenpiteiden olisi katsottava soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 artiklan c kohdan nojalla matkailualaa edistävänä tukena.

(76)

Norjan viranomaiset korostavat, että verkkoalustan käyttöoikeuden antaminen alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille on lisännyt kilpailua kohdetietopalvelujen tuotantoketjun loppupään markkinoilla. Tämä on otettava huomioon väitetyn tuen mahdollisten kielteisten vaikutusten tasapainottamiseksi. Norjan viranomaiset selittävät, että koska visitnorway.com-sivusto kokoaa tietoja matkailutuotteista kaikilta mahdollisilta kilpailijoilta eli New Mind | tellUsilta, CityBreakilta tai miltä tahansa markkinoille mahdollisesti tulevalta yritykseltä, kilpailupaine kyseisillä markkinoilla on lisääntynyt. Aikaisemmin New Mind | tellUs oli markkinoiden ainoa palveluntarjoaja. Lisäksi IN tarjoaa verkkoalustaa alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille, jotka eivät kilpaile yritysten kanssa Norjan rajojen ulkopuolella.

(77)

Norjan viranomaiset kiistävät, että IN tarjoaa maksuttomia käännöspalveluja etusopimukset allekirjoittaneille alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille, ja ne ovat selittäneet, miten IN antaa tukea käännöskustannuksiin eri skenaarioissa. Yleisesti IN maksaa osan alueellisten matkailutoimistojen ja matkakohteiden hallintojärjestöjen yleisesti kiinnostaviin tietoihin liittyvistä käännöskuluista osana sen tehtävää tehdä Norjaa tunnetuksi matkakohteena. Se kattaa kuitenkin vain 50 prosenttia alueellisten matkailutoimistojen ja matkakohteiden hallintojärjestöjen tiettyihin kiinnostaviin kohteisiin liittyvistä käännöskuluista (58). Tämä on kaikkia alueellisia matkailutoimistoja ja matkakohteiden hallintojärjestöjä koskeva yleissääntö. Visitnorway.com-sivustolle siirtyneiden alueellisten matkailutoimistojen ja matkakohteiden hallintojärjestöjen (eli etukumppanien) tapauksessa IN ei maksa mitään käännöskuluja. Toisin sanoen etukumppanit menettävät käännöspalvelut. Näin ollen ja toisin kuin kantelija väittää, ei ole olemassa kannustinta tehdä etukumppanuussopimusta korvauksen saamiseksi käännöskuluista.

(78)

Vastauksena kantelijan huomautuksiin Norjan viranomaiset korostavat, ett IN ei ole New Mind | tellUsin kilpailija. On totta, että visitnorway.com-sivuston käyttöoikeuden myöntäminen alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille on tehnyt ulkoisten tietotekniikkayritysten aiemmin tarjoamista palveluista osittain tarpeettomia, mutta IN ei kilpaile suorasti kantelijan kanssa. Toisin sanoen IN ei korvaa New Mind | tellUsia tietotekniikkapalvelujen tarjoajana, vaan joitakin toimintoja (kuten tellUsin hakutoimintoa) ei enää tarvita tai ne eivät ole teknisesti toteutuskelpoisia.

(79)

Norjan viranomaiset ovat myös toimittaneet valvontaviranomaiselle näyttöä osoittaakseen, että IN on ilmoittanut alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä. IN lähetti sähköpostiviestit kaikille etukumppaneille (väitetyille valtiontuen saajille), ja myös IN:n verkkosivustolla viitattiin menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen (59).

(80)

Vastauksessa kantelijalta saatuun (johdanto-osan 69 kohdassa mainittuun) viimeisimpään sähköpostiviestiin (60) Norjan viranomaiset katsoivat, että New Mind | tellUsin esiin tuomaan kysymykseen oli jo vastattu asianmukaisesti. Siksi lisäselvennyksille ei ollut tarvetta (61).

(81)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti:

”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.”

(82)

Toimenpide on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jos neljä edellytystä täyttyy. Ensinnäkin toimenpiteen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista rahoitettu ja katsottava valtion toiminnaksi. Toiseksi toimenpiteestä on aiheuduttava etua. Kolmanneksi toimenpiteen on suosittava tiettyjä yrityksiä tai taloudellista toimintaa. Neljänneksi toimenpiteen täytyy vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua ETA-alueella.

(83)

Jotta toimenpide olisi valtiontukea, kaikkien 61 artiklan 1 kohdan kumulatiivisten edellytysten on täytyttävä (62).

(84)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä viitataan väitettyyn IN:lle sekä alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille myönnettyyn valtiontukeen. Kantelijalta ja Norjan viranomaisilta saatujen tietojen perusteella valvontaviranomainen piti ongelmallisena lähinnä IN:n etukumppanuussopimusten avulla alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille tarjoamaa verkkoinfrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluja.

(85)

Muodollisen menettelyn aikana valvontaviranomainen on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että IN:n verkkoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen markkinoilla harjoittaman toiminnan arvioimiseksi on myös arvioitava IN:n alueellisille matkailutoimistoille ja matkakohteiden hallintojärjestöille tarjoamia muita kaupallisia palveluja eli tiettyjen sisältöpalvelujen myynninedistämistä ja markkinointia. Näin siksi, että uutta rakennetta koskevassa IN:n liiketoimintasuunnitelmassa viitataan molempiin palvelutyyppeihin.

(86)

Vaikka erityiset myynninedistämis- ja markkinointipalvelut eivät kuulu menettelyn aloittamista koskevan päätöksen eivätkä tämän päätöksen soveltamisalaan, valvontaviranomainen viittaa niihin siltä osin kuin se on tarpeen, jotta voidaan tehdä päätös verkkoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen avulla toteutetuista väitetyistä valtiontukitoimenpiteistä.

(87)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdasta seuraa, että ollakseen valtiontukea toimenpiteillä on suosittava tiettyjä yrityksiä tai tiettyä tuotannonalaa. ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa sovelletaan vain, jos tuen saaja on yritys. Näin ollen on tutkittava, voidaanko IN katsoa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi yritykseksi.