19.5.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 130/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/821,

annettu 17 päivänä toukokuuta 2017,

unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vaikka luonnon mineraalivaroihin liittyy suuria kehitysmahdollisuuksia, ne voivat olla kiistanaihe konfliktialueilla tai korkean riskin alueilla, jos niistä saatavia tuloja käytetään ruokkimaan väkivaltaisen konfliktin puhkeamista tai jatkumista ja vaikeutetaan näin kehitystä, hyvää hallintotapaa ja oikeusvaltiota koskevia pyrkimyksiä. Näillä alueilla konfliktien ja mineraalien laittoman hyödyntämisen välisen yhteyden katkaiseminen on ratkaiseva tekijä rauhan, kehityksen ja vakauden takaamisessa.

(2)

Aseistettujen ryhmien ja turvallisuusjoukkojen rahoituksen estämiseen liittyvään haasteeseen alueilla, joilla on runsaasti luonnonvaroja, ovat tarttuneet hallitukset ja kansainväliset organisaatiot yhdessä talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, mukaan lukien naisjärjestöt, jotka ensimmäisinä kehottivat kiinnittämään huomiota näiden ryhmien ja joukkojen luomiin riisto-olosuhteisiin sekä raiskauksiin ja väkivaltaan, joita käytetään paikallisväestön hallitsemiseen.

(3)

Ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla, joilla on runsaasti luonnonvaroja, ja näihin loukkauksiin saattaa kuulua lapsityövoiman käyttöä, seksuaalista väkivaltaa, ihmisten katoamisia, pakkosiirtoja ja rituaalisesti tai kulttuurisesti merkittävien paikkojen tuhoamista.

(4)

Unioni on aktiivisesti sitoutunut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) aloitteeseen, jolla pyritään edistämään mineraalien vastuullista hankintaa konfliktialueilta ja jonka tuloksena on saatu aikaan hallitusten tukema prosessi, johon osallistuu useita sidosryhmiä ja joka on johtanut konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskevien OECD:n due diligence -ohjeiden (OECD Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas), jäljempänä ’OECD:n due diligence -ohjeet’, mukaan lukien niiden liitteet ja täydennysosat, hyväksymiseen. OECD:n ministerikokouksessa toukokuussa 2011 suositeltiin edistämään aktiivisesti näiden ohjeiden noudattamista.

(5)

Vastuullisen hankinnan käsitteeseen viitataan OECD:n tarkistetuissa toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille (2), ja se on yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden (3) mukainen. Näillä asiakirjoilla pyritään edistämään toimitusketjun due diligence -käytäntöjen noudattamista, kun yritykset suorittavat hankintoja alueilla, joilla on konflikteja ja levottomuuksia. Korkeimmalla kansainvälisellä tasolla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1952 (2010) kohdistui erityisesti Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja sen naapurimaihin Keski-Afrikassa, ja siinä kehotettiin noudattamaan toimitusketjun due diligence -periaatteita. Mainitun päätöslauselman mukaisesti myös Kongon demokraattista tasavaltaa käsittelevä YK:n asiantuntijaryhmä kannusti OECD:n due diligence -ohjeiden noudattamiseen.

(6)

Monikansallisten aloitteiden lisäksi Afrikan suurten järvien alueen valtion- ja hallitusten päämiehet antoivat 15 päivänä joulukuuta 2010 Lusakassa poliittisen sitoumuksen alueen luonnonvarojen laittoman hyödyntämisen torjumisesta ja hyväksyivät muun muassa alueellisen sertifiointimekanismin, joka perustuu OECD:n due diligence -ohjeisiin.

(7)

Tämä asetus on yksi keinoista, joilla pyritään konfliktialueilta peräisin olevilla mineraaleilla käytävää kauppaa valvomalla estämään aseistettujen ryhmien rahoittaminen. Myös unionin ulko- ja kehityspolitiikan toimilla edistetään paikallisen korruption torjuntaa, rajojen lujittamista ja koulutuksen tarjoamista paikallisväestölle ja sen edustajille, jotta he voivat tuoda esiin väärinkäytöksiä.

(8)

Komissio totesi 4 päivänä marraskuuta 2008 antamassaan tiedonannossa ”Raaka-aineita koskeva aloite – työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen”, että raaka-aineiden luotettava ja häiriötön saatavuus on unionin kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Kyseiseen komission tiedonantoon sisältyvä raaka-aineita koskeva aloite on yhdennetty strategia, jolla pyritään ratkaisemaan erilaisia haasteita, jotka liittyvät muiden kuin energia- ja maatalousalojen raaka-aineiden saatavuuteen. Mainitussa aloitteessa korostetaan ja edistetään rahoituksen ja toimitusketjun avoimuutta sekä yritysten yhteiskuntavastuun normien soveltamista.

(9)

Euroopan parlamentti kehotti 7 päivänä lokakuuta 2010, 8 päivänä maaliskuuta 2011, 5 päivänä heinäkuuta 2011 ja 26 päivänä helmikuuta 2014 antamissaan päätöslauselmissa unionia antamaan konfliktialueilta peräisin olevia mineraaleja koskevan Yhdysvaltojen lain eli Dodd-Frank Wall Street Reform and Consumer Protection Act -lain 1502 pykälää vastaavaa lainsäädäntöä. Komissio ilmoitti 2 päivänä helmikuuta 2011 antamassaan tiedonannossa ”Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen” ja 27 päivänä tammikuuta 2012 antamassaan tiedonannossa ”Kauppa, kasvu ja kehitys: Kauppa- ja investointipolitiikan räätälöinti apua eniten tarvitsevien maiden tarpeiden mukaan” aikeestaan tarkastella keinoja avoimuuden lisäämiseksi koko toimitusketjussa, due diligence -näkökohdat mukaan lukien. Jälkimmäisessä tiedonannossa komissio toi myös esiin toukokuussa 2011 OECD:n ministerikokouksessa antamansa sitoumuksen mukaisesti, että OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja OECD:n due diligence -ohjeita olisi tuettava ja hyödynnettävä enemmän, myös OECD:n ulkopuolisissa maissa.

(10)

Unionin kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat lisänneet tietoisuutta sellaisista unionin talouden toimijoista, joita ei ole asetettu vastuuseen mahdollisista yhteyksistä konfliktialueilta peräisin olevien mineraalien laittomaan louhintaan ja kauppaan. Tällaiset mineraalit, joita saattaa olla kulutustuotteissa, yhdistävät kuluttajat unionin ulkopuolisiin konflikteihin. Kuluttajat ovat näin ollen epäsuorasti yhteydessä konflikteihin, joilla on vakavia ihmisoikeusvaikutuksia, etenkin naisten oikeuksien osalta, sillä aseistetut ryhmät käyttävät usein joukkoraiskauksia tietoisena strategiana paikallisväestön pelottelemiseen ja hallitsemiseen omien etujensa suojelemiseksi. Tämän vuoksi unionin kansalaiset ovat erityisesti vetoomuksia laatimalla pyytäneet, että komissio tekisi Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen talouden toimijoiden pitämisestä vastuuvelvollisina asiaankuuluvien YK:n ja OECD:n vahvistamien suuntaviivojen mukaisesti.

(11)

Tähän asetukseen liittyvä ja OECD:n due diligence -ohjeiden mukainen toimitusketjun due diligence on jatkuva proaktiivinen ja reaktiivinen prosessi, jonka kautta talouden toimijat seuraavat ja hallinnoivat ostojaan ja myyntiään varmistaakseen, että ne eivät edistä konflikteja tai niiden haitallisia vaikutuksia.

(12)	Kolmannen osapuolen suorittama talouden toimijan toimitusketjun due diligence -käytäntöjen tarkastus takaa uskottavuuden toimitusketjun loppupäässä olevien talouden toimijoiden hyödyksi ja myötävaikuttaa due diligence -käytäntöjen tehostamiseen toimitusketjun alkupäässä.

(13)	Tietojen julkistaminen talouden toimijan toimitusketjun due diligence -toimista ja -käytännöistä tarjoaa tarvittavaa avoimuutta yleisön luottamuksen herättämiseksi talouden toimijoiden toteuttamiin toimenpiteisiin.

(14)

Unionin tuojien oma vastuu tämän asetuksen mukaisten due diligence -velvoitteiden noudattamisesta säilyy. Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista voitaisiin kuitenkin edistää useiden olemassa olevien ja tulevien toimitusketjun due diligence -järjestelyjen, jäljempänä ’due diligence -järjestelyt’, avulla. Due diligence -järjestelyjä, joilla pyritään katkaisemaan konfliktien sekä tinan, tantaalin, volframin ja kullan hankinnan välinen yhteys, on jo olemassa. Tällaisissa järjestelyissä käytetään riippumattomia kolmannen osapuolen suorittamia tarkastuksia sellaisten sulattajien ja jalostajien sertifioimiseksi, jotka ovat ottaneet käyttöön järjestelmiä mineraalien vastuullisen hankinnan varmistamiseksi. Olisi oltava mahdollista tunnustaa kyseiset järjestelyt toimitusketjun due diligence -periaatteita koskevassa unionin järjestelmässä, jäljempänä ’unionin järjestelmä’. Menettelyt ja kriteerit, joiden perusteella tällaiset järjestelyt voitaisiin tunnustaa tämän asetuksen vaatimuksia vastaaviksi, olisi vahvistettava delegoidulla säädöksellä, jotta kyseisiin järjestelyihin kuuluvat yksittäiset talouden toimijat voisivat noudattaa tätä asetusta ja jotta vältettäisiin kaksinkertaiset tarkastukset. Tällaisiin järjestelyihin olisi sisällyttävä yleiset due diligence -periaatteet, järjestelyillä olisi varmistettava, että vaatimukset vastaavat OECD:n due diligence -ohjeiden erityissuosituksia, ja järjestelyjen olisi täytettävä menettelyvaatimukset, kuten sidosryhmien osallistuminen, valitusmekanismit ja reagointikyky.

(15)

Unionin talouden toimijat ovat julkisissa kuulemisissa ilmaisseet halukkuutensa mineraalien vastuulliseen hankintaan ja raportoineet nykyisistä due diligence -järjestelyistä, joiden tarkoituksena on saavuttaa niiden yhteiskuntavastuuta koskevat tavoitteet, täyttää asiakkaiden toiveet tai turvata hankinnat. Unionin talouden toimijat ovat kuitenkin myös raportoineet lukuisista vaikeuksista ja käytännön haasteista toimitusketjun due diligence -periaatteiden noudattamisessa sellaisten pitkien ja monimutkaisten globaalien toimitusketjujen vuoksi, joissa on mukana paljon talouden toimijoita, jotka eivät useinkaan ole riittävän tietoisia asiasta tai ovat eettisesti piittaamattomia. Komission olisi arvioitava uudelleen vastuullisten hankintojen ja kolmannen osapuolen suorittamien tarkastusten kustannuksia, tällaisten hankintojen ja tarkastusten hallinnollisia seurauksia ja niiden mahdollista vaikutusta etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, kilpailukykyyn sekä raportoitava havainnoistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi varmistettava, että mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille annetaan asianmukaista teknistä apua, ja helpotettava tietojenvaihtoa tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi. Unioniin sijoittautuneiden mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, jotka tuovat mineraaleja ja metalleja, olisi siksi voitava hyödyntää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1287/2013 (4) perustettua COSME-ohjelmaa.

(16)

Sulattajat ja jalostajat ovat tärkeä vaihe globaaleissa mineraalien toimitusketjuissa, koska ne ovat tyypillisesti viimeinen vaihe, jossa due diligence voidaan tosiasiallisesti varmistaa keräämällä, paljastamalla ja todentamalla tiedot mineraalin alkuperästä ja alkuperäketjusta. Tämän muuntamisvaiheen jälkeen mineraalien alkuperää on usein käytännössä mahdotonta jäljittää. Sama koskee myös kierrätettyjä metalleja, jotka ovat käyneet läpi vieläkin useampia vaiheita muuntamisprosessissa. Unionin luettelo eri puolilla maailmaa toimivista vastuullisista sulattajista ja jalostajista voisi näin ollen tarjota avoimuutta ja varmuutta toimitusketjun loppupäässä oleville talouden toimijoille toimitusketjun due diligence -käytäntöjen osalta. Toimitusketjun alkupäässä olevien talouden toimijoiden, kuten sulattajien ja jalostajien, olisi OECD:n due diligence -ohjeiden mukaisesti teetettävä toimitusketjunsa due diligence -käytännöistä riippumattoman kolmannen osapuolen suorittama tarkastus, jotta myös ne voitaisiin sisällyttää eri puolilla maailmaa toimivien vastuullisten sulattajien ja jalostajien luetteloon.

(17)	On olennaisen tärkeää, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat unionin tuojat, jotka tuovat mineraaleja ja metalleja, mukaan lukien unionin sulattajat ja jalostajat, jotka tuovat ja prosessoivat mineraaleja ja niiden rikasteita, noudattavat tämän asetuksen säännöksiä.

(18)

Jotta voidaan varmistaa unionin järjestelmän moitteeton toiminta ja samalla taata, että suurimpaan osaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista ja unioniin tuotavista mineraaleista ja metalleista sovelletaan tämän asetuksen vaatimuksia, tätä asetusta ei olisi sovellettava tilanteissa, joissa unionin tuojien vuotuiset tuontimäärät kunkin kyseessä olevan mineraalin tai metallin osalta ovat pienemmät kuin tämän asetuksen liitteessä I luetellut kynnysarvot.

(19)

Unionin järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sellaisten due diligence -järjestelyjen arvioinnin helpottamiseksi, jotka voitaisiin tunnustaa tämän asetuksen nojalla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteen I muuttamista siten, että vahvistetaan ja muutetaan mineraalien ja metallien kynnysarvoja, ja kyseisessä arvioinnissa noudatettavien menetelmien ja kriteerien laatimista ottaen huomioon tässä suhteessa OECD:n työ. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(20)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava asianmukaisin jälkitarkastuksin, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat unionin tuojat, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, noudattavat yhdenmukaisesti tätä asetusta. Tällaisia tarkastuksia koskevia tietoja olisi säilytettävä vähintään viisi vuotta. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava laatimaan säännöt, joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomisiin.

(21)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Due diligence -järjestelyjen vastaavuuden tunnustamiseen, vastaavuuden peruuttamiseen puutteiden ilmetessä sekä eri puolilla maailmaa toimivien vastuullisten sulattajien ja jalostajien luettelon vahvistamiseen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti. Ottaen huomioon näiden täytäntöönpanosäädösten luonteen sekä komissiolle myönnetyn harkintavallan rajallisuuden, jonka mukaisesti näiden säädösten olisi perustuttava delegoidulla säädöksellä hyväksyttäviin menetelmiin ja kriteereihin, joiden perusteella komissio tunnustaa due diligence -järjestelyjen vastaavuuden, neuvoa-antavaa menettelyä pidetään asianmukaisena menettelynä näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseksi.

(22)

Tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi säädettävä siirtymäajasta muun muassa sen vuoksi, että jäsenvaltiot voivat nimetä toimivaltaiset viranomaisensa, komissio voi tunnustaa due diligence -järjestelyjä ja talouden toimijat voivat perehtyä tämän asetuksen mukaisiin velvoitteisiinsa.

(23)

Komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen rahoitusapua ja poliittisia sitoumuksia, jotka ne antavat sellaisille konfliktialueille ja korkean riskin alueille, joilla louhitaan tinaa, tantaalia, volframia ja kultaa, erityisesti Afrikan suurten järvien alueella, jotta varmistetaan politiikan johdonmukaisuus sekä kannustetaan hyvän hallintotavan, oikeusvaltioperiaatteen ja eettisen kaivostoiminnan noudattamiseen ja vahvistetaan sitä.

(24)

Komission olisi raportoitava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle tässä asetuksessa säädetyn unionin järjestelmän vaikutuksista. Komission olisi 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä ja joka kolmas vuosi sen jälkeen tarkasteltava unionin järjestelmän toimintaa ja vaikuttavuutta ja sen vaikutuksia paikan päällä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien vastuullisen hankinnan edistämisen ja unionin talouden toimijoiden, myös pk-yritysten, kannalta, sekä raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Näihin kertomuksiin voidaan tarvittaessa liittää asiaankuuluvia lainsäädäntöehdotuksia, joihin saattaa sisältyä pakollisia jatkotoimenpiteitä.

(25)

Komissio sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sitoutuivat 5 päivänä maaliskuuta 2014 antamassaan yhteisessä tiedonannossa ”Konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien vastuullinen hankinta: Yhteinen lähestymistapa EU:lle”, jäljempänä ’5 päivänä maaliskuuta 2014 annettu yhteinen tiedonanto’, panemaan täytäntöön yhtä aikaa tämän asetuksen kanssa liitännäistoimenpiteitä, jotka johtavat vastuullista hankintaa koskevaan unionin yhteiseen lähestymistapaan ja joilla ei pyritä ainoastaan siihen, että suuri osa talouden toimijoista osallistuu tässä asetuksessa säädettyyn unionin järjestelmään, vaan pyritään myös varmistamaan, että omaksutaan kokonaisvaltainen, johdonmukainen ja kattava lähestymistapa vastuullisen hankinnan edistämiseksi konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta.

(26)

Mineraalien ja metallien kaupasta saatavien tuottojen käytön estäminen aseellisten konfliktien rahoitukseen due diligence -toimien ja avoimuuden avulla edistää hyvää hallintotapaa ja kestävää talouskehitystä. Siksi tämä asetus kattaa unionin yhteisen kauppapolitiikan soveltamisalaan kuuluvan ensisijaisen alan ohella unionin kehityspolitiikan soveltamisalaan kuuluvia aloja,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä asetuksella perustetaan toimitusketjun due diligence -periaatteita koskeva unionin järjestelmä, jäljempänä ’unionin järjestelmä’, jotta voidaan estää aseistettujen ryhmien ja turvallisuusjoukkojen mahdollisuudet käydä kauppaa tinalla, tantaalilla ja volframilla, niiden malmeilla sekä kullalla. Tämän asetuksen tarkoituksena on tarjota avoimuutta ja varmuutta unionin tuojien sekä konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta hankintoja tekevien sulattajien ja jalostajien hankintakäytäntöihin.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan toimitusketjun due diligence -velvoitteet sellaisten unionin tuojien osalta, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, jotka sisältävät tinaa, tantaalia, volframia tai kultaa tai koostuvat niistä liitteen I mukaisesti.

3.   Tätä asetusta ei sovelleta unionin tuojiin, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, jos niiden vuotuinen tuontimäärä kunkin kyseessä olevan mineraalin tai metallin osalta on pienempi kuin liitteessä I vahvistetut kynnysarvot.

Kaikki kynnysarvot vahvistetaan tasolle, jolla varmistetaan, että suurimpaan osaan ja ainakin 95 prosenttiin kunkin mineraalin ja metallin unioniin tuotavasta kokonaismäärästä yhdistetyn nimikkeistön koodia kohden sovelletaan unionin tuojille tässä asetuksessa vahvistettuja velvoitteita.

4.   Komissio antaa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2020, mikäli mahdollista, mutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2020 18 ja 19 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla muutetaan liitettä I siten, että vahvistetaan tantaali- tai niobiummalmien ja -rikasteiden, kultamalmien ja -rikasteiden, tinaoksidien ja -hydroksidien, tantalaattien ja tantaalikarbidien kynnysarvot.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa liitteessä I lueteltujen nykyisten kynnysarvojen muuttamiseksi delegoituja säädöksiä 18 ja 19 artiklan mukaisesti joka kolmas vuosi 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen.

6.   Tätä asetusta ei sovelleta kierrätettyihin metalleihin 7 artiklan 4 kohtaa lukuun ottamatta.

7.   Tätä asetusta ei sovelleta varastoihin, jos unionin tuoja osoittaa, että kyseiset varastot muodostettiin nykyisessä muodossaan todennettavissa olevana ajankohtana ennen 1 päivää helmikuuta 2013.

8.   Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I tarkoitettuihin mineraaleihin ja metalleihin, jotka on saatu 2 artiklan t kohdassa määriteltyinä sivutuotteina.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’mineraaleilla’ seuraavaa liitteessä I olevassa A osassa luetellun mukaisesti: — malmit ja rikasteet, jotka sisältävät tinaa, tantaalia tai volframia, ja — kulta;

b)	’metalleilla’ metalleja, jotka sisältävät tinaa, tantaalia, volframia tai kultaa tai koostuvat niistä liitteessä I olevassa B osassa luetellun mukaisesti;

c)	’mineraalien toimitusketjulla’ sellaisten toimien, organisaatioiden, toimijoiden, teknologian, tietojen, resurssien ja palvelujen järjestelmää, jotka ovat mukana mineraalien siirtämisessä ja käsittelemisessä louhintapaikalta aina siihen asti, kun ne sisällytetään lopputuotteeseen;

d)

’toimitusketjun due diligence -periaatteilla’ sellaisten unionin tuojien velvoitteita, jotka tuovat tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, suhteessa niiden hallintojärjestelmiin, riskinhallintaan, riippumattomien kolmansien osapuolten suorittamiin tarkastuksiin ja tietojen ilmoittamiseen, jotta voidaan yksilöidä ja käsitellä konfliktialueisiin ja korkean riskin alueisiin liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia riskejä niiden hankintaan liittyvien haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi;

e)	’alkuperäketjun tai toimitusketjun jäljitettävyysjärjestelmällä’ rekisterin pitämistä niistä peräkkäisistä talouden toimijoista, joiden hallussa mineraalit ja metallit ovat liikkuessaan toimitusketjun läpi;

f)

’konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla’ alueita, joilla on käynnissä aseellinen konflikti tai jotka ovat epävakaassa konfliktinjälkeisessä tilanteessa, sekä alueita, joiden hallinto ja turvallisuus ovat heikolla pohjalla tai puuttuvat kokonaan, kuten toimintakyvyttömät valtiot, ja joilla kansainvälistä oikeutta rikotaan laajasti ja järjestelmällisesti, mukaan lukien ihmisoikeusrikkomukset;

g)	’aseistetuilla ryhmillä ja turvallisuusjoukoilla’ OECD:n due diligence -ohjeiden liitteessä II tarkoitettuja ryhmiä;

h)	’sulattajalla ja jalostajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa metallinjalostusta, joka sisältää prosessivaiheita, joiden tarkoituksena on tuottaa metallia mineraalista;

i)	’eri puolilla maailmaa toimivilla vastuullisilla sulattajilla ja jalostajilla’ unionissa tai sen ulkopuolella sijaitsevia sulattajia ja jalostajia, joiden katsotaan täyttävän tämän asetuksen mukaiset velvoitteet;

j)	’toimitusketjun alkupäällä’ mineraalin toimitusketjua louhintapaikoilta sulattajille ja jalostajille;

k)	’toimitusketjun loppupäällä’ metallin toimitusketjua sulattajia ja jalostajia seuraavasta vaiheesta lopputuotteeseen;

l)

’unionin tuojalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ilmoittaa mineraaleja tai metalleja luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (7) 201 artiklan mukaisesti, taikka luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka puolesta tällainen ilmoitus tehdään komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (8) liitteessä B olevissa tietoelementeissä 3/15 ja 3/16 tarkoitetun mukaisesti;

m)

’toimitusketjun due diligence -järjestelyllä’ tai ’due diligence -järjestelyllä’ vapaaehtoisuuteen perustuvien toimitusketjun due diligence -menettelyjen, -välineiden ja -mekanismien yhdistelmää, mukaan lukien riippumattoman kolmannen osapuolen suorittamat tarkastukset, joita hallitukset, toimialajärjestöt tai asiasta kiinnostuneiden järjestöjen ryhmittymät kehittävät ja valvovat;

n)	’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla’ jäsenvaltioiden 10 artiklan mukaisesti nimeämiä viranomaisia, joilla on asiantuntemusta raaka-aineista, teollisista prosesseista ja tarkastuksista;

o)

’OECD:n due diligence -ohjeilla’ konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskevia OECD:n due diligence -ohjeita (OECD Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas, Second Edition, OECD 2013), mukaan lukien kaikki niiden liitteet ja täydennysosat;

p)

’valitusmekanismilla’ riskitietoisuuteen liittyvää varhaisvaroitusmekanismia, jonka kautta kaikki asiasta kiinnostuneet tahot, mukaan lukien väärinkäytösten paljastajat, voivat tuoda esiin ongelmia, jotka liittyvät mineraalien louhintaan, kauppaan ja käsittelyyn konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla sekä mineraalien vientiin konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta;

q)

’toimitusketjua koskevan toimintapolitiikan mallilla’ toimitusketjua koskevaa toimintapolitiikkaa, jossa noudatetaan OECD:n due diligence -ohjeiden liitettä II, jossa esitetään mineraalien louhintaan, kauppaan ja käsittelyyn konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla sekä mineraalien vientiin konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta mahdollisesti liittyvät merkittävien haitallisten vaikutusten riskit;

r)	’riskinhallintasuunnitelmalla’ unionin tuojan kirjallista vastausta OECD:n due diligence -ohjeiden liitteeseen III perustuviin yksilöityihin toimitusketjun riskeihin;

s)

’kierrätetyillä metalleilla’ loppukäyttäjän tai kuluttajakäytön jälkeen uusiokäytössä hyödynnettäviä tuotteita tai tuotteiden valmistuksen yhteydessä syntyneitä käsiteltyjä romumetalleja, mukaan lukien ylijäämämetallimateriaalit, käytöstä poistetut metallimateriaalit, vialliset metallimateriaalit ja romumetallimateriaalit, jotka sisältävät tinan, tantaalin, volframin tai kullan tuotannon yhteydessä kierrätettäviksi soveltuvia jalostettuja tai käsiteltyjä metalleja. Tämän määritelmän mukaisia kierrätettyjä metalleja eivät ole osittain käsitellyt tai käsittelemättömät mineraalit tai toisesta malmista saadut sivutuotteet;

t)

’sivutuotteella’ tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa mineraalia tai metallia, joka on saatu sellaisen mineraalin tai metallin käsittelystä, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan ja jota ei olisi saatu käsittelemättä perusmineraalia tai -metallia, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan;

u)	’todennettavissa olevalla ajankohdalla’ ajankohtaa, joka voidaan todentaa tarkastamalla tuotteissa tai varastoluetteloissa oleva päivämääräleima.

3 artikla

Unionin tuojat ja toimitusketjun due diligence -velvoitteiden noudattaminen

1.   Unionin tuojien, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, on noudatettava tässä asetuksessa vahvistettuja toimitusketjun due diligence -velvoitteita ja säilytettävä asiakirjat, jotka osoittavat tuojien noudattaneen kyseisiä velvoitteita, mukaan lukien riippumattoman kolmannen osapuolen suorittaman tarkastuksen tuloksia koskevat asiakirjat.

2.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa 11 artiklan mukaisten asianmukaisten jälkitarkastusten suorittamisesta.

3.   Asiasta kiinnostuneet tahot voivat 8 artiklan 1 kohdan nojalla toimittaa toimitusketjun due diligence -järjestelyjä komission tunnustettavaksi, jotta edistetään unionin tuojien mahdollisuutta noudattaa 4–7 artiklassa säädettyjä asiaankuuluvia vaatimuksia.

4 artikla

Hallintojärjestelmää koskevat velvoitteet

Unionin tuojien, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, on

a)	laadittava konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta mahdollisesti peräisin olevien mineraalien ja metallien toimitusketjua koskeva toimintapolitiikkansa ja annettava siitä ajan tasalla olevia tietoja tavarantoimittajille ja suurelle yleisölle selkeästi;

b)	sisällytettävä toimitusketjua koskevaan toimintapolitiikkaansa normit, joiden mukaisesti toimitusketjun due diligence -periaatteita noudatetaan OECD:n due diligence -ohjeiden liitteessä II olevassa toimitusketjua koskevan toimintapolitiikan mallissa esitettyjen normien mukaisesti;

c)

muokattava sisäiset hallintojärjestelmänsä niin, että ne tukevat toimitusketjun due diligence -periaatteita, asettamalla tapauksissa, joissa unionin tuoja ei ole luonnollinen henkilö, ylemmän johdon edustaja vastuuseen toimitusketjun due diligence -prosessin valvonnasta ja näitä järjestelmiä koskevien asiakirjojen säilyttämisestä vähintään viiden vuoden ajan;

d)	vahvistettava sitoumustaan tavarantoimittajiin nähden sisällyttämällä toimitusketjua koskeva toimintapolitiikkansa tavarantoimittajien kanssa tehtäviin sopimuksiin OECD:n due diligence -ohjeiden liitteen II mukaisesti;

e)

perustettava valitusmekanismi, joka toimii riskitietoisuuteen liittyvänä varhaisvaroitusjärjestelmänä, tai tarjottava tällainen mekanismi yhdessä muiden talouden toimijoiden tai organisaatioiden kanssa taikka helpottamalla kääntymistä ulkoisen asiantuntijan tai elimen, kuten oikeusasiamiehen, puoleen;

f)

mineraalien osalta otettava käyttöön alkuperäketjun tai toimitusketjun jäljitettävyysjärjestelmä, joka tarjoaa asiakirjoihin perustuen seuraavat tiedot: i) mineraalin kuvaus, mukaan lukien sen kauppanimi ja tyyppi; ii) unionin tuojan tavarantoimittajan nimi ja osoite; iii) mineraalien alkuperämaa; iv) louhintamäärät ja -päivät, jos saatavilla, ilmoitettuna tilavuuden tai painon mukaan; v) jos mineraalit ovat peräisin konfliktialueilta tai korkean riskin alueilta tai jos unionin tuoja on osoittanut todeksi muita OECD:n due diligence -ohjeissa lueteltuja toimitusketjun riskejä, OECD:n due diligence -ohjeissa annettujen toimitusketjun alkupäässä olevia talouden toimijoita koskevien erityissuositusten mukaiset lisätiedot, kuten mineraalin alkuperäkaivos, niiden paikkojen sijainti, joissa mineraalit kootaan yhteen, niillä käydään kauppaa ja ne prosessoidaan, sekä maksetut verot, maksut ja palkkiot;

g)

metallien osalta otettava käyttöön alkuperäketjun tai toimitusketjun jäljitettävyysjärjestelmä, joka tarjoaa asiakirjoihin perustuen seuraavat tiedot: i) metallin kuvaus, mukaan lukien sen kauppanimi ja tyyppi; ii) unionin tuojan tavarantoimittajan nimi ja osoite; iii) unionin tuojan toimitusketjuun kuuluvien sulattajien ja jalostajien nimi ja osoite; iv) jos saatavilla, tiedot kolmannen osapuolen suorittamia sulattajien ja jalostajien tarkastuksia koskevista raporteista tai todisteet komission 8 artiklan nojalla tunnustaman toimitusketjun due diligence -järjestelyn noudattamisesta; v) jos iv alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei ole saatavilla: — sulattajien ja jalostajien toimitusketjuun kuuluvien mineraalien alkuperämaat, — jos metallit perustuvat konfliktialueilta tai korkean riskin alueilta peräisin oleviin mineraaleihin tai jos unionin tuoja on osoittanut todeksi muita OECD:n due diligence -ohjeissa lueteltuja toimitusketjun riskejä, lisätiedot kyseisissä ohjeissa annettujen toimitusketjun loppupäässä olevia talouden toimijoita koskevien erityissuositusten mukaisesti;

h)	sivutuotteiden osalta toimitettava asiakirjojen tukemia tietoja näiden sivutuotteiden alkuperäpaikasta eli paikasta, jossa sivutuote erotetaan ensiksi perusmineraalista tai -metallista, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

5 artikla

Riskinhallintaa koskevat velvoitteet

1.   Unionin tuojien, jotka tuovat mineraaleja, on

a)

yksilöitävä ja arvioitava haitallisten vaikutusten riskit mineraalien toimitusketjussaan 4 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella ottaen huomioon toimitusketjua koskevan toimintapolitiikkansa normit OECD:n due diligence -ohjeiden liitteen II ja näihin ohjeisiin sisältyvien due diligence -suositusten mukaisesti;

b)

pantava täytäntöön strategia, jolla vastataan yksilöityihin riskeihin ja joka on suunniteltu niin, että sillä estetään tai vähennetään haitallisia vaikutuksia seuraavin toimin: i) raportoimalla toimitusketjun riskinarvioinnin tuloksista tätä tarkoitusta varten nimetyille ylemmän johdon edustajille tapauksissa, joissa unionin tuoja ei ole luonnollinen henkilö; ii) hyväksymällä riskinhallintatoimenpiteitä OECD:n due diligence -ohjeiden liitteen II ja näihin ohjeisiin sisältyvien due diligence -suositusten mukaisesti ottaen huomioon mahdollisuutensa vaikuttaa ja toteuttaa tarpeen mukaan toimia sellaisten tavarantoimittajien painostamiseksi, jotka voivat tehokkaimmin estää tai vähentää yksilöityjä riskejä, mahdollistamalla seuraavien toimien toteuttaminen: — jatketaan kauppaa ja pannaan samalla täytäntöön mitattavissa olevia riskinvähennystoimia, — keskeytetään kauppa tilapäisesti ja jatketaan käynnissä olevien mitattavissa olevien riskinvähennystoimien toteuttamista, tai — luovutaan yhteistyöstä tavarantoimittajan kanssa, jos riskinvähennystoimissa on epäonnistuttu; iii) panemalla täytäntöön riskinhallintasuunnitelma; seuraamalla ja valvomalla riskinvähennystoimien onnistumista; raportoimalla asiasta tätä tarkoitusta varten nimetyille ylemmän johdon edustajille tapauksissa, joissa unionin tuoja ei ole luonnollinen henkilö; ja harkitsemalla yhteistyön keskeyttämistä tai lopettamista tavarantoimittajan kanssa, jos riskinvähennystoimissa on epäonnistuttu; iv) toteuttamalla täydentäviä tietojen ja riskien arviointeja riskeistä, joita on vähennettävä, tai olosuhteiden muuttumisen jälkeen.

2.   Jos unionin tuoja, joka tuo mineraaleja, toteuttaa riskinvähennystoimia ja jatkaa samalla kauppaa tai keskeyttää kaupan tilapäisesti, sen on kuultava tavarantoimittajia ja asianomaisia sidosryhmiä, mukaan lukien paikallis- ja keskushallinnon viranomaiset, kansainväliset tai kansalaisyhteiskunnan organisaatiot sekä kolmannet osapuolet, joihin asia vaikuttaa, sekä sovittava mitattavissa olevasta riskinhallintasuunnitelmaan sisältyvästä riskinvähennysstrategiasta.

3.   Voidakseen suunnitella strategiaa konfliktialueisiin ja korkean riskin alueisiin liittyvien riskien vähentämiseksi unionin tuojien, jotka tuovat mineraaleja, on riskinhallintasuunnitelmassaan käytettävä perustana OECD:n due diligence -ohjeiden liitteessä III tarkoitettuja toimenpiteitä ja indikaattoreita ja mitattava saavutettua edistystä.

4.   Unionin tuojien, jotka tuovat metalleja, on yksilöitävä ja arvioitava OECD:n due diligence -ohjeiden liitteen II ja kyseisissä ohjeissa annettujen erityissuositusten mukaisesti toimitusketjunsa riskit saatavilla olevien, kolmannen osapuolen suorittamia tähän ketjuun kuuluvien sulattajien ja jalostajien tarkastuksia koskevien raporttien perusteella sekä arvioimalla tarpeen mukaan näiden sulattajien ja jalostajien due diligence -käytäntöjä. Mainittujen tarkastusraporttien on oltava tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisia. Jos tällaisia kolmannen osapuolen suorittamia toimitusketjuun kuuluvien sulattajien ja jalostajien tarkastuksia koskevia raportteja ei ole saatavilla, unionin tuojien, jotka tuovat metalleja, on yksilöitävä ja arvioitava toimitusketjunsa riskit oman riskinhallintajärjestelmänsä osana. Tällaisissa tapauksissa unionin tuojien, jotka tuovat metalleja, on teetettävä oman toimitusketjunsa due diligence -periaatteiden tarkastukset riippumattomalla kolmannella osapuolella tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti.

5.   Jos unionin tuojat, jotka tuovat metalleja, eivät ole luonnollisia henkilöitä, niiden on raportoitava 4 kohdassa tarkoitetun riskinarvioinnin tuloksista tätä varten nimetyille ylemmän johtonsa edustajille ja pantava täytäntöön vastastrategia, jolla pyritään estämään tai vähentämään haitallisia vaikutuksia OECD:n due diligence -ohjeiden liitteen II ja kyseisissä ohjeissa annettujen erityissuositusten mukaisesti.

6 artikla

Kolmannen osapuolen suorittamaa tarkastusta koskevat velvoitteet

1.   Unionin tuojien, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, on teetettävä tarkastuksia riippumattomalla kolmannella osapuolella, jäljempänä ’kolmannen osapuolen suorittama tarkastus’.

Mainitussa kolmannen osapuolen suorittamassa tarkastuksessa on

a)

sisällytettävä sen piiriin kaikki unionin tuojan toiminnot, prosessit ja järjestelmät, joita käytetään mineraalien tai metallien toimitusketjun due diligence -periaatteiden täytäntöönpanoon, mukaan lukien unionin tuojan hallintojärjestelmä 4 artiklan, riskinhallinta 5 artiklan ja tietojen ilmoittaminen 7 artiklan mukaisesti;

b)	oltava tavoitteena sen määrittäminen, vastaavatko unionin tuojan toimitusketjun due diligence -käytännöt 4, 5 ja 7 artiklaa;

c)	annettava unionin tuojalle suosituksia sen toimitusketjun due diligence -käytäntöjen parantamiseksi; ja

d)	noudatettava OECD:n due diligence -ohjeissa asetettuja riippumattomuuteen, pätevyyteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyviä tarkastusperiaatteita.

2.   Unionin tuojat, jotka tuovat metalleja, vapautetaan velvoitteesta teettää kolmannen osapuolen suorittamia tarkastuksia 1 kohdan mukaisesti, edellyttäen että ne asettavat saataville tosiasiallista näyttöä, myös kolmannen osapuolen suorittamia tarkastuksia koskevia raportteja, jonka mukaan kaikki niiden toimitusketjuun kuuluvat sulattajat ja jalostajat noudattavat tätä asetusta.

Tosiasiallista näyttöä koskevan vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos unionin tuojat, jotka tuovat metalleja, osoittavat, että ne hankkivat metalleja ainoastaan sulattajilta ja jalostajilta, jotka komissio on luetteloinut 9 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Tietojen ilmoittamista koskevat velvoitteet

1.   Unionin tuojien, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, on asetettava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville 6 artiklan mukaisesti teetettyjä kolmannen osapuolen suorittamia tarkastuksia koskevat raportit tai näyttö siitä, että komission 8 artiklan mukaisesti tunnustamaa toimitusketjun due diligence -järjestelyä on noudatettu.

2.   Unionin tuojien, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, on asetettava toimitusketjussa välittömästi seuraavien ostajien saataville kaikki niiden toimitusketjujen due diligence -periaatteiden mukaisesti hankitut ja säilytetyt tiedot ottaen asianmukaisesti huomioon liikesalaisuus ja muut kilpailunäkökohdat.

3.   Unionin tuojien, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, on vuosittain julkistettava tietoja mahdollisimman laajasti, myös internetissä, vastuullista hankintaa koskevista toimitusketjunsa due diligence -toimista ja -käytännöistä. Raportissa on esitettävä toimet, jotka ne ovat toteuttaneet noudattaakseen hallintojärjestelmäänsä koskevia 4 artiklan mukaisia velvoitteita ja riskinhallintaansa koskevia 5 artiklan mukaisia velvoitteita, ja sen on sisällettävä kolmannen osapuolen suorittamista tarkastuksista laadittava tiivistelmäraportti, mukaan lukien tarkastajan nimi, ottaen asianmukaisesti huomioon liikesalaisuus ja muut kilpailunäkökohdat.

4.   Jos unionin tuoja voi kohtuudella päätellä, että metallit ovat peräisin vain kierrätys- tai romulähteistä, sen on liikesalaisuus ja muut kilpailunäkökohdat asianmukaisesti huomioon ottaen

a)	julkistettava päätelmänsä; ja

b)	kuvattava mainitun päätelmän tekemisessä käyttämänsä toimitusketjun due diligence -toimenpiteet kohtuullisen yksityiskohtaisesti.

8 artikla

Toimitusketjun due diligence -järjestelyjen tunnustaminen

1.   Hallitukset, toimialajärjestöt ja asiasta kiinnostuneiden järjestöjen ryhmittymät, jotka ovat ottaneet käyttöön due diligence -järjestelyt, jäljempänä ’järjestelyn omistajat’, voivat hakea komissiolta kehittämiensä ja valvomiensa toimitusketjun due diligence -järjestelyjen tunnustamista. Kyseisten hakemusten tueksi on esitettävä asianmukaisia todisteita ja tietoja.

2.   Komissio antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan menettelyt ja kriteerit, joiden avulla komissio voi arvioida, edistävätkö toimitusketjun due diligence -järjestelyt sitä, että talouden toimijat täyttävät tämän asetuksen mukaiset velvoitteet, ja joiden avulla komissio voi tunnustaa järjestelyt.

3.   Jos komissio 1 kohdan nojalla toimitettujen todisteiden ja tietojen perusteella ja 2 kohdan nojalla vahvistettujen tunnustamista koskevien menettelyjen ja kriteerien mukaisesti toteaa, että unionin tuojan, joka tuo mineraaleja tai metalleja, tehokkaasti toteuttama toimitusketjun due diligence -järjestely mahdollistaa sen, että kyseinen tuoja noudattaa tätä asetusta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa tunnustetaan kyseisen järjestelyn vastaavuus tämän asetuksen vaatimusten kanssa. OECD:n sihteeristöä kuullaan tarpeen mukaan ennen tällaisten täytäntöönpanosäädösten antamista.

Päättäessään due diligence -järjestelyn tunnustamisesta komissio ottaa huomioon kyseisen järjestelyn kattamat erilaiset toimialan käytännöt ja kiinnittää myös huomiota riskipohjaisiin lähestymistapaan ja menetelmään, joita kyseisessä järjestelyssä käytetään konfliktialueiden ja korkean riskin alueiden määrittämiseksi, ja niiden perusteella saatuihin, luetteloon merkittyihin tuloksiin. Järjestelyn omistajan on julkistettava kyseiset luetteloon merkityt tulokset.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.   Komissio tarkastaa myös tarpeen mukaan säännöllisesti, että tunnustetut toimitusketjun due diligence -järjestelyt täyttävät edelleen kriteerit, jotka johtivat 3 kohdan nojalla hyväksyttyyn päätökseen vastaavuuden tunnustamisesta.

5.   Sellaisen toimitusketjun due diligence -järjestelyn, jonka vastaavuus on tunnustettu 3 kohdan mukaisesti, omistajan on ilmoitettava komissiolle kyseiseen järjestelyyn tehdyistä mahdollisista muutoksista tai päivityksistä viipymättä.

6.   Jos ilmenee toistuvia tai merkittäviä tapauksia, joissa talouden toimijat eivät ole 3 kohdan mukaisesti tunnustettua järjestelyä toteuttaessaan täyttäneet tämän asetuksen vaatimuksia, komissio tutkii tunnustetun järjestelyn omistajaa kuullen, osoittavatko kyseiset tapaukset puutteita järjestelyssä.

7.   Jos komissio havaitsee, että tätä asetusta on jätetty noudattamatta tai että tunnustetussa toimitusketjun due diligence -järjestelyssä on puutteita, se voi antaa järjestelyn omistajalle kohtuullisesti aikaa korjaavien toimien toteuttamiseen.

Jos järjestelyn omistaja laiminlyö tarvittavien korjaavien toimien toteuttamisen tai kieltäytyy niiden toteuttamisesta ja jos komissio on määrittänyt, että tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut noudattamatta jättäminen tai puutteet vaarantavat järjestelyä toteuttavan unionin tuojan kyvyn noudattaa tätä asetusta, tai jos järjestelyä toteuttavien talouden toimijoiden toistuvat tai merkittävät tämän asetuksen noudattamatta jättämiset johtuvat järjestelyssä olevista puutteista, komissio hyväksyy 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jossa järjestelyn tunnustaminen perutaan.

8.   Komissio perustaa rekisterin tunnustetuista toimitusketjun due diligence -järjestelyistä ja pitää rekisterin ajan tasalla. Rekisteri asetetaan julkisesti saataville internetissä.

9 artikla

Luettelo eri puolilla maailmaa toimivista vastuullisista sulattajista ja jalostajista

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan luettelo eri puolilla maailmaa toimivien vastuullisten sulattajien ja jalostajien nimistä ja osoitteista tai muutetaan sitä.

Kyseinen luettelo laaditaan siten, että otetaan huomioon komission 8 artiklan mukaisesti tunnustamiin toimitusketjun due diligence -järjestelyihin kuuluvat eri puolilla maailmaa toimivat vastuulliset sulattajat ja jalostajat sekä jäsenvaltioiden 17 artiklan 1 kohdan nojalla toimittamat tiedot.

2.   Komissio pyrkii kaikin tavoin yksilöimään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisällytetyt sulattajat ja jalostajat, jotka tekevät hankintoja ainakin osittain konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta, etenkin niiden tietojen perusteella, joita 8 artiklan nojalla tunnustettujen toimitusketjun due diligence -järjestelyjen omistajat toimittavat.

3.   Komissio vahvistaa luettelon tai muuttaa sitä liitteessä II esitettyä mallia käyttäen ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. OECD:n sihteeristöä kuullaan tarpeen mukaan ennen kyseisen luettelon hyväksymistä.

4.   Komissio poistaa täytäntöönpanosäädöksellä luettelosta sellaisten sulattajien ja jalostajien nimet ja osoitteet, joita ei enää tunnusteta vastuullisiksi 8 artiklan ja 17 artiklan 1 kohdan nojalla saatujen tietojen perusteella. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

5.   Komissio säännöllisesti päivittää ja asettaa julkisesti saataville, myös internetissä, tiedot, jotka sisältyvät eri puolilla maailmaa toimivista vastuullisista sulattajista ja jalostajista laadittuun luetteloon.

10 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka on vastuussa tämän asetuksen soveltamisesta.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimivaltaisten viranomaisten nimet ja osoitteet viimeistään 9 päivänä joulukuuta 2017. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista toimivaltaisten viranomaisten nimien tai osoitteiden muutoksista.

2.   Komissio asettaa toimivaltaisten viranomaisten luettelon julkisesti saataville, myös internetissä, käyttäen liitteessä III esitettyä mallia. Komissio pitää mainitun luettelon ajan tasalla.

3.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vastaavat tämän asetuksen tehokkaan ja yhtenäisen täytäntöönpanon varmistamisesta kaikkialla unionissa.

11 artikla

Unionin tuojia koskevat jälkitarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vastaavat asianmukaisten jälkitarkastusten suorittamisesta sen varmistamiseksi, että unionin tuojat, jotka tuovat mineraaleja tai metalleja, noudattavat 4–7 artiklan mukaisia velvoitteita.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jälkitarkastukset on suoritettava riskipohjaista lähestymistapaa noudattaen, ja niitä on tehtävä myös tapauksissa, joissa toimivaltaisella viranomaisella on merkityksellisiä tietoja siitä, noudattaako unionin tuoja tätä asetusta, mukaan lukien tiedot, jotka perustuvat kolmansien osapuolten ilmaisemiin perusteltuihin huoliin.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jälkitarkastusten on sisällettävä muun muassa seuraavat toimet:

a)	tutkitaan unionin tuojan tämän asetuksen mukaisten toimitusketjun due diligence -velvoitteiden täytäntöönpano, myös hallintojärjestelmän, riskinhallinnan, riippumattoman kolmannen osapuolen suorittaman tarkastuksen ja tietojen ilmoittamisen suhteen;

b)	tutkitaan asiakirjat ja rekisterit, jotka osoittavat a alakohdassa tarkoitettujen velvoitteiden asianmukaisen noudattamisen;

c)	tutkitaan tarkastusvelvoitteet 6 artiklassa vahvistettujen soveltamisalan, tavoitteen ja periaatteiden mukaisesti.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin jälkitarkastuksiin olisi sisällyttävä paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, myös unionin tuojan toimitiloissa.

4.   Unionin tuojien on annettava kaikki tarvittava apu, jolla helpotetaan 1 kohdassa tarkoitettujen jälkitarkastusten tekemistä, etenkin järjestämällä pääsy toimitiloihin ja esittämällä asiakirjat ja rekisterit.

5.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehtävien selkeyden ja toiminnan yhtenäisyyden varmistamiseksi komissio laatii ei-sitovia suuntaviivoja ohjekirjan muodossa ja esittää yksityiskohtaisesti vaiheet, joita jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava suorittaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja jälkitarkastuksia. Kyseisiin suuntaviivoihin on sisällyttävä tarpeen mukaan asiakirjamalleja, joilla helpotetaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa.

12 artikla

Unionin tuojiin kohdistuvia jälkitarkastuksia koskevat tiedot

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä kirjaa 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista jälkitarkastuksista ja ilmoitettava erityisesti tällaisten tarkastusten luonne ja tulokset, ja niiden on pidettävä kirjaa myös mahdollisista 16 artiklan 3 kohdan nojalla annetuista korjaavia toimia koskevista ilmoituksista.

Edellä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja jälkitarkastuksia koskevia tietoja on säilytettävä vähintään viisi vuotta.

13 artikla

Yhteistyö ja tietojenvaihto

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja, myös maansa tulliviranomaisten kanssa, toimitusketjun due diligence -periaatteisiin ja suoritettuihin jälkitarkastuksiin liittyvistä seikoista.

2.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja komission kanssa 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa jälkitarkastuksissa todetuista puutteista ja 16 artiklan mukaisesti rikkomisiin sovellettavista säännöistä.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa yhteistyössä on noudatettava tietosuojan osalta täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (9) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (10) ja luottamuksellisten tietojen ilmoittamisen osalta asetusta (EU) N:o 952/2013.

14 artikla

Suuntaviivat

1.   Jotta voidaan luoda selkeyttä, varmuutta ja johdonmukaisuutta talouden toimijoiden, varsinkin pk-yritysten, käytäntöjen osalta, komissio laatii Euroopan ulkosuhdehallintoa ja OECD:tä kuullen ei-sitovia suuntaviivoja talouden toimijoille tarkoitetun ohjekirjan muodossa ja selittää, miten kriteerejä sovelletaan parhaiten konfliktialueiden ja korkean riskin alueiden määrittämiseen. Ohjekirjan on perustuttava tämän asetuksen 2 artiklan f alakohdassa vahvistettuun konfliktialueiden ja korkean riskin alueiden määritelmään, ja siinä on otettava huomioon asiaa koskevat OECD:n due diligence -ohjeet, mukaan lukien muut toimitusketjun riskit, jotka laukaisevat mainittujen ohjeiden täydennysosissa määritetyn punaisten lippujen järjestelmän.

2.   Komissio pyytää ulkoisia asiantuntijoita esittämään konfliktialueista ja korkean riskin alueista ohjeistavan, ei-tyhjentävän ja säännöllisesti ajan tasalle saatettavan luettelon. Mainitun luettelon on perustuttava 1 kohdassa tarkoitetusta ohjekirjasta ja muun muassa tutkijoilta ja toimitusketjun due diligence -järjestelyistä saaduista olemassa olevista tiedoista tehtyyn ulkoisten asiantuntijoiden analyysiin. Myös unionin tuojat, jotka suorittavat hankintoja alueilta, joita ei ole mainittu kyseisessä luettelossa, ovat velvollisia noudattamaan tämän asetuksen mukaisia due diligence -velvoitteita.

15 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

16 artikla

Rikkomisiin sovellettavat säännökset

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista säännöksistä.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut säännökset komissiolle ja ilmoitettava sille kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

3.   Jos tätä asetusta rikotaan, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava ilmoitus korjaavista toimista, jotka unionin tuojan on toteutettava.

17 artikla

Raportointi ja uudelleentarkastelu

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 30 päivänä kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja erityisesti toimivaltaisten viranomaistensa 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamista korjaavia toimia koskevista ilmoituksista ja 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti saataville asetetuista kolmannen osapuolen suorittamia tarkastuksia koskevista raporteista.

2.   Komissio tarkastelee viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 ja joka kolmas vuosi sen jälkeen tämän asetuksen toimintaa ja vaikuttavuutta. Uudelleentarkastelussa otetaan huomioon tämän asetuksen vaikutus paikan päällä, mukaan lukien vaikutus sen soveltamisalaan kuuluvien, konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien vastuullisen hankinnan edistämiseen ja kustannuksiin, ja tämän asetuksen vaikutus unionin talouden toimijoihin, myös pk-yrityksiin, sekä 5 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa yhteisessä tiedonannossa esitetyt liitännäistoimenpiteet. Komissio käsittelee uudelleentarkastelua koskevaa kertomusta Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Uudelleentarkasteluun on sisällyttävä riippumaton arviointi sellaisten toimitusketjun loppupäässä olevien unionin talouden toimijoiden kokonaisosuudesta, joiden toimitusketjuun sisältyy tinaa, tantaalia, volframia tai kultaa ja jotka ovat ottaneet käyttöön due diligence -järjestelyt. Uudelleentarkastelussa on arvioitava kyseisten due diligence -järjestelyjen riittävyyttä ja toteuttamista sekä unionin järjestelmän vaikutusta paikan päällä ja tarvetta pakollisiin lisätoimiin, jotta varmistetaan unionin koko markkinoiden riittävä vipuvaikutus mineraalien vastuulliseen globaaliin toimitusketjuun.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun tulosten perusteella komissio arvioi, olisiko jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla oltava toimivalta määrätä seuraamuksia unionin tuojille, jos tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita laiminlyödään jatkuvasti. Komissio voi tarpeen mukaan esittää tähän liittyvän lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

18 artikla

Kynnysarvojen laskentamenetelmä

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, komissio valitsee niiden tullitietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot toimittavat alueeltaan komission pyynnöstä vuotuisista tuontimääristä unionin tuojaa kohden ja liitteessä I luetellun yhdistetyn nimikkeistön koodia kohden, sellaisen korkeimman vuotuisen tuontimäärän unionin tuojaa kohden ja yhdistetyn nimikkeistön koodia kohden, joka vastaa ainakin 95:tä prosenttia vuotuisesta unioniin tuodusta kokonaismäärästä kyseisen yhdistetyn nimikkeistön koodin osalta, liitteeseen I lisättäväksi uudeksi kynnysarvoksi. Komissio tukeutuu näin tehdessään jäsenvaltioiden kahdelta edeltävältä vuodelta kunkin unionin tuojan osalta toimittamiin tuontitietoihin.

19 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 8 päivästä kesäkuuta 2017 viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Edellä 1 artiklan 5 kohdassa ja 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 1 artiklan 4 ja 5 kohdan sekä 8 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

20 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Lukuun ottamatta 3 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä tätä asetusta sovelletaan 9 päivästä heinäkuuta 2017.

3.   Tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohtaa, 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa, 4–7 artiklaa, 8 artiklan 6 ja 7 kohtaa, 10 artiklan 3 kohtaa, 11 artiklan 1–4 kohtaa, 12 ja 13 artiklaa, 16 artiklan 3 kohtaa ja 17 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

---

(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. maaliskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 3. huhtikuuta 2017.

(2)  OECD Guidelines for Multinational Enterprises, OECD, vuoden 2011 painos.

(3)  Guiding Principles on Business and Human Rights: Implementing the United Nations ’Protect, Respect and Remedy’ Framework (Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuvan YK:n toimintakehyksen täytäntöönpano), jonka YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 6. heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa 17/4 (A/HRC/RES/17/4).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

(5)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(8)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

---

---

---

---