ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 27
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

60. vuosikerta
1. helmikuu 2017

Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) 2017/160, annettu 20 päivänä tammikuuta 2017, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 muuttamisesta

1

 

*

Komission asetus (EU) 2017/161, annettu 31 päivänä tammikuuta 2017, lentopaikkoihin liittyvistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 139/2014 ranskankielisen toisinnon oikaisemisesta ( 1 )

99

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/162, annettu 31 päivänä tammikuuta 2017, vuonna 2016 käytettävissä oleviin tiettyjen kantojen kalastuskiintiöihin edellisvuosien liikakalastuksen vuoksi tehtävistä vähennyksistä sekä vuonna 2016 käytettävissä oleviin tiettyjen kantojen kalastuskiintiöihin edellisvuosien liikakalastuksen vuoksi tehtävistä vähennyksistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2226 muuttamisesta

101

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/163, annettu 31 päivänä tammikuuta 2017, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

113

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Komission direktiivi (EU) 2017/164, annettu 31 päivänä tammikuuta 2017, työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen neljännen luettelon laatimisesta neuvoston direktiivin 98/24/EY nojalla ja komission direktiivien 91/322/ETY, 2000/39/EY ja 2009/161/EY muuttamisesta ( 1 )

115

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2017/165, annettu 27 päivänä tammikuuta 2017, alueiden komitean yhden jäsenen ja kahdentoista varajäsenen, joita Ranskan tasavalta on ehdottanut, nimeämisestä

121

 

*

Komission päätös (EU) 2017/166, annettu 27 päivänä marraskuuta 2015, valtiontuesta SA.38831 (2014/C) (ex 2014/N), jonka Portugali aikoo myöntää Volkswagen Autoeuropa, Lda:lle (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 8232)  ( 1 )

123

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/167, annettu 30 päivänä tammikuuta 2017, tilapäisen luvan antamisesta Belgialle, Espanjalle, Ranskalle ja Tšekille sertifioida tiettyjen neuvoston direktiivin 2008/90/EY liitteessä I tarkoitettujen hedelmäkasvilajien esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa, jotka on tuotettu avomaalla olosuhteissa, joissa niitä ei ole suojattu hyönteisiltä (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 60)

143

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/168, annettu 31 päivänä tammikuuta 2017, julkisissa hankinnoissa viiteasiakirjoina käytettävien Internet Engineering Task Force -ryhmän teknisten eritelmien yksilöimisestä ( 1 )

151

 

 

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

 

*

Maatalouden sekakomitean päätös nro 1/2015, annettu 19 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteessä 4 olevien lisäysten 1, 2 ja 4 muuttamisesta [2017/169]

155

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2016/799, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2016, ajopiirturien ja niiden osien rakentamista, testaamista, asentamista, käyttöä ja korjaamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 täytäntöönpanemisesta ( EUVL L 139, 26.5.2016 )

169

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/1

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/160,

annettu 20 päivänä tammikuuta 2017,

luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa säätelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 338/97 säännellään kyseisen asetuksen liitteessä luetelluilla eläin- ja kasvilajeilla käytävää kauppaa. Sen liitteissä luetellaan lajit, jotka sisältyvät luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ’yleissopimus’) liitteisiin, sekä lajit, joiden suojelun taso edellyttää, että niiden kauppaa unionista, unioniin ja unionissa säännellään tai valvotaan.

(2)

Johannesburgissa Etelä-Afrikassa 24 päivästä syyskuuta4 päivään lokakuuta 2016 pidetyssä seitsemännessätoista osapuolikokouksessa tehtiin yleissopimuksen liitteisiin tiettyjä muutoksia. Nämä muutokset olisi otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä.

(3)

Seuraavat suvut tai lajit lisättiin yleissopimuksen liitteeseen I ja ne olisi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteeseen A: Abronia anzuetoi, Abronia campbelli, Abronia fimbriata, Abronia frosti, Abronia meledona, Cnemaspis psychedelica, Lygodactylus williamsi, Telmatobius culeus, Polymita spp.

(4)

Seuraavat lajit siirrettiin yleissopimuksen liitteestä II liitteeseen I, ja ne olisi poistettava asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteestä B ja lisättävä asetuksen liitteeseen A: Manis crassicaudata, Manis culionensis, Manis gigantea, Manis javanica, Manis pentadactyla, Manis temminckii, Manis tetradactyla, Manis tricuspis, Macaca sylvanus, Psittacus erithacus, Shinisaurus crocodilurus, Sclerocactus blainei, Sclerocactus cloverae, Sclerocactus sileri.

(5)

Seuraavat lajit siirrettiin yleissopimuksen liitteestä I liitteeseen II, ja ne olisi poistettava asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteestä A ja lisättävä asetuksen liitteeseen B: Puma concolor coryi, Puma concolor cougar, Equus zebra zebra, Lichenostomus melanops cassidix, Ninox novaeseelandiae undulata, Crocodylus acutus (Bahía de Cispatan populaatio, johon liitetty huomautus), Crocodylus porosus (Malesian populaatiot, joihin liitetty huomautus), Dyscophus antongilii.

(6)

Seuraavat heimot, suvut tai lajit lisättiin yleissopimuksen liitteeseen II ja ne olisi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteeseen B: Capra caucasica, Abronia spp. (huomautus liitetty lajeihin Abronia aurita, Abronia gaiophantasma, Abronia montecristoi, Abronia salvadorensis ja Abronia vasconcelosii, ja lukuun ottamatta liitteessä I lueteltuja lajeja), Rhampholeon spp., Rieppeleon spp., Paroedura masobe, Atheris desaixi, Bitis worthingtoni, Lanthanotidae spp. (johon liitetty huomautus), Cyclanorbis elegans, Cyclanorbis senegalensis, Cycloderma aubryi, Cycloderma frenatum, Rafetus euphraticus, Trionyx triunguis, Dyscophus guineti, Dyscophus insularis, Scaphiophryne boribory, Scaphiophryne marmorata, Scaphiophryne spinosa, Paramesotriton hongkongensis, Carcharhinus falciformis (johon liitetty huomautus), Alopias spp. (johon liitetty huomautus), Mobula spp. (johon liitetty huomautus), Holacanthus clarionensis, Nautilidae spp., Beaucarnea spp., Dalbergia spp. (johon liitetty huomautus), Guibourtia demeusei (johon liitetty huomautus), Guibourtia pellegriniana (johon liitetty huomautus), Guibourtia tessmannii (johon liitetty huomautus), Pterocarpus erinaceus, Adansonia grandidieri (johon liitetty huomautus), Siphonochilus aethiopicus (johon liitetty huomautus).

(7)

Seuraavat lajit poistettiin yleissopimuksen liitteestä II ja ne olisi poistettava asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteestä B: Bison bison athabascae, Tillandsia mauryana.

(8)

Lajit, jotka on tähän saakka lueteltu liitteessä III, on poistettu kyseisestä liitteestä sen jälkeen, kun ne on lisätty liitteeseen II, ja ne olisi poistettava asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteestä C.

(9)

Abronia graminea ja Salamandra algira, jotka tähän mennessä lueteltiin asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä D, olisi poistettava kyseisestä liitteestä sen jälkeen, kun ne on lisätty yleissopimuksen liitteeseen II (Abronia graminea) ja III (Salamandra algira) seitsemännessätoista osapuolikokouksessa.

(10)

Joukko huomautuksia, jotka liittyvät yleissopimuksen liitteissä lueteltuihin lajeihin tai heimoihin, hyväksyttiin tai niitä muutettiin seitsemännessätoista osapuolikokouksessa, ja tämä on otettava huomioon myös asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä (huomautukset, jotka liitetty lajeihin Vicugna vicugna, Panthera leo, Crocodylus moreletti, Bulnesia sarmientoi, sukuihin Aquilaria spp. ja Gyrinops spp, sukuun Dalbergia spp., lajeihin Guibourtia demeusei, Guibourtia pellegriniana ja Guibourtia tessmannii sekä lajiin Adansonia grandidieri).

(11)

Unioni ei ole esittänyt varaumaa mistään mainituista muutoksista.

(12)

Seitsemännessätoista osapuolikokouksessa hyväksyttiin eläimille ja kasveille uusia nimistöviitteitä.

(13)

Yleissopimuksen liitteeseen III on hiljattain lisätty seuraavat lajit: Salamandra algira Algerian pyynnöstä; Chelydra serpentina, Apalone ferox, Apalone mutica ja Apalone spinifera Amerikan yhdysvaltojen pyynnöstä; Potamotrygon spp. (johon liitetty huomautus) ja Hypancistrus zebra Brasilian pyynnöstä; Potamotrygon constellata, Potamotrygon magdalenae, Potamotrygon motoro, Potamotrygon orbignyi, Potamotrygon schroederi, Potamotrygon scobina, Potamotrygon yepezi ja Paratrygon aiereba Kolumbian pyynnöstä. Kyseiset lajit olisi näin ollen lisättävä asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteeseen C.

(14)

Muutosten laajuuden vuoksi ja selvyyden lisäämiseksi on asianmukaista korvata kokonaisuudessaan asetuksen (EY) N:o 338/97 liite.

(15)

Näin ollen asetusta (EY) N:o 338/97 olisi muutettava.

(16)

Yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan ”[sopimuspuolten] kokouksessa hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 90 päivää kokouksen jälkeen kaikkien (…) sopimuspuolien osalta (…)”. Jotta voidaan noudattaa kyseistä määräaikaa ja varmistaa tämän asetuksen liitteeseen tehtävien muutosten tuleminen voimaan ajoissa, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 338/97 18 artiklan 1 kohdan nojalla perustetun luonnonvaraisten kasvi- ja eläinlajien kauppaa käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 338/97 liite tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä tammikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.

LIITE

Liitteiden A, B, C ja D tulkinta

1.

Liitteissä A, B, C ja D lueteltuihin lajeihin viitataan

a)

lajin nimellä tai

b)

ylemmän taksonin nimellä siten, että kaikki lajit kuuluvat kyseiseen ylempään taksoniin tai sen määrättyyn osaan.

2.

Lyhenteellä ”spp.” tarkoitetaan kaikkia ylempään taksoniin kuuluvia lajeja.

3.

Muut viittaukset lajia ylempiin taksoneihin ovat ainoastaan tiedoksi tai luokittelua varten.

4.

Liitteessä A lihavoituna painetut lajit on lueteltu siinä sen mukaisesti kuin ne on määrätty suojeltaviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY (1) tai neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (2).

5.

Lajia alemmista taksoneista käytetään kasvien osalta seuraavia lyhenteitä:

a)

lyhenteellä ”ssp.” tarkoitetaan alalajeja,

b)

lyhenteellä ”var(s).” tarkoitetaan muunnosta (muunnoksia) ja

c)

lyhenteellä ”fa.” tarkoitetaan muotoa.

6.

Lajin tai ylemmän taksonin kohdalle merkityillä merkeillä ”(I)”, ”(II)” ja ”(III)” viitataan niihin yleissopimuksen liitteisiin, joissa kyseiset lajit mainitaan 7, 8 ja 9 kohdan mukaisesti. Jos lajin kohdalla ei ole mitään näistä merkeistä, kyseistä lajia ei mainita yleissopimuksen liitteissä.

7.

Merkki ”(I)” lajin tai ylemmän taksonin kohdalla merkitsee, että kyseinen laji tai ylempi taksoni mainitaan yleissopimuksen liitteessä I.

8.

Merkki ”(II)” lajin tai ylemmän taksonin kohdalla merkitsee, että kyseinen laji tai ylempi taksoni mainitaan yleissopimuksen liitteessä II.

9.

Merkki ”(III)” lajin tai ylemmän taksonin kohdalla merkitsee, että se mainitaan yleissopimuksen liitteessä III. Tällöin mainitaan myös maa, jonka yhteydessä laji tai ylempi taksoni on mainittu liitteessä III.

10.

”Lajikkeella” tarkoitetaan (teoksen International Code of Nomenclature for Cultivated Plants 8. painoksen mukaisesti) kasvilajien ryhmää, joka a) on valittu tietyn ominaisuuden tai ominaisuusyhdistelmän vuoksi, b) jossa mainitut ominaisuudet ovat on selvästi erotettavissa, yhdenmukaisia ja pysyviä ja c) joka asianmukaisesti lisättynä säilyttää kyseiset ominaisuudet. Taksonia voidaan pitää uutena lajikkeena vasta kun sen lajikenimi ja lajikkeen rajaava kuvaus on virallisesti julkaistu teoksen International Code of Nomenclature for Cultivated Plants viimeisimmässä painoksessa.

11.

Risteymät voidaan erityisesti sisällyttää liitteisiin, kuitenkin ainoastaan jos ne muodostavat erillisiä ja pysyviä populaatioita luonnonvaraisessa ympäristössä. Risteytettyihin eläimiin, joilla on neljässä aikaisemmassa sukupolvessa yksi tai useampi lajiyksilö, joka sisältyy liitteeseen A tai B, sovelletaan tätä asetusta samalla tavoin kuin jos ne olisivat oma laji, vaikka kyseinen risteymä ei erityisesti sisällykään liitteisiin.

12.

Kun laji sisältyy liitteeseen A, B tai C, myös lajin kaikki osat ja johdannaiset sisältyvät samaan liitteeseen, ellei lajin kohdalle ole lisätty huomautusta siitä, että ainoastaan tietyt osat ja johdannaiset sisältyvät liitteeseen. Edellä olevan 2 artiklan t kohdan mukaisesti merkillä ”#” ja sitä seuraavalla numerolla liitteessä B tai C olevan lajin tai ylemmän taksonin nimen kohdalla tarkoitetaan osia ja johdannaisia, jotka määritellään liitteeseen nähden tätä asetusta varten seuraavasti:

#1

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi

a)

siemeniä, itiöitä ja siitepölyä (mukaan luettuina siitepölymyhkyt)

b)

kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa viljeltyjä in vitro -solukkoviljelmiä tai -taimia, joita kuljetetaan steriileissä astioissa;

c)

keinotekoisesti lisättyjen kasvien leikkokukkia; ja

d)

Vanilla-suvun keinotekoisesti lisätyistä kasveista saatuja hedelmiä ja niiden osia ja johdannaisia.

#2

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi

a)

siemeniä ja siitepölyä; ja

b)

viimeisteltyjä pakattuja tuotteita, jotka ovat valmiita vähittäismyyntiä varten.

#3

Tarkoittaa kokonaisia ja pilkottuja juuria ja juurten osia, ei kuitenkaan valmisteiksi muokattuja osia tai johdannaisia kuten jauheita, tabletteja, uutteita, toonikumeja, teitä ja makeisia.

#4

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi

a)

siemeniä (mukaan luettuina Orchidaceae-heimon siemenkodat), itiöitä ja siitepölyä (mukaan luettuina siitepölymyhkyt). Poikkeus ei koske Meksikosta vietyjä Cactaceae-heimon lajien siemeniä eikä Madagaskarilta vietyjä lajien Beccariophoenix madagascariensis ja Dypsis decaryi siemeniä;

b)

kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa viljeltyjä in vitro -solukkoviljelmiä tai -taimia, joita kuljetetaan steriileissä astioissa;

c)

keinotekoisesti lisättyjen kasvien leikkokukkia;

d)

hedelmiä ja niiden osia ja johdannaisia, jotka on saatu Vanilla-suvun (Orchidaceae) ja Cactaceae-heimon viljelykarkulaisista tai keinotekoisesti lisätyistä kasveista;

e)

varsia, kukkia ja niiden osia ja johdannaisia, jotka on saatu Opuntia-suvun Opuntia-alasuvun ja Selenicereus-suvun (Cactaceae) viljelykarkulaisista tai keinotekoisesti lisätyistä kasveista; ja

f)

lajista Euphorbia antisyphilitica saatuja viimeisteltyjä tuotteita, jotka ovat valmiiksi pakattuja vähittäismyyntiä varten.

#5

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa ja viilua.

#6

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua ja vaneria.

#7

Tarkoittaa sahatukkeja, puun lastuja, jauheita ja uutteita.

#8

Tarkoittaa maanalaisia osia (esim. juuria, maavarsia) kokonaisena, osina ja jauheena.

#9

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi niitä, joissa on merkintä ”Produced from Hoodia spp. material obtained through controlled harvesting and production under the terms of an agreement with the relevant CITES Management Authority of [Botswana under agreement No. BW/xxxxxx] [Namibia under agreement No. NA/xxxxxx] [South Africa under agreement No. ZA/xxxxxx]” (tuotettu Hoodia-lajien aineksesta, joka on saatu [sopimuksen BW/xxxxxx perusteella Botswanan] [sopimuksen NA/xxxxxx perusteella Namibian] [sopimuksen ZA/xxxxxx perusteella Etelä-Afrikan] asianomaisen CITES-hallintoviranomaisen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella toteutetusta valvotusta keruusta ja tuotannosta).

#10

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua, mukaan luettuina viimeistelemättömät puuaihiot, joita käytetään kielisoittimien jousien valmistuksessa.

#11

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua, vaneria, jauhetta ja uutteita. Tällaisia uutteita ainesosinaan sisältävien viimeisteltyjen tuotteiden, hajusteet mukaan lukien, ei katsota kuuluvan tämän huomautuksen piiriin.

#12

Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua, vaneria ja uutteita. Tällaisia uutteita ainesosinaan sisältävien viimeisteltyjen tuotteiden, hajusteet mukaan lukien, ei katsota kuuluvan tämän huomautuksen piiriin.

#13

Tarkoittaa siemeniä (tunnetaan myös endosperminä, hedelmälihana tai koprana) ja sen johdannaisia.

#14

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi

a)

siemeniä ja siitepölyä;

b)

kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa viljeltyjä in vitro-solukkoviljelmiä tai -taimia, joita kuljetetaan steriileissä astioissa;

c)

hedelmiä;

d)

lehtiä;

e)

öljyntislauksesta yli jäänyttä agarupuun ja gaharupuun jauhetta, mukaan lukien sen kaikenlaiset puristeet; ja

f)

viimeisteltyjä pakattuja tuotteita, jotka ovat valmiita vähittäismyyntiä varten – tämä vapautus ei koske puun lastuja, helmiä, rukousnauhoja eikä veistettyjä esineitä.

#15

Tarkoittaa kaikkia osia ja johdannaisia, paitsi

a)

lehtiä, kukkia, siitepölyä, hedelmiä ja siemeniä;

b)

muu kuin kaupallinen kauppa, jossa suurin kokonaispaino on 10 kg lähetystä kohti;

c)

lajin Dalbergia cochinchinensis osia ja johdannaisia, joita koskee huomautus #4;

d)

lajien Dalbergia spp. osia ja johdannaisia, jotka ovat peräisin ja viety Meksikosta ja joita koskee huomautus #6.

#16

Tarkoittaa siemeniä, hedelmiä, öljyjä ja eläviä kasveja.

13.

Jäljempänä olevat termit ja ilmaisut, joita käytetään näiden liitteiden huomautuksissa, määritellään seuraavasti:

Uute

Kaikki aineet, jotka on saatu suoraan kasviaineksesta fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin valmistusprosessista riippumatta. Uute voi olla kiinteää (esim. kiteet, hartsi, hienot tai karkeat hiukkaset), puolikiinteää (esim. kumit, vahat) tai nestemäistä (esim. liuokset, tinktuurat, öljyt ja haihtuvat öljyt).

Viimeistellyt pakatut tuotteet, jotka ovat valmiita vähittäismyyntiä varten

Kappale- tai tukkutavarana lähetetyt tuotteet, jotka eivät vaadi lisäjalostusta, pakattuina ja loppukäyttöä tai vähittäismyyntiä varten merkittyinä ja myynti- tai käyttökunnossa kuluttajien kannalta.

Jauhe

Kuiva ja kiinteä aine, joka on hieno- tai karkeajakoista.

Puun lastut

Puu, joka on työstetty pieniksi kappaleiksi.

14.

Kun minkään liitteessä A olevan kasvilajin tai ylemmän kasvitaksonin nimen kohdalle ei ole lisätty huomautusta, joka merkitsisi, että sen risteymiä olisi kohdeltava 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voidaan yhdestä tai useammasta näistä lajeista tai yhdestä tai useammasta ylemmästä taksonista keinotekoisesti lisättyä risteymää kaupata, jos sen mukana on todistus keinotekoisesta lisäyksestä, ja näiden risteymien siemeniin ja siitepölyyn (myös siitepölymyhkyihin), leikkokukkiin sekä kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa oleviin in vitro -solukkoviljelmiin tai -taimiviljelmiin, joita kuljetetaan steriileissä astioissa, ei sovelleta tätä asetusta.

15.

Virtsa, uloste ja ambra, jotka ovat jätteitä ja jotka saadaan eläintä käsittelemättä, eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

16.

Tätä asetusta sovelletaan liitteessä D lueteltujen eläinlajien osalta ainoastaan eläviin yksilöihin ja kokonaisiin tai pääasiallisesti kokonaisiin kuolleisiin yksilöihin lukuun ottamatta niitä taksoneita, joiden kohdalle on lisätty seuraava huomautus osoittamaan, että asetusta sovelletaan myös muihin osiin ja johdannaisiin:

§ 1

Kokonaiset tai pääasiallisesti kokonaiset raa'at tai parkitut nahat

§ 2

Höyhenet tai nahat taikka muut osat, joissa on höyheniä.

17.

Tätä asetusta sovelletaan liitteessä D lueteltujen kasvilajien osalta ainoastaan eläviin yksilöihin lukuun ottamatta niitä taksoneita, joiden kohdalle on lisätty seuraava huomautus osoittamaan, että asetusta sovelletaan myös muihin osiin ja johdannaisiin:

§ 3

Kuivatut ja tuoreet kasvit, myös lehdet, juuret/juurakot, varret, siemenet/itiöt, kuori ja hedelmät.

§ 4

Sahatukit, sahatavara ja viilu.

 

Liite A

Liite B

Liite C

Yleisnimi

ELÄIMISTÖ

CHORDATA (SELKÄJÄNTEISET)

MAMMALIA

 

 

 

nisäkkäät

ARTIODACTYLA

 

 

 

sorkkaeläimet

Antilocapridae

 

 

 

hanka-antiloopit

 

Antilocapra americana (I) (Ainoastaan Meksikon populaatio; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin.)

 

 

hanka-antilooppi

Bovidae

 

 

 

nautaeläimet

 

Addax nasomaculatus (I)

 

 

saharanantilooppi

 

 

Ammotragus lervia (II)

 

harjavuohi

 

 

 

Antilope cervicapra (III Nepal / Pakistan)

besoaarigaselli

 

Bos gaurus (I) (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa, johon viitataan nimellä Bos frontalis, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan)

 

 

gauri

 

Bos mutus (I) (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa, johon viitataan nimellä Bos grunniens, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan)

 

 

jakki

 

Bos sauveli (I)

 

 

kuupri

 

 

 

Boselaphus tragocamelus (III Pakistan)

nilgauantilooppi

 

 

 

Bubalus arnee (III Nepal) (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa, johon viitataan nimellä Bubalus bubalis, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan)

vesipuhveli

 

Bubalus depressicornis (I)

 

 

anoa

 

Bubalus mindorensis (I)

 

 

mindoronanoa

 

Bubalus quarlesi (I)

 

 

vuorianoa

 

 

Budorcas taxicolor (II)

 

takini

 

Capra falconeri (I)

 

 

kierteissarvivuohi

 

 

Capra caucasica (II)

 

kaukasianvuohi

 

 

 

Capra hircus aegagrus (III Pakistan) (Asetusta ei sovelleta kesymuodon yksilöihin.)

villivuohi

 

 

 

Capra sibirica (III Pakistan)

siperianvuohi

 

Capricornis milneedwardsii (I)

 

 

 

 

Capricornis rubidus (I)

 

 

 

 

Capricornis sumatraensis (I)

 

 

sumatranserovi

 

Capricornis thar (I)

 

 

 

 

 

Cephalophus brookei (II)

 

 

 

 

Cephalophus dorsalis (II)

 

mustaselkäpuikkija

 

Cephalophus jentinki (I)

 

 

isopuikkija

 

 

Cephalophus ogilbyi (II)

 

kierteissarvipuikkija

 

 

Cephalophus silvicultor (II)

 

keltaselkäpuikkija

 

 

Cephalophus zebra (II)

 

juovapuikkija

 

 

Damaliscus pygargus pygargus (II)

 

valkopäätopi

 

 

 

Gazella bennettii (III Pakistan)

persiangaselli

 

Gazella cuvieri (I)

 

 

atlasgaselli

 

 

 

Gazella dorcas (III Algeria / Tunisia)

aavikkogaselli

 

Gazella leptoceros (I)

 

 

saharangaselli

 

Hippotragus niger variani (I)

 

 

musta-antilooppi

 

 

Kobus leche (II)

 

liki

 

Naemorhedus baileyi (I)

 

 

himalajangoraali

 

Naemorhedus caudatus (I)

 

 

kiinangoraali

 

Naemorhedus goral (I)

 

 

goraali

 

Naemorhedus griseus (I)

 

 

kiinangoraali

 

Nanger dama (I)

 

 

valkopäägaselli

 

Oryx dammah (I)

 

 

sapeliantilooppi

 

Oryx leucoryx (I)

 

 

arabiankeihäsantilooppi

 

 

Ovis ammon (II) (Lukuun ottamatta liitteessä A olevia alalajeja)

 

argaali

 

Ovis ammon hodgsonii (I)

 

 

tiibetinargaali

 

Ovis ammon nigrimontana (I)

 

 

 

 

 

Ovis aries (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa, johon viitataan nimellä Ovis aries aries, liitteessä A olevia alalajeja ja alalajeja O. a. isphahanica, O. a. laristanica, O. a. musimon ja O. a. orientalis jotka eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin)

 

mufloni

 

Ovis aries ophion (I)

 

 

 

 

Ovis aries vignei (I)

 

 

persianlammas

 

 

Ovis canadensis (II) (Ainoastaan Meksikon populaatio; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin.)

 

amerikanlammas

 

Pantholops hodgsonii (I)

 

 

khiru

 

 

Philantomba monticola (II)

 

harmaapuikkija

 

 

 

Pseudois nayaur (III Pakistan)

baraali

 

Pseudoryx nghetinhensis (I)

 

 

saola

 

Rupicapra pyrenaica ornata (II)

 

 

apenniiniengemssi

 

 

Saiga borealis (II)

 

 

 

 

Saiga tatarica (II)

 

saiga-antilooppi

 

 

 

Tetracerus quadricornis (III Nepal)

nelisarviantilooppi

Camelidae

 

 

 

kamelit

 

 

Lama guanicoe (II)

 

guanako

 

Vicugna vicugna (I) (Lukuunottamatta seuraavia populaatioita, jotka sisältyvät liitteeseen B: Argentiina [Jujuy- ja Catamarca-provinssin populaatiot sekä Jujuy-, Salta-, Catamarca-, La Rioja- ja San Juan -provinssien osittain vankeudessa kasvatetut populaatiot]; Bolivia: [koko populaatio]; Chile: [Primeran alueen populaatio]; Ecuador [koko populaatio] ja Peru [koko populaatio]

Vicugna vicugna (II) (Ainoastaan seuraavat populaatiot: Argentiina [Jujuy- ja Catamarca-provinssien populaatiot sekä Jujuy-, Salta-, Catamarca-, La Rioja- ja San Juan -provinssien osittain vankeudessa kasvatetut populaatiot]; Bolivia [koko populaatio]; Chile [Primeran alueen populaatio]; Ecuador [koko populaatio] ja Peru [koko populaatio]; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen A) (3)

 

vikunja

Cervidae

 

 

 

hirvieläimet

 

Axis calamianensis (I)

 

 

kalamiankauris

 

Axis kuhlii (I)

 

 

baweankauris

 

 

 

Axis porcinus (III Pakistan (Lukuun ottamatta liitteessä A olevia alalajeja)

rytökauris

 

Axis porcinus annamiticus (I)

 

 

rytökauris (Kaakkois-Aasia)

 

Blastocerus dichotomus (I)

 

 

suokauris

 

 

Cervus elaphus bactrianus (II)

 

turkestaninisokauris

 

 

 

Cervus elaphus barbarus (III Algeria / Tunisia)

atlasisokauris

 

Cervus elaphus hanglu (I)

 

 

kashmirinisokauris

 

Dama dama mesopotamica (I)

 

 

persiankauris

 

Hippocamelus spp. (I)

 

 

hemulit

 

 

 

Mazama temama cerasina (III Guatemala)

 

 

Muntiacus crinifrons (I)

 

 

tummamuntjakki

 

Muntiacus vuquangensis (I)

 

 

 

 

 

 

Odocoileus virginianus mayensis (III Guatemala)

valkohäntäpeuran alalaji

 

Ozotoceros bezoarticus (I)

 

 

pampakauris

 

 

Pudu mephistophiles (II)

 

isopudu

 

Pudu puda (I)

 

 

pudu

 

Rucervus duvaucelii (I)

 

 

barasinga

 

Rucervus eldii (I)

 

 

tamengi

Hippopotamidae

 

 

 

virtahevot

 

 

Hexaprotodon liberiensis (II)

 

pikkuvirtahepo

 

 

Hippopotamus amphibius (II)

 

virtahepo

Moschidae

 

 

 

myskikauriit

 

Moschus spp. (I) (Ainoastaan Afganistanin, Bhutanin, Intian, Myanmarin, Nepalin ja Pakistanin populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)

Moschus spp. (II) (Lukuun ottamatta Afganistanin, Bhutanin, Intian, Myanmarin, Nepalin ja Pakistanin populaatioita, jotka sisältyvät liitteeseen A.)

 

myskikauriit

Suidae

 

 

 

siat

 

Babyrousa babyrussa (I)

 

 

babirussa

 

Babyrousa bolabatuensis (I)

 

 

 

 

Babyrousa celebensis (I)

 

 

 

 

Babyrousa togeanensis (I)

 

 

 

 

Sus salvanius (I)

 

 

pikkusika

Tayassuidae

 

 

 

pekarit

 

 

Tayassuidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteessä A olevia lajeja ja Meksikon ja Yhdysvaltojen Pecari tajacu -populaatioita, jotka eivät kuulu tämän asetuksen liitteisiin.)

 

pekarit

 

Catagonus wagneri (I)

 

 

isopekari

CARNIVORA

 

 

 

petoeläimet

Ailuridae

 

 

 

pandat

 

Ailurus fulgens (I)

 

 

pikkupanda

Canidae

 

 

 

koiraeläimet

 

 

 

Canis aureus (III Intia)

kultasakaali

 

Canis lupus (I/II)

(Kaikki populaatiot lukuun ottamatta Duero-joen pohjoispuolella Espanjassa ja 39. leveysasteen pohjoispuolella Kreikassa eläviä populaatioita. Bhutanin, Intian, Nepalin ja Pakistanin populaatiot sisältyvät liitteeseen I. Kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen II. Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa eikä dingoa, joihin viitataan nimillä Canis lupus familiaris ja Canis lupus dingo)

Canis lupus (II) (Duero-joen pohjoispuolella Espanjassa ja 39. leveysasteen pohjoispuolella Kreikassa elävät populaatiot. Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa eikä dingoa, joihin viitataan nimillä Canis lupus familiaris ja Canis lupus dingo.)

 

susi

 

Canis simensis.

 

 

etiopiansakaali

 

 

Cerdocyon thous (II)

 

ravustajakoira

 

 

Chrysocyon brachyurus (II)

 

harjasusi

 

 

Cuon alpinus (II)

 

viidakkosusi

 

 

Lycalopex culpaeus (II)

 

isoandienkettu

 

 

Lycalopex fulvipes (II)

 

chiloensaarenkettu

 

 

Lycalopex griseus (II)

 

andienkettu

 

 

Lycalopex gymnocercus (II)

 

pampakettu

 

Speothos venaticus (I)

 

 

suokoira

 

 

 

Vulpes bengalensis (III Intia)

bengalinkettu

 

 

Vulpes cana (II)

 

mustatäpläkettu

 

 

Vulpes zerda (II)

 

fenekki

Eupleridae

 

 

 

falanukit

 

 

Cryptoprocta ferox (II)

 

fossa

 

 

Eupleres goudotii (II)

 

falanukki

 

 

Fossa fossana (II)

 

fanaloka

Felidae

 

 

 

kissaeläimet

 

 

Felidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja. Asetusta ei sovelleta kesymuodon yksilöihin.) Panthera leo (Afrikan populaatio): Vuosittainen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnosta saatujen ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien luiden, luiden osien, luutuotteiden, kynsien, luurankojen, kallojen ja hampaiden osalta.

Vuosittaiset vientikiintiöt Etelä-Afrikassa vankeudessa tapahtuvasta kasvatustoiminnasta saatujen kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien luiden, luiden osien, luutuotteiden, kynsien, luurankojen, kallojen ja hampaiden kaupalle vahvistetaan ja ilmoitetaan vuosittain CITES-sihteeristölle.)

 

kissat

 

Acinonyx jubatus (I) (Elävien yksilöiden ja metsästysmuistojen vuosittaiset vientikiintiöt myönnetään seuraavasti: Botswana: 5; Namibia: 150; Zimbabwe: 50. Näiden yksilöiden kauppaan sovelletaan asetuksen 4 artiklan 1 kohtaa.)

 

 

gepardi

 

Caracal caracal (I) (Ainoastaan Aasian populaatio; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)

 

 

karakali

 

Catopuma temminckii (I)

 

 

aasiankultakissa

 

Felis nigripes (I)

 

 

mustajalkakissa

 

Felis silvestris (II)

 

 

villikissa

 

Leopardus geoffroyi (I)

 

 

punankissa

 

Leopardus jacobitus (I)

 

 

andienkissa

 

Leopardus pardalis (I)

 

 

oselotti

 

Leopardus tigrinus (I)

 

 

onsilla

 

Leopardus wiedii (I)

 

 

margai

 

Lynx lynx (II)

 

 

ilves

 

Lynx pardinus (I)

 

 

iberianilves

 

Neofelis nebulosa (I)

 

 

puuleopardi

 

Panthera leo persica (I)

 

 

aasianleijona

 

Panthera onca (I)

 

 

jaguaari

 

Panthera pardus (I)

 

 

leopardi

 

Panthera tigris (I)

 

 

tiikeri

 

Pardofelis marmorata (I)

 

 

marmorikissa

 

Prionailurus bengalensis bengalensis (I) (Ainoastaan Bangladeshin, Intian ja Thaimaan populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)

 

 

aasianmetsäkissa

 

Prionailurus iriomotensis (II)

 

 

iriomotenkissa

 

Prionailurus planiceps (I)

 

 

litteäpääkissa

 

Prionailurus rubiginosus (I) (Ainoastaan Intian populaatio; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)

 

 

ruostetäpläkissa

 

Puma concolor costaricensis (I)

 

 

keskiamerikanpuuma

 

Puma yagouaroundi (I) (Ainoastaan Keski- ja Pohjois-Amerikan populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)

 

 

jaguarundi

 

Uncia uncia (I)

 

 

lumileopardi

Herpestidae

 

 

 

mangustit

 

 

 

Herpestes edwardsi (III Intia / Pakistan)

mungo

 

 

 

Herpestes fuscus (III Intia)

intianruskomungo

 

 

 

Herpestes javanicus (III Pakistan)

pikkumungo

 

 

 

Herpestes javanicus auropunctatus (III Intia)

pikkumungo

 

 

 

Herpestes smithii (III Intia)

ruostemungo

 

 

 

Herpestes urva (III Intia)

ravustajamungo

 

 

 

Herpestes vitticollis (III Intia)

juovaniskamungo

Hyaenidae

 

 

 

hyeenat

 

 

 

Hyaena hyaena (III Pakistan)

juovahyeena

 

 

 

Proteles cristata (III Botswana)

termiittihyeena

Mephitidae

 

 

 

skunkit

 

 

Conepatus humboldtii (II)

 

patagonianskunkki

Mustelidae

 

 

 

näätäeläimet

Lutrinae

 

 

 

saukot

 

 

Lutrinae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

saukot

 

Aonyx capensis microdon (I) (Ainoastaan Kamerunin ja Nigerian populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen B.)

 

 

ravustajasaukko

 

Enhydra lutris nereis (I)

 

 

merisaukko

 

Lontra felina (I)

 

 

rannikkosaukko

 

Lontra longicaudis (I)

 

 

eteläamerikansaukko

 

Lontra provocax (I)

 

 

patagoniansaukko

 

Lutra lutra (I)

 

 

saukko

 

Lutra nippon (I)

 

 

japaninsaukko

 

Pteronura brasiliensis (I)

 

 

jättisaukko

Mustelinae

 

 

 

näädät, kärpät, hillerit, mesimäyrät

 

 

 

Eira barbara (III Honduras)

taira

 

 

 

Galictis vittata (III Costa Rica)

grisoni

 

 

 

Martes flavigula (III Intia)

kultakurkkunäätä

 

 

 

Martes foina intermedia (III Intia)

aasiankylänäätä

 

 

 

Martes gwatkinsii (III Intia)

nilgirinnäätä

 

 

 

Mellivora capensis (III Botswana)

mesimäyrä

 

Mustela nigripes (I)

 

 

mustajalkahilleri

Odobenidae

 

 

 

mursut

 

 

Odobenus rosmarus (III Kanada)

 

mursu

Otariidae

 

 

 

haaremihylkeet

 

 

Arctocephalus spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

haaremihylkeet

 

Arctocephalus philippii (II)

 

 

juanfernandesinhylje

 

Arctocephalus townsendi (I)

 

 

guadalupenhylje

Phocidae

 

 

 

hylkeet

 

 

Mirounga leonina (II)

 

etelänisohylje

 

Monachus spp. (I)

 

 

munkkihylkeet

Procyonidae

 

 

 

puolikarhut

 

 

 

Bassaricyon gabbii (III Costa Rica)

olingo

 

 

 

Bassariscus sumichrasti (III Costa Rica)

meksikonkakomisti

 

 

 

Nasua narica (III Honduras)

valkokuonokoati

 

 

 

Nasua nasua solitaria (III Uruguay)

koati

 

 

 

Potos flavus (III Honduras)

kinkaju

Ursidae

 

 

 

karhut

 

 

Ursidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

karhut

 

Ailuropoda melanoleuca (I)

 

 

isopanda

 

Helarctos malayanus (I)

 

 

malajinkarhu

 

Melursus ursinus (I)

 

 

huulikarhu

 

Tremarctos ornatus (I)

 

 

silmälasikarhu

 

Ursus arctos (I/II)

(Ainoastaan Bhutanin, Kiinan, Meksikon ja Mongolian populaatiot sekä alalaji Ursus arctos isabellinus luetellaan liitteessä I; kaikki muut populaatiot ja alalajit sisältyvät liitteeseen II.)

 

 

karhu

 

Ursus thibetanus (I)

 

 

kauluskarhu

Viverridae

 

 

 

sivettieläimet

 

 

 

Arctictis binturong (III Intia)

biturongi

 

 

 

Civettictis civetta (III Botswana)

afrikansivetti

 

 

Cynogale bennettii (II)

 

vesibeletti

 

 

Hemigalus derbyanus (II)

 

beletti

 

 

 

Paguma larvata (III Intia)

naamiopallusivetti

 

 

 

Paradoxurus hermaphroditus (III Intia)

musanki

 

 

 

Paradoxurus jerdoni (III Intia)

intianmusanki

 

 

Prionodon linsang (II)

 

juovalinsanki

 

Prionodon pardicolor (I)

 

 

täplälinsanki

 

 

 

Viverra civettina (III Intia)

intiansivetti

 

 

 

Viverra zibetha (III Intia)

isosivetti

 

 

 

Viverricula indica (III Intia)

pikkusivetti

CETACEA

 

 

 

valaat

 

CETACEA spp. (I/II)  (4)

 

 

valaat

CHIROPTERA

 

 

 

lepakot

Phyllostomidae

 

 

 

leikot

 

 

 

Platyrrhinus lineatus (III Uruguay)

paraguaynviiruselkä

Pteropodidae

 

 

 

hekkolepakot

 

 

Acerodon spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

akerohekot

 

Acerodon jubatus (I)

 

 

isoakerohekko

 

 

Pteropus spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja lajia Pteropus brunneus.)

 

lenkot

 

Pteropus insularis (I)

 

 

chuuklaguuninlenkko

 

Pteropus livingstonii (II)

 

 

comorosaartenlenkko

 

Pteropus loochoensis (I)

 

 

lomboksaarenlenkko

 

Pteropus mariannus (I)

 

 

marianasaartenlenkko

 

Pteropus molossinus (I)

 

 

carolinesaartenlenkko

 

Pteropus pelewensis (I)

 

 

 

 

Pteropus pilosus (I)

 

 

palausaartenlenkko

 

Pteropus rodricensis (II)

 

 

rodriquezsaarenlenkko

 

Pteropus samoensis (I)

 

 

samoasaartenlenkko

 

Pteropus tonganus (I)

 

 

tyynenmerenlenkko

 

Pteropus ualanus (I)

 

 

 

 

Pteropus voeltzkowi (II)

 

 

pembasaarenlenkko

 

Pteropus yapensis (I)

 

 

 

CINGULATA

 

 

 

 

Dasypodidae

 

 

 

vyötiäiset

 

 

 

Cabassous centralis (III Costa Rica)

keskiamerikanvyötiäinen

 

 

 

Cabassous tatouay (III Uruguay)

uruguaynvyötiäinen

 

 

Chaetophractus nationi (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi. Kaikki yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi ja tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan niillä käytävään kauppaan sen mukaisesti.)

 

ylänkövyötiäinen

 

Priodontes maximus (I)

 

 

isovyötiäinen

DASYUROMORPHIA

 

 

 

australianpussipedot

Dasyuridae

 

 

 

pussipedot

 

Sminthopsis longicaudata (I)

 

 

pitkähäntäpussikko

 

Sminthopsis psammophila (I)

 

 

dyynipussikko

DIPROTODONTIA

 

 

 

harvaetuhampaiset

Macropodidae

 

 

 

kengurut

 

 

Dendrolagus inustus (II)

 

harmaapuukenguru

 

 

Dendrolagus ursinus (II)

 

tummapuukenguru

 

Lagorchestes hirsutus (I)

 

 

mala

 

Lagostrophus fasciatus (I)

 

 

raitakenguru

 

Onychogalea fraenata (I)

 

 

piikkikenguru

Phalangeridae

 

 

 

kuskukset

 

 

Phalanger intercastellanus (II)

 

 

 

 

Phalanger mimicus (II)

 

 

 

 

Phalanger orientalis (II)

 

selkäjuovakuskus

 

 

Spilocuscus kraemeri (II)

 

 

 

 

Spilocuscus maculatus (II)

 

täpläkuskus

 

 

Spilocuscus papuensis (II)

 

 

Potoroidae

 

 

 

rottakengurut

 

Bettongia spp. (I)

 

 

kaniinikengurut

Vombatidae

 

 

 

vompatit

 

Lasiorhinus krefftii (I)

 

 

tummavompatti

LAGOMORPHA

 

 

 

jäniseläimet

Leporidae

 

 

 

jänikset ja kaniinit

 

Caprolagus hispidus (I)

 

 

karhokaniini

 

Romerolagus diazi (I)

 

 

tulivuorikaniini

MONOTREMATA

 

 

 

nokkaeläimet

Tachyglossidae

 

 

 

nokkasiilit

 

 

Zaglossus spp. (II)

 

pitkänokkasiilit

PERAMELEMORPHIA

 

 

 

pusselit

Peramelidae

 

 

 

pusselit

 

Perameles bougainville (I)

 

 

lännenpusseli

Thylacomyidae

 

 

 

 

 

Macrotis lagotis (I)

 

 

isokorvapusseli

PERISSODACTYLA

 

 

 

kavioeläimet

Equidae

 

 

 

hevoset

 

Equus africanus (I) (Ei sisällä kotieläimenä pidettyä muotoa Equus asinus, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan)

 

 

afrikanvilliaasi

 

Equus grevyi (I)

 

 

isoseepra

 

Equus hemionus (I/II) (Laji on mainittu liitteessä II, mutta alalajit Equus hemionus hemionus ja Equus hemionus khur on mainittu liitteessä I.)

 

 

kulaani

 

Equus kiang (II)

 

 

kiangi

 

Equus przewalskii (I)

 

 

przewalskinhevonen

 

 

Equus zebra hartmannae (II)

 

haartmanninetelänseepra

 

 

Equus zebra zebra (II)

 

kapinetelänseepra

Rhinocerotidae

 

 

 

sarvikuonot

 

Rhinocerotidae spp. (I) (Lukuun ottamatta liitteeseen B sisältyvää alalajia)

 

 

sarvikuonot

 

 

Ceratotherium simum simum (II) (Ainoastaan Etelä-Afrikan ja Swazimaan populaatiot; kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen A. Ainoastaan elävien eläinten kansainvälisen kaupan sallimiseksi asianmukaisiin ja hyväksyttäviin määräpaikkoihin ja metsästysmuistoiksi. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi, ja niiden kauppaa säännellään sen mukaisesti.)

 

isosarvikuono

Tapiridae

 

 

 

tapiirit

 

Tapiridae spp. (I) (Lukuun ottamatta liitteeseen B sisältyviä lajeja)

 

 

tapiirit

 

 

Tapirus terrestris (II)

 

tapiiri

PHOLIDOTA

 

 

 

muurahaiskävyt

Manidae

 

 

 

muurahaiskävyt

 

 

Manis spp. (II)

(Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

muurahaiskävyt

 

Manis crassicaudata (I)

 

 

intianmuurahaiskäpy

 

Manis culionensis (I)

 

 

 

 

Manis gigantea (I)

 

 

isomuurahaiskäpy

 

Manis javanica (I)

 

 

malesianmuurahaiskäpy

 

Manis pentadactyla (I)

 

 

kiinanmuurahaiskäpy

 

Manis temminckii (I)

 

 

savannimuurahaiskäpy

 

Manis tetradactyla (I)

 

 

kiipijämuurahaiskäpy

 

Manis tricuspis (I)

 

 

metsämuurahaiskäpy

PILOSA

 

 

 

 

Bradypodidae

 

 

 

kolmivarvaslaiskiaiset

 

 

Bradypus pygmaeus (II)

 

 

 

 

Bradypus variegatus (II)

 

hallavalaiskiainen

Megalonychidae

 

 

 

kaksivarvaslaiskiaiset

 

 

 

Choloepus hoffmanni (III Costa Rica)

sierainlaiskiainen

Myrmecophagidae

 

 

 

jurumit

 

 

Myrmecophaga tridactyla (II)

 

jurumi

 

 

 

Tamandua mexicana (III Guatemala)

meksikontamandua

PRIMATES

 

 

 

kädelliset

 

 

PRIMATES spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

kädelliset

Atelidae

 

 

 

hämähäkkiapinat

 

Alouatta coibensis (I)

 

 

coibanmölyapina

 

Alouatta palliata (I)

 

 

tummamölyapina

 

Alouatta pigra (I)

 

 

vaippamölyapina

 

Ateles geoffroyi frontatus (I)

 

 

mustaotsahämähäkkiapina

 

Ateles geoffroyi ornatus (I)

 

 

pusuhämähäkkiapina

 

Brachyteles arachnoides (I)

 

 

muriki

 

Brachyteles hypoxanthus (I)

 

 

muriki

 

Oreonax flavicauda (I)

 

 

punavilla-apina

Cebidae

 

 

 

kierteishäntäapinat

 

Callimico goeldii (I)

 

 

hyppytamariini

 

Callithrix aurita (I)

 

 

bambumarmosetti

 

Callithrix flaviceps (I)

 

 

ruskopäämarmosetti

 

Leontopithecus spp. (I)

 

 

leijonatamariinit

 

Saguinus bicolor (I)

 

 

korvatamariini

 

Saguinus geoffroyi (I)

 

 

suikkatamariini

 

Saguinus leucopus (I)

 

 

valkojalkatamariini

 

Saguinus martinsi (I)

 

 

 

 

Saguinus oedipus (I)

 

 

töyhtötamariini

 

Saimiri oerstedii (I)

 

 

panamansaimiri

Cercopithecidae

 

 

 

häntäapinat

 

Cercocebus galeritus (I)

 

 

tanajoenmangabi

 

Cercopithecus diana (I)

 

 

valkopartamarakatti

 

Cercopithecus roloway (I)

 

 

 

 

Cercopithecus solatus (II)

 

 

kultahäntämarakatti

 

Colobus satanas (II)

 

 

mustagueretsa

 

Macaca silenus (I)

 

 

partamakaki

 

Macaca sylvanus (I)

 

 

berberiapina, magotti

 

Mandrillus leucophaeus (I)

 

 

drilli

 

Mandrillus sphinx (I)

 

 

mandrilli

 

Nasalis larvatus (I)

 

 

nenäapina

 

Piliocolobus foai (II)

 

 

 

 

Piliocolobus gordonorum (II)

 

 

 

 

Piliocolobus kirkii (I)

 

 

sansibaringueretsa

 

Piliocolobus pennantii (II)

 

 

kongonruostegueretsa

 

Piliocolobus preussi (II)

 

 

ruostegueretsa

 

Piliocolobus rufomitratus (I)

 

 

tananruostegueretsa

 

Piliocolobus tephrosceles (II)

 

 

ugandangueretsa

 

Piliocolobus tholloni (II)

 

 

 

 

Presbytis potenziani (I)

 

 

mentawainsureli

 

Pygathrix spp. (I)

 

 

pystynenäapinat

 

Rhinopithecus spp. (I)

 

 

 

 

Semnopithecus ajax (I)

 

 

 

 

Semnopithecus dussumieri (I)

 

 

 

 

Semnopithecus entellus (I)

 

 

 

 

Semnopithecus hector (I)

 

 

hanumaani

 

Semnopithecus hypoleucos (I)

 

 

 

 

Semnopithecus priam (I)

 

 

 

 

Semnopithecus schistaceus (I)

 

 

 

 

Simias concolor (I)

 

 

nykerönenäapina

 

Trachypithecus delacouri (II)

 

 

 

 

Trachypithecus francoisi (II)

 

 

kiinanlanguri

 

Trachypithecus geei (I)

 

 

kultalanguri

 

Trachypithecus hatinhensis (II)

 

 

 

 

Trachypithecus johnii (II)

 

 

nilgirinlanguri

 

Trachypithecus laotum (II)

 

 

 

 

Trachypithecus pileatus (I)

 

 

lakkilanguri

 

Trachypithecus poliocephalus (II)

 

 

 

 

Trachypithecus shortridgei (I)

 

 

 

Cheirogaleidae

 

 

 

pikkumakit

 

Cheirogaleidae spp. (I)

 

 

pikkumakit

Daubentoniidae

 

 

 

ai-ait

 

Daubentonia madagascariensis (I)

 

 

ai-ai

Hominidae

 

 

 

isot ihmisapinat

 

Gorilla beringei (I)

 

 

idängorilla

 

Gorilla gorilla (I)

 

 

lännengorilla

 

Pan spp. (I)

 

 

simpanssit

 

Pongo abelii (I)

 

 

sumatranoranki

 

Pongo pygmaeus (I)

 

 

borneonoranki

Hylobatidae

 

 

 

gibbonit

 

Hylobatidae spp. (I)

 

 

gibbonit

Indriidae

 

 

 

indrit

 

Indriidae spp. (I)

 

 

indrit

Lemuridae

 

 

 

makit

 

Lemuridae spp. (I)

 

 

makit

Lepilemuridae

 

 

 

hoikkamakit

 

Lepilemuridae spp. (I)

 

 

hoikkamakit

Lorisidae

 

 

 

lorit

 

Nycticebus spp. (I)

 

 

hidaslorit

Pitheciidae

 

 

 

sakiapinat

 

Cacajao spp. (I)

 

 

uakarit

 

Callicebus barbarabrownae (II)

 

 

 

 

Callicebus melanochir (II)

 

 

 

 

Callicebus nigrifrons (II)

 

 

 

 

Callicebus personatus (II)

 

 

naamiotiti

 

Chiropotes albinasus (I)

 

 

valkonenäsaki

Tarsiidae

 

 

 

kummittelijat

 

Tarsius spp. (II)

 

 

kummittelijat

PROBOSCIDEA

 

 

 

 

Elephantidae

 

 

 

norsut

 

Elephas maximus (I)

 

 

aasiannorsu

 

Loxodonta africana (I) (Lukuun ottamatta Botswanan, Namibian, Etelä-Afrikan ja Zimbabwen populaatioita, jotka sisältyvät liitteeseen B)

Loxodonta africana (II)

(Ainoastaan Botswanan, Namibian, Etelä-Afrikan ja Zimbabwen populaatiot (5); kaikki muut populaatiot sisältyvät liitteeseen A.)

 

afrikannorsu

RODENTIA

 

 

 

jyrsijät

Chinchillidae

 

 

 

tsinsillat

 

Chinchilla spp. (I) (Asetusta ei sovelleta tuotantoeläinyksilöihin)

 

 

tsinsillat

Cuniculidae

 

 

 

pakat

 

 

 

Cuniculus paca (III Honduras)

paka

Dasyproctidae

 

 

 

agutit

 

 

 

Dasyprocta punctata (III Honduras)

väliamerikanaguti

Erethizontidae

 

 

 

amerikanpiikiköt

 

 

 

Sphiggurus mexicanus (III Honduras)

meksikonpiikikkö

 

 

 

Sphiggurus spinosus (III Uruguay)

parananpiikikkö

Hystricidae

 

 

 

piikikkäät

 

Hystrix cristata

 

 

piikikäs, piikkisika

Muridae

 

 

 

varsinaiset hiiret ja rotat

 

Leporillus conditor (I)

 

 

isotikkurotta

 

Pseudomys fieldi praeconis (I)

 

 

aavikkohiiruli

 

Xeromys myoides (I)

 

 

valevesirotta

 

Zyzomys pedunculatus (I)

 

 

australianaavikkorotta

Sciuridae

 

 

 

oravat

 

Cynomys mexicanus (I)

 

 

meksikonpreerikko

 

 

 

Marmota caudata (III Intia)

pitkähäntämurmeli

 

 

 

Marmota himalayana (III Intia)

himalajanmurmeli

 

 

Ratufa spp. (II)

 

aasianjättioravat

 

 

 

Sciurus deppei (III Costa Rica)

panamanorava

SCANDENTIA

 

 

 

 

 

 

SCANDENTIA spp. (II)

 

tupaijat eli puupäästäiset

SIRENIA

 

 

 

seireenieläimet

Dugongidae

 

 

 

dugongit

 

Dugong dugon (I)

 

 

dugongi

Trichechidae

 

 

 

manaatit

 

Trichechus inunguis (I)

 

 

amazonianmanaatti

 

Trichechus manatus (I)

 

 

lamantiini

 

Trichechus senegalensis (I)

 

 

afrikanmanaatti

AVES

 

 

 

linnut

ANSERIFORMES

 

 

 

sorsalinnut

Anatidae

 

 

 

sorsat

 

Anas aucklandica (I)

 

 

uudenseelannintavi

 

 

Anas bernieri (II)

 

madagaskarintavi

 

Anas chlorotis (I)

 

 

ruskotavi

 

 

Anas formosa (II)

 

siperiantavi

 

Anas laysanensis (I)

 

 

laysaninsorsa

 

Anas nesiotis (I)

 

 

dentintavi

 

Anas querquedula

 

 

heinätavi

 

Asarcornis scutulata (I)

 

 

sumatransorsa

 

Aythya innotata

 

 

madagaskarinsotka

 

Aythya nyroca

 

 

ruskosotka

 

Branta canadensis leucopareia (I)

 

 

aleuttienkanadanhanhi

 

Branta ruficollis (II)

 

 

punakaulahanhi

 

Branta sandvicensis (I)

 

 

havaijinhanhi

 

 

Coscoroba coscoroba (II)

 

ankkajoutsen

 

 

Cygnus melancoryphus (II)

 

mustakaulajoutsen

 

 

Dendrocygna arborea (II)

 

karibianviheltäjäsorsa

 

 

 

Dendrocygna autumnalis (III Honduras)

punaviheltäjäsorsa

 

 

 

Dendrocygna bicolor (III Honduras)

ruskoviheltäjäsorsa

 

Mergus octosetaceus

 

 

brasiliankoskelo

 

Oxyura leucocephala (II)

 

 

valkopääsorsa

 

Rhodonessa caryophyllacea (Mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)

 

 

ruusupääsorsa

 

 

Sarkidiornis melanotos (II)

 

kyhmysorsa

 

Tadorna cristata

 

 

amurinsorsa

APODIFORMES

 

 

 

kiitäjälinnut

Trochilidae

 

 

 

kolibrit

 

 

Trochilidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

kolibrit

 

Glaucis dohrnii (I)

 

 

brasiliankaarikolibri

CHARADRIIFORMES

 

 

 

rantalinnut

Burhinidae

 

 

 

paksujalat

 

 

 

Burhinus bistriatus (III Guatemala)

amerikanpaksujalka

Laridae

 

 

 

lokit

 

Larus relictus (I)

 

 

mongolianlokki

Scolopacidae

 

 

 

kurpat

 

Numenius borealis (I)

 

 

eskimokuovi

 

Numenius tenuirostris (I)

 

 

kaitanokkakuovi

 

Tringa guttifer (I)

 

 

täpläviklo

CICONIIFORMES

 

 

 

haikaralinnut

Ardeidae

 

 

 

haikarat

 

Ardea alba

 

 

jalohaikara

 

Bubulcus ibis

 

 

lehmähaikara

 

Egretta garzetta

 

 

silkkihaikara

Balaenicipitidae

 

 

 

kenkänokat

 

 

Balaeniceps rex (II)

 

kenkänokka

Ciconiidae

 

 

 

kattohaikarat

 

Ciconia boyciana (I)

 

 

idänkattohaikara

 

Ciconia nigra (II)

 

 

mustahaikara

 

Ciconia stormi

 

 

borneonpiispahaikara

 

Jabiru mycteria (I)

 

 

jabiru

 

Leptoptilos dubius

 

 

assaminmarabu

 

Mycteria cinerea (I)

 

 

sundaniibishaikara

Phoenicopteridae

 

 

 

flamingot

 

 

Phoenicopteridae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

flamingot

 

Phoenicopterus ruber (II)

 

 

karibianflamingo

Threskiornithidae

 

 

 

iibikset

 

 

Eudocimus ruber (II)

 

rubiini-iibis

 

Geronticus calvus (II)

 

 

kaljuiibis

 

Geronticus eremita (I)

 

 

töyhtöiibis

 

Nipponia nippon (I)

 

 

japaniniibis

 

Platalea leucorodia (II)

 

 

kapustahaikara

 

Pseudibis gigantea

 

 

jätti-iibis

COLUMBIFORMES

 

 

 

kyyhkylinnut

Columbidae

 

 

 

kyyhkyt

 

Caloenas nicobarica (I)

 

 

hartiahuivikyyhky

 

Claravis godefrida

 

 

brasilianmaakyyhky

 

Columba livia

 

 

kalliokyyhky

 

Ducula mindorensis (I)

 

 

mindoronkeisarikyyhky

 

 

Gallicolumba luzonica (II)

 

luzoninhaavakyyhky

 

 

Goura spp. (II)

 

kruunukyyhkyt

 

Leptotila wellsi

 

 

granadanjuoksukyyhky

 

 

 

Nesoenas mayeri (III Mauritius)

mauritiuksenkyyhky

 

Streptopelia turtur

 

 

turturikyyhky

CORACIIFORMES

 

 

 

säihkynokat

Bucerotidae

 

 

 

sarvinokat

 

 

Aceros spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

kurttusarvinokat

 

Aceros nipalensis (I)

 

 

kiilasarvinokka

 

 

Anorrhinus spp. (II)

 

sarvinokat

 

 

Anthracoceros spp. (II)

 

lippasarvinokat

 

 

Berenicornis spp. (II)

 

myssysarvinokat

 

 

Buceros spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

kaksisarvinokat

 

Buceros bicornis (I)

 

 

keisarisarvinokka

 

 

Penelopides spp. (II)

 

filippiiniensarvinokat

 

Rhinoplax vigil (I)

 

 

naurusarvinokka

 

 

Rhyticeros spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

uurresarvinokat

 

Rhyticeros subruficollis (I)

 

 

thaimaansarvinokka

CUCULIFORMES

 

 

 

käkilinnut

Musophagidae

 

 

 

turakot

 

 

Tauraco spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

metsäturakot

 

Tauraco bannermani (II)

 

 

kameruninturako

FALCONIFORMES

 

 

 

petolinnut

 

 

FALCONIFORMES spp. (II)

(Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja; lukuun ottamatta yhtä liitteeseen C sisältyvää Cathartidae-heimoon kuuluvaa lajia; muut Cathartidae-heimoon kuuluvat lajit eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin; ja lukuun ottamatta lajia Caracara lutosa)

 

petolinnut

Accipitridae

 

 

 

haukat

 

Accipiter brevipes (II)

 

 

sirovarpushaukka

 

Accipiter gentilis (II)

 

 

kanahaukka

 

Accipiter nisus (II)

 

 

varpushaukka

 

Aegypius monachus (II)

 

 

munkkikorppikotka

 

Aquila adalberti (I)

 

 

iberiankeisarikotka

 

Aquila chrysaetos (II)

 

 

maakotka

 

Aquila clanga (II)

 

 

kiljukotka

 

Aquila heliaca (I)

 

 

keisarikotka

 

Aquila pomarina (II)

 

 

pikkukiljukotka

 

Buteo buteo (II)

 

 

hiirihaukka

 

Buteo lagopus (II)

 

 

piekana

 

Buteo rufinus (II)

 

 

arohiirihaukka

 

Chondrohierax uncinatus wilsonii (I)

 

 

kuubanväkänokkahaukka

 

Circaetus gallicus (II)

 

 

käärmekotka

 

Circus aeruginosus (II)

 

 

ruskosuohaukka

 

Circus cyaneus (II)

 

 

sinisuohaukka

 

Circus macrourus (II)

 

 

arosuohaukka

 

Circus pygargus (II)

 

 

niittysuohaukka

 

Elanus caeruleus (II)

 

 

liitohaukka

 

Eutriorchis astur (II)

 

 

madagaskarinkäärmehaukka

 

Gypaetus barbatus (II)

 

 

partakorppikotka

 

Gyps fulvus (II)

 

 

hanhikorppikotka

 

Haliaeetus spp. (I/II) (Laji Haliaeetus albicilla mainitaan liitteessä I; muut lajit luetellaan liitteessä II.)

 

 

merikotkat

 

Harpia harpyja (I)

 

 

harpyija

 

Hieraaetus fasciatus (II)

 

 

vuorikotka

 

Hieraaetus pennatus (II)

 

 

pikkukotka

 

Leucopternis occidentalis (II)

 

 

ecuadorinviidakkohaukka

 

Milvus migrans (II) (lukuun ottamatta alalajia Milvus migrans lineatus, joka sisältyy liitteeseen B)

 

 

haarahaukka

 

Milvus milvus (II)

 

 

isohaarahaukka

 

Neophron percnopterus (II)

 

 

pikkukorppikotka

 

Pernis apivorus (II)

 

 

mehiläishaukka

 

Pithecophaga jefferyi (I)

 

 

filippiinienkotka

Cathartidae

 

 

 

kondorit

 

Gymnogyps californianus (I)

 

 

kaliforniankondori

 

 

 

Sarcoramphus papa (III Honduras)

kuningaskondori

 

Vultur gryphus (I)

 

 

andienkondori

Falconidae

 

 

 

jalohaukat

 

Falco araeus (I)

 

 

seychellientuulihaukka

 

Falco biarmicus (II)

 

 

keltapäähaukka

 

Falco cherrug (II)

 

 

aavikkohaukka

 

Falco columbarius (II)

 

 

ampuhaukka

 

Falco eleonorae (II)

 

 

välimerenhaukka

 

Falco jugger (I)

 

 

intianjalohaukka

 

Falco naumanni (II)

 

 

pikkutuulihaukka

 

Falco newtoni (I) (Ainoastaan Seychellien populaatio)

 

 

madagaskarintuulihaukka

 

Falco pelegrinoides (I)

 

 

arabihaukka

 

Falco peregrinus (I)

 

 

muuttohaukka

 

Falco punctatus (I)

 

 

mauritiuksentuulihaukka

 

Falco rusticolus (I)

 

 

tunturihaukka

 

Falco subbuteo (II)

 

 

nuolihaukka

 

Falco tinnunculus (II)

 

 

tuulihaukka

 

Falco vespertinus (II)

 

 

punajalkahaukka

Pandionidae

 

 

 

sääkset

 

Pandion haliaetus (II)

 

 

sääksi (kalasääksi)

GALLIFORMES

 

 

 

kanalinnut

Cracidae

 

 

 

hokot

 

Crax alberti (III Kolumbia)

 

 

sininokkahokko

 

Crax blumenbachii (I)

 

 

punanokkahokko

 

 

 

Crax daubentoni (III Kolumbia)

keltaliuskahokko

 

 

Crax fasciolata

 

kaljunaamahokko

 

 

 

Crax globulosa (III Kolumbia)

punahelttahokko

 

 

 

Crax rubra (III Kolumbia / Costa Rica / Guatemala / Honduras)

aarnihokko

 

Mitu mitu (I)

 

 

alagoasinhokko

 

Oreophasis derbianus (I)

 

 

sarvisaku

 

 

 

Ortalis vetula (III Guatemala / Honduras)

jukataninkaklattaja

 

 

 

Pauxi pauxi (III Kolumbia)

venezuelankypärähokko

 

Penelope albipennis (I)

 

 

perunsaku

 

 

 

Penelope purpurascens (III Honduras)

isosaku

 

 

 

Penelopina nigra (III Guatemala)

ylänkösaku

 

Pipile jacutinga (I)

 

 

mustaotsasaku

 

Pipile pipile (I)

 

 

trinidadinsaku

Megapodiidae

 

 

 

isojalkakanat

 

Macrocephalon maleo (I)

 

 

vasarapääkana

Phasianidae

 

 

 

aitokanat

 

 

Argusianus argus (II)

 

argusfasaani

 

Catreus wallichii (I)

 

 

harmaafasaani

 

Colinus virginianus ridgwayi (I)

 

 

sonoranpeltoviiriäinen

 

Crossoptilon crossoptilon (I)

 

 

valkokorvafasaani

 

Crossoptilon mantchuricum (I)

 

 

ruskokorvafasaani

 

 

Gallus sonneratii (II)

 

harmaaviidakkokana

 

 

Ithaginis cruentus (II)

 

verifasaani

 

Lophophorus impejanus (I)

 

 

töyhtöloistofasaani

 

Lophophorus lhuysii (I)

 

 

kiinanloistofasaani

 

Lophophorus sclateri (I)

 

 

loistofasaani

 

Lophura edwardsi (I)

 

 

annaminfasaani

 

 

Lophura hatinhensis

 

vietnaminfasaani

 

 

 

Lophura leucomelanos (III Pakistan)

teräsfasaani

 

Lophura swinhoii (I)

 

 

taiwaninfasaani

 

 

 

Meleagris ocellata (III Guatemala)

jukataninkalkkuna

 

Odontophorus strophium

 

 

kolumbianviiriäinen

 

Ophrysia superciliosa

 

 

himalajanviiriäisfasaani

 

 

 

Pavo cristatus (III Pakistan)

riikinkukko

 

 

Pavo muticus (II)

 

viherriikinkukko

 

 

Polyplectron bicalcaratum (II)

 

harmaatäpläfasaani

 

 

Polyplectron germaini (II)

 

vietnamintäpläfasaani

 

 

Polyplectron malacense (II)

 

malesiantäpläfasaani

 

Polyplectron napoleonis (I)

 

 

palawanintäpläfasaani

 

 

Polyplectron schleiermacheri (II)

 

borneontäpläfasaani

 

 

 

Pucrasia macrolopha (III Pakistan)

töyhtöfasaani

 

Rheinardia ocellata (I)

 

 

harja-argusfasaani

 

Syrmaticus ellioti (I)

 

 

peruukkifasaani

 

Syrmaticus humiae (I)

 

 

burmanfasaani

 

Syrmaticus mikado (I)

 

 

mikadofasaani

 

Tetraogallus caspius (I)

 

 

kaspianlumikana

 

Tetraogallus tibetanus (I)

 

 

tiibetinlumikana

 

Tragopan blythii (I)

 

 

burmantragopaani

 

Tragopan caboti (I)

 

 

kiinantragopaani

 

Tragopan melanocephalus (I)

 

 

kashmirintragopaani

 

 

 

Tragopan satyra (III Nepal)

satyyritragopaani

 

 

Tympanuchus cupido attwateri (II)

 

preeriakana, eteläisen USA:n alalaji

GRUIFORMES

 

 

 

kurkilinnut

Gruidae

 

 

 

kurjet

 

 

Gruidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

kurjet

 

Grus americana (I)

 

 

trumpettikurki

 

Grus canadensis (I/II) (Laji on mainittu liitteessä II, mutta alalajit Grus canadensis nesiotes ja Grus canadensis pulla on mainittu liitteessä I.)

 

 

hietakurki

 

Grus grus (II)

 

 

kurki

 

Grus japonensis (I)

 

 

mantsuriankurki

 

Grus leucogeranus (I)

 

 

lumikurki

 

Grus monacha (I)

 

 

munkkikurki

 

Grus nigricollis (I)

 

 

mustakaulakurki

 

Grus vipio (I)

 

 

silmälasikurki

Otididae

 

 

 

trapit

 

 

Otididae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

trapit

 

Ardeotis nigriceps (I)

 

 

intiantrappi

 

Chlamydotis macqueenii (I)

 

 

idänkaulustrappi

 

Chlamydotis undulata (I)

 

 

lännenkaulustrappi

 

Houbaropsis bengalensis (I)

 

 

bengalintrappi

 

Otis tarda (II)

 

 

isotrappi

 

Sypheotides indicus (II)

 

 

intianpikkutrappi

 

Tetrax tetrax (II)

 

 

pikkutrappi

Rallidae

 

 

 

rantakanat

 

Gallirallus sylvestris (I)

 

 

ruskoluhtakana

Rhynochetidae

 

 

 

kagut

 

Rhynochetos jubatus (I)

 

 

kagu

PASSERIFORMES

 

 

 

varpuslinnut

Atrichornithidae

 

 

 

tiheikkölaulajat

 

Atrichornis clamosus (I)

 

 

isotiheikkölaulaja

Cotingidae

 

 

 

kotingat

 

 

 

Cephalopterus ornatus (III Kolumbia)

röyhelökotinga

 

 

 

Cephalopterus penduliger (III Kolumbia)

käpyröyhelökotinga

 

Cotinga maculata (I)

 

 

vyökotinga

 

 

Rupicola spp. (II)

 

harjakotinga

 

Xipholena atropurpurea (I)

 

 

valkosiipikotinga

Emberizidae

 

 

 

sirkut, tangarat

 

 

Gubernatrix cristata (II)

 

pikitöyhtökardinaali

 

 

Paroaria capitata (II)

 

punapääkardinaali

 

 

Paroaria coronata (II)

 

liekkipääkardinaali

 

 

Tangara fastuosa (II)

 

palettitangara

Estrildidae

 

 

 

loistopeipot

 

 

Amandava formosa (II)

 

vihertiikeripeippo

 

 

Lonchura fuscata

 

timorinriisipeippo

 

 

Lonchura oryzivora (II)

 

riisipeippo

 

 

Poephila cincta cincta (II)

 

itäaustraliannyökyttäjäpeippo

Fringillidae

 

 

 

peipot

 

Carduelis cucullata (I)

 

 

tulitikli

 

 

Carduelis yarrellii (II)

 

brasilianvihervarpunen

Hirundinidae

 

 

 

pääskyt

 

Pseudochelidon sirintarae (I)

 

 

aasianjokipääsky

Icteridae

 

 

 

turpiaalit

 

Xanthopsar flavus (I)

 

 

laplatanturpiaali

Meliphagidae

 

 

 

mesikot

 

 

Lichenostomus melanops cassidix (II)

 

victoriankultakruunumesikko

Muscicapidae

 

 

 

siepot

 

Acrocephalus rodericanus (III Mauritius)

 

 

rodriquezinkerttunen

 

 

Cyornis ruckii (II)

 

malesiansinisieppo

 

Dasyornis broadbenti litoralis (mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)

 

 

länsiaustralianisosukasmaluri

 

Dasyornis longirostris (I)

 

 

lännensukasmaluri

 

 

Garrulax canorus (II)

 

naurutimali

 

 

Garrulax taewanus (II)

 

 

 

 

Leiothrix argentauris (II)

 

hopeakorvatimali

 

 

Leiothrix lutea (II)

 

tulirintatimali

 

 

Liocichla omeiensis (II)

 

emeintimali

 

Picathartes gymnocephalus (I)

 

 

keltapääkaljukas

 

Picathartes oreas (I)

 

 

punapääkaljukas

 

 

 

Terpsiphone bourbonnensis (III Mauritius)

maskareenienparatiisimonarkki

Paradisaeidae

 

 

 

paratiisilinnut

 

 

Paradisaeidae spp. (II)

 

paratiisilinnut

Pittidae

 

 

 

pitat

 

 

Pitta guajana (II)

 

tulikulmapitta

 

Pitta gurneyi (I)

 

 

malakanpitta

 

Pitta kochi (I)

 

 

tammipitta

 

 

Pitta nympha (II)

 

keijupitta

Pycnonotidae

 

 

 

bulbulit

 

 

Pycnonotus zeylanicus (II)

 

tulipääbulbuli

Sturnidae

 

 

 

kottaraiset

 

 

Gracula religiosa (II)

 

pyhämaina

 

Leucopsar rothschildi (I)

 

 

balinkottarainen

Zosteropidae

 

 

 

rillit

 

Zosterops albogularis (I)

 

 

norfolkinsaarenisorilli

PELECANIFORMES

 

 

 

pelikaanilinnut

Fregatidae

 

 

 

fregattilinnut

 

Fregata andrewsi (I)

 

 

joulusaarenfregattilintu

Pelecanidae

 

 

 

pelikaanit

 

Pelecanus crispus (I)

 

 

kiharapelikaani

Sulidae

 

 

 

suulat

 

Papasula abbotti (I)

 

 

joulusaarensuula

PICIFORMES

 

 

 

tikkalinnut

Capitonidae

 

 

 

sepät

 

 

 

Semnornis ramphastinus (III Kolumbia)

kauluriseppä

Picidae

 

 

 

tikat

 

Dryocopus javensis richardsi (I)

 

 

koreanaasianpalokärki

Ramphastidae

 

 

 

tukaanit

 

 

 

Baillonius bailloni (III Argentiina)

sahramitukaani

 

 

Pteroglossus aracari (II)

 

punavyöarakari

 

 

 

Pteroglossus castanotis (III Argentiina)

ruskoposkiarakari

 

 

Pteroglossus viridis (II)

 

verinokka-arakari

 

 

 

Rampihastos dicolorus (III Argentiina)

kultarintatukaani

 

 

Ramphastos sulfuratus (II)

 

rikkitukaani

 

 

Ramphastos toco (II)

 

kuningastukaani

 

 

Ramphastos tucanus (II)

 

karmiininokkatukaani

 

 

Ramphastos vitellinus (II)

 

punaliivitukaani

 

 

 

Selenidera maculirostris (III Argentiina)

täplänokkatukaani

PODICIPEDIFORMES

 

 

 

uikkulinnut

Podicipedidae

 

 

 

uikut

 

Podilymbus gigas (I)

 

 

atitlaninuikku

PROCELLARIIFORMES

 

 

 

ulappalinnut

Diomedeidae

 

 

 

albatrossit

 

Phoebastria albatrus (I)

 

 

japaninalbatrossi

PSITTACIFORMES

 

 

 

papukaijalinnut

 

 

PSITTACIFORMES spp. (II)

(Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja lukuun ottamatta lajeja Agapornis roseicollis, Melopsittacus undulatus, Nymphicus hollandicus ja Psittacula krameri, jotka eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin)

 

papukaijalinnut

Cacatuidae

 

 

 

kakadut

 

Cacatua goffiniana (I)

 

 

tanimbarinkakadu

 

Cacatua haematuropygia (I)

 

 

filippiinienkakadu

 

Cacatua moluccensis (I)

 

 

molukkienkakadu

 

Cacatua sulphurea (I)

 

 

celebesinkakadu

 

Probosciger aterrimus (I)

 

 

palmukakadu

Loriidae

 

 

 

lurit

 

Eos histrio (I)

 

 

orvokkiluri

 

Vini spp. (I/II) (Vini ultramarina on mainittu liitteessä I, muut lajit on mainittu liitteessä II.)

 

 

polynesianlurikit

Psittacidae

 

 

 

papukaijat

 

Amazona arausiaca (I)

 

 

dominicanamatsoni

 

Amazona auropalliata (I)

 

 

keltaniska-amatsoni

 

Amazona barbadensis (I)

 

 

kultanaama-amatsoni

 

Amazona brasiliensis (I)

 

 

liekkipyrstöamatsoni

 

Amazona finschi (I)

 

 

lila-amatsoni

 

Amazona guildingii (I)

 

 

saintvincentinamatsoni

 

Amazona imperialis (I)

 

 

keisariamatsoni

 

Amazona leucocephala (I)

 

 

kuubanamatsoni

 

Amazona oratrix (I)

 

 

keltapääamatsoni

 

Amazona pretrei (I)

 

 

araukaria-amatsoni

 

Amazona rhodocorytha (I)

 

 

tuliotsa-amatsoni

 

Amazona tucumana (I)

 

 

rubiiniamatsoni

 

Amazona versicolor (I)

 

 

saintlucianamatsoni

 

Amazona vinacea (I)

 

 

viiniamatsoni

 

Amazona viridigenalis (I)

 

 

meksikonamatsoni

 

Amazona vittata (I)

 

 

puertoriconamatsoni

 

Anodorhynchus spp. (I)

 

 

hyasinttiarat

 

Ara ambiguus (I)

 

 

panamanara

 

Ara glaucogularis (I)

 

 

sinikurkkuara

 

Ara macao (I)

 

 

puna-ara

 

Ara militaris (I)

 

 

smaragdiara

 

Ara rubrogenys (I)

 

 

bolivianara

 

Cyanopsitta spixii (I)

 

 

siniara

 

Cyanoramphus cookii (I)

 

 

nolfolkinsaarenviherkaija

 

Cyanoramphus forbesi (I)

 

 

chathaminviherkaija

 

Cyanoramphus novaezelandiae (I)

 

 

uudenseelanninviherkaija

 

Cyanoramphus saisseti (I)

 

 

uudenkaledonianviherkaija

 

Cyclopsitta diophthalma coxeni (I)

 

 

itäaustraliansiniviikunakaija

 

Eunymphicus cornutus (I)

 

 

töyhtöviherkaija

 

Guarouba guarouba (I)

 

 

kulta-aratti

 

Neophema chrysogaster (I)

 

 

tasmanianruohokaija

 

Ognorhynchus icterotis (I)

 

 

vahapalmuaratti

 

Pezoporus occidentalis (mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)

 

 

yökaija

 

Pezoporus wallicus (I)

 

 

lymykaija

 

Pionopsitta pileata (I)

 

 

punanaamioaratti

 

Primolius couloni (I)

 

 

sinipääara

 

Primolius maracana (I)

 

 

brasilianara

 

Psephotus chrysopterygius (I)

 

 

kultaparatiisikaija

 

Psephotus dissimilis (I)

 

 

huppuparatiisikaija

 

Psephotus pulcherrimus (mahdollisesti kuollut sukupuuttoon) (I)

 

 

paratiisikaija

 

Psittacula echo (I)

 

 

mauritiuksenkaija

 

Psittacus erithacus (I)

 

 

harmaapapukaija

 

Pyrrhura cruentata (I)

 

 

sinirinta-aratti

 

Rhynchopsitta spp. (I)

 

 

mäntyaratit

 

Strigops habroptilus (I)

 

 

kakapo

RHEIFORMES

 

 

 

nandulinnut

Rheidae

 

 

 

nandut

 

Pterocnemia pennata (I) (Lukuun ottamatta alalajia Pterocnemia pennata pennata, joka kuuluu liitteeseen B)

 

 

patagoniannandu

 

 

Pterocnemia pennata pennata (II)

 

patagoniannandun alalaji

 

 

Rhea americana (II)

 

nandu

SPHENISCIFORMES

 

 

 

pingviinilinnut

Spheniscidae

 

 

 

pingviinit

 

 

Spheniscus demersus (II)

 

afrikanpingviini

 

Spheniscus humboldti (I)

 

 

perunpingviini

STRIGIFORMES

 

 

 

pöllölinnut

 

 

STRIGIFORMES spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja lukuun ottamatta lajia Sceloglaux albifacies)

 

pöllölinnut

Strigidae

 

 

 

pöllöt

 

Aegolius funereus (II)

 

 

helmipöllö

 

Asio flammeus (II)

 

 

suopöllö

 

Asio otus (II)

 

 

sarvipöllö

 

Athene noctua (II)

 

 

minervanpöllö

 

Bubo bubo (II) (Lukuun ottamatta alalajia Bubo bubo bengalensis, joka sisältyy liitteeseen B)

 

 

huuhkaja

 

Glaucidium passerinum (II)

 

 

varpuspöllö

 

Heteroglaux blewitti (I)

 

 

hindustaninpöllö

 

Mimizuku gurneyi (I)

 

 

pisarapöllönen

 

Ninox natalis (I)

 

 

joulusaarenpöllö

 

Nyctea scandiaca (II)

 

 

tunturipöllö

 

Otus ireneae (II)

 

 

sokokenpöllönen

 

Otus scops (II)

 

 

kyläpöllönen

 

Strix aluco (II)

 

 

lehtopöllö

 

Strix nebulosa (II)

 

 

lapinpöllö

 

Strix uralensis (II) (Lukuun ottamatta alalajia Strix uralensis davidi, joka sisältyy liitteeseen B)

 

 

viirupöllö

 

Surnia ulula (II)

 

 

hiiripöllö

Tytonidae

 

 

 

tornipöllöt

 

Tyto alba (II)

 

 

tornipöllö

 

Tyto soumagnei (I)

 

 

madagaskarintornipöllö

STRUTHIONIFORMES

 

 

 

strutsilinnut

Struthionidae

 

 

 

strutsit

 

Struthio camelus (I) (Ainoastaan Algerian, Burkina Fason, Kamerunin, Keski-Afrikan tasavallan, Tšadin, Malin, Mauritanian, Marokon, Nigerin, Nigerian, Senegalin ja Sudanin populaatiot; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin.)

 

 

strutsi

TINAMIFORMES

 

 

 

tinamilinnut

Tinamidae

 

 

 

tinamit

 

Tinamus solitarius (I)

 

 

erakkotinami

TROGONIFORMES

 

 

 

trogonilinnut

Trogonidae

 

 

 

trogonit

 

Pharomachrus mocinno (I)

 

 

mayaketsali

REPTILIA

 

 

 

matelijat

CROCODYLIA

 

 

 

krokotiilieläimet

 

 

CROCODYLIA spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

krokotiilieläimet

Alligatoridae

 

 

 

alligaattorit

 

Alligator sinensis (I)

 

 

kiinanalligaattori

 

Caiman crocodilus apaporiensis (I)

 

 

apaporisinsilmälasikaimaani

 

Caiman latirostris (I) (Lukuun ottamatta Argentiinan populaatiota, joka kuuluu liitteeseen B)

 

 

leveäkuonokaimaani

 

Melanosuchus niger (I) (Lukuun ottamatta Brasilian populaatiota, joka kuuluu liitteeseen B, ja Ecuadorin populaatiota, joka kuuluu liitteeseen B ja jonka vuotuinen vientikiintiö on nolla, kunnes CITES-sihteeristö ja IUCN/SSC:n krokotiiliasiantuntijaryhmä ovat hyväksyneet vuotuiset vientikiintiöt)

 

 

nokikaimaani

Crocodylidae

 

 

 

krokotiilit

 

Crocodylus acutus (I) (Lukuun ottamatta Kolumbian Córdoban departementin alaisen Bahía de Cispatan, Tinajonesin, La Balsan ja ympäröivien alueiden mangrovemetsien yhdistetyn hallintoalueen populaatiota ja Kuuban populaatiota, jotka kuuluvat liitteeseen B)

 

 

amerikankrokotiili

 

Crocodylus cataphractus (I)

 

 

kapeakuonokrokotiili

 

Crocodylus intermedius (I)

 

 

orinoconkrokotiili

 

Crocodylus mindorensis (I)

 

 

filippiinienkrokotiili

 

Crocodylus moreletii (I) (Lukuun ottamatta Belizen populaatiota, joka sisältyy liitteeseen B, siten, että kaupallisiin tarkoituksiin vietävien luonnonvaraisten yksilöiden kiintiö on nolla, ja Meksikon populaatiota, joka sisältyy liitteeseen B)

 

 

kyhmyniskakrokotiili

 

Crocodylus niloticus (I) (Lukuun ottamatta Botswanan, Egyptin [kiintiö nolla kaupallisiin tarkoituksiin vietäville luonnonvaraisille yksilöille], Etiopian, Kenian, Madagaskarin, Malawin, Mosambikin, Namibian, Etelä-Afrikan, Ugandan, Tansanian tasavallan [tarhattujen yksilöiden lisäksi enintään 1 600 luonnonvaraisen yksilön vuotuinen vientikiintiö, metsästysmuistot mukaan luettuina], Sambian ja Zimbabwen populaatioita; nämä populaatiot kuuluvat liitteeseen B)

 

 

niilinkrokotiili

 

Crocodylus palustris (I)

 

 

suokrokotiili

 

Crocodylus porosus (I) (Lukuun ottamatta Australian, Indonesian ja Malesian populaatioita [luonnonvaraisten yksilöiden pyynti rajoitettu Sarawakin osavaltioon; muissa Malesian osavaltioissa (Sagah ja Malesian niemimaa) luonnonvaraisia yksilöitä koskeva kiintiö on nolla; nollakiintiöön ei tehdä muutoksia paitsi mikäli CITES-osapuolet hyväksyvät sen] ja Papua-Uuden-Guinean populaatiota, jotka sisältyvät liitteeseen B.)

 

 

suistokrokotiili

 

Crocodylus rhombifer (I)

 

 

kuubankrokotiili

 

Crocodylus siamensis (I)

 

 

siaminkrokotiili

 

Osteolaemus tetraspis (I)

 

 

kääpiökrokotiili

 

Tomistoma schlegelii (I)

 

 

valegaviaali

Gavialidae

 

 

 

gaviaalit

 

Gavialis gangeticus (I)

 

 

gangesingaviaali

RHYNCHOCEPHALIA

 

 

 

 

Sphenodontidae

 

 

 

tuatarat

 

Sphenodon spp. (I)

 

 

tuatarat

SAURIA

 

 

 

liskot

Agamidae

 

 

 

agamat

 

 

Saara spp. (II)

 

 

 

 

Uromastyx spp. (II)

 

piikkihäntäagamat

Anguidae

 

 

 

 

 

 

Abronia spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja. Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnonvaraisten yksilöiden Abronia aurita, A. gaiophantasma, A. montecristoi, A. salvadorensis ja A. vasconcelosii osalta)

 

alligaattoriliskot

 

Abronia anzuetoi (I)

 

 

anzuetoinalligaattorilisko

 

Abronia campbelli (I)

 

 

tabloninalligaattorilisko

 

Abronia fimbriata (I)

 

 

verapazinalligaattorilisko

 

Abronia frosti (I)

 

 

cuchumatanalligaattorilisko

 

Abronia meledona (I)

 

 

jalapanalligaattorilisko

Chamaeleonidae

 

 

 

kameleontit

 

 

Archaius spp. (II)

 

 

 

 

Bradypodion spp. (II)

 

 

 

 

Brookesia spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

 

 

Brookesia perarmata (I)

 

 

 

 

 

Calumma spp. (II)

 

 

 

 

Chamaeleo spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

kameleontit

 

Chamaeleo chamaeleon (II)

 

 

välimerenkameleontti

 

 

Furcifer spp. (II)

 

 

 

 

Kinyongia spp. (II)

 

 

 

 

Nadzikambia spp. (II)

 

 

 

 

Palleon spp. (II)

 

 

 

 

Rhampholeon spp. (II)

 

lyhythäntäkameleontit

 

 

Rieppeleon spp. (II)

 

lehtikameleontit

 

 

Trioceros spp. (II)

 

 

Cordylidae

 

 

 

vyöliskot

 

 

Cordylus spp. (II)

 

vyöliskot

 

 

Hemicordylus spp. (II)

 

 

 

 

Karusaurus spp. (II)

 

 

 

 

Namazonurus spp. (II)

 

 

 

 

Ninurta spp. (II)

 

 

 

 

Ouroborus spp. (II)

 

 

 

 

Pseudocordylus spp. (II)

 

 

 

 

Smaug spp. (II)

 

 

Gekkonidae

 

 

 

gekot

 

Cnemaspis psychedelica (I)

 

 

honkhoainkalliogekko

 

 

 

Dactylocnemis spp. (III Uusi Seelanti)

 

 

 

 

Hoplodactylus spp. (III Uusi Seelanti)

 

 

Lygodactylus williamsi (I)

 

 

turkoosipikkugekko

 

 

 

Mokopirirakau spp. (III Uusi Seelanti)

 

 

 

Nactus serpensinsula (II)

 

 

 

 

Naultinus spp. (II)

 

 

 

 

Paroedura masobe (II)

 

masobenmaagekko

 

 

Phelsuma spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

päivägekot

 

Phelsuma guentheri (II)

 

 

 

 

 

Rhoptropella spp. (II)

 

 

 

 

 

Toropuku spp. (III Uusi Seelanti)

 

 

 

 

Tukutuku spp. (III Uusi Seelanti)

 

 

 

Uroplatus spp. (II)

 

lehtihäntägekot

 

 

 

Woodworthia spp. (III Uusi Seelanti)

 

Helodermatidae

 

 

 

myrkkyliskot

 

 

Heloderma spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyvää alalajia)

 

myrkkyliskot

 

Heloderma horridum charlesbogerti (I)

 

 

guatemalanskorpionilisko

Iguanidae

 

 

 

iguaanit

 

 

Amblyrhynchus cristatus (II)

 

merileguaani

 

Brachylophus spp. (I)

 

 

juovaleguaanit

 

 

Conolophus spp. (II)

 

laavaleguaanit

 

 

Ctenosaura bakeri (II)

 

piikkihäntäleguaanilaji

 

 

Ctenosaura melanosterna (II)

 

piikkihäntäleguaanilaji

 

 

Ctenosaura oedirhina (II)

 

piikkihäntäleguaanilaji

 

 

Ctenosaura palearis (II)

 

piikkihäntäleguaanilaji

 

Cyclura spp. (I)

 

 

sarvikuonoleguaanit

 

 

Iguana spp. (II)

 

iguaanit

 

 

Phrynosoma blainvillii (II)

 

 

 

 

Phrynosoma cerroense (II)

 

 

 

 

Phrynosoma coronatum (II)

 

sarvikonnalisko

 

 

Phrynosoma wigginsi (II)

 

 

 

Sauromalus varius (I)

 

 

 

Lacertidae

 

 

 

sisiliskot

 

Gallotia simonyi (I)

 

 

hierronsuursisilisko

 

Podarcis lilfordi (II)

 

 

baleaarienmuurisisilisko

 

Podarcis pityusensis (II)

 

 

ibizanmuurisisilisko

Lanthanotidae

 

 

 

 

 

 

Lanthanotidae spp. (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi kaupallisiin tarkoituksiin tarkoitettujen luonnonvaraisten yksilöiden kaupalle )

 

kuurovaraanit

Scincidae

 

 

 

skinkit

 

 

Corucia zebrata (II)

 

jättiläisskinkki

Teiidae

 

 

 

teijuliskot

 

 

Crocodilurus amazonicus (II)

 

krokotiilinhäntäteiju

 

 

Dracaena spp. (II)

 

krokotiiliteijut

 

 

Salvator spp. (II)

 

 

 

 

Tupinambis spp.(II)

 

 

Varanidae

 

 

 

varaanit

 

 

Varanus spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

varaanit

 

Varanus bengalensis (I)

 

 

bengalinvaraani

 

Varanus flavescens (I)

 

 

keltavaraani

 

Varanus griseus (I)

 

 

aavikkovaraani

 

Varanus komodoensis (I)

 

 

komodonvaraani

 

Varanus nebulosus (I)

 

 

 

 

Varanus olivaceus (II)

 

 

 

Xenosauridae

 

 

 

kiinankyhmyliskot

 

Shinisaurus crocodilurus (I)

 

 

kiinankrokotiililisko

SERPENTES

 

 

 

käärmeet

Boidae

 

 

 

boat

 

 

Boidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

boat

 

Acrantophis spp. (I)

 

 

madagaskarinboat

 

Boa constrictor occidentalis (I)

 

 

kuningasboa, läntinen muoto

 

Epicrates inornatus (I)

 

 

keltaboa

 

Epicrates monensis (I)

 

 

 

 

Epicrates subflavus (I)

 

 

jamaikanboa

 

Eryx jaculus (II)

 

 

hietaboa

 

Sanzinia madagascariensis (I)

 

 

madagaskarinpuuboa

Bolyeriidae

 

 

 

mauritiuksenboat

 

 

Bolyeriidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

mauritiuksenboat

 

Bolyeria multocarinata (I)

 

 

roundsaarenboa

 

Casarea dussumieri (I)

 

 

harjasuomuboa

Colubridae

 

 

 

tarhakäärmeet

 

 

 

Atretium schistosum (III Intia)

 

 

 

 

Cerberus rynchops (III Intia)

koirankuonokäärme

 

 

Clelia clelia (II)

 

mussurana

 

 

Cyclagras gigas (II)

 

valekobra

 

 

Elachistodon westermanni (II)

 

intianmunakäärme

 

 

Ptyas mucosus (II)

 

 

 

 

 

Xenochrophis piscator (III Intia)

 

 

 

 

Xenochrophis schnurrenbergeri (III Intia)

 

 

 

 

Xenochrophis tytleri (III Intia)

 

Elapidae

 

 

 

myrkkytarhakäärmeet

 

 

Hoplocephalus bungaroides (II)

 

 

 

 

 

Micrurus diastema (III Honduras)

 

 

 

 

Micrurus nigrocinctus (III Honduras)

 

 

 

 

Micrurus ruatanus (III Honduras)

 

 

 

Naja atra (II)

 

 

 

 

Naja kaouthia (II)

 

 

 

 

Naja mandalayensis (II)

 

 

 

 

Naja naja (II)

 

intiankobra

 

 

Naja oxiana (II)

 

keskiaasiankobra

 

 

Naja philippinensis (II)

 

 

 

 

Naja sagittifera (II)

 

 

 

 

Naja samarensis (II)

 

 

 

 

Naja siamensis (II)

 

 

 

 

Naja sputatrix (II)

 

 

 

 

Naja sumatrana (II)

 

 

 

 

Ophiophagus hannah (II)

 

kuningaskobra

Loxocemidae

 

 

 

 

 

 

Loxocemidae spp. (II)

 

 

Pythonidae

 

 

 

pytonit

 

 

Pythonidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä alalajeja)

 

pytonit

 

Python molurus molurus (I)

 

 

tiikeripyton

Tropidophiidae

 

 

 

kääpiöboat

 

 

Tropidophiidae spp. (II)

 

kääpiöboat

Viperidae

 

 

 

kyyt

 

 

Atheris desaixi (II)

 

keniavuorenpensaskyy

 

 

Bitis worthingtoni (II)

 

keniansarvikyy

 

 

 

Crotalus durissus (III Honduras)

kauhukalkkarokäärme

 

 

Crotalus durissus unicolor

 

 

 

 

 

Daboia russelii (III Intia)

russelinkyy

 

 

Trimeresurus mangshanensis (II)

 

mangshaninkyy

 

Vipera latifii

 

 

latifinkyy

 

Vipera ursinii (I) (Ainoastaan Euroopan populaatio, lukuun ottamatta entisen Neuvostoliiton alueita; viimeksi mainitut populaatiot eivät kuulu tämän asetuksen liitteisiin)

 

 

kenttäkyy

 

 

Vipera wagneri (II)

 

 

TESTUDINES

 

 

 

kilpikonnat

Carettochelyidae

 

 

 

 

 

 

Carettochelys insculpta (II)

 

flynkilpikonna

Chelidae

 

 

 

käärmeenkaulakilpikonnat

 

 

Chelodina mccordi (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnosta saatujen yksilöiden osalta)

 

 

 

Pseudemydura umbrina (I)

 

 

länsiaustraliankäärmeenkaulakilpikonna

Cheloniidae

 

 

 

merikilpikonnat

 

Cheloniidae spp. (I)

 

 

merikilpikonnat

Chelydridae

 

 

 

 

 

 

 

Chelydra serpentina (III Yhdysvallat)

 

 

 

 

Macrochelys temminckii (III Yhdysvallat)

alligaattorikilpikonna

Dermatemydidae

 

 

 

tabaskokilpikonnat

 

 

Dermatemys mawii (II)

 

tabaskokilpikonna

Dermochelyidae

 

 

 

merinahkakilpikonnat

 

Dermochelys coriacea (I)

 

 

merinahkakilpikonna

Emydidae

 

 

 

suokilpikonnat

 

 

Chrysemys picta (Ainoastaan elävät yksilöt)

 

kirjokilpikonna

 

 

Clemmys guttata (II)

 

 

 

 

Emydoidea blandingii (II)

 

 

 

 

Glyptemys insculpta (II)

 

 

 

Glyptemys muhlenbergii (I)

 

 

muhlenberginpurokilpikonna

 

 

 

Graptemys spp. (III Yhdysvallat)

karttakilpikonnat

 

 

Malaclemys terrapin (II)

 

 

 

 

Terrapene spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

kotelokilpikonnat

 

Terrapene coahuila (I)

 

 

vesikotelokilpikonna

Geoemydidae

 

 

 

aasiansuokilpikonnat

 

Batagur affinis (I)

 

 

 

 

Batagur baska (I)

 

 

batagurkilpikonna

 

 

Batagur borneoensis (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnosta saatujen ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta)

 

 

 

 

Batagur dhongoka (II)

 

 

 

 

Batagur kachuga (II)

 

 

 

 

Batagur trivittata (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnosta saatujen ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta)

 

 

 

 

Cuora spp. (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi lajien Cuora aurocapitata, C. bourreti, C. flavomarginata, C. galbinifrons, C. mccordi, C. mouhotii, C. pani, C. picturata, C. trifasciata, C. yunnanensis ja C. zhoui luonnosta saatujen ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta)

 

rasiakilpikonnat

 

 

Cyclemys spp. (II)

 

lehtikilpikonnat

 

Geoclemys hamiltonii (I)

 

 

mustalammikkokilpikonna

 

 

Geoemyda japonica (II)

 

 

 

 

Geoemyda spengleri (II)

 

 

 

 

Hardella thurjii (II)

 

 

 

 

Heosemys annandalii (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnosta saatujen ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta)

 

 

 

 

Heosemys depressa (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnosta saatujen ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta)

 

 

 

 

Heosemys grandis (II)

 

 

 

 

Heosemys spinosa (II)

 

 

 

 

Leucocephalon yuwonoi (II)

 

 

 

 

Malayemys macrocephala (II)

 

malaijinkotilokilpikonna

 

 

Malayemys subtrijuga (II)

 

 

 

 

Mauremys annamensis (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnosta saatujen ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta)

 

 

 

 

 

Mauremys iversoni (III Kiina)

 

 

 

Mauremys japonica (II)

 

 

 

 

 

Mauremys megalocephala (III Kiina)

 

 

 

Mauremys mutica (II)

 

 

 

 

Mauremys nigricans (II)

 

 

 

 

 

Mauremys pritchardi (III Kiina)

 

 

 

 

Mauremys reevesii (III Kiina)

 

 

 

 

Mauremys sinensis (III Kiina)

 

 

Melanochelys tricarinata (I)

 

 

kolmiharjakilpikonna

 

 

Melanochelys trijuga (II)

 

 

 

Morenia ocellata (I)

 

 

burmansuokilpikonna

 

 

Morenia petersi (II)

 

 

 

 

Notochelys platynota (II)

 

 

 

 

 

Ocadia glyphistoma (III Kiina)

 

 

 

 

Ocadia philippeni (III Kiina)

 

 

 

Orlitia borneensis (II) (Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi luonnosta saatujen ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta)

 

 

 

 

Pangshura spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

katoskilpikonnat

 

Pangshura tecta (I)

 

 

 

 

 

Sacalia bealei (II)

 

 

 

 

 

Sacalia pseudocellata (III Kiina)

 

 

 

Sacalia quadriocellata (II)

 

 

 

 

Siebenrockiella crassicollis (II)

 

 

 

 

Siebenrockiella leytensis (II)

 

 

 

 

Vijayachelys silvatica (II)

 

 

Platysternidae

 

 

 

suurpääkilpikonnat

 

Platysternidae spp. (I)

 

 

suurpääkilpikonnat

Podocnemididae

 

 

 

arraukilpikonnat

 

 

Erymnochelys madagascariensis (II)

 

 

 

 

Peltocephalus dumerilianus (II)

 

 

 

 

Podocnemis spp. (II)

 

eteläamerikanjokikilpikonnat

Testudinidae

 

 

 

maakilpikonnat

 

 

Testudinidae spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja; vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi lajin Centrochelys sulcata luonnosta saatujen ja pääasiassa kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien yksilöiden osalta.)

 

maakilpikonnat

 

Astrochelys radiata (I)

 

 

sädekilpikonna

 

Astrochelys yniphora (I)

 

 

angonoka

 

Chelonoidis niger (I)

 

 

jättiläiskilpikonna

 

Geochelone platynota (I)

 

 

 

 

Gopherus flavomarginatus (I)

 

 

meksikongofferikilpikonna

 

Malacochersus tornieri (II)

 

 

 

 

Psammobates geometricus (I)

 

 

 

 

Pyxis arachnoides (I)

 

 

madagaskarinhämähäkkikilpikonna

 

Pyxis planicauda (I)

 

 

 

 

Testudo graeca (II)

 

 

kannuskilpikonna (espanjankilpikonna)

 

Testudo hermanni (II)

 

 

kreikankilpikonna

 

Testudo kleinmanni (I)

 

 

egyptinkilpikonna

 

Testudo marginata (II)

 

 

reunuskilpikonna

Trionychidae

 

 

 

pehmytkilpikonnat

 

 

Amyda cartilaginea (II)

 

 

 

 

 

Apalone ferox (III Yhdysvallat)

 

 

 

 

Apalone mutica (III Yhdysvallat)

 

 

 

 

Apalone spinifera (III Yhdysvallat) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyvää alalajia)

 

 

Apalone spinifera atra (I)

 

 

mustapehmytkilpikonna

 

 

Chitra spp. (II) ((Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

 

 

Chitra chitra (I)

 

 

 

 

Chitra vandijki (I)

 

 

 

 

 

Cyclanorbis elegans (II)

 

nuubianpehmytkilpikonna

 

 

Cyclanorbis senegalensis (II)

 

senegalinpehmytkilpikonna

 

 

Cycloderma aubryi (II)

 

punapehmytkilpikonna

 

 

Cycloderma frenatum (II)

 

sambesinpehmytkilpikonna

 

 

Dogania subplana (II)

 

 

 

 

Lissemys ceylonensis (II)

 

 

 

 

Lissemys punctata (II)

 

intianläppäpehmytkilpikonna

 

 

Lissemys scutata (II)

 

burmansuokilpikonna

 

 

Nilssonia formosa (II)

 

 

 

Nilssonia gangetica (I)

 

 

gangesinpehmytkilpikonna

 

Nilssonia hurum (I)

 

 

 

 

 

Nilssonia leithii (II)

 

 

 

Nilssonia nigricans (I)

 

 

tummapehmytkilpikonna

 

 

Palea steindachneri (II)

 

 

 

 

Pelochelys spp. (II)

 

 

 

 

Pelodiscus axenaria (II)

 

 

 

 

Pelodiscus maackii (II)

 

 

 

 

Pelodiscus parviformis (II)

 

 

 

 

Rafetus euphraticus (II)

 

eufratinpehmytkilpikonna

 

 

Rafetus swinhoei (II)

 

 

 

 

Trionyx triunguis (II)

 

niilinpehmytkilpikonna

AMPHIBIA

 

 

 

sammakkoeläimet

ANURA

 

 

 

sammakot

Aromobatidae

 

 

 

 

 

 

Allobates femoralis (II)

 

 

 

 

Allobates hodli (II)

 

 

 

 

Allobates myersi (II)

 

 

 

 

Allobates zaparo (II)

 

 

 

 

Anomaloglossus rufulus (II)

 

 

Bufonidae

 

 

 

konnat

 

Altiphrynoides spp. (I)

 

 

 

 

Amietophrynus channingi (I)

 

 

 

 

Amietophrynus superciliaris (I)

 

 

kameruninrupikonna

 

Atelopus zeteki (I)

 

 

panamantynkäjalkasammakko

 

Incilius periglenes (I)

 

 

kultakonna

 

Nectophrynoides spp. (I)

 

 

synnyttäjäkonnat

 

Nimbaphrynoides spp. (I)

 

 

 

Calyptocephalellidae

 

 

 

 

 

 

 

Calyptocephalella gayi (III Chile)

chilenleveäsuukonna

Conrauidae

 

 

 

 

 

 

Conraua goliath

 

goljatinsammakko

Dendrobatidae

 

 

 

nuolimyrkkysammakot

 

 

Adelphobates spp. (II)

 

 

 

 

Ameerega spp. (II)

 

 

 

 

Andinobates spp. (II)

 

 

 

 

Dendrobates spp. (II)

 

 

 

 

Epipedobates spp. (II)

 

 

 

 

Excidobates spp. (II)

 

 

 

 

Hyloxalus azureiventris (II)

 

 

 

 

Minyobates spp. (II)

 

 

 

 

Oophaga spp. (II)

 

 

 

 

Phyllobates spp. (II)

 

 

 

 

Ranitomeya spp. (II)

 

 

Dicroglossidae

 

 

 

 

 

 

Euphlyctis hexadactylus (II)

 

 

 

 

Hoplobatrachus tigerinus (II)

 

 

Hylidae

 

 

 

lehtisammakot

 

 

Agalychnis spp. (II)

 

punasilmälehtisammakot

Mantellidae

 

 

 

 

 

 

Mantella spp. (II)

 

 

Microhylidae

 

 

 

ahdassuusammakot

 

 

Dyscophus antongilii (II)

 

tomaattisammakko

 

 

Dyscophus guineti (II)

 

metsätomaattisammakko

 

 

Dyscophus insularis (II)

 

antsouhyntomaattisammakko

 

 

Scaphiophryne boribory (II)

 

ampahanansadesammakko

 

 

Scaphiophryne gottlebei (II)

 

 

 

 

Scaphiophryne marmorata (II)

 

marmorisammakko

 

 

Scaphiophryne spinosa (II)

 

piikkisadesammakko

Myobatrachidae

 

 

 

vatsassahautojakonnat

 

 

Rheobatrachus spp. (II) (Lukuun ottamatta lajeja Rheobatrachus silus ja Rheobatrachus vitellinus)

 

vatsassahautojakonnat

Telmatobiidae

 

 

 

vesisammakot

 

Telmatobius culeus (I)

 

 

titicacanvesisammakko

CAUDATA

 

 

 

salamanterieläimet

Ambystomatidae

 

 

 

aksolotlit

 

 

Ambystoma dumerilii (II)

 

 

 

 

Ambystoma mexicanum (II)

 

aksolotli

Cryptobranchidae

 

 

 

jättiläissalamanterit

 

Andrias spp. (I)

 

 

jättiläissalamanterit

 

 

 

Cryptobranchus alleganiensis (III Yhdysvallat)

liejupiru

Hynobiidae

 

 

 

kantasalamanterit

 

 

 

Hynobius amjiensis (III Kiina)

 

Salamandridae

 

 

 

aitosalamanterit

 

Neurergus kaiseri (I)

 

 

 

 

 

Paramesotriton hongkongensis (II)

 

hongkonginmanteri

 

 

 

Salamandra algira (III Algeria)

 

ELASMOBRANCHII

 

 

 

rustokalat

CARCHARHINIFORMES

 

 

 

luomihaikalat

Carcharhinidae

 

 

 

tiikerihait

 

 

Carcharhinus falciformis (II) (Laji sisältyy liitteeseen 4. lokakuuta 2017 alkaen)

 

haukkahai

 

 

Carcharhinus longimanus (II)

 

valkopilkkahai

Sphyrnidae

 

 

 

vasarahait

 

 

Sphyrna lewini (II)

 

kampavasarahai

 

 

Sphyrna mokarran (II)

 

isovasarahai

 

 

Sphyrna zygaena (II)

 

vasarahai

LAMNIFORMES

 

 

 

sillihaikalat

Alopiidae

 

 

 

kettuhait

 

 

Alopias spp. (II) (Suku sisältyy liitteeseen 4. lokakuuta 2017 alkaen)

 

kettuhait

Cetorhinidae

 

 

 

jättiläishait

 

 

Cetorhinus maximus (II)

 

jättiläishai

Lamnidae

 

 

 

sillihait

 

 

Carcharodon carcharias (II)

 

valkohai

 

 

Lamna nasus (II)

 

sillihai

MYLIOBATIFORMES

 

 

 

 

Myliobatidae

 

 

 

kotkarauskut

 

 

Manta spp. (II)

 

paholaisrauskut

 

 

Mobula spp. (II) (Suku sisältyy liitteeseen 4. huhtikuuta 2017 alkaen)

 

paholaisrauskut

Potamotrygonidae

 

 

 

jokirauskut

 

 

 

Paratrygon aiereba (III Kolumbia)

mosaiikkijokirausku

 

 

 

Potamotrygon spp. (III Brasilia) (Brasilian populaatio)

 

 

 

 

Potamotrygon constellata (III Kolumbia)

okajokirausku

 

 

 

Potamotrygon magdalenae (III Kolumbia)

kennojokirausku

 

 

 

Potamotrygon motoro (III Kolumbia)

riikinkukkorausku

 

 

 

Potamotrygon orbignyi (III Kolumbia)

ketjujokirausku

 

 

 

Potamotrygon schroederi (III Kolumbia)

kukkajokirausku

 

 

 

Potamotrygon scobina (III Kolumbia)

pastellijokirausku

 

 

 

Potamotrygon yepezi (III Kolumbia)

pilkkujokirausku

ORECTOLOBIFORMES

 

 

 

partahaikalat

Rhincodontidae

 

 

 

valashait

 

 

Rhincodon typus (II)

 

valashai

PRISTIFORMES

 

 

 

saharauskukalat

Pristidae

 

 

 

saharauskut

 

Pristidae spp. (I)

 

 

saharauskut

ACTINOPTERI

 

 

 

luukalat

ACIPENSERIFORMES

 

 

 

sampikalat

 

 

ACIPENSERIFORMES spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

sampikalat

Acipenseridae

 

 

 

sammet

 

Acipenser brevirostrum (I)

 

 

lyhytkuonosampi

 

Acipenser sturio (I)

 

 

sampi

ANGUILLIFORMES

 

 

 

ankeriaskalat

Anguillidae

 

 

 

ankeriaat

 

 

Anguilla anguilla (II)

 

ankerias

CYPRINIFORMES

 

 

 

karppikalat

Catostomidae

 

 

 

imukarpit

 

Chasmistes cujus (I)

 

 

kuikui

Cyprinidae

 

 

 

särjet

 

 

Caecobarbus geertsii (II)

 

sokkobarbi

 

Probarbus jullieni (I)

 

 

punasilmäbarbi

OSTEOGLOSSIFORMES

 

 

 

arapaimakalat

Arapaimidae

 

 

 

arapaimat

 

 

Arapaima gigas (II)

 

arapaima

Osteoglossidae

 

 

 

 

 

Scleropages formosus (I)

 

 

aasianarovana

 

Scleropages inscriptus

 

 

 

PERCIFORMES

 

 

 

ahvenkalat

Labridae

 

 

 

huulikalat

 

 

Cheilinus undulatus (II)

 

kyhmyhuulikala

Pomacanthidae

 

 

 

keisarikalat

 

 

Holacanthus clarionensis (II)

 

oranssienkelikala (keltaenkelikala)

Sciaenidae

 

 

 

rummuttajat

 

Totoaba macdonaldi (I)

 

 

isoveltto

SILURIFORMES

 

 

 

monnikalat

Pangasiidae

 

 

 

haimonnit

 

Pangasianodon gigas (I)

 

 

jättihaimonni

Loricariidae

 

 

 

imumonnit

 

 

 

Hypancistrus zebra (III Brasilia)

seeprapleko

SYNGNATHIFORMES

 

 

 

putkisuukalat

Syngnathidae

 

 

 

merineulat

 

 

Hippocampus spp. (II)

 

merihevoset

DIPNEUSTI

 

 

 

keuhkokalat

CERATODONTIFORMES

 

 

 

australiankeuhkokalat

Neoceratodontidae

 

 

 

australiankeuhkokalat

 

 

Neoceratodus forsteri (II)

 

australiankeuhkokala

COELACANTHI

 

 

 

varsieväkalat

COELACANTHIFORMES

 

 

 

varsieväkalat

Latimeriidae

 

 

 

latimeriat

 

Latimeria spp. (I)

 

 

latimeriat

ECHINODERMATA (PIIKKINAHKAISET)

HOLOTHUROIDEA

 

 

 

merimakkarat

ASPIDOCHIROTIDA

 

 

 

 

Stichopodidae

 

 

 

 

 

 

 

Isostichopus fuscus (III Ecuador)

 

ARTHROPODA (NIVELJALKAISET)

ARACHNIDA

 

 

 

hämähäkkieläimet

ARANEAE

 

 

 

hämähäkit

Theraphosidae

 

 

 

lintuhämähäkit

 

 

Aphonopelma albiceps (II)

 

 

 

 

Aphonopelma pallidum (II)

 

 

 

 

Brachypelma spp. (II)

 

tarantulat

SCORPIONES

 

 

 

 

Scorpionidae

 

 

 

skorpionit

 

 

Pandinus dictator (II)

 

 

 

 

Pandinus gambiensis (II)

 

 

 

 

Pandinus imperator (II)

 

keisariskorpioni

 

 

Pandinus roeseli (II)

 

 

INSECTA

 

 

 

hyönteiset

COLEOPTERA

 

 

 

kovakuoriaiset

Lucanidae

 

 

 

kampasarviset

 

 

 

Colophon spp. (III Etelä-Afrikka)

 

Scarabaeidae

 

 

 

 

 

 

Dynastes satanas (II)

 

herkuleskuoriainen

LEPIDOPTERA

 

 

 

perhoset

Nymphalidae

 

 

 

täpläperhoset

 

 

 

Agrias amydon boliviensis (III Bolivia)

turkoosileiskun alalaji

 

 

 

Morpho godartii lachaumei (III Bolivia)

auertaivaansiiven alalaji

 

 

 

Prepona praeneste buckleyana (III Bolivia)

punavasaman alalaji

Papilionidae

 

 

 

ritariperhoset

 

 

Atrophaneura jophon (II)

 

ceyloninnoita

 

 

Atrophaneura palu

 

sulawesinlusikkanoita

 

 

Atrophaneura pandiyana (II)

 

intiankannusnoita

 

 

Bhutanitis spp. (II)

 

tuonensiivet

 

 

Graphium sandawanum

 

mindanaonjousiritari

 

 

Graphium stresemanni

 

seraminjousiritari

 

 

Ornithoptera spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja)

 

lintusiivet

 

Ornithoptera alexandrae (I)

 

 

jättilintusiipi

 

 

Papilio benguetanus

 

ruoderitari

 

Papilio chikae (I)

 

 

luzoninritari

 

 

Papilio esperanza

 

toivonritari

 

Papilio homerus (I)

 

 

sankariritari

 

Papilio hospiton (II)

 

 

korsikanritari

 

 

Papilio morondavana

 

keltasarviritari

 

 

Papilio neumoegeni

 

sumbanritari

 

 

Parides ascanius

 

fluminensenairut

 

 

Parides hahneli

 

rosoairut

 

Parnassius apollo (II)

 

 

isoapollo

 

 

Teinopalpus spp. (II)

 

ritarikeisarit

 

 

Trogonoptera spp. (II)

 

lieskasiivet

 

 

Troides spp. (II)

 

velhosiivet

ANNELIDA (NIVELMADOT)

HIRUDINOIDEA

 

 

 

juotikkaat

ARHYNCHOBDELLIDA

 

 

 

 

Hirudinidae

 

 

 

juotikkaat

 

 

Hirudo medicinalis (II)

 

verijuotikas

 

 

Hirudo verbana (II)

 

 

MOLLUSCA (NILVIÄISET)

BIVALVIA

 

 

 

simpukat

MYTILOIDA

 

 

 

 

Mytilidae

 

 

 

sinisimpukat

 

 

Lithophaga lithophaga (II)

 

 

UNIONOIDA

 

 

 

 

Unionidae

 

 

 

jokisimpukat

 

Conradilla caelata (I)

 

 

 

 

 

Cyprogenia aberti (II)

 

 

 

Dromus dromas (I)

 

 

 

 

Epioblasma curtisii (I)

 

 

 

 

Epioblasma florentina (I)

 

 

 

 

Epioblasma sampsonii (I)

 

 

 

 

Epioblasma sulcata perobliqua (I)

 

 

 

 

Epioblasma torulosa gubernaculum (I)

 

 

 

 

 

Epioblasma torulosa rangiana (II)

 

 

 

Epioblasma torulosa torulosa (I)

 

 

 

 

Epioblasma turgidula (I)

 

 

 

 

Epioblasma walkeri (I)

 

 

 

 

Fusconaia cuneolus (I)

 

 

 

 

Fusconaia edgariana (I)

 

 

 

 

Lampsilis higginsii (I)

 

 

 

 

Lampsilis orbiculata orbiculata (I)

 

 

 

 

Lampsilis satur (I)

 

 

 

 

Lampsilis virescens (I)

 

 

 

 

Plethobasus cicatricosus (I)

 

 

 

 

Plethobasus cooperianus (I)

 

 

 

 

 

Pleurobema clava (II)

 

 

 

Pleurobema plenum (I)

 

 

 

 

Potamilus capax (I)

 

 

 

 

Quadrula intermedia (I)

 

 

 

 

Quadrula sparsa (I)

 

 

 

 

Toxolasma cylindrella (I)

 

 

 

 

Unio nickliniana (I)

 

 

 

 

Unio tampicoensis tecomatensis (I)

 

 

 

 

Villosa trabalis (I)

 

 

 

VENEROIDA

 

 

 

 

Tridacnidae

 

 

 

jättiläissimpukat

 

 

Tridacnidae spp. (II)

 

jättiläissimpukat

CEPHALOPODA

 

 

 

pääjalkaiset

NAUTILIDA

 

 

 

 

Nautilidae

 

 

 

helmiveneet

 

 

Nautilidae spp. (II)

 

helmiveneet

GASTROPODA

 

 

 

kotilot

MESOGASTROPODA

 

 

 

leveäkielikotilot

Strombidae

 

 

 

siipikotilot

 

 

Strombus gigas (II)

 

jättiläissiipikotilo

STYLOMMATOPHORA

 

 

 

maakeuhkokotilot

Achatinellidae

 

 

 

akaattikotilot

 

Achatinella spp. (I)

 

 

akaattikotilot

Camaenidae

 

 

 

 

 

 

Papustyla pulcherrima (II)

 

 

Cepolidae

 

 

 

 

 

Polymita spp. (I)

 

 

 

CNIDARIA (POLTTIAISELÄIMET)

ANTHOZOA

 

 

 

korallieläimet

ANTIPATHARIA

 

 

 

mustakorallit

 

 

ANTIPATHARIA spp. (II)

 

mustakorallit

GORGONACEAE

 

 

 

sarveiskorallit

Coralliidae

 

 

 

jalokorallit

 

 

 

Corallium elatius (III Kiina)

 

 

 

 

Corallium japonicum (III Kiina)

 

 

 

 

Corallium konjoi (III Kiina)

 

 

 

 

Corallium secundum (III Kiina)

 

HELIOPORACEA

 

 

 

 

Helioporidae

 

 

 

sinikorallit

 

 

Helioporidae spp. (II) (Ainoastaan laji Heliopora coerulea) (6)

 

sinikorallit

SCLERACTINIA

 

 

 

kivikorallit

 

 

SCLERACTINIA spp. (II) (6)

 

kivikorallit

STOLONIFERA

 

 

 

urkukorallit

Tubiporidae

 

 

 

urkukorallit

 

 

Tubiporidae spp. (II) (6)

 

urkukorallit

HYDROZOA

 

 

 

polyyppieläimet

MILLEPORINA

 

 

 

tuhathuokoiset

Milleporidae

 

 

 

tuhathuokoiset

 

 

Milleporidae spp. (II) (6)

 

tuhathuokoiset

STYLASTERINA

 

 

 

hydrokorallit

Stylasteridae

 

 

 

hydrokorallit

 

 

Stylasteridae spp. (II) (6)

 

hydrokorallit

KASVISTO

AGAVACEAE

 

 

 

agaavekasvit

 

Agave parviflora (I)

 

 

sonoranagaave

 

 

Agave victoriae-reginae (II) #4

 

kruunuagaave

 

 

Nolina interrata (II)

 

kalifornianpullojukkio

 

 

Yucca queretaroensis (II)

 

keräjukka

AMARYLLIDACEAE

 

 

 

narsissikasvit

 

 

Galanthus spp. (II) #4

 

lumikellot

 

 

Sternbergia spp. (II) #4

 

pikarinarsissit

ANACARDIACEAE

 

 

 

sumakkikasvit

 

 

Operculicarya decaryi (II)

 

norsuparipuu

 

 

Operculicarya hyphaenoides (II)

 

nukkaparipuu

 

 

Operculicarya pachypus (II)

 

palleparipuu

APOCYNACEAE

 

 

 

oleanterikasvit

 

 

Hoodia spp. (II) #9

 

mehihattiot

 

 

Pachypodium spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja A) #4

 

paksujalat

 

Pachypodium ambongense (I)

 

 

namorokanpaksujalka

 

Pachypodium baronii (I)

 

 

bontakapaksujalka

 

Pachypodium decaryi (I)

 

 

neidonpaksujalka

 

 

Rauvolfia serpentina (II) #2

 

intiankäärmepuu

ARALIACEAE

 

 

 

araliakasvit

 

 

Panax ginseng (II) (Ainoastaan Venäjän federaation populaatio; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin) #3

 

kiinangingseng

 

 

Panax quinquefolius (II) #3

 

amerikanginseng

ARAUCARIACEAE

 

 

 

araukariakasvit

 

Araucaria araucana (I)

 

 

chilenaraukaria

ASPARAGACEAE

 

 

 

parsakasvit

 

 

Beaucarnea spp. (II)

 

pullojukat

BERBERIDACEAE

 

 

 

happomarjakasvit

 

 

Podophyllum hexandrum (II) #2

 

himalajanjalkalehti

BROMELIACEAE

 

 

 

ananaskasvit

 

 

Tillandsia harrisii (II) #4

 

guatemalantillandsia

 

 

Tillandsia kammii (II) #4

 

hondurasintillandsia

 

 

Tillandsia xerographica (II) (7) #4

 

salvadorintillandsia

CACTACEAE

 

 

 

kaktuskasvit

 

 

CACTACEAE spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja lajeja Pereskia spp., Pereskiopsis spp. ja Quiabentia spp.) (8) #4

 

kaktuskasvit

 

Ariocarpus spp. (I)

 

 

kivikaktukset

 

Astrophytum asterias (I)

 

 

korupiispanhattu

 

Aztekium ritteri (I)

 

 

poimutyynykaktus

 

Coryphantha werdermannii (I)

 

 

tähtipiikaktus

 

Discocactus spp. (I)

 

 

napakaktukset

 

Echinocereus ferreirianus ssp. lindsayi (I)

 

 

sirokruunupiirikaktus

 

Echinocereus schmollii (I)

 

 

karitsanpiirikaktus

 

Escobaria minima (I)

 

 

tähtikeräkaktus

 

Escobaria sneedii (I)

 

 

valkokeräkaktus

 

Mammillaria pectinifera (I) (mukaan luettuna ssp. solisioides)

 

 

kampasyyläkaktus (mukaan luettuna hapsusyyläkaktus)

 

Melocactus conoideus (I)

 

 

kupumelonikaktus

 

Melocactus deinacanthus (I)

 

 

lumomelonikaktus

 

Melocactus glaucescens (I)

 

 

sinimelonikaktus

 

Melocactus paucispinus (I)

 

 

okamelonikaktus

 

Obregonia denegrii (I)

 

 

artisokkakaktus

 

Pachycereus militaris (I)

 

 

myssypilarikaktus

 

Pediocactus bradyi (I)

 

 

arizonanneulakaktus

 

Pediocactus knowltonii (I)

 

 

pikkuneulakaktus

 

Pediocactus paradinei (I)

 

 

hapsineulakaktus

 

Pediocactus peeblesianus (I)

 

 

navajonneulakaktus

 

Pediocactus sileri (I)

 

 

kipsineulakaktus

 

Pelecyphora spp. (I)

 

 

hilakaktukset

 

Sclerocactus blainei (I)

 

 

suolakynsikaktus

 

Sclerocactus brevihamatus ssp. tobuschii (I)

 

 

teksasinlyhytkynsikaktus

 

Sclerocactus brevispinus (I)

 

 

tähtikynsikaktus

 

Sclerocactus cloverae (I)

 

 

tuimakynsikaktus

 

Sclerocactus erectocentrus (I)

 

 

punakynsikaktus

 

Sclerocactus glaucus (I)

 

 

koloradonkynsikaktus

 

Sclerocactus mariposensis (I)

 

 

meksikonkynsikaktus

 

Sclerocactus mesae-verdae (I)

 

 

mesaverdenkynsikaktus

 

Sclerocactus nyensis (I)

 

 

nevadankynsikaktus

 

Sclerocactus papyracanthus (I)

 

 

nauhakynsikaktus

 

Sclerocactus pubispinus (I)

 

 

utahinkynsikaktus

 

Sclerocactus sileri (I)

 

 

kainokynsikaktus

 

Sclerocactus wetlandicus (I)

 

 

suppilokynsikaktus

 

Sclerocactus wrightiae (I)

 

 

tuoksukynsikaktus

 

Strombocactus spp. (I)

 

 

käpykaktukset

 

Turbinicarpus spp. (I)

 

 

keijukaktukset

 

Uebelmannia spp. (I)

 

 

soppikaktukset

CARYOCARACEAE

 

 

 

säkenepuukasvit

 

 

Caryocar costaricense (II) #4

 

costaricansäkenepuu

COMPOSITAE (ASTERACEAE)

 

 

 

mykerökukkaiskasvit

 

Saussurea costus (I) (tunnetaan myös nimellä S. lappa, Aucklandia lappa tai A. costus)

 

 

intianlääte

CUCURBITACEAE

 

 

 

kurkkukasvit

 

 

Zygosicyos pubescens (II) (tunnetaan myös nimellä Xerosicyos pubescens)

 

liuskamukulakurkku

 

 

Zygosicyos tripartitus (II)

 

sormimukulakurkku

CUPRESSACEAE

 

 

 

sypressikasvit

 

Fitzroya cupressoides (I)

 

 

patagoniansypressi

 

Pilgerodendron uviferum (I)

 

 

ristisypressi

CYATHEACEAE

 

 

 

saniaispuukasvit

 

 

Cyathea spp. (II) #4

 

saniaispuut

CYCADACEAE

 

 

 

kruunukävykkikasvit (käpypalmukasvit)

 

 

CYCADACEAE spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #4

 

kruunukävykit (käpypalmut)

 

Cycas beddomei (I)

 

 

everstinkruunukävykki

DICKSONIACEAE

 

 

 

rankasaniaiskasvit

 

 

Cibotium barometz (II) #4

 

kiinanentinsiipi

 

 

Dicksonia spp. (II) (Ainoastaan Amerikan mantereen populaatiot; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin. Tämä sisältää synonyymit Dicksonia berteriana, D. externa, D. sellowiana ja D. stuebelii) #4

 

rankasaniaiset

DIDIEREACEAE

 

 

 

kaktiokasvit

 

 

DIDIEREACEAE spp. (II) #4

 

kaktiokasvit

DIOSCOREACEAE

 

 

 

jamssikasvit

 

 

Dioscorea deltoidea (II) #4

 

intianjamssi

DROSERACEAE

 

 

 

kihokkikasvit

 

 

Dionaea muscipula (II) #4

 

kärpäsloukku

EBENACEAE

 

 

 

eebenpuukasvit

 

 

Diospyros spp. (II) (Ainoastaan Madagaskarin populaatiot; muut populaatiot eivät sisälly tämän asetuksen liitteisiin) #5

 

eebenpuut

EUPHORBIACEAE

 

 

 

tyräkkikasvit

 

 

Euphorbia spp. (II) #4

(Ainoastaan mehikasvit lukuun ottamatta seuraavia:

(1)

Euphorbia misera;

(2)

lajin Euphorbia trigona lajikkeiden keinotekoisesti lisätyt yksilöt;

(3)

lajin Euphorbia lactea keinotekoisesti lisätyt yksilöt, jotka on vartettu lajin Euphorbia neriifolia keinotekoisesti lisättyyn perusrunkoon ja jotka ovat

—

kruunumaisia

—

viuhkanmuotoisia tai

—

väriltään poikkeavia muotoja;

(4)

Euphorbia’Milii’ –lajikkeiden keinotekoisesti lisätyt yksilöt, kun

—

ne voidaan helposti tunnistaa keinotekoisesti lisätyiksi yksilöiksi

—

ne tuodaan unioniin tai ne (jälleen)viedään unionista vähintään 100 kasvia sisältävinä lähetyksinä,

joihin ei sovelleta tätä asetusta ja

(5)

liitteeseen A sisältyviä lajeja.)

 

tyräkit

 

Euphorbia ambovombensis (I)

 

 

potkurityräkki

 

Euphorbia capsaintemariensis (I)

 

 

poimutyräkki

 

Euphorbia cremersii (I) (Mukaan luettuina muodot viridifolia ja var. rakotozafyi)

 

 

paksujalkatyräkki

 

Euphorbia cylindrifolia (I) (Mukaan luettuna ssp. tuberifera)

 

 

lierotyräkki

 

Euphorbia decaryi (I) (Mukaan luettuina muunnokset ampanihyensis, robinsonii ja sprirosticha)

 

 

laskostyräkki

 

Euphorbia francoisii (I)

 

 

kurttutyräkki

 

Euphorbia handiensis (II)

 

 

jandiantyräkki

 

Euphorbia lambii (II)

 

 

gomerantupsutyräkki

 

Euphorbia moratii (I) (Mukaan luettuina muunnokset antsingiensis, bemarahensis ja multiflora)

 

 

kielityräkki

 

Euphorbia parvicyathophora (I)

 

 

anjamalantyräkki

 

Euphorbia quartziticola (I)

 

 

kvartsityräkki

 

Euphorbia stygiana (II)

 

 

azorientyräkki

 

Euphorbia tulearensis (I)

 

 

toliarantyräkki

FAGACEAE

 

 

 

pyökkikasvit

 

 

 

Quercus mongolica (III Venäjän federaatio) #5

mongoliantammi

FOUQUIERIACEAE

 

 

 

okotillokasvit

 

 

Fouquieria columnaris (II) #4

 

pylväsokotillo

 

Fouquieria fasciculata (I)

 

 

virpiokotillo

 

Fouquieria purpusii (I)

 

 

lastaokotillo

GNETACEAE

 

 

 

luumiokasvit

 

 

 

Gnetum montanum (III Nepal) #1

vuoriluumio

JUGLANDACEAE

 

 

 

jalopähkinäkasvit

 

 

Oreomunnea pterocarpa (II) #4

 

costaricankolibripähkinä

LAURACEAE

 

 

 

laakerikasvit

 

 

Aniba rosaeodora (II) (tunnetaan myös nimellä A. duckei) #12

 

tuoksuaniba

LEGUMINOSAE (FABACEAE)

 

 

 

hernekasvit

 

 

Caesalpinia echinata (II) #10

 

brasiliankesalpina

 

 

Dalbergia spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #15

 

palisanterit

 

Dalbergia nigra (I)

 

 

brasilianpalisanteri

 

 

 

Dipteryx panamensis (III Costa Rica / Nicaragua)

panamantonkapuu

 

 

Guibourtia demeusei (II) #15

 

kongonkopaalipuu

 

 

Guibourtia pellegriniana (II) #15

 

gaboninkopaalipuu

 

 

Guibourtia tessmannii (II) #15

 

jättikopaalipuu

 

 

Pericopsis elata (II) #5

 

kongonafromosia

 

 

Platymiscium pleiostachyum (II) #4

 

costaricanmakapuu

 

 

Pterocarpus erinaceus (II)

 

senegalinveripihkapuu

 

 

Pterocarpus santalinus (II) #7

 

intianveripihkapuu (punasanteli)

 

 

Senna meridionalis (II)

 

madagaskarinsenna

LILIACEAE

 

 

 

liljakasvit

 

 

Aloe spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja ja lajia Aloe vera, johon on viitattu myös nimellä Aloe barbadensis, joka ei sisälly liitteisiin) #4

 

aaloet

 

Aloe albida (I)

 

 

neidonaaloe

 

Aloe albiflora (I)

 

 

vitiaaloe

 

Aloe alfredii (I)

 

 

oranssiaaloe

 

Aloe bakeri (I)

 

 

toliaranaaloe

 

Aloe bellatula (I)

 

 

fianarantsoanaaloe

 

Aloe calcairophila (I)

 

 

kieloaaloe

 

Aloe compressa (I) (Mukaan luettuina muunnokset paucituberculata, rugosquamosa ja schistophila)

 

 

antananarivonaaloe

 

Aloe delphinensis (I)

 

 

tolanaronaaloe

 

Aloe descoingsii (I)

 

 

täpläaaloe

 

Aloe fragilis (I)

 

 

sorja-aaloe

 

Aloe haworthioides (I) (Mukaan luettuna muunnos aurantiaca)

 

 

hapsuaaloe

 

Aloe helenae (I)

 

 

helenanaaloe

 

Aloe laeta (I) (Mukaan luettuna muunnos maniaensis)

 

 

parta-aaloe

 

Aloe parallelifolia (I)

 

 

nauha-aaloe

 

Aloe parvula (I)

 

 

itremonaaloe

 

Aloe pillansii (I)

 

 

jättiaaloe

 

Aloe polyphylla (I)

 

 

pyörreaaloe

 

Aloe rauhii (I)

 

 

hiutaleaaloe

 

Aloe suzannae (I)

 

 

kuurna-aaloe

 

Aloe versicolor (I)

 

 

puuntoaaloe

 

Aloe vossii (I)

 

 

transvaalinaaloe

MAGNOLIACEAE

 

 

 

magnoliakasvit

 

 

 

Magnolia liliifera muunnos obovata (III Nepal) #1

kiinanliljamagnolia

MALVACEAE

 

 

 

malvakasvit

 

 

Adansonia grandidieri (II) #16

 

toliaranapinanleipäpuu

MELIACEAE

 

 

 

meeliakasvit

 

 

 

Cedrela fissilis (III Bolivia, Brasilia) #5

brasiliansetrela

 

 

 

Cedrela lilloi (III Bolivia, Brasilia) #5

boliviansetrela

 

 

 

Cedrela odorata (III Bolivia / Brasilia. Lisäksi seuraavat maat ovat luetelleet kansalliset populaationsa: Kolumbia, Guatemala ja Peru) #5

punasetrela

 

 

Swietenia humilis (II) #4

 

meksikonaitomahonki

 

 

Swietenia macrophylla (II) (Neotrooppisen alueen (sisältää Keski- ja Etelä-Amerikan sekä Karibian) populaatio) #6

 

amerikanaitomahonki

 

 

Swietenia mahagoni (II) #5

 

karibianaitomahonki

NEPENTHACEAE

 

 

 

kannukasvikasvit

 

 

Nepenthes spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #4

 

kannukasvit

 

Nepenthes khasiana (I)

 

 

khasinkannukasvi

 

Nepenthes rajah (I)

 

 

sabahinkannukasvi

OLEACEAE

 

 

 

öljypuukasvit

 

 

 

Fraxinus mandshurica (III Venäjän federaatio) #5

mantsuriansaarni

ORCHIDACEAE

 

 

 

kämmekkäkasvit

 

 

ORCHIDACEAE spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) (9) #4

 

kämmekkäkasvit

 

Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta seuraavien liitteeseen A sisältyvien orkidealajien solukko- tai taimiviljelmiin, kun:

—

kyseessä on kiinteässä tai nestemäisessä elatusaineessa oleva in vitro –viljelmä

—

ne vastaavat komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 56 artiklassa olevaa ”keinotekoisesti lisätyn” (10) määritelmää

—

niitä kuljetetaan steriileissä astioissa, kun ne tuodaan unioniin tai (jälleen)viedään unionista.

 

 

 

 

Aerangis ellisii (I)

 

 

pastorinenkelikämmekkä

 

Cephalanthera cucullata (II)

 

 

kreetanvalkku

 

Cypripedium calceolus (II)

 

 

lehtotikankontti

 

Dendrobium cruentum (I)

 

 

hurmepuikkokämmekkä

 

Goodyera macrophylla (II)

 

 

madeiranyövilkka

 

Laelia jongheana (I)

 

 

rusoleelia

 

Laelia lobata (I)

 

 

rusettileelia

 

Liparis loeselii (II)

 

 

kiiltovalkku

 

Ophrys argolica (II)

 

 

argolianorho

 

Ophrys lunulata (II)

 

 

sisilianorho

 

Orchis scopulorum (II)

 

 

vuorikämmekkä

 

Paphiopedilum spp. (I)

 

 

venuksenkengät

 

Peristeria elata (I)

 

 

panamankyyhkyskämmekkä

 

Phragmipedium spp. (I)

 

 

tohvelikämmekät

 

Renanthera imschootiana (I)

 

 

punakorukämmekkä

 

Spiranthes aestivalis (II)

 

 

suvikierrevilkka

OROBANCHACEAE

 

 

 

näivekasvit

 

 

Cistanche deserticola (II) #4

 

rohtomaahikki

PALMAE (ARECACEAE)

 

 

 

palmukasvit

 

 

Beccariophoenix madagascariensis (II) #4

 

manaranopalmu

 

 

Dypsis decaryi (II) #4

 

kolmiokaartopalmu

 

Dypsis decipiens (I)

 

 

pulskakaartopalmu

 

 

Lemurophoenix halleuxii (II)

 

makipalmu

 

 

 

Lodoicea maldivica (III Seychelles) #13

seychellienpalmu

 

 

Marojejya darianii (II)

 

lapasuppilopalmu

 

 

Ravenea louvelii (II)

 

toamasinanmajesteettipalmu

 

 

Ravenea rivularis (II)

 

jokimajesteettipalmu

 

 

Satranala decussilvae (II)

 

aarrepalmu

 

 

Voanioala gerardii (II)

 

huiskepalmu

PAPAVERACEAE

 

 

 

unikkokasvit

 

 

 

Meconopsis regia (III Nepal) #1

nepalinvaleunikko

PASSIFLORACEAE

 

 

 

passiokasvit

 

 

Adenia firingalavensis (II)

 

pullopassiokki

 

 

Adenia olaboensis (II)

 

kilpipassiokki

 

 

Adenia subsessilifolia (II)

 

karapassiokki

PEDALIACEAE

 

 

 

seesamikasvit

 

 

Uncarina grandidieri (II)

 

nuppineulamo

 

 

Uncarina stellulifera (II)

 

ankkurineulamo

PINACEAE

 

 

 

mäntykasvit

 

Abies guatemalensis (I)

 

 

guatemalanpihta

 

 

 

Pinus koraiensis (III Venäjän federaatio) #5

koreansembra

PODOCARPACEAE

 

 

 

podokarpuskasvit

 

 

 

Podocarpus neriifolius (III Nepal) #1

malesianpodokarpus

 

Podocarpus parlatorei (I)

 

 

argentiinanpodokarpus

PORTULACACEAE

 

 

 

portulakkakasvit

 

 

Anacampseros spp. (II) #4

 

mehikit

 

 

Avonia spp. (II) #4

 

mehisuomukit

 

 

Lewisia serrata (II) #4

 

sahalevisia

PRIMULACEAE

 

 

 

esikkokasvit

 

 

Cyclamen spp. (II) (11) #4

 

syklaamit

RANUNCULACEAE

 

 

 

leinikkikasvit

 

 

Adonis vernalis (II) #2

 

kevätruusuleinikki

 

 

Hydrastis canadensis (II) #8

 

hurmejuuri

ROSACEAE

 

 

 

ruusukasvit

 

 

Prunus africana (II) #4

 

afrikankirsikka

RUBIACEAE

 

 

 

matarakasvit

 

Balmea stormiae (I)

 

 

ajukepensas

SANTALACEAE

 

 

 

santelikasvit

 

 

Osyris lanceolata (II) (Ainoastaan Burundin, Etiopian, Kenian, Ruandan, Ugandan ja Tansanian yhdistyneen tasavallan populaatiot; muut populaatiot eivät sisälly liitteisiin) #2

 

marokontuonenmarja

SARRACENIACEAE

 

 

 

tötterökasvit

 

 

Sarracenia spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #4

 

tötteröt

 

Sarracenia oreophila (I)

 

 

urkutötterö

 

Sarracenia rubra ssp. alabamensis (I)

 

 

alabamanpunatötterö

 

Sarracenia rubra ssp. jonesii (I)

 

 

karolinanpunatötterö

SCROPHULARIACEAE

 

 

 

naamakukkaiskasvit

 

 

Picrorhiza kurrooa (II) (ei sisällä lajia Picrorhiza scrophulariiflora) #2

 

maksajuuri

STANGERIACEAE

 

 

 

saniaiskävykkikasvit

 

 

Bowenia spp. (II) #4

 

kuvernöörinkävykit

 

Stangeria eriopus (I)

 

 

saniaiskävykki

TAXACEAE

 

 

 

marjakuusikasvit

 

 

Taxus chinensis ja lajinsisäiset taksonit (II) #2

 

kiinanmarjakuusi

 

 

Taxus cuspidata ja lajinsisäiset taksonit (II) (12) #2

 

japaninmarjakuusi

 

 

Taxus fuana ja lajinsisäiset taksonit (II) #2

 

tiibetinmarjakuusi

 

 

Taxus sumatrana ja lajinsisäiset taksonit (II) #2

 

sumatranmarjakuusi

 

 

Taxus wallichiana (II) #2

 

himalajanmarjakuusi

THYMELAEACEAE (AQUILARIACEAE)

 

 

 

näsiäkasvit

 

 

Aquilaria spp. (II) #14

 

agarupuut

 

 

Gonystylus spp. (II) #4

 

raminipuut

 

 

Gyrinops spp. (II) #14

 

gaharupuut

TROCHODENDRACEAE (TETRACENTRACEAE)

 

 

 

rataspuukasvit

 

 

 

Tetracentron sinense (III Nepal) #1

kiinanherttapuu

VALERIANACEAE

 

 

 

virmajuurikasvit

 

 

Nardostachys grandiflora (II) #2

 

intiannardusjuuri

VITACEAE

 

 

 

viiniköynnöskasvit

 

 

Cyphostemma elephantopus (II)

 

norsupulskio

 

 

Cyphostemma laza (II)

 

pullopulskio

 

 

Cyphostemma montagnacii (II)

 

sulkapulskio

WELWITSCHIACEAE

 

 

 

ikilehtikasvit

 

 

Welwitschia mirabilis (II) #4

 

ikilehti

ZAMIACEAE

 

 

 

samiakävykkikasvit

 

 

ZAMIACEAE spp. (II) (Lukuun ottamatta liitteeseen A sisältyviä lajeja) #4

 

samiakävykkikasvit

 

Ceratozamia spp. (I)

 

 

sarvikävykit

 

Encephalartos spp. (I)

 

 

karrookävykit

 

Microcycas calocoma (I)

 

 

siipikävykki

 

Zamia restrepoi (I)

 

 

kolumbiansamiakävykki

ZINGIBERACEAE

 

 

 

inkiväärikasvit

 

 

Hedychium philippinense (II) #4

 

filippiinientuoksuinkivääri

 

 

Siphonochilus aethiopicus (II) (Mosambikin, Etelä-Afrikan, Swazimaan ja Zimbabwen populaatiot)

 

rohtolumoinkivääri

ZYGOPHYLLACEAE

 

 

 

mehikorvakasvit

 

 

Bulnesia sarmientoi (II) #11

 

paraguaynverapuu

 

 

Guaiacum spp. (II) #2

 

guajakkipuut


 

Liite D

Yleisnimi

ELÄIMISTÖ

CHORDATA (SELKÄJÄNTEISET)

MAMMALIA

 

nisäkkäät

CARNIVORA

 

 

Canidae

 

koiraeläimet

 

Vulpes vulpes griffithi (III Intia) §1

 

 

Vulpes vulpes montana (III Intia) §1

 

 

Vulpes vulpes pusilla (III Intia) §1

 

Mustelidae

 

näätäeläimet

 

Mustela altaica (III Intia) §1

vuorikärppä

 

Mustela erminea ferghanae (III Intia) §1

 

 

Mustela kathiah (III Intia) §1

keltavatsakärppä

 

Mustela sibirica (III Intia) §1

siperiankärppä

DIPROTODONTIA

 

 

Macropodidae

 

kengurut

 

Dendrolagus dorianus

papuanpuukenguru

 

Dendrolagus goodfellowi

okrapuukenguru

 

Dendrolagus matschiei

kirjopuukenguru

 

Dendrolagus pulcherrimus

 

 

Dendrolagus stellarum

 

AVES

 

linnut

ANSERIFORMES

 

sorsalinnut

Anatidae

 

sorsat

 

Anas melleri

madagaskarinsorsa

COLUMBIFORMES

 

 

Columbidae

 

kyyhkyt

 

Columba oenops

perunkyyhky

 

Didunculus strigirostris

hammasnokkakyyhky

 

Ducula pickeringii

harmaakeisarikyyhky

 

Gallicolumba crinigera

mindanaonhaavakyyhky

 

Ptilinopus marchei

mustaposkikyyhky

 

Turacoena modesta

liuskekyyhky

GALLIFORMES

 

kanalinnut

Cracidae

 

hokot

 

Crax alector

isohokko

 

Pauxi unicornis

perunkypärähokko

 

Penelope pileata

valkotöyhtösaku

Megapodiidae

 

isojalkakanat

 

Eulipoa wallacei

molukkienisojalka

Phasianidae

 

aitokanat

 

Arborophila gingica

kauluspyy

 

Lophura bulweri

borneonfasaani

 

Lophura diardi

savufasaani

 

Lophura inornata

sumatranfasaani

 

Syrmaticus reevesii §2

kuningasfasaani

PASSERIFORMES

 

varpuslinnut

Bombycillidae

 

tilhet

 

Bombycilla japonica

japanintilhi

Corvidae

 

varikset

 

Cyanocorax caeruleus

huppunärhi

 

Cyanocorax dickeyi

asteekkinärhi

Cotingidae

 

kotingat

 

Procnias nudicollis

etelänseppäkotinga

Emberizidae

 

sirkut, tangarat

 

Dacnis nigripes

brasiliankerttulitangara

 

Sporophila falcirostris

bahiansirkkunen

 

Sporophila frontalis

valko-otsasirkkunen

 

Sporophila hypochroma

boliviansirkkunen

 

Sporophila palustris

suosirkkunen

Estrildidae

 

loistopeipot

 

Amandava amandava

punatiikeripeippo

 

Cryptospiza reichenovii

pikkupunapeippo

 

Erythrura coloria

mindanaonparatiisipeippo

 

Erythrura viridifacies

luzoninparatiisipeippo

 

Estrilda quartinia (usein kaupattu nimellä Estrilda melanotis)

oliivivahanokka

 

Hypargos niveoguttatus

punahelmipeippo

 

Lonchura griseicapilla

huppuhopeanokka

 

Lonchura punctulata

suomumanikki

 

Lonchura stygia

nokimanikki

Fringillidae

 

peipot

 

Carduelis ambigua

kiinanvihervarpunen

 

Carduelis atrata

mustatikli

 

Kozlowia roborowskii

tiibetinpunavarpunen

 

Pyrrhula erythaca

harlekiinitulkku

 

Serinus canicollis

harmaaniskahemppo

 

Serinus citrinelloides hypostictus (usein kaupattu nimellä Serinus citrinelloides)

afrikansitruunahemppo

Icteridae

 

turpiaalit

 

Sturnella militaris

ruohikkoturpiaali

Muscicapidae

 

siepot

 

Cochoa azurea

jaavanloistorastas

 

Cochoa purpurea

purppuraloistorastas

 

Garrulax formosus

punasiipitimali

 

Garrulax galbanus

keltarintatimali

 

Garrulax milnei

punanaurutimali

 

Niltava davidi

kiinansinisieppo

 

Stachyris whiteheadi

luzoninlymytimali

 

Swynnertonia swynnertoni (Viiitattu myös nimellä Pogonicichla swynnertoni)

kuurintatasku

 

Turdus dissimilis

huppurastas

Pittidae

 

pitat

 

Pitta nipalensis

ruskopitta

 

Pitta steerii

filippiinienpitta

Sittidae

 

nakkelit

 

Sitta magna

isonakkeli

 

Sitta yunnanensis

yunnaninnakkeli

Sturnidae

 

kottaraiset

 

Lamprotornis regius

paratiisikottarainen

 

Mino dumontii

kultanaamamaina

 

Sturnus erythropygius

andamaanienkottarainen

REPTILIA

 

matelijat

SAURIA

 

liskot

Agamidae

 

agamidae

 

Physignathus cocincinus

vihervesiagama

Gekkonidae

 

gekot

 

Rhacodactylus auriculatus

 

 

Rhacodactylus ciliatus

 

 

Rhacodactylus leachianus

 

 

Teratoscincus microlepis

 

 

Teratoscincus scincus

 

Gerrhosauridae

 

 

 

Zonosaurus karsteni

 

 

Zonosaurus quadrilineatus

 

Iguanidae

 

iguaanit

 

Ctenosaura quinquecarinata

piikkihäntäiguaanilaji

Scincidae

 

skinkit

 

Tribolonotus gracilis

 

 

Tribolonotus novaeguineae

 

SERPENTES

 

käärmeet

Colubridae

 

tarhakäärmeet

 

Elaphe carinata §1

 

 

Elaphe radiata §1

 

 

Elaphe taeniura §1

 

 

Enhydris bocourti §1

 

 

Homalopsis buccata §1

 

 

Langaha nasuta

 

 

Leioheterodon madagascariensis

 

 

Ptyas korros §1

 

 

Rhabdophis subminiatus §1

 

Hydrophiidae

 

merikäärmeet

 

Lapemis curtus (sisältää lajin Lapemis hardwickii) §1

 

Viperidae

 

kyyt

 

Calloselasma rhodostoma §1

 

AMPHIBIA

 

sammakkoeläimet

ANURA

 

sammakot

Dicroglossidae

 

 

 

Limnonectes macrodon

 

Hylidae

 

lehtisammakot

 

Phyllomedusa sauvagii

makisammakkolaji

Leptodactylidae

 

viheltäjäkonnat

 

Leptodactylus laticeps

 

Ranidae

 

aitosammakot

 

Pelophylax shqiperica

albanianvihersammakko

CAUDATA

 

salamanterieläimet

Hynobiidae

 

kantasalamanterit

 

Ranodon sibiricus

siperiansalamanteri

Plethodontidae

 

keuhkottomatsalamanterit

 

Bolitoglossa dofleini

 

Salamandridae

 

aitosalamanterit

 

Cynops ensicauda

miekkahäntätulilisko

 

Echinotriton andersoni

 

 

Laotriton laoensis

melahäntävesilisko

 

Liangshantriton taliangensis

 

 

Paramesotriton spp. (Lukuun ottamatta liitteeseen B sisältyviä lajeja)

kiinanvesilisko

 

Tylototriton spp.

krokotiilisalamanterit

ACTINOPTERYGII

 

luukalat

PERCIFORMES

 

ahvenkalat

Apogonidae

 

kardinaaliahvenet

 

Pterapogon kauderni

helmikardinaaliahven

ARTHROPODA (NIVELJALKAISET)

INSECTA

 

hyönteiset

LEPIDOPTERA

 

perhoset

Papilionidae

 

ritariperhoset

 

Baronia brevicornis

 

 

Papilio grosesmithi

 

 

Papilio maraho

 

MOLLUSCA (NILVIÄISET)

GASTROPODA

 

 

Haliotidae

 

abalonit

 

Haliotis midae

 

KASVISTO

AGAVACEAE

 

agaavekasvit

 

Calibanus hookeri

mukulajukka

 

Dasylirion longissimum

raippajuppi

ARACEAE

 

vehkakasvit

 

Arisaema dracontium

puikkokärsäkalla

 

Arisaema erubescens

kiinankärsäkalla

 

Arisaema galeatum

himalajankärsäkalla

 

Arisaema nepenthoides

kirjokärsäkalla

 

Arisaema sikokianum

suklaakärsäkalla

 

Arisaema thunbergii var. urashima

siimajapaninkärsäkalla

 

Arisaema tortuosum

mutkakärsäkalla

 

Biarum davisii ssp. marmarisense

turkinhuppumaahiippa

 

Biarum ditschianum

kaulusmaahiippa

COMPOSITAE (ASTERACEAE)

 

mykerökukkaiskasvit

 

Arnica montana §3

etelänarnikki

 

Othonna cacalioides

kerimehisilmä

 

Othonna clavifolia

pulskamehisilmä

 

Othonna hallii

solakkamehisilmä

 

Othonna herrei

kuirimehisilmä

 

Othonna lepidocaulis

suomumehisilmä

 

Othonna retrorsa

vahamehisilmä

ERICACEAE

 

kanervakasvit

 

Arctostaphylos uva-ursi §3

sianpuolukka

GENTIANACEAE

 

katkerokasvit

 

Gentiana lutea §3

keltakatkero

LILIACEAE

 

liljakasvit

 

Trillium pusillum

pikkukolmilehti

 

Trillium rugelii

karolinankolmilehti

 

Trillium sessile

kastanjakolmilehti

LYCOPODIACEAE

 

liekokasvit

 

Lycopodium clavatum §3

katinlieko

MELIACEAE

 

meeliakasvit

 

Cedrela montana §4

vuorisetrela

 

Cedrela oaxacensis §4

meksikonsetrela

 

Cedrela salvadorensis §4

salvadorinsetrela

 

Cedrela tonduzii §4

costaricansetrela

MENYANTHACEAE

 

raatekasvit

 

Menyanthes trifoliata §3

raate

PARMELIACEAE

 

karpeet

 

Cetraria islandica §3

isohirvenjäkälä

PASSIFLORACEAE

 

passiokasvit

 

Adenia glauca

sinipassiokki

 

Adenia pechuelli

puikkopassiokki

PEDALIACEAE

 

seesamikasvit

 

Harpagophytum spp. §3

harpagojuuret

PORTULACACEAE

 

portulakkakasvit

 

Ceraria carrissoana

angolanvahio

 

Ceraria fruticulosa

namibianvahio

SELAGINELLACEAE

 

mähkäkasvit

 

Selaginella lepidophylla

peikonmähkä

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(2)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(3)  Ainoastaan vikunjojen (Vicugna vicugna) kuidun ja siitä saatujen johdannaistuotteiden kansainvälisen kaupan sallimiseksi edellyttäen, että kuitu on saatu elävien vikunjojen keritsemisestä. Kuidusta saatujen tuotteiden kauppaa voidaan harjoittaa ainoastaan seuraavien määräysten mukaisesti:

a)

Kunkin henkilön tai yhteisön, joka jalostaa vikunjojen kuitua vaatteiden ja kankaiden valmistamiseksi, on pyydettävä alkuperämaansa asianmukaisilta viranomaisilta [Alkuperämaat: maat, joissa lajia esiintyy, eli Argentiina, Bolivia, Chile, Ecuador ja Peru] lupa käyttää ”vicuña [alkuperämaa]” -mainintaa, merkkiä tai logoa, jonka ne levinneisyysalueen valtiot ovat vahvistaneet, jotka ovat ”Convenio para la Conservación y Manejo de la Vicuña” -sopimuksen osapuolia.

b)

Kaupan pidettävät vaatteet ja kankaat on merkittävä tai oltava tunnistettavissa seuraavien määräysten mukaisesti:

i)

Elävänä kerittyjen vikunjojen kuidusta tehtyjen kankaiden kansainvälisessä kaupassa, riippumatta siitä, onko kangas valmistettu lajin levinneisyysalueen valtioissa vai niiden ulkopuolella, on käytettävä mainintaa, merkkiä tai logoa siten, että alkuperämaa voidaan tunnistaa. VICUÑA [ALKUPERÄMAA] -maininnan, merkinnän tai logon olisi oltava seuraavassa muodossa:

Image

Maininnan, merkinnän tai logon on oltava kankaan nurjalla puolella. Lisäksi kankaan reunassa on oltava sanat VICUÑA [ALKUPERÄMAA].

ii)

Elävänä kerittyjen vikunjojen kuidusta tehtyjen vaatteiden kansainvälisessä kaupassa, riippumatta siitä, onko vaate valmistettu lajin levinneisyysalueen valtioissa vai niiden ulkopuolella, on käytettävä kohdassa b) i) tarkoitettua mainintaa, merkkiä tai logoa. Maininnan, merkin tai logon on oltava vaatteeseen kiinnitetyssä tunnuksessa. Jos vaatteet valmistetaan alkuperämaan ulkopuolella, kohdassa b) i) tarkoitetun maininnan, merkin tai logon lisäksi olisi ilmoitettava myös valmistusmaa.

c)

Elävänä kerittyjen vikunjojen kuidusta lajin esiintymismaissa valmistettujen käsiteollisuustuotteiden kansainvälisessä kaupassa on käytettävä VICUÑA [ALKUPERÄMAA] – ARTESANÍA -mainintaa, merkkiä tai logoa seuraaavasti:

Image

d)

Jos kankaiden tai vaatteiden valmistukseen käytetään eri alkuperämaista peräisin olevaa elävänä kerittyjen vikunjojen kuitua, tuotteissa on oltava kohtien b) i) ja b) ii) mukaisesti maininta, merkki tai logo kutakin alkuperämaata varten.

e)

Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä I lueteltujen lajien yksilöiksi, ja niiden kauppaa säännellään sen mukaisesti.

(4)  Kaikki lajit luetellaan yleissopimuksen liitteessä II lukuun ottamatta lajeja Balaena mysticetus, Eubalaena spp., Balaenoptera acutorostrata (lukuun ottamatta Länsi-Grönlannin populaatiota), Balaenoptera bonaerensis, Balaenoptera borealis, Balaenoptera edeni, Balaenoptera musculus, Balaenoptera omurai, Balaenoptera physalus, Megaptera novaeangliae, Orcaella brevirostris, Orcaella heinsohni, Sotalia spp., Sousa spp., Eschrichtius robustus, Lipotes vexillifer, Caperea marginata, Neophocaena asiaeorientalis, Neophocaena phocaenoides, Phocoena sinus, Physeter macrocephalus, Platanista spp., Berardius spp., Hyperoodon spp., jotka luetellaan liitteessä I. Yleissopimuksen liitteessä II mainittujen lajien yksilöitä, mukaan lukien muut tuotteet ja johdannaiset kuin kaupallisiin tarkoituksiin valmistetut lihatuotteet, joita Grönlannin asukkaat pyydystävät asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen myöntämällä luvalla, kohdellaan siten kuin ne kuuluisivat liitteeseen B. Vuotuinen vientikiintiö on vahvistettu nollaksi lajin Tursiops truncatus Mustanmeren populaation luonnosta saatuja ja pääasiassa kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviä eläviä yksilöitä varten.

(5)  Botswanan, Namibian, Etelä-Afrikan ja Zimbabwen populaatiot (sisältyvät liitteeseen B):

Ainoastaan seuraavien yksilöiden ja tuotteiden kaupan sallimiseksi: a) metsästysmuistot muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin; b) elävillä eläimillä käytävä kauppa asianmukaisiin ja hyväksyttäviin määräpaikkoihin siten kuin se on määritetty päätöslauselmassa Conf. 11.20 Botswanan ja Zimbabwen osalta sekä Namibian ja Etelä-Afrikan in situ -suojeluohjelmia varten; c) vuodilla käytävä kauppa; d) karvoilla käytävä kauppa; e) nahkavalmisteilla käytävä kauppa kaupallisiin tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin Botswanan, Namibian ja Etelä-Afrikan osalta sekä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin Zimbabwen osalta: f) yksilöllisesti merkityillä ja sertifioiduilla viimeisteltyihin koruihin sisältyvillä ekipa-esineillä käytävä kauppa muissa kuin kaupallisissa tarkoituksissa Namibian osalta ja norsunluuveistoksilla käytävä kauppa muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin Zimbabwen osalta; g) rekisteröidyllä käsittelemättömällä norsunluulla käytävä kauppa (Botswana, Namibia, Etelä-Afrikka ja Zimbabwe: kokonaiset syöksyhampaat ja norsunluupalat) seuraavin edellytyksin: i) ainoastaan kyseisestä valtiosta peräisin oleva ja hallituksen omistamissa varastoissa oleva rekisteröity norsunluu (lukuun ottamatta takavarikoitua norsunluuta ja tuntemattomasta lähteestä peräisin olevaa norsunluuta); ii) ainoastaan kauppakumppaneille, joilla CITES-sihteeristö on yhteistyössä pysyvän komitean kanssa todennut olevan riittävä kansallinen lainsäädäntö ja sisäisen kaupan valvonta sen varmistamiseksi, että tuotua norsunluuta ei jälleenviedä ja että sitä hallinnoidaan päätöslauselman Conf.10.10 (rev. CoP14) kotimaista valmistusta ja kauppaa koskevien kaikkien vaatimusten mukaisesti; iii) ei ennen kuin sihteeristö on tutkinut mahdolliset tuojamaat ja hallituksen omistamissa varastoissa olevan rekisteröidyn norsunluun; iv) käsittelemätön norsunluu, joka on peräisin hallituksen omistamissa varastoissa olevan rekisteröidyn norsunluun ehdollisesta kaupasta, josta sovittiin 12. osapuolikokouksessa; kaupan kohteena voi olla enintään 20 000 kg (Botswana), 10 000 kg (Namibia) ja 30 000 kg (Etelä-Afrikka) norsunluuta; v) 12. osapuolikokouksessa sovittujen määrien lisäksi Botswanasta, Namibiasta, Etelä-Afrikasta ja Zimbabwesta peräisin olevalla hallituksen omistamalla norsunluulla, joka on rekisteröity viimeistään tammikuun 31 päivänä 2007 ja jonka sihteeristö on tarkastanut, voidaan käydä kauppaa ja se voidaan toimittaa edellä g) iv) kohdassa mainitun norsunluun kanssa yhtenä myyntieränä kutakin määräpaikkaa varten sihteeristön tarkan valvonnan alaisena; vi) kaupan tuotto käytetään yksinomaan norsujen suojeluun ja yhteisön suojelu- ja kehitysohjelmiin, joita toteutetaan norsujen levinneisyysalueella tai sen läheisyydessä; ja vii) edellä kohdassa g) v) tarkoitetuilla lisämäärillä voidaan käydä kauppaa vasta, kun pysyvä komitea katsoo, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät; h) osapuolikokoukselle ei voida jättää lisäehdotuksia kaupan sallimiseksi norsunluulla, joka on peräisin liitteessä B jo mainituista populaatioista, aikana, joka alkaa 14. osapuolikokouksesta ja päättyy yhdeksän vuoden kuluttua norsunluun yksittäisestä myynnistä, joka tapahtuu kohtien g) i), g) ii), g) iii), g) vi) ja g) vii) säännösten mukaisesti. Kyseisiä lisäehdotuksia käsitellään päätösten 14.77 ja 14.78 (Rev. CoP15) mukaisesti. Sihteeristön ehdotuksesta pysyvä komitea voi päättää mainitun kaupan osittaisesta tai täydellisestä lopettamisesta, jos todetaan, etteivät viejä- tai tuojamaat täytä edellä mainittuja edellytyksiä, tai jos mainitun kaupan osoitetaan vaikuttavan haitallisesti muihin norsupopulaatioihin. Kaikki muut yksilöt katsotaan liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiksi, ja niiden kauppaa säännellään sen mukaisesti.

(6)  Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta seuraaviin:

 

Fossiilit;

 

Korallihiekka eli aines, joka kokonaisuudessaan tai osittain koostuu hienoksi rikkoutuneista kuolleen korallin läpimitaltaan enintään 2 mm:n paloista ja joka ei ole tunnistettavissa lajin tasolle ja joka voi myös sisältää muun muassa huokoseliöiden jäännöksiä, nilviäisten ja äyriäisten kuoria sekä kalkkilevää

 

Korallinpalat (mukaan luettuna sora ja irtokiviaines), eli irralliset muodoltaan sormimaisen kuolleen rikkoutuneen korallin palat ja muu aines, joka on läpimitaltaan 2–30 mm ja joka ei ole tunnistettavissa lajin tasolle.

(7)  Sellaisten yksilöiden kauppa, joiden alkuperätunnus on A, sallitaan vain, jos kaupattavassa yksilössä on alalehtiä.

(8)  Asetuksen säännöksiä ei sovelleta seuraavien risteymien ja/tai lajikkeiden keinotekoisesti lisättyihin yksilöihin:

 

Hatiora x graeseri

 

Schlumbergera x buckleyi

 

Schlumbergera russelliana x Schlumbergera truncata

 

Schlumbergera orssichiana x Schlumbergera truncata

 

Schlumbergera opuntioides x Schlumbergera truncata

 

Schlumbergera truncata (lajikkeet)

 

Cactaceae spp. lajien värimutaatiot, jotka on vartettu seuraaviin perusrunkoihin: Harrisia’Jusbertii’, Hylocereus trigonus tai Hylocereus undatus

 

Opuntia microdasys (lajikkeet)

(9)  Sukujen Cymbidium, Dendrobium, Phalaenopsis ja Vanda keinotekoisesti lisätyt risteymät eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan, jos yksilöt voidaan helposti tunnistaa keinotekoisesti lisätyiksi eikä niissä näy merkkejä, joita voisi esiintyä luonnosta otetuilla kasveilla, kuten keräämisestä johtuvia vaurioita tai voimakasta kuivumista, epäsäännöllistä kasvua sekä vaihtelevaa kokoa ja muotoa tietyn taksonin ja lähetyksen sisällä, leväkasvustoa tai muita lehtien pinnalla olevia eliöitä tai hyönteisten tai muiden tuholaisten aiheuttamia vioittumia; ja

a)

kun yksilöt lähetetään muutoin kuin kukkivana, ne toimitetaan lähetyksinä, jotka koostuvat vähintään 20 saman risteymän kasvia sisältävistä pakkauksista (kuten pahvipakkaukset, laatikot, sälelaatikot tai konttien (CC Containers) yksittäiset hyllyt); kussakin pakkauksessa olevien kasvien on oltava pitkälti yhdenmukaisia ja terveitä; ja lähetyksen mukana on oltava asiakirjat, kuten lasku, joista käy selkeästi ilmi kunkin risteymän kasvien määrä; tai

b)

kun yksilöt lähetetään kukkivana eli kussakin yksilössä on vähintään yksi täysin auennut kukka, lähetyksessä oleville yksilöille ei ole vähimmäismäärää, mutta yksilöiden on oltava ammattimaisesti käsitelty kaupallista vähittäismyyntiä varten eli niissä on oltava painetut merkinnät tai niiden on oltava pakattu painettuihin pakkauksiin, joista käy ilmi risteymän nimi ja valtio, jossa lopullinen käsittely on tehty. Merkintöjen tulisi olla helposti näkyvissä, jotta tarkistukset voidaan suorittaa helposti. Kasveihin, jotka eivät selkeästi kuulu poikkeuksen piiriin, on liitettävä asianmukaiset CITES-asiakirjat.

(10)  Komission asetus (EY) N:o 865/2006, annettu 4 päivänä toukokuuta 2006, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 166, 19.6.2006, s. 1).

(11)  Asetuksen säännöksiä ei sovelleta lajin Cyclamen persicum persicum -lajikkeiden keinotekoisesti lisättyihin yksilöihin. Poikkeus ei kuitenkaan koske sellaisia yksilöitä, joita kaupataan lepotilassa olevina mukuloina.

(12)  Asetuksen säännöksiä ei sovelleta lajin Taxus cuspidata keinotekoisesti lisättyihin, eläviin, ruukuissa tai muissa pienissä astioissa oleviin risteymiin ja lajikkeisiin. Jokaisessa lähetyksessä on oltava merkinnät tai asiakirja, jossa näkyy taksonin tai taksonien nimi sekä teksti ”keinotekoisesti lisätty”.

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/99

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/161,

annettu 31 päivänä tammikuuta 2017,

lentopaikkoihin liittyvistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 139/2014 ranskankielisen toisinnon oikaisemisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (1) ja erityisesti sen 8 a artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ranskankielisessä toisinnossa komission asetuksesta (EU) N:o 139/2014 (2), jossa vahvistetaan lentopaikkoihin liittyvät vaatimukset ja hallinnolliset menettelyt, on virheitä. Sen vuoksi mainitun asetuksen liitteiden II ja IV ranskankielinen toisinto on tarpeen oikaista. Muita kielitoisintoja ei muuteta.

(2)

Sen vuoksi asetus (EU) N:o 139/2014 olisi oikaistava.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 216/2008 65 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

(Koskee ainoastaan ranskankielistä toisintoa.)

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 139/2014, annettu 12 päivänä helmikuuta 2014, lentopaikkoihin liittyvistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti (EUVL L 44, 14.2.2014, s. 1).

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/101

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/162,

annettu 31 päivänä tammikuuta 2017,

vuonna 2016 käytettävissä oleviin tiettyjen kantojen kalastuskiintiöihin edellisvuosien liikakalastuksen vuoksi tehtävistä vähennyksistä sekä vuonna 2016 käytettävissä oleviin tiettyjen kantojen kalastuskiintiöihin edellisvuosien liikakalastuksen vuoksi tehtävistä vähennyksistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2226 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 105 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vuoden 2015 kalastuskiintiöt vahvistettiin seuraavilla säädöksillä:

—

neuvoston asetus (EU) N:o 1221/2014 (2),

—

neuvoston asetus (EU) N:o 1367/2014 (3),

—

neuvoston asetus (EU) 2015/104 (4), ja

—

neuvoston asetus (EU) 2015/106 (5).

(2)

Vuoden 2016 kalastuskiintiöt vahvistettiin seuraavilla säädöksillä:

—

asetus (EU) N:o 1367/2014,

—

neuvoston asetus (EU) 2015/2072 (6),

—

neuvoston asetus (EU) 2016/72 (7), ja

—

neuvoston asetus (EU) 2016/73 (8).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos komissio on todennut jonkin jäsenvaltion ylittäneen sille osoitetut kalastuskiintiöt, komissio alentaa tuon jäsenvaltion tulevia kiintiöitä.

(4)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/2226 (9) vahvistetaan vuonna 2016 käytettävissä oleviin tiettyjen kantojen kalastuskiintiöihin edellisvuosien liikakalastuksen vuoksi tehtävät vähennykset.

(5)

Täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2226 ei kuitenkaan voitu tehdä eräiden jäsenvaltioiden osalta lainkaan vähennyksiä liikakalastettujen kantojen kiintiöistä, koska tällaisia kiintiöitä ei ollut kyseisten jäsenvaltioiden käytettävissä vuonna 2016.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos liikakalastetun kannan kiintiötä ei voida alentaa liikakalastusta seuraavana vuonna, koska kyseisen jäsenvaltion käytettävissä ei ole kiintiötä, vähennykset voidaan tehdä muista kannoista samalla maantieteellisellä alueella tai muista kaupallisesti yhtä tärkeistä kannoista. Komission tiedonannon 2012/C-72/07 (10) mukaan tällaiset vähennykset olisi suotavaa tehdä kyseisen kiintiön ylittäneen laivaston kalastamia kantoja varten jaetuista kiintiöistä, ottaen huomioon tarve välttää poisheittämisiä sekakalastuksessa.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (11) 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehdyt kalastusmahdollisuuksien vaihdot mahdollistivat joissakin tapauksissa osittaisen vähennyksen samoista kannoista täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2226 puitteissa. Jäljellä olevat vähennykset olisi kohdistettava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 5 kohdan mukaisesti muiden kantojen kiintiöihin.

(8)

Asianomaisia jäsenvaltioita on kuultu ehdotetuista vähennyksistä kiintiöihin, jotka on jaettu muille kuin liikakalastetuille kalakannoille.

(9)

Vuonna 2015 Espanja ylitti rauskukalojen kalastuskiintiönsä unionin vesillä ICES-suuralueilla VIII ja IX (SRX/89-C). Espanja pyysi 30 päivänä syyskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä, että tehtävä vähennys jaettaisiin kahdelle vuodelle. Toimitettujen tietojen perusteella sekä ottaen huomioon, että kiintiön huomattava vähentäminen aiheuttaisi kyseisten lajien kohtuuttoman suuria poisheittämisiä tiedonannon 2012/C 72/07 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, pyyntö voidaan hyväksyä.

(10)

Tuulenkalan kohdalla ICES-alueista IIa ja IIIa sekä ICES-suuralueesta muodostuvalla maantieteellisellä alueella Tanskan edellytetään tekevän vähennyksiä, koska se on ylittänyt vuonna 2015 suurimman sallitun saaliinsa unionin vesillä tuulenkalan kalastuksenhoitoalueella 1, joka määritellään asetuksen (EU) 2015/104 liitteessä IID. Vuonna 2016 on näillä vesillä sallittu tuulenkalan vähäiset saaliit, jotta sen runsautta voidaan seurata. Tällaisin vähennyksin on kuitenkin mahdotonta ylläpitää kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tuulenkalakannan hoitamiseksi suosittamaa seurantajärjestelmää (12). Sen vuoksi vähennykset, jotka tehdään Tanskan vuonna 2015 kyseisellä alueella ylittämien kiintiöiden vuoksi, olisi kohdistettava tuulenkalan kalastuksenhoitoalueelle 3.

(11)

Lisäksi tietyt täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/2226 säädetyt vähennykset näyttävät olevan suurempia kuin vuonna 2016 käytettävissä oleva mukautettu kiintiö, eikä niitä sen vuoksi voida tehdä kokonaan vuoden 2016 kiintiöstä. Tiedonannon 2012/C 72/07 mukaisesti jäljelle jäävät määrät olisi vähennettävä seuraavina vuosina käytettävissä olevista mukautetuista kiintiöistä, kunnes liikakalastettu määrä on korvattu.

(12)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/2226 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vähennetään tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettuja, asetuksissa (EU) N:o 1367/2014, (EU) 2015/2072, (EU) 2016/72 ja (EU) 2016/73 vuodelle 2016 vahvistettuja kalastuskiintiöitä kohdistamalla vähennykset muihin kantoihin mainitun liitteen mukaisesti.

2 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2226 liite tämän asetuksen liitteellä II.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1221/2014, annettu 10 päivänä marraskuuta 2014, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2015 sekä asetusten (EU) N:o 43/2014 ja (EU) N:o 1180/2013 muuttamisesta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 16).

(3)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1367/2014, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2015 ja 2016 (EUVL L 366, 20.12.2014, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EU) 2015/104, annettu 19 päivänä tammikuuta 2015, unionin vesillä ja unionin aluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2015, asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 779/2014 kumoamisesta (EUVL L 22, 28.1.2015. s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EU) 2015/106, annettu 19 päivänä tammikuuta 2015, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2015 (EUVL L 19, 24.1.2015, s. 8).

(6)  Neuvoston asetus (EU) 2015/2072, annettu 17 päivänä marraskuuta 2015, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 sekä asetusten (EU) N:o 1221/2014 ja (EU) 2015/104 muuttamisesta (EUVL L 302, 19.11.2015, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (EU) 2016/72, annettu 22 päivänä tammikuuta 2016, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 sekä asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta (EUVL L 22, 28.1.2016, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EU) 2016/73, annettu 18 päivänä tammikuuta 2016, eräiden kalakantojen Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 (EUVL L 16, 23.1.2016, s. 1).

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2226, annettu 9 päivänä joulukuuta 2016, vuonna 2016 käytettävissä oleviin tiettyjen kantojen kalastuskiintiöihin edellisvuoden liikakalastuksen vuoksi tehtävistä vähennyksistä (EUVL L 336, 10.12.2016, s. 28).

(10)  Komission tiedonanto – Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaista kiintiöiden alentamista koskevat suuntaviivat (2012/C-72/07) (EUVL C 72, 10.3.2012, s. 27).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(12)  http://www.ices.dk/sites/pub/Publication%20Reports/Expert%20Group%20Report/acom/2016/HAWG/13%20HAWG%20Report%202016%20-%20Sec%2011%20Sandeel%20in%20Division%203.a%20and%20Subarea%204.pdf

LIITE I

Muiden kantojen kiintiöihin tehtävät vähennykset

Jäsenvaltio

Lajin koodi

Aluekoodi

Lajin nimi

Alueen nimi

Purettujen saaliiden sallitut määrät vuonna 2015 (mukautettu kokonaismäärä kilogrammoina) (1)

Saaliit yhteensä vuonna 2015 (määrä kilogrammoina)

Kiintiön käyttö (%)

Purettujen saaliiden sallittuun määrään liittyvä liikakalastus (määrä kilogrammoina)

Kerroin (2)

Lisäkerroin (3)  (4)

Edellisvuosilta tekemättä olevat vähennykset (5) (kilogrammoina)

Vähennykset vuonna 2016 (kilogrammoina)

Vuonna 2016 samasta kannasta jo tehdyt vähennykset (kilogrammoina) (6)

Jäljellä oleva määrä, joka on vähennettävä muusta kannasta (kilogrammoina)

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

(7)

(8)

(9)

(10)

(11)

(12)

(13)

(14)

(15)

 

DK

DGS

03A-C.

Piikkihai

Unionin vedet alueella IIIa

0

3 840

Ei sovelleta

3 840

1,00

/

/

3 840

0

3 840

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

DK

NEP

3A/BCD

Keisarihummeri

IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32

/

/

/

/

/

/

/

/

/

3 840

 

DK

DGS

2AC4-C

Piikkihai

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

0

1 540

Ei sovelleta

1 540

1,00

/

/

1 540

0

1 540

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

DK

NEP

2AC4-C

Keisarihummeri

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

/

/

/

/

/

/

/

/

/

1 540

 

DK

NOP

04-N.

Harmaaturska

Norjan vedet suuralueella IV

0

28 270

Ei sovelleta

28 270

1,00

/

/

28 270

0

28 270

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

DK

NOP

2A3A4.

Harmaaturska

IIIa; unionin vedet alueilla IIa ja IV

/

/

/

/

/

/

/

/

/

28 270

 

ES

BUM

ATLANT

Sinimarliini

Atlantin valtameri

20 360

134 082

658,56 %

113 722

2,0

A

172 878

514 044

0

514 044

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

ES

SWO

AN05N

Miekkakala

Atlantin valtameri linjan 5° N pohjoispuolella

/

/

/

/

/

/

/

/

/

514 044

 

ES

GHL

1N2AB.

Grönlanninpallas

Norjan vedet suuralueilla I ja II

0

24 239

Ei sovelleta

24 239

1,00

A

/

36 359

0

36 359

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

ES

POK

1N2AB.

Seiti

Norjan vedet suuralueilla I ja II

/

/

/

/

/

/

/

/

/

36 359

 

FR

GHL

1N2AB.

Grönlanninpallas

Norjan vedet suuralueilla I ja II

2 000

7 957

397,85 %

5 957

1,00

/

/

5 957

0

5 957

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

FR

OTH

1N2AB.

Muut lajit

Norjan vedet suuralueilla I ja II

/

/

/

/

/

/

/

/

/

5 957

 

NL

ANE

08.

Sardelli

VIII

0

12 493

Ei sovelleta

12 493

1,00

/

/

12 493

0

12 493

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

NL

WHB

1X14

Mustakitaturska

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV

/

/

/

/

/

/

/

/

/

12 493

 

NL

HKE

3A/BCD

Kummeliturska

IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32

0

1 575

Ei sovelleta

1 575

1,00

A+C (7)

/

2 363

0

2 363

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

NL

HKE

2AC4-C

Kummeliturska

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

/

/

/

/

/

/

/

/

/

2 363

 

NL

WHG

56–14

Valkoturska

VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet suuralueilla XII ja XIV

0

11 475

Ei sovelleta

11 475

1,00

/

/

11 475

0

11 475

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

NL

HKE

8ABDE.

Kummeliturska

VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe

/

/

/

/

/

/

/

/

/

11 475

 

PT

GHL

1N2AB.

Grönlanninpallas

Norjan vedet suuralueilla I ja II

0

6 098

Ei sovelleta

6 098

1,00

/

/

6 098

0

6 098

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

PT

RED

1N2AB.

Punasimput

Norjan vedet suuralueilla I ja II

/

/

/

/

/

/

/

/

/

6 098

 

PT

POK

1N2AB.

Seiti

Norjan vedet suuralueilla I ja II

9 700

9 690

99,90 %

-10

/

/

145 616

145 606

53

145 553

Vähennykset tehdään seuraavasta kannasta.

PT

RED

1N2AB.

Punasimput

Norjan vedet suuralueilla I ja II

/

/

/

/

/

/

/

/

/

145 553

(1)  Kiintiöt, jotka ovat asiaa koskevien kalastusmahdollisuusasetusten nojalla jäsenvaltion käytettävissä sen jälkeen, kun on otettu huomioon asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaiset kalastusmahdollisuuksien vaihdot, neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3) 4 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EU) N:o 1221/2014 5 a artiklan ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/104 (EUVL L 22, 28.1.2015, s. 1) 18 a artiklan mukaiset kiintiömäärän siirrot vuosilta 2014 ja 2015 tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 ja 105 artiklan mukainen kalastusmahdollisuuksien uudelleenjako ja vähennys.

(2)  Kuten asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 2 kohdassa säädetään. Vähennystä, joka on yhtä suuri kuin liikakalastus * 1,00, sovelletaan kaikissa liikakalastustapauksissa, jotka ovat enintään 100 tonnia.

(3)  Kuten asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 3 kohdassa säädetään ja jos liikakalastuksen osuus on yli 10 prosenttia.

(4)  Kirjain ”A” osoittaa, että vuosina 2013, 2014 ja 2015 tapahtuneen jatkuvan liikakalastuksen vuoksi on sovellettu lisäkerrointa 1,5. Kirjain ”C” osoittaa, että on sovellettu lisäkerrointa 1,5, koska kantaan sovelletaan monivuotista suunnitelmaa.

(5)  Jäljellä olevat määrät, joita ei voitu vähentää vuonna 2015 komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1801 (EUVL L 263, 8.10.2015, s. 19), sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2404 (EUVL L 333, 19.12.2015, s. 73), mukaisesti, koska käytettävissä ei ollut kiintiötä tai riittävää kiintiömäärää.

(6)  Määrät, jotka voidaan vähentää samasta kannasta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehdyn kalastusmahdollisuuksien vaihdon vuoksi.

(7)  Lisäkertoimet eivät kumuloidu, vaan niitä sovelletaan vain kerran.

LIITE II

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2226 liite seuraavasti:

”LIITE

Liikakalastettujen kantojen kiintiöihin tehtävät vähennykset

Jäsenvaltio

Lajin koodi

Aluekoodi

Lajin nimi

Alueen nimi

Alkuperäinen kiintiö 2015 (kilogrammoina)

Purettujen saaliiden sallitut määrät vuonna 2015 (mukautettu kokonaismäärä kilogrammoina) (1)

Saaliit yhteensä vuonna 2015 (määrä kilogrammoina)

Kiintiön käyttö suhteessa purettujen saaliiden sallittuun määrään

Purettujen saaliiden sallittuun määrään liittyvä liikakalastus (määrä kilogrammoina)

Kerroin (2)

Lisäkerroin (3)  (4)

Edellisvuosilta tekemättä olevat vähennykset (5) (määrä kilogrammoina)

Vuonna 2016 tehtävät vähennykset (määrä kilogrammoina) (6)

Vuonna 2016 jo tehdyt vähennykset (määrä kilogrammoina) (7)

Vuonna 2017 ja sitä seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina tehtävät vähennykset (määrä kilogrammoina)

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

(7)

(8)

(9)

(10)

(11)

(12)

(13)

(14)

(15)

(16)

BE

SOL

24-C.

Meriantura

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

991 000

929 510

939 590

101,08 %

10 080

/

/

/

10 080

10 080

/

BE

SRX

07D.

Rauskukalat

Unionin vedet alueella VIId

72 000

70 511

69 495

98,56 %

–1 016

/

/

1 097

81

81

/

BE

SRX

2AC4-C

Rauskukalat

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

211 000

245 500

256 147

104,34 %

10 647

/

/

/

10 647

10 647

/

BE

SRX

67AKXD

Rauskukalat

Unionin vedet alueilla VIa, VIb, VIIa–c ja VIIe–k

725 000

915 262

918 243

100,33 %

2 981

/

/

/

2 981

2 981

/

DE

T/B

2AC4-C

Piikkikampela/silokampela

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

186 000

349 000

350 186

100,34 %

1 186

/

/

/

1 186  (12)

1 186

/

DK

COD

03AN.

Turska

Skagerrak

3 336 000

3 223 407

3 349 360

103,91 %

125 923

/

(C) (8)

/

125 923

125 923

/

DK

DGS

03A-C.

Piikkihai

Unionin vedet alueella IIIa

0

0

3 840

Ei sovelleta

3 840

1,00

/

/

3 840

3 840

/

DK

DGS

2AC4-C

Piikkihai

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

0

0

1 540

Ei sovelleta

1 540

1,00

/

/

1 540

1 540

/

DK

HER

03A-BC

Silli ja silakka

IIIa

5 692 000

5 770 000

6 056 070

104,96 %

286 070

/

/

/

286 070

286 070

/

DK

NOP

04-N.

Harmaaturska

Norjan vedet suuralueella IV

0

0

28 270

Ei sovelleta

28 270

1,00

/

/

28 270

28 270

/

DK

SAN

234_1

Tuulenkala

Unionin vedet tuulenkalan kalastuksenhoitoalueella 1

125 459 000

115 924 000

130 977 950

112,99 %

15 053 950

1,2

/

/

18 064 740

18 064 740  (14)

/

DK

SAN

234_6

Tuulenkala

Unionin vedet tuulenkalan kalastuksenhoitoalueella 6

206 000

219 000

228 860

104,50 %

9 860

/

/

/

9 860

9 860

/

ES

ALF

3X14-

Limapäät

Unionin ja kansainväliset vedet suuralueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV

67 000

80 045

62 544

78,13 %

– 9 496  (9)

/

/

16 159

6 663

5 846

817

ES

ANE

08.

Sardelli

VIII

22 500 000

22 923 784

24 068 471

104,99 %

1 144 687

/

/

/

1 144 687

1 144 687

/

ES

BSF

8910-

Mustahuotrakala

Unionin ja kansainväliset vedet suuralueilla VIII, IX ja X

12 000

30 050

110

0,37 %

– 26 936  (10)

/

/

29 639

2 703

0

2 703

ES

BUM

ATLANT

Sinimarliini

Atlantin valtameri

10 360

20 360

134 082

658,56 %

113 722

2,0

A

172 878

514 044

514 044

/

ES

COD

1/2B

Turska

I ja IIb

13 283 000

12 182 091

12 391 441

101,72 %

209 350

/

/

/

209 350

209 350

/

ES

GHL

1N2AB.

Grönlanninpallas

Norjan vedet suuralueilla I ja II

/

0

24 239

Ei sovelleta

24 239

1,00

A

/

36 359

36 359

/

ES

RED

N3LN.

Punasimput

NAFO 3LN

/

171 440

173 836

101,40 %

2 396

/

/

/

2 396

2 396

/

ES

SOL

8AB.

Meriantura

VIIIa ja VIIIb

9 000

6 968

7 397

106,13 %

(429) (11)

/

(A+C) (8)  (13)

2 759

2 759

2 759

/

ES

SRX

67AKXD

Rauskukalat

Unionin vedet alueilla VIa, VIb, VIIa–c ja VIIe–k

43 800

412 000

445 713

108,18 %

33 713

/

/

/

33 713

33 713

/

ES

SRX

89-C.

Rauskukalat

Unionin vedet suuralueilla VIII ja IX

1 057 000

650 485

771 246

118,56 %

120 761

1,2

/

118 622

263 535

131 768  (15)

131 768  (15)

ES

USK

567EI.

Keila

Unionin ja kansainväliset vedet suuralueilla V, VI ja VII

46 000

135 008

62 646

46,40 %

– 72 362

/

/

58 762

0

/

/

ES

WHM

ATLANT

Valkomarliini

Atlantin valtameri

24 310

24 310

68 613

282,24 %

44 303

1,00

A

72 539

138 994

0

138 994

FR

GHL

1N2AB.

Grönlanninpallas

Norjan vedet suuralueilla I ja II

/

2 000

7 957

397,85 %

5 957

1,00

/

/

5 957

5 957

/

FR

HAD

7X7A34

Kolja

VIIb–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1

5 561 000

5 760 984

5 775 607

100,25 %

14 623

/

/

/

14 623

14 623

/

FR

PLE

7HJK.

Punakampela

VIIh, VIIj ja VIIk

17 000

57 007

59 833

104,95 %

2 826

/

/

/

2 826

2 826

/

FR

SRX

07D.

Rauskukalat

Unionin vedet alueella VIId

602 000

591 586

689 868

116,61 %

98 282

1,00

/

/

98 282

98 282

/

FR

SRX

89-C.

Rauskukalat

Unionin vedet suuralueilla VIII ja IX

1 298 000

1 507 000

1 578 469

104,74 %

71 469

/

/

/

71 469

71 469

/

IE

COD

07A.

Turska

VIIa

120 000

134 776

138 122

102,48 %

3 346

/

/

/

3 346

3 346

/

IE

SRX

67AKXD

Rauskukalat

Unionin vedet alueilla VIa, VIb, VIIa–c ja VIIe–k

1 048 000

946 554

1 044 694

110,7 %

98 140

1,00

/

/

98 140

98 140

/

NL

ANE

08.

Sardelli

VIII

/

0

12 493

Ei sovelleta

12 493

1,00

/

/

12 493

12 493

/

NL

COD

2A3AX4

Turska

IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin ja Kattegatiin

2 800 000

1 340 520

1 348 815

100,62 %

8 295

/

(C) (8)

/

8 295

8 295

/

NL

HER

*25B-F

Silli

II, Vb leveyspiirin 62° N pohjoispuolella (Färsaarten vedet)

1 104 000

1 841 160

2 230 998

121,17 %

389 838

1,4

/

/

545 773

522 222

23 551

NL

HKE

3A/BCD

Kummeliturska

IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32

/

0

1 575

Ei sovelleta

1 575

1,00

A+C (13)

/

2 363

2 363

/

NL

MAC

*3A4BC

Makrilli

IIIa ja IVbc

490 000

1 084 500

1 090 087

100,52 %

5 587

/

/

/

5 587

5 587

/

NL

POK

2A34.

Seiti

IIIa ja IV; unionin vedet alueilla IIa, IIIb, IIIc ja osa-alueilla 22–32

68 000

56 600

63 411

112,03 %

6 811

1,00

/

/

6 811

5 754

1 057

NL

SRX

2AC4-C

Rauskukalat

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

180 000

245 300

252 765

103,04 %

7 465

/

/

/

7 465

7 465

/

NL

T/B

2AC4-C

Piikkikampela ja silokampela

Unionin vedet alueilla IIa ja IV

2 579 000

2 783 000

2 793 239

100,37 %

10 239

/

/

/

10 239

10 239

/

NL

WHB

1X14

Mustakitaturska

Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV

36 711 000

55 297 456

55 584 332

100,52 %

286 876

/

/

/

286 876

286 876

/

NL

WHG

2AC4.

Valkoturska

IV; unionin vedet alueella IIa

699 000

527 900

547 717

103,75 %

19 817

/

/

/

19 817

19 817

/

NL

WHG

56–14

Valkoturska

VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet suuralueilla XII ja XIV

/

0

11 475

Ei sovelleta

11 475

1,00

/

/

11 475

11 475

/

PT

GHL

1N2AB

Grönlanninpallas

Norjan vedet suuralueilla I ja II

/

0

6 098

Ei sovelleta

6 098

1,00

/

/

6 098

6 098

/

PT

POK

1N2AB.

Seiti

Norjan vedet suuralueilla I ja II

/

9 700

9 690

99,90 %

– 10

/

/

145 616

145 606

53

145 553

UK

COD

2A3AX4

Turska

IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin ja Kattegatiin

11 369 000

14 828 600

14 846 189

100,12 %

17 589

/

(C) (8)

/

17 589

17 589

/

UK

HER

4AB.

Silli

Unionin ja Norjan vedet suuralueella IV linjan 53° 30′ N pohjoispuolella

62 292 000

66 892 860

68 024 970

101,69 %

1 132 100

/

/

/

1 132 110

1 132 110

/

UK

MAC

2CX14-

Makrilli

VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla IIa, XII ja XIV

245 363 000

237 093 794

242 496 391

102,28 %

5 402 597

/

(A) (8)

/

5 402 597

5 402 597

/

UK

MAC

*3A4BC

Makrilli

IIIa ja IVbc

490 000

620 500

626 677

101,00 %

6 177

/

/

/

6 177

6 177

/

UK

SAN

234_1

Tuulenkala

Unionin vedet tuulenkalan kalastuksenhoitoalueella 1

2 742 000

1 219 400

2 000 034

164,02 %

780 634

2,00

/

/

1 561 268

95 100

1 466 168

(1)  Kiintiöt, jotka ovat asiaa koskevien kalastusmahdollisuusasetusten nojalla jäsenvaltion käytettävissä sen jälkeen, kun on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22) 16 artiklan 8 kohdan mukaiset kalastusmahdollisuuksien vaihdot, neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3) 4 artiklan 2 kohdan, neuvoston asetuksen (EU) N:o 1221/2014 (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 16) 5 a artiklan ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/104 (EUVL L 22, 28.1.2015, s. 1) 18 a artiklan mukaiset kiintiömäärän siirrot vuosilta 2014 ja 2015 tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 ja 105 artiklan mukainen kalastusmahdollisuuksien uudelleenjako ja vähennys.

(2)  Kuten asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 2 kohdassa säädetään. Vähennystä, joka on yhtä suuri kuin liikakalastus * 1,00, sovelletaan kaikissa liikakalastustapauksissa, jotka ovat enintään 100 tonnia.

(3)  Kuten asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 3 kohdassa säädetään ja jos liikakalastuksen osuus on yli 10 prosenttia.

(4)  Kirjain ”A” osoittaa, että vuosina 2013, 2014 ja 2015 tapahtuneen jatkuvan liikakalastuksen vuoksi on sovellettu lisäkerrointa 1,5. Kirjain ”C” osoittaa, että on sovellettu lisäkerrointa 1,5, koska kantaan sovelletaan monivuotista suunnitelmaa.

(5)  Jäljellä olevat määrät, joita ei voitu vähentää vuonna 2015 asetuksen (EU) 2015/1801, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2015/2404, mukaisesti, koska käytettävissä ei ollut kiintiötä tai riittävää kiintiömäärää.

(6)  Vuonna 2016 tehtävät vähennykset, jotka vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/2226 (EUVL L 336,10.12.2016, s. 38).

(7)  Vuonna 2016 tehtävät vähennykset, jotka voidaan tosiasiallisesti tehdä ottaen huomioon käytettävissä oleva kiintiö täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2226 voimaantulopäivänä.

(8)  Lisäkerrointa ei sovelleta, koska liikakalastuksen osuus ei ole yli 10 prosenttia purettujen saaliiden sallituista määristä.

(9)  Jäljellä oleva käyttämätön määrä sen jälkeen, kun vuodelta 2015 siirrettiin 8 005 kilogramman määrä vuodelle 2016 komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1142 mukaisesti (EUVL L 189, 14.7.2016, s. 9)

(10)  Jäljellä oleva käyttämätön määrä sen jälkeen, kun vuodelta 2015 siirrettiin 3 004 kilogramman määrä vuodelle 2016 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1142 mukaisesti.

(11)  Alle yhden tonnin määriä ei oteta huomioon.

(12)  Komissio hyväksyi asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti Saksan pyytämät piikkikampelan ja silokampelan lisäpurkamiset, joiden osuus ei ylitä 10:tä prosenttia kyseisestä kiintiöstä.

(13)  Lisäkertoimet eivät kumuloidu, vaan niitä sovelletaan vain kerran.

(14)  Vähennetään SAN/234_3 -kiintiöstä (tuulenkalan kalastuksenhoitoalue 3).

(15)  Vuonna 2016 tehtävä 263 535 kilogramman vähennys jaetaan Espanjan pyynnöstä tasaisesti kahdelle vuodelle (2016 ja 2017).”

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/113

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/163,

annettu 31 päivänä tammikuuta 2017,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 2017.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

299,8

MA

135,7

SN

268,2

TR

158,2

ZZ

215,5

0707 00 05

MA

79,2

TR

195,6

ZZ

137,4

0709 91 00

EG

79,4

ZZ

79,4

0709 93 10

MA

273,9

TR

295,3

ZZ

284,6

0805 10 22 , 0805 10 24 , 0805 10 28

EG

47,2

MA

48,5

TN

51,7

TR

71,6

ZZ

54,8

0805 21 10 , 0805 21 90 , 0805 29 00

EG

91,2

IL

140,1

JM

106,9

MA

88,4

TR

83,1

ZZ

101,9

0805 22 00

IL

139,7

MA

83,2

ZZ

111,5

0805 50 10

EG

85,5

TR

70,9

ZZ

78,2

0808 10 80

US

205,0

ZZ

205,0

0808 30 90

CL

81,7

CN

81,5

TR

154,0

ZA

100,3

ZZ

104,4

(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

DIREKTIIVIT

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/115

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2017/164,

annettu 31 päivänä tammikuuta 2017,

työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen neljännen luettelon laatimisesta neuvoston direktiivin 98/24/EY nojalla ja komission direktiivien 91/322/ETY, 2000/39/EY ja 2009/161/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/24/EY (1), jäljempänä ’direktiivi 98/24/EY’, ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 98/24/EY säädetään, että komissio ehdottaa unionin tavoitteiksi työntekijöiden suojaamiseksi kemiallisista tekijöistä aiheutuvilta riskeiltä unionin tasolla määriteltäviä työperäisen altistumisen viiteraja-arvoja.

(2)

Direktiivin 98/24/EY 3 artiklan 2 kohdassa annetaan komissiolle valtuudet vahvistaa tai tarkistaa työperäisen altistumisen viiteraja-arvoja, ottaen huomioon käytettävissä olevat mittaustekniikat, noudattaen neuvoston direktiivin 89/391/ETY (2) 17 artiklassa säädettyä menettelyä.

(3)

Komissiota avustaa tässä tehtävässä kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevä tiedekomitea (SCOEL), joka perustettiin komission päätöksellä 2014/113/EU (3).

(4)

Direktiivin 98/24/EY mukaan ’työperäistä altistumista koskevalla raja-arvolla’ tarkoitetaan, jollei toisin täsmennetä, ilmassa työntekijän hengitysalueella olevan kemiallisen tekijän aikapainotetun keskimääräisen pitoisuuden rajaa suhteessa määritettyyn vertailuaikaan.

(5)

Työperäisen altistumisen viiteraja-arvot ovat terveysnäkökohtiin perustuvia työperäisen altistumisen raja-arvoja, jotka SCOEL määrittää tuoreimpien saatavilla olevien tieteellisten tietojen perusteella ja jotka komissio hyväksyy ottaen huomioon käytettävissä olevat mittaustekniikat. Ne ovat altistumisen kynnystasoja, joiden alittuessa kemiallisista tekijöistä ei yleensä odoteta aiheutuvan haitallisia vaikutuksia työuran aikana tapahtuvan lyhytkestoisen tai päivittäisen altistumisen seurauksena. Ne ovat unionin tavoitteita, ja niiden tarkoituksena on auttaa työnantajia määrittelemään ja arvioimaan riskit ja toteuttamaan ehkäisy- ja suojelutoimenpiteitä direktiivin 98/24/EY mukaisesti.

(6)

SCOELin suositusten mukaisesti työperäisen altistumisen viiteraja-arvot vahvistetaan suhteessa kahdeksan tunnin vertailuajan aikapainotettuun keskiarvoon (pitkäaikaisen altistumisen raja-arvot) ja tiettyjen kemiallisten tekijöiden osalta suhteessa lyhyempiin vertailuaikoihin, yleensä viidentoista minuutin aikapainotettuun keskiarvoon (lyhytaikaisen altistuksen raja-arvot), jotta voidaan ottaa huomioon lyhytaikaisesta altistumisesta johtuvat vaikutukset.

(7)

Niiden kemiallisten tekijöiden osalta, joille on unionin tasolla vahvistettu työperäisen altistumisen viiteraja-arvo, jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallinen työperäisen altistumisen raja-arvo. Jäsenvaltioiden on tällöin otettava huomioon unionin raja-arvo ja määriteltävä kansallisen raja-arvon luonne kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

(8)

Työperäisen altistumisen viiteraja-arvot ovat tärkeä osa yleisiä työsuojelujärjestelyjä, joilla työntekijöitä suojellaan vaarallisille kemikaaleille altistumisesta johtuvilta terveysriskeiltä.

(9)

Direktiivin 98/24/EY 3 artiklan mukaisesti SCOEL on arvioinut tämän direktiivin liitteessä olevissa 31 kohdassa lueteltujen kemiallisten tekijöiden terveysvaikutusten ja työperäisen altistumisen tason välistä suhdetta, ja suositellut työperäisen altistumisen viiteraja-arvon määrittämistä kaikille kyseisille kemiallisille tekijöille hengitysteitse tapahtuvan altistumisen osalta suhteessa kahdeksan tunnin vertailuajan aikapainotettuun keskiarvoon. Sen vuoksi on aiheellista määrittää pitkäaikaisen altistumisen raja-arvot kaikille kyseisille, tämän direktiivin liitteessä luetelluille tekijöille.

(10)

Joidenkin kyseisten kemiallisten tekijöiden osalta SCOEL suositteli myös tällaisten raja-arvojen määrittämistä suhteessa lyhyempiin vertailuaikoihin ja/tai ihomerkintöjen antamista.

(11)

Neljä kyseisistä kemiallisista tekijöistä – typpimonoksidi, kalsiumdihydroksidi, litiumhydridi ja etikkahappo – sisältyy nykyisin komission direktiivin 91/322/ETY (4) liitteessä olevaan luetteloon.

(12)

Yksi kyseisistä kemiallisista tekijöistä, 1,4-diklooribentseeni, sisältyy nykyisin komission direktiivin 2000/39/EY (5) liitteessä olevaan luetteloon.

(13)

Yksi niistä, bisfenoli A, sisältyy nykyisin komission direktiivin 2009/161/EY (6) liitteessä olevaan luetteloon.

(14)

Näiden tekijöiden osalta SCOEL on suosittanut uusien työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen määrittelemistä. Näin ollen on aiheellista sisällyttää kyseisiä kuutta kemiallista tekijää koskevat tarkistetut raja-arvot tämän direktiivin liitteeseen ja poistaa kyseisiä kemiallisia tekijöitä koskevat kohdat direktiivien 91/322/ETY, 2000/39/EY ja 2009/161/EU liitteistä.

(15)

Tämän direktiivin liitteessä luetelluista 31 kemiallisesta tekijästä yhdelle, akryylihapolle, SCOEL suositteli lyhytaikaisen altistuksen raja-arvoa suhteessa yhden minuutin vertailuaikaan. Näin ollen on aiheellista määrittää lyhytaikaisen altistumisen raja-arvo kyseiselle kemialliselle tekijälle tämän direktiivin liitteessä.

(16)

Tiettyjen aineiden osalta on tarpeen ottaa huomioon ihon kautta imeytymisen mahdollisuus parhaimman mahdollisen suojelutason takaamiseksi. Tämän direktiivin liitteessä luetelluista 31 kemiallisesta tekijästä SCOEL määritti sellaisiksi, joita voi imeytyä ihon läpi huomattavia määriä, seuraavat: glyserolitrinitraatti, hiilitetrakloridi, syaanivety, metyleenikloridi, nitroetaani, 1,4-diklooribentseeni, metyyliformiaatti, tetrakloorieteeni, natriumsyanidi ja kaliumsyanidi. Näin ollen on asianmukaista vahvistaa tämän direktiivin liitteessä työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen lisäksi merkinnät, jotka osoittavat, että kyseisiä kemiallisia tekijöitä voi imeytyä ihon läpi huomattavia määriä.

(17)

Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea (7), jota kuultiin direktiivin 98/24/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, myönsi olevan epävarmaa, ovatko ehdotetut työperäisen altistumisen viiteraja-arvot teknisesti toteutettavissa, kun on kyse typpimonoksidista ja typpidioksidista maanalaisessa kaivostoiminnassa ja tunneloinnissa sekä hiilimonoksidista maanalaisessa kaivostoiminnassa. Lisäksi komitea tunnusti, että tällä hetkellä on ongelmia sellaisten mittausmenetelmien saatavuudessa, joilla voitaisiin osoittaa maanalaista kaivostoimintaa ja tunnelointiympäristöjä koskevan typpidioksidin raja-arvon noudattaminen. Sen vuoksi on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus hyödyntää siirtymäkautta typpimonoksidille, typpidioksidille ja hiilimonoksidille tämän direktiivin liitteessä vahvistettujen raja-arvojen täytäntöönpanossa maanalaisen kaivostoiminnan ja tunneloinnin osalta ja komissiolle tilaisuus tarkastella edellä mainittuja kysymyksiä ennen siirtymäkauden loppua. Siirtymäkauden aikana jäsenvaltiot voivat soveltaa edelleen nykyisiä raja-arvoja tämän direktiivin liitteessä vahvistettujen raja-arvojen sijasta.

(18)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (8) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde.

(19)

Tämän direktiivin osalta komissio pitää perusteltuna tällaisten asiakirjojen toimittamista sellaisen taulukon muodossa, josta käy ilmi kansallisten toimenpiteiden ja tämän direktiivin välinen vastaavuus, kun otetaan huomioon, että joitakin tekijöitä koskevat kansalliset työperäisen altistumisen raja-arvot ovat jo olemassa kansallisessa lainsäädännössä ja että kansallisen tason oikeudellisia välineitä työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen vahvistamiseksi on hyvin monenlaisia ja ne ovat luonteeltaan teknisiä.

(20)

Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea antoi lausuntonsa 27 päivänä marraskuuta 2014 ja 21 päivänä toukokuuta 2015.

(21)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston direktiivin 89/391/ETY 17 artiklalla perustetun teknistä edistystä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Vahvistetaan työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen neljäs unionin luettelo liitteessä luetelluille kemiallisille tekijöille.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansalliset työperäisen altistumisen raja-arvot liitteessä luetelluille kemiallisille tekijöille ottaen huomioon unionin raja-arvot.

3 artikla

Poistetaan direktiivin 91/322/ETY liitteestä viittaukset etikkahappoon, kalsiumdihydroksidiin, litiumhydridiin ja typpimonoksidiin 21 päivästä elokuuta 2018, jollei 6 artiklan 2 kohdan a alakohdasta muuta johdu.

4 artikla

Poistetaan direktiivin 2000/39/EY liitteestä viittaus 1,4-diklooribentseeniin 21 päivästä elokuuta 2018.

5 artikla

Poistetaan direktiivin 2009/161/EY liitteestä viittaus bisfenoli A:han 21 päivästä elokuuta 2018.

6 artikla

1.   Maanalaisessa kaivostoiminnassa ja tunneloinnissa jäsenvaltiot voivat hyödyntää typpimonoksidia, typpidioksidia ja hiilimonoksidia koskevien raja-arvojen osalta siirtymäkautta, joka päättyy viimeistään 21 päivänä elokuuta 2023.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana jäsenvaltiot voivat liitteessä säädettyjen raja-arvojen sijasta soveltaa edelleen seuraavia raja-arvoja:

a)

typpimonoksidi: nykyiset raja-arvot, jotka on vahvistettu direktiivin 91/322/ETY liitteen mukaisesti;

b)

typpidioksidi ja hiilimonoksidi: 1 päivänä helmikuuta 2017 voimassa olevat kansalliset raja-arvot.

7 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 21 päivänä elokuuta 2018.

Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle sekä liitettävä ilmoitukseensa yksi tai useampi selittävä asiakirja sellaisten taulukoiden muodossa, joista käy ilmi kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuus.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

8 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11.

(2)  Neuvoston direktiivi, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(3)  Komission päätös 2014/113/EU, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2014, kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevän tiedekomitean perustamisesta ja päätöksen 95/320/EY kumoamisesta (EUVL L 62, 4.3.2014, s. 18).

(4)  Komission direktiivi 91/322/ETY, annettu 29 päivänä toukokuuta 1991, viiteraja-arvojen määrittämisestä panemalla työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät altistumiseen kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille tekijöille työssä 27 päivänä marraskuuta 1980 annettu neuvoston direktiivi 80/1107/ETY täytäntöön (EYVL L 177, 5.7.1991, s. 22).

(5)  Komission direktiivi 2000/39/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, ensimmäisen työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelon laatimisesta työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä annetun neuvoston direktiivin 98/24/EY täytäntöönpanemiseksi (EYVL L 142, 16.6.2000, s. 47).

(6)  Komission direktiivi 2009/161/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, kolmannen työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelon laatimisesta neuvoston direktiivin 98/24/EY panemiseksi täytäntöön ja komission direktiivin 2000/39/EY muuttamisesta (EUVL L 338, 19.12.2009, s. 87).

(7)  Neuvoston päätös 2003/C-218/01, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean perustamisesta (EUVL C 218, 13.9.2003, s. 1).

(8)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

LIITE

EY-nro (1)

CAS-nro (2)

KEMIALLISEN TEKIJÄN NIMI

RAJA-ARVOT

Merkintä (3)

8 tuntia (4)

Lyhytaikainen (5)

mg/m3  (6)

ppm (7)

mg/m3  (6)

ppm (7)

—

—

Mangaani ja epäorgaaniset mangaaniyhdisteet

(mangaanina ilmaistuna)

0,2 (8)

0,05 (9)

—

—

—

—

200-240-8

55-63-0

Glyserolitrinitraatti

0,095

0,01

0,19

0,02

Iho

200-262-8

56-23-5

Hiilitetrakloridi; tetrakloorimetaani

6,4

1

32

5

Iho

200-521-5

61-82-5

Amitroli

0,2

—

—

—

—

200-580-7

64-19-7

Etikkahappo

25

10

50

20

—

200-821-6

74-90-8

Syaanivety

(syanidina ilmaistuna)

1

0,9

5

4,5

Iho

200-838-9

75-09-2

Metyleenikloridi; dikloorimetaani

353

100

706

200

Iho

200-864-0

75-35-4

Vinylideenikloridi; 1,1-dikloorietyleeni

8

2

20

5

—

201-083-8

78-10-4

Tetraetyyliortosilikaatti

44

5

—

—

—

201-177-9

79-10-7

Akryylihappo; prop-2-eenihappo

29

10

59 (10)

20 (10)

—

201-188-9

79-24-3

Nitroetaani

62

20

312

100

Iho

201-245-8

80-05-7

Bisfenoli A; 4,4′-isopropylideenidifenoli

2 (8)

—

—

—

—

202-981-2

101-84-8

Difenyylieetteri

7

1

14

2

—

203-234-3

104-76-7

2-etyyli-1-heksanoli

5,4

1

—

—

—

203-400-5

106-46-7

1,4-Diklooribentseeni; p-diklooribentseeni

12

2

60

10

Iho

203-453-4

107-02-8

Akroleiini; akryylialdehydi; prop-2-enaali

0,05

0,02

0,12

0,05

—

203-481-7

107-31-3

Metyyliformiaatti

125

50

250

100

Iho

203-788-6

110-65-6

But-2-yyni-1,4-dioli

0,5

—

—

—

—

204-825-9

127-18-4

Tetrakloorietyleeni

138

20

275

40

Iho

205-500-4

141-78-6

Etyyliasetaatti

734

200

1 468

400

—

205-599-4

143-33-9

Natriumsyanidi

(syanidina ilmaistuna)

1

—

5

—

Iho

205-792-3

151-50-8

Kaliumsyanidi

(syanidina ilmaistuna)

1

—

5

—

Iho

207-069-8

431-03-8

Diasetyyli; butaanidioni

0,07

0,02

0,36

0,1

—

211-128-3

630-08-0

Hiilimonoksidi

23

20

117

100

—

215-137-3

1305-62-0

Kalsiumdihydroksidi

1 (9)

—

4 (9)

—

—

215-138-9

1305-78-8

Kalsiumoksidi

1 (9)

—

4 (9)

—

—

231-195-2

7446-09-5

Rikkidioksidi

1,3

0,5

2,7

1

—

231-484-3

7580-67-8

Litiumhydridi

—

—

0,02 (8)

—

—

233-271-0

10102-43-9

Typpimonoksidi

2,5

2

—

—

—

233-272-6

10102-44-0

Typpidioksidi

0,96

0,5

1,91

1

—

262-967-7

61788-32-7

Terfenyyli, hydrogenoitu

19

2

48

5

—

(1)  

EY-nro: Euroopan yhteisön (EY) numero, numerotunnus aineille Euroopan unionissa.

(2)  

CAS-nro: Chemical Abstract Service -rekisterinumero.

(3)  Työperäisen altistumisen raja-arvoon liittyvä merkintä ”iho” tarkoittaa, että ainetta saattaa imeytyä huomattavassa määrin ihon kautta.

(4)  Mitattuna tai laskettuna kahdeksan tunnin vertailujaksolle (Time Weighted Average).

(5)  Lyhyen aikavälin raja-arvo. Raja-arvo, jota altistus ei saa ylittää ja joka koskee 15 minuutin ajanjaksoa, jollei toisin ilmoiteta.

(6)  

mg/m3 : milligrammoja kuutiometrissä ilmaa. Kaasu- tai höyryfaasissa oleville kemikaaleille raja-arvo ilmaistaan 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n paineessa.

(7)  

ppm: tilavuuden miljoonasosaa ilmassa (ml/m3).

(8)  Hengittyvä osuus.

(9)  Keuhkorakkuloihin päätyvä osuus.

(10)  Lyhyen aikavälin raja-arvo suhteessa 1 minuutin vertailujaksoon.

PÄÄTÖKSET

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/121

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/165,

annettu 27 päivänä tammikuuta 2017,

alueiden komitean yhden jäsenen ja kahdentoista varajäsenen, joita Ranskan tasavalta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Ranskan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Laurent BEAUVAIS'n toimikauden päätyttyä.

(3)

Yksitoista alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut Josette BOREL-LINCERTINin, Nathalie COLIN-OESTERLEn, Marie-Marguerite DUFAYn, Daniel DUGLERYn, Nicolas FLORIANin, Karine GLOANEC-MAURINin, Hervé HOCQUARDin, Jean-Louis JOSEPHin, Daniel PERCHERONin, Christophe ROSSIGNOLin ja Michel VAUZELLEn toimikausien päätyttyä.

(4)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka on vapautunut sen tehtävän päätyttyä, jonka perusteella Guillaume CROSia (Conseiller régional de Midi-Pyrénées) ehdotettiin.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään seuraavat henkilöt alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2020:

a)

jäseneksi:

—

Gérard LAHELLEC, Vice-président du Conseil régional de Bretagne,

b)

varajäseniksi:

—

Patrick AYACHE, Vice-président du Conseil régional de Bourgogne-Franche-Comté,

—

Frank CECCONI, Conseiller régional du Conseil régional d'Ile de France,

—

Yolaine COSTES, Vice-présidente du Conseil régional de La Réunion,

—

Guillaume CROS, Vice-président du Conseil régional d'Occitanie (tehtävän muutos),

—

Harold HUWART, Vice-président du Conseil régional du Centre-Val de Loire,

—

Valérie LETARD, Vice-présidente du Conseil régional des Hauts-de-France,

—

Marie-Luce PENCHARD, Vice-présidente du Conseil régional de Guadeloupe,

—

Jean-Jack QUEYRANNE, Conseiller régional du Conseil régional d'Auvergne-Rhône-Alpes,

—

Agnès RAMPAL, Conseillère régionale du Conseil régional de Provence-Alpes-Côte d'Azur,

—

Gilles SIMEONI, Président du Conseil exécutif de la Collectivité territoriale de Corse,

—

Sandra TORRES, Conseillère régionale du Conseil régional de Provence-Alpes-Côte d'Azur,

—

Patrice VOIR, Conseiller régional du Conseil régional d'Auvergne-Rhône-Alpes.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä tammikuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SCICLUNA

(1)  Neuvoston päätös (EU) 2015/116, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 20, 27.1.2015, s. 42).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/190, annettu 5 päivänä helmikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 31, 7.2.2015, s. 25).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2015/994, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 70).

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/123

KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2017/166,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2015,

valtiontuesta SA.38831 (2014/C) (ex 2014/N), jonka Portugali aikoo myöntää Volkswagen Autoeuropa, Lda:lle

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 8232)

(Ainoastaan portugalinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Portugali ilmoitti 30 päivänä kesäkuuta 2014 saapuneeksi kirjatulla sähköisellä ilmoituksella alueellisesta investointituesta, jonka se oli myöntänyt 30 päivänä huhtikuuta 2014 Volkswagen Autoeuropa, Lda:lle, jäljempänä ’Autoeuropa’ sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyisi tuen.

(2)

Komissio ilmoitti 2 päivänä lokakuuta 2014 päivätyllä kirjeellä Portugalille päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee kyseistä tukea.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(4)

Portugali esitti aloittamispäätöstä koskevat huomautuksensa 15 päivänä joulukuuta 2014 (2014/127950). Lisätietoja annettiin kirjeillä, jotka oli päivätty 27 päivänä helmikuuta 2015 (2015/019588), 12 päivänä kesäkuuta 2015 (2015/056315) ja 27 päivänä heinäkuuta 2015 (2015/073908). Komission yksiköiden, Portugalin viranomaisten ja tuensaajan välillä pidettiin kokous Autoeuropan tiloissa 19 päivänä toukokuuta 2015.

(5)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

2.   YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TOIMENPITEESTÄ/TUESTA

2.1   TUKITOIMENPITEEN TAVOITE

(6)

Myöntämällä investointitukea Palmelassa sijaitsevalle Autoeuropan tuotantolaitokselle Portugali pyrkii kehittämään Península de Setúbalin aluetta, jolle voidaan antaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista aluetukea. Suurille yrityksille myönnettävän aluetuen normaali enimmäismäärä oli kyseisellä alueella vuodesta 2007 kesäkuuhun 2014 voimassa olleen Portugalin aluetukikartan (3) mukaan 15 prosenttia.

2.2   TUENSAAJA

(7)

Tuensaaja on Autoeuropa, joka on Volkswagen-yhtymän, jäljempänä ’VW-yhtymä’, kokonaan omistama tytäryhtiö. VW-yhtymä on liittynyt useisiin valtiontukipäätöksiin, viimeksi Audi Hungaria Motor Ltd:lle myönnettyä aluetukea koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2014 annettuun komission päätökseen (4). Kyseisessä päätöksessä on kuvattu VW-yhtymää tarkemmin.

(8)

Autoeuropa on toiminut Setúbalin alueella kesäkuusta 1991 lähtien ja valmistanut useita VW-tuotemerkin henkilöautomalleja. Autoeuropa on suuri yritys. VW-yhtymää tai Autoeuropaa ei voida kumpaakaan pitää ilmoituksen antamishetkellä voimassa olleissa yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (5) tarkoitettuina vaikeuksissa olevina yrityksinä.

2.3   INVESTOINTIHANKE

(9)

Investointihankkeen tarkoituksena on ottaa käyttöön uusi tuotantotekniikka, ”Modularer Querbaukasten”, jäljempänä ’MQB’, joka korvaa perinteisen pohjalevyyn perustuvan tuotantoprosessin. Tuotantotekniikan uudistus tuo paljon joustavuutta ja synergiavaikutuksia henkilöautomallien tuotantoon. Tarkempi kuvaus kyseisestä tekniikasta on esitetty Volkswagen Sachsenille myönnettyä aluetukea koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2011 annetussa päätöksessä (6).

(10)

Palmelaan tehtävän investoinnin ansiosta Autoeuropa pystyy valmistamaan henkilöautoja, jotka kuuluvat POLK-luokituksen (7) mukaisesti määritetyillä henkilöautojen markkinoilla kolmeen eri markkinasegmenttiin: A0-segmenttiin, A-segmenttiin ja B-segmenttiin. Tällä hetkellä VW-yhtymä aikoo valmistaa uudella tuotantolinjalla A0-segmenttiin kuuluvaa katumaasturia (SUV) sekä […] (*1)-segmenttiin kuuluvaa henkilöautoa, jota ei ole vielä määritetty täysin ja jonka on määrä seurata Autoeuropan nykyistä […]-segmenttiin kuuluvaa mallia, jonka valmistus perustuu pohjalevyn käyttöön. VW-yhtymä ei ole sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että se aloittaa B-segmenttiin kuuluvien henkilöautojen tuotannon viiden vuoden kuluessa investoinnin toteutumisesta. Investoinnilla luotava kokonaiskapasiteetti on [140 000–160 000] autoa vuodessa, ja tämänhetkisten suunnitelmien perusteella tästä [80 000–100 000] autoa on A0-segmenttiin kuuluvia katumaastureita ja [50 000–60 000] autoa on […]-segmenttiin kuuluvaa mallia.

(11)

Investointi alkoi 26 päivänä kesäkuuta 2014, ja se on määrä saada valtaosin päätökseen joulukuuhun 2018 mennessä. Täyteen tuotantovauhtiin aiotaan yltää vuoden 2018 lopussa.

2.4   INVESTOINTIHANKKEEN KUSTANNUKSET

(12)

Portugalin ja VW-yhtymän välillä allekirjoitetun investointi- ja tukisopimuksen sekä 28 päivänä heinäkuuta 2014 päivätyn Portugalin kirjeen mukaisesti investointiin sisältyy tukikelpoisia menoja 672,9 miljoonaa euroa, jotka käytetään laitteisiin ja infrastruktuuriin (rakentamiseen) vuosina 2014–2019. Noin neljännes kyseisistä menoista käytetään tavarantoimittajien koneistukseen eli Autoeuropan rahoittamaan käyttöomaisuuteen, jota ei käytetä Autoeuropan Palmelan tuotantotiloissa vaan jonka Autoeuropa antaa tavarantoimittajiensa käytettäväksi niiden tuotantotiloissa VW-yhtymän tarvitsemien osien ja komponenttien tuotantoa varten. Vaikka kyseinen käyttöomaisuus on olennainen osa tavarantoimittajien tuottavaa pääomakantaa, se säilyy kuitenkin VW-yhtymän omistuksessa.

(13)

Menot koskevat yksinomaan uusia aineellisia hyödykkeitä. Jäljempänä olevassa investointisopimukseen perustuvassa taulukossa on jaoteltu suunnitellut tukikelpoiset menot tyypin ja vuoden mukaan.

Taulukko 1

Tukikelpoisten menojen jakautuminen (miljoonaa euroa) – Investointisopimus

 

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Yhteensä

Laitteet

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Tavarantoimittajien koneistus

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

YHTEENSÄ

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

672,9

(14)

Tämä kustannusjakauma perustuu investointisopimuksen tietoihin, ja se eroaa ilmoitukseen liitetyssä lisätietolomakkeessa esitetystä kustannusjakaumasta. Portugalin viranomaiset selvittivät lisätietolomakkeessa, että VW-yhtymä on pienentänyt investointisopimuksessa ilmoitettuja 672,95 miljoonan euron kokonaisinvestointikustannuksia 623,85 miljoonaan euroon. Lisätietolomakkeen mukainen jakauma on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa.

Taulukko 2

Tukikelpoisten menojen jakautuminen (miljoonaa euroa) – Lisätietolomake

 

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Yhteensä

Laitteet

(…)

.[…]

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Tavarantoimittajien koneistus

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

YHTEENSÄ

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

623,9

2.5   OIKEUSPERUSTA

(15)

Tuen myöntämisen kansallisena oikeusperustana ovat 17 päivänä elokuuta 2007 annettu laki (Decreto-Lei) nro 287/2007, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä maaliskuuta 2009 annetulla lailla nro 65/2009, jolla hyväksytään yritysinvestointien kansallinen kannustinkehys, sekä 15 päivänä marraskuuta 2007 annettu määräys (Portaria) nro 1464/2007, sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä lokakuuta 2010 annetulla määräyksellä nro 1103/2010, jolla perustetaan Sistema de Incentivos a Inovação -tukiohjelma ja säännellään sitä.

(16)

Portugali myönsi tuen sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyy sen. Tuki on Sistema de Incentivos a Inovação -tukiohjelman mukainen. Kyseistä tukiohjelmaa koskee ryhmäpoikkeus, josta on säädetty komission asetuksessa (EY) N:o 800/2008 (8), jäljempänä ’vuoden 2008 yleinen ryhmäpoikkeusasetus’. Ryhmäpoikkeusta sovelletaan kyseisen asetuksen 6 artiklassa säädetyn ilmoittamista koskevan kynnysarvon alle jääviin tukihakemuksiin.

2.6   TUKITOIMENPIDE

(17)

Tuki myönnettiin 30 päivänä huhtikuuta 2014 allekirjoitetulla tuki- ja investointisopimuksella sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyisi tuen. Investointihankkeen työt aloitettiin 26 päivänä kesäkuuta 2014 eli sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

(18)

Tuki myönnetään osittain takaisin maksettavana avustuksena. Investointisopimus koskee (nimellisarvoltaan) 52,49 miljoonan euron suuruista takaisin maksettavaa avustusta, joka on tarkoitettu 672,95 miljoonan euron suuruisiin investointimenoihin (tavarantoimittajien koneistus mukaan lukien). Tämä muutetaan osittain varsinaiseksi avustukseksi, jos Autoeuropa täyttää tietyt sopimuksessa sovitut toteutusehdot. Ilmoituksesta käy ilmi, että VW-yhtymän esittämässä uudemmassa kustannussuunnitelmassa odotetut investointimenot olivat hieman pienemmät (623,9 miljoonaa euroa). Kyseisen pienemmän määrän perusteella laskettuina ilmoitettu tuen määrä ja ilmoitettu tuen intensiteetti ovat vuoden 2014 hintoina 36,15 miljoonaa euroa ja 6,03 prosenttia. Portugali sitoutuu siihen, ettei ilmoitettua tukimäärää eikä ilmoitettua tuen intensiteettiä ylitetä, vaikka toteutuvat tukikelpoiset menot poikkeaisivat suunniteltujen tukikelpoisten menojen määrästä, joka on otettu huomioon ilmoituksessa ja tuen enimmäismäärän laskennassa.

(19)

Portugali vahvistaa, että Autoeuropa/Volkswagen kattaa vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista menoista omilla varoillaan täysin ilman julkista tukea.

(20)

Autoeuropa/Volkswagen sitoutuu säilyttämään investoinnin vähintään viiden vuoden ajan sen toteuttamisesta.

2.7   MENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT

(21)

Komissio ilmaisi aloittamispäätöksessä epäilevänsä, ettei toimenpide vastaa vuosille 2007–2013 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (9), jäljempänä ’vuosille 2007–2013 annetut aluetukisuuntaviivat’, tukikelpoisuutta, tuen enimmäismäärää ja enimmäisintensiteettiä koskevia määräyksiä ja ettei tuki tämän vuoksi sovellu sisämarkkinoille.

(22)

Komissio totesi epäilevänsä ilmoitettuihin tukikelpoisiin menoihin sisältyvien, tavarantoimittajien koneistuksesta aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuutta. Se ei siksi pystynyt vahvistamaan, ettei ilmoitettujen investointimenojen kokonaismäärän perusteella laskettu ilmoitettu tuen enimmäismäärä ylittänyt sallittua tuen enimmäismäärää.

(23)

Lisäksi komissio totesi Autoeuropan saaneen investointitukea toiselle samalla tuotantopaikalla toteutetulle investointihankkeelle. Toiseen investointihankkeeseen kuuluvat työt oli aloitettu alle kolme vuotta ennen nyt tarkasteltavaan investointihankkeeseen kuuluvien töiden aloittamista. Investointihankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja optimoida tuotantoprosesseja tekemällä investointeja kolmella toiminta-alalla: i) tietotekniikan alalla ottamalla käyttöön ohjelmia ja uusimpaan tekniikkaan perustuvia järjestelmiä, ii) moottoriajoneuvojen sisä- ja ulkopintojen maalauksen alalla automatisoimalla maalausmenetelmää ja iii) prässäysmuottien alalla, jolla valmistetaan muotteja osien prässäämistä varten. Aloittamispäätöksen antamisen aikaan Portugali ei ollut selventänyt, missä määrin kyseiset parannukset olisivat olennaisia ja edelleen käytössä, kun pohjalevyn käyttöön perustuva valmistus lopetettaisiin ja korvattaisiin MQB-valmistustekniikalla.

(24)

Komissio ei pystynyt muodostamaan Portugalin toimittamien tietojen perusteella lopullista näkemystä siitä, olisiko kyseiset kaksi investointihanketta katsottava vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 60 kohdassa tarkoitetuksi yhdeksi ainoaksi investointihankkeeksi. Se päättikin arvioida muodollisen tutkintamenettelyn aikana, oliko kyseisten kahden hankkeen taloudellinen jakaminen mahdotonta vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen alaviitteessä 55 (10) tarkoitetulla tavalla.

(25)

Lisäksi vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan mukaan komission on aloitettava muodollinen tutkintamenettely ja tehtävä perusteellinen arviointi tuen kannustavasta vaikutuksesta, oikeasuhteisuudesta ja sen myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista, jos tuensaajan markkinaosuus asianomaisilla tuotemarkkinoilla ja maantieteellisillä markkinoilla on yli 25 prosenttia ennen investointia tai sen jälkeen, jäljempänä myös ’68 kohdan a alakohdan mukainen testi’, tai jos investoinnilla luotu kapasiteetti on yli 5 prosenttia markkinoista, joilla taantuma on suhteellista tai absoluuttista, jäljempänä myös ’68 kohdan b alakohdan mukainen testi’. Jos perusteellinen arviointi on tarpeen, se on suoritettava perusteista alueellisen tuen suurien investointihankkeiden perusteelliseksi arvioimiseksi annetun komission tiedonannon (11) pohjalta.

(26)

Komissio ei määritellyt aloittamispäätöksessä merkityksellisiä tuotemarkkinoita täsmällisesti, vaan otti huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset markkinamääritelmät ja erityisesti kaikkein kapeimmat segmentit, joista tietoa on saatavilla (12). Koska Autoeuropa valmistaa POLK-luokituksen mukaisiin A0- ja […]-segmentteihin kuuluvia autoja ja pystyisi valmistamaan myös POLK-luokituksen mukaiseen B-segmenttiin kuuluvia autoja, komissio katsoi, että nämä yksittäiset segmentit ja katumaastureiden osalta myös Global Insightin (13) luokituksen mukainen SUV-B-segmentti sekä POLK-luokituksen mukainen yhdistetty segmentti (A0–B) olisi kaikki otettava huomioon tarkasteltavassa asiassa mahdollisina merkityksellisinä markkinoina.

(27)

Vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 70 kohdan perusteella aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan mukaisten testien suorittamiseksi markkinat olisi yleensä määriteltävä ETA:n tasolla. Komissio katsoi, että tarkasteltavaa tapausta arvioitaessa asianomaisten tuotteiden merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden on oltava vähintään ETA:n laajuiset. Portugalin viranomaiset ja Autoeuropa hyväksyivät sen, että komissio soveltaa tätä maantieteellisten markkinoiden määritelmää kyseisen ilmoituksen kohdalla.

(28)

Vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdan mukaisessa analyysissä tultiin alustavan tutkintamenettelyn aikana siihen tulokseen, että sovellettava 25 prosentin markkinaosuuden kynnysarvo ylittyi yksittäin tarkastelluilla A- ja B-segmenteillä sekä yhdistettyinä tarkastelluilla A0-, A- ja B-segmenteillä (POLK-luokitus) ETA:n alueella kaikkina tarkastelun kohteena olevina vuosina.

(29)

Koska 68 kohdan a alakohdan mukaisen testin tulos edellytti jo tuen perusteellista arviointia, komissio ei pitänyt 68 kohdan b alakohdan mukaisen testin suorittamista tarpeellisena.

3.   ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET

(30)

Asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet huomautuksia.

4.   PORTUGALIN HUOMAUTUKSET

4.1   TAVARANTOIMITTAJIEN KONEISTUS

(31)

Portugali pitää 136,3 miljoonan euron suuruisia investointeja tavarantoimittajien koneistukseen tukikelpoisina, sillä kyseiset koneet ovat osa ilmoitettua hanketta ja kuuluvat Autoeuropan käyttöomaisuuteen, sijaitsevat tavarantoimittajan tuotantolaitoksessa tukialueella Portugalissa ja säilytetään niissä vähintään viiden vuoden ajan hankkeen toteuttamisesta. Portugalin viranomaiset viittaavat päätöksen K(2002)1803 Ford España SA (14) johdanto-osan 36 ja 37 kappaleeseen, joissa komissio on todennut, että tavarantoimittajien koneistuksesta (laitekustannuksista) aiheutuvat menot voidaan katsoa tukikelpoisiksi, jos ne aiheutuvat tukialueilla.

(32)

Ennen investointisopimuksen allekirjoittamista huhtikuussa 2014 VW-yhtymä ja Autoeuropa laativat tavarantoimittajien koneistusta koskevan investointisuunnitelman, jossa otettiin huomioon kyseiset tukikelpoisuusperusteet ja varmistettiin, että 136,3 miljoonan euron suuruiseen määrään sisältyi ainoastaan edellä mainitut edellytykset täyttäviä tavarantoimittajien koneistuksesta aiheutuvia menoja. Portugalin viranomaiset ovat perustaneet mekanismin, jolla valvotaan edellä mainittujen edellytysten täyttymistä.

4.2   YKSI AINOA INVESTOINTIHANKE

(33)

Portugali allekirjoitti 8 päivänä lokakuuta 2013 Autoeuropan kanssa investointisopimuksen kolmesta eri hankkeesta, joista jokaisessa oli kyseessä alkuinvestointi olemassa olevan laitoksen laajentamiseksi. Portugali ei katso kyseisten hankkeiden muodostavan ilmoitetun investointihankkeen kanssa vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 60 kohdassa tarkoitettua yhtä ainoaa investointihanketta.

4.2.1   ALKUINVESTOINTI SISÄ- JA ULKOPINTOJEN MAALAUSROBOTTEIHIN (MAALAAMO)

(34)

Ensimmäisessä hankkeessa oli kyse sisä- ja ulkopintojen maalauksen automatisoinnista robottien avulla, millä parannettiin laatua (yhtenäinen ulkopinta, ohuempi maalikerros, ohiruiskutuksen väheneminen, lian väheneminen sisäosissa), tuottavuutta, työergonomiaa ja työturvallisuutta sekä vähennettiin materiaalien kulutusta ja maalihukkaa. Tästä aiheutuvat tukikelpoiset kustannukset olivat 20 miljoonaa euroa (15) ja tuen määrä oli 2,89 miljoonaa euroa bruttoavustusekvivalenttina (BAE).

(35)

Portugalin viranomaiset korostavat, ettei kyseinen investointi liity ilmoitettuun investointihankkeeseen siten, että niiden taloudellinen jakaminen olisi mahdotonta. Ilmoitetun investointihankkeen tarkoituksena on muuttaa perusteellisesti koko tuotantoprosessia ottamalla käyttöön MQB-tuotantotekniikka. MQB-tekniikan käyttöönotto edellyttää merkittäviä investointeja erityisesti kokoonpanolaitteisiin, mutta vain vähäisiä investointeja olemassa olevaan maalaamoon.

(36)

Maalaamo on ollut toiminnassa ennen MQB-tekniikkaan tehtyä investointia ja ilman sitä. MQB-tekniikkaan perustuvat uudet kokoonpanolaitteet pystyvät vastaavasti toimimaan ilman maalaamoinvestointeja, eli MQB-tekniikalla tapahtuva tuotanto on mahdollista ja toimivaa ilman edeltävää investointia maalaamon robotteihin. Vaikka molemmat laitteet ovat saman tuotantoprosessin osia, ne eivät siis liity investointeina toisiinsa siten, että niiden taloudellinen jakaminen olisi mahdotonta.

(37)

Niitä koskevat investointipäätökset on lisäksi tehty erikseen (maalaamon modernisoinnista päätettiin elokuussa 2011 ja MQB-tekniikkaan investoinnista toukokuussa 2014).

4.2.2   ALKUINVESTOINTI PRÄSSÄYSMUOTTEIHIN (TYÖKALUOSASTO)

(38)

Toinen hanke koski Autoeuropan työkaluosastoa, jossa tuotetaan muotteja ja prässityökaluja auton korissa tarvittavien metalliosien valmistusta varten. Osasto on erikoistunut konepeltien ja lokasuojien valmistuksessa tarvittaviin työkaluihin. Se toimittaa tuotteitaan VW-yhtymän tehtaille maailmanlaajuisesti, ei siis pelkästään Autoeuropalle. Se on osa Autoeuropaa mutta toimii itsenäisesti, tehtaan päätoiminnasta eli autonvalmistuksesta erillisenä.

(39)

Työkaluosastoon tehtävän alkuinvestoinnin tarkoituksena oli olemassa olevan laitoksen laajentaminen. Autoeuropa hankki uusia prässäysmuottien valmistuskoneita pystyäkseen parantamaan tuotannon laatua erityisesti tekniseltä kannalta. Kyseisillä koneilla voidaan valmistaa laadukkaampia työkaluja ja lisätä osaston tuotantomäärää. Tukikelpoisen investoinnin suuruus oli 12,7 miljoonaa euroa (diskontattuna 12,66 miljoonaa euroa) ja tuen määrä 1,84 miljoonaa euroa (BAE).

(40)

Portugalin viranomaisten näkemyksen mukaan työkaluosastoon tehty investointi ei liity ilmoitettuun investointihankkeeseen siten, että niiden taloudellinen jakaminen olisi mahdotonta. Työkaluosasto toimii erillisenä MQB-tekniikalla tapahtuvasta autonvalmistusprosessista, se sijaitsee samalla teollisuusalueella kuin autotehdas, muttei samalla tontilla, ja investointipäätökset on tehty erikseen (työkaluosaston modernisointia koskeva päätös tehtiin vuonna 2011 ja MQB-tekniikkaan investointia koskeva päätös toukokuussa 2014).

4.2.3   ALKUINVESTOINTI TIETOTEKNIIKKAAN

(41)

Kolmas hanke koski investointeja tietokoneisiin, jotka lisäsivät yhdessä uusien ohjelmasovellusten kanssa tietoturvaa ja vakauttivat autonvalmistuksen tuotantoprosessia. Autonvalmistus edellyttää moitteettomasti toimivia ja luotettavia tietojärjestelmiä, sillä jokaisen auton kokoonpano (moottorin tyyppi, vaihdelaatikko, väri jne.) syötetään tuotantoprosessiin yhtymän tietoverkon kautta. Tukikelpoisen investoinnin suuruus oli 5,5 miljoonaa euroa (diskontattuna 5,5 miljoonaa euroa) ja tuen määrä 0,79 miljoonaa euroa (BAE).

(42)

Portugalin viranomaisten mukaan kyseinen vuoden 2011 tietotekniikkainvestointi ei liity ilmoitettuun investointihankkeeseen siten, että niiden taloudellinen jakaminen olisi mahdotonta. Uusi MQB-tuotantotekniikka on mahdollinen ja toimiva ilman edeltävää tietoturvainvestointia, sillä kaikki MQB-tekniikalla tapahtuvaa tuotantoa tukevat ja ohjaavat sovellukset toimisivat samalla tavoin, vaikkei kyseistä investointia olisi tehty. Tietotekniikkaan tehty investointi on toteutettu ennen MQB-tekniikkaan tehtyä investointia ja ilman sitä.

(43)

Lisäksi investointipäätökset on tehty erikseen: tietotekniikkaan investointia koskeva päätös tehtiin vuonna 2011 ja MQB-tekniikkaan investointia koskeva päätös toukokuussa 2014.

4.3   TUKITOIMENPITEEN PERUSTEELLINEN ARVIOINTI

(44)

Portugali toimitti perusteelliseen arviointiin tarvittavat tiedot.

4.3.1   TUEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET

(45)

Portugali aikoo kehittää kyseistä aluetta. Investoinnista on määrä syntyä välittömästi 500 uutta työpaikkaa, ja pitkällä aikavälillä sillä varmistetaan 3 339 nykyisen työpaikan säilyminen.

(46)

Ilmoitettu hanke lisää merkittävästi tuensaajan työntekijöiden pätevyyttä ja taitoja ja sitä kautta heidän työllistyvyyttään VW-yhtymässä ja Portugalissa sekä näiden ulkopuolella. Sillä myös kasvatetaan alueellista taitopohjaa. Erityisiä koulutustoimia on suunniteltu. Tällaisella ammatillisella koulutuksella on myönteistä vaikutusta myös tietotaidon siirtymiseen lähinnä Península de Setúbalin alueella.

(47)

Investointihankkeella luodaan lisää liiketoimintamahdollisuuksia Autoeuropan tavarantoimittajille. Center of Automotive Research -tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan autoteollisuuden alalla syntyvän yhden uuden työpaikan seurauksena syntyy 2,5 uutta työpaikkaa tavarantoimittajina olevissa yrityksissä ja tavarantoimittajien työntekijöiden kulutuksen seurauksena syntyy lisäksi 2,2 uutta työpaikkaa muissa yrityksissä Portugalissa. Portugali odottaa näin ollen, että investoinnin seurauksena syntyy välillisesti 2 350 uutta työpaikkaa välittömästi syntyvien 500 uuden työpaikan lisäksi.

(48)

Portugalin viranomaiset korostavat vielä investointihankkeen myönteisten alueellisten vaikutusten laadullisia näkökohtia. Investointihanke edesauttaa Península de Setúbalin kehitystä houkuttelemalla teollisten tavarantoimittajien investointeja alueelle. Siihen liittyy teknologian siirtoa (osaamisen vaihtoa) ja yritysryppäiden muodostumista samalle teollisuudenalalle, minkä ansiosta yksittäiset tuotantolaitokset voivat erikoistua pidemmälle. Näin tuotanto tehostuu.

(49)

Tuensaaja on kutsuttu lisäksi osallistumaan yhdessä johtavien yliopistojen kanssa useisiin hankkeisiin, jotka liittyvät sekä tuotantotekniikan kehittämiseen että työergonomiaan.

4.3.2   TUEN TARKOITUKSENMUKAISUUS

(50)

Portugali huomauttaa komission myöntäneen jo asiassa Porsche Leipzig antamassaan päätöksessä (16), että valtiontuki on tarkoituksenmukainen väline edistää aluekehitystä alueilla, jotka ovat epäedullisessa asemassa verrattuna keskivertotilanteeseen jäsenvaltion muilla alueilla. Tämä pätee myös Península de Setúbalin alueella toteutettavaan ilmoitettuun investointitukeen.

(51)

Península de Setúbal on osa Lissabonin ja Vale do Tejon aluetta, joka käsittää myös Lissabonin alueen. Se on Portugalin kehittyneintä aluetta. Jos Península de Setúbalin aluetta tarkastellaan yksin, se voidaan kuitenkin luokitella A-tukialueeksi, sillä sen asukaskohtainen bruttokansantuote oli 45–47 prosenttia EU:n keskiarvosta vuosina 2006–2010 (kyseistä aikaväliä käytettiin määriteltäessä kansalliset aluetukikartat vuosille 2014–2020).

(52)

Península de Setúbalin asukaskohtainen bruttokansantuote on ollut kolmen viime vuoden ajan noin 75 prosenttia Portugalin keskiarvosta.

Taulukko 3

Asukaskohtainen BKT  (17) Portugalin keskiarvoon verrattuna (euroa)

Vuodet

Península de Setúbal

Portugalin keskiarvo

%

2013

12 302

16 372

75,1

2012

12 105

16 136

75,0

2011

12 656

16 686

75,8

(53)

Portugali katsoo tämän vuoksi, että ilmoitettu tuki on asianmukainen väline, jolla vahvistetaan Península de Setúbalin aluekehitystä.

4.3.3   KANNUSTAVA VAIKUTUS / VAIHTOEHTOINEN SKENAARIO

(54)

Portugali on toimittanut tietoja osoittaakseen, että tuki kuuluu perusteellista arviointia koskevassa tiedonannossa esitettyyn skenaarioon 2, koska tuensaajaa kannustetaan toteuttamaan investointi Setúbalin tuotantolaitoksessa [investointipaikan 1] (ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen alue) tuotantolaitoksen sijaan. Jos tukea ei olisi annettu, investointi olisi kohdistettu viimeksi mainittuun tuotantolaitokseen. Portugali on selostanut yksityiskohtaisesti etenkin monivaiheista päätöksentekoprosessia ja toimittanut vaihtoehtoisen skenaarion taloudelliset tiedot. Näitä molempia kuvataan jäljempänä.

VW-yhtymän päätöksentekoprosessi

(55)

VW-yhtymässä investointipäätökset valmistellaan monivaiheisessa päätöksentekoprosessissa, jossa päätöksentekijät analysoivat eri tuotantopaikkoja kilpailullisen vertailun avulla. Sen päävaiheet ovat seuraavat: 1) pitkän aikavälin myyntisuunnitelma (LAP) ja suunnittelukierrokset, 2) tuotekehitys, tuotantopäätös ja tuotantopaikan esivalinta sekä 3) investointia ja tuotantopaikkaa koskeva päätös.

(56)

Ilmoitettua investointihanketta koskevat päätökset tehtiin tätä yleistä prosessia noudattaen. Koska päätökset koskivat Volkswagen-tuotemerkin investointihanketta, ne tehtiin kuitenkin suoraan Volkswagen-tuotemerkin päättävissä elimissä. Yhtymän tasolla ei tehty muita päätöksiä, koska yhtymän päättävien elinten kokoonpano on suurelta osin sama kuin Volkswagen-tuotemerkin päättävien elinten.

(57)

VW-yhtymässä uudet tuotteet syntyvät niin kutsutussa tuotteen luomisprosessissa (PEP), joka alkaa tuotteen suunnittelusta ja päättyy tuotannon aloittamiseen (SOP). PEP-prosessissa on neljä päävaihetta, jotka on esitelty jäljempänä olevassa kaaviossa:

[…]

Image

1)   LAP ja suunnittelukierros nro 61

(58)

Prosessi lähtee liikkeelle pitkän aikavälin myyntisuunnitelman (LAP) laatimisesta. LAP:ssä analysoidaan markkinoiden kehityksestä, potentiaalisesta kysynnästä ja markkinoiden vaihtelusta tehtyjä ennusteita. LAP:ssä aikataulutetaan tuotekehitystä […] vuodeksi eteenpäin ja määritetään, mitä uutta tuotantokapasiteettia on rakennettava tai mitä muutoksia olemassa olevaan kapasiteettiin tarvitaan. LAP otetaan huomioon vuotuisilla suunnittelukierroksilla (PR), joista päättää yhtymän hallintoneuvosto. Suunnittelukierrokset sisältävät aikataulutettujen investointien rahoituskehyksen. LAP:n laadintavaiheen tuloksena syntyy ehdotus yhden tai useamman uuden tuotteen tuotannon käynnistämisestä, muttei vielä tuotekehityspäätöstä eikä investointia tai tuotantopaikkaa koskevaa päätöstä.

(59)

Ilmoitettua hanketta koskevalla vuonna 20[…] käydyllä suunnittelukierroksella nro 61 vahvistettiin [140 000–160 000] kappaletta vuodessa uusien tuotteiden realistiseksi myyntipotentiaaliksi katumaastureiden A0-segmentillä ja […]-segmentillä ([…]). Tuotannonsuunnittelussa todettiin tarve luoda tähän tarvittava tuotantokapasiteetti. Samalla A0-segmentin katumaastureiden ja […] määrien pitäisi yhdessä täyttää MQB-tekniikkaan liittyvän strategian toteuttamisedellytykset.

(60)

Vaiheen tuloksena syntyi MQB-tekniikkaa koskeva investointipaketti, joka käsitti [140 000–160 000] kappaletta A0-segmentin katumaastureita ja […] vuodessa Volkswagen-tuotemerkille. A0-segmentin katumaastureiden tuotannon suunniteltiin alkavan elokuussa 2016 ja […] tuotannon marraskuussa 2017.

2)   Tuotekehitys, tuotantopäätös ja tuotantopaikan esivalinta

(61)

Tässä vaiheessa VW-yhtymän useat keskusosastot ja asianomaiset tuotantopaikat valmistelevat yhdessä sekä tuotantopäätöstä että tuotantopaikan esivalintaa. Laskentaosastolla on keskeinen kokoava rooli tässä vaiheessa.

(62)

Tämä toinen vaihe alkaa tuotekehityksellä, joka käynnistetään tuensaajan sisäisten sääntöjen mukaan aina vähintään […] kuukautta ennen suunniteltua tuotannon aloittamispäivää, joka oli ilmoitetun hankkeen kohdalla elokuu 2012 (ensimmäinen SOP […]).

(63)

Tuotantopäätös eli päätös ryhtyä valmistamaan LAP:ssä ehdotettua tuotetta edellyttää, että tuotekehityksessä saavutetaan ennalta määritetty toteutettavuustavoite. Tuloja, joita uudesta tuotteesta odotetaan saatavan, verrataan tarvittaviin tuotantokustannuksiin (investointikustannukset mukaan lukien). Odotettujen tuotantokustannusten määrittämistä varten suunnitteluoletukseksi valitaan ensin tietty hypoteettinen investointipaikka (sijaintioletus). Sijaintioletuksen perusteella määritetään hankkeen alustava kustannusrakenne ja -kehys. Tämä ei merkitse tietyn tuotantopaikan valitsemista ennalta, vaan sen avulla kartoitetaan tarvittava perustaso odotettujen tuotantokustannusten arvioimiseksi.

(64)

Jos kyseessä on meneillään olevan tuotannon seuraajatuote, sijaintioletukseksi valitaan yleensä tuotannossa olevan tuotteen senhetkinen tuotantopaikka. Jos tuote on kokonaan uusi (eikä sillä ole edeltäjää), sijaintioletuksen valinta perustuu yleensä tulosindikaattoreihin eli ensimmäiseksi hypoteettiseksi investointipaikaksi valitaan parhaan tuloksen tehnyt tuotantopaikka. Käytännössä huomioon otetaan myös muita kriteerejä, kuten vapaana oleva tuotantokapasiteetti ja sopivat rakenteet.

(65)

Ilmoitetun hankkeen tapauksessa ei harkittu investointia uuteen kohteeseen, sillä markkinoiden […] hintasegmenttiin kuuluvista [140 000–160 000] autosta koostuva investointipaketti on liian pieni, jotta investointi uuteen kohteeseen olisi kannattava. Ellei tuotantopaikkaa koskeva arvio liity täysin uuteen investointiin, sopivien investointipaikkojen määrittämisessä käytetään kahta pääkriteeriä: voidaanko olemassa olevan tuotantolaitoksen kapasiteettia edelleen lisätä ja soveltuvatko kyseisen tuotantopaikan tilat ja laitteet suunnitellulle hankkeelle, eli soveltuvatko esimerkiksi maalaamon tilat myös suunnitellulle uudelle investoinnille.

(66)

Näiden kriteerien perusteella yksilöitiin neljä mahdollista investointipaikkaa ([ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 1], Setúbal, [ETA-alueen ulkopuolella sijaitseva investointipaikka 2] ja [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 3]). Portugali toimitti näistä heinäkuulta 2012 olevat yritystiedot, joista kävivät ilmi Volkswagen-tuotemerkin laskentaosaston ([konsernilaskenta]) laatimat alustavat vertailulaskelmat autokohtaisista tuotantokustannuksista. Näihin laskelmiin sisältyivät suunnitellut myyntimäärät katumaastureiden A0-segmentillä ja […]-segmentillä, ja ne käsittivät lisäksi [ennalta määritetyn mallin] suunnitellut myyntimäärät. Viimeksi mainitun tuotantopaikaksi oli poikkeuksellisesti valittu ennalta [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 1]. Katumaastureiden A0-segmentin, […]-segmentin ja [ennalta määritetyn mallin] suunniteltujen tuotantomäärien sijoittamisessa neljään investointipaikkaan harkittiin kolmea eri vaihtoehtoa. [Konsernilaskenta] teki kunkin vaihtoehdon osalta alustavat laskelmat tuotanto- ja investointikustannuksista.

(67)

Myöhemmässä vaiheessa suunnitteluprosessia mahdollisten investointipaikkojen joukosta pudotettiin pois [ETA-alueen ulkopuolinen investointipaikka 2] liian suurten logistiikkakustannusten vuoksi ja [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 3] liian suurten henkilöstökustannusten vuoksi. Koska aiemmin oli tehty päätökset [ennalta määritetyn mallin] tuotannon sijoittamisesta [ETA-alueella sijaitsevaan tukialueen ulkopuoliseen investointipaikkaan 1] ja [ETA-alueen ulkopuoliseen investointipaikkaan 2] sekä […] ja […] valmistamisesta [ETA-alueella sijaitsevassa tukialueen ulkopuolisessa investointipaikassa 3], vuonna 2014 (kun [konsernilaskenta] teki tarkemmat vertailulaskelmat) ei [ETA-alueen ulkopuolisessa investointipaikassa 2] eikä [ETA-alueella sijaitsevassa tukialueen ulkopuolisessa investointipaikassa 3] ollut joka tapauksessa enää kapasiteettia jäljellä. Siksi A0-segmentin katumaastureiden ja […] yhdistetyt tuotantomäärät arvioitiin ainoastaan Setúbalin ja [ETA-alueella sijaitsevan tukialueen ulkopuolisen investointipaikan 1] osalta.

(68)

Edellä esitetyn perusteella [konsernilaskenta] valmisteli tuotantopäätöksen valitsemalla Setúbalin sijaintioletukseksi. Portugali toimitti 10 päivänä maaliskuuta 2014 näyttöä siitä, että Volkswagen-tuotemerkin tuotekomitea (Volkswagen Ausschuss Produkte, VAP) teki tuotantopäätöksen ja vahvisti Setúbalin sijaintioletukseksi. Portugalin toimittaman näytön perusteella enintään 36 miljoonan euron mahdollinen valtiontuki oli otettu huomioon jo tässä vaiheessa.

3)   Investointia ja investointipaikkaa koskeva päätös

(69)

Kun tuotantopäätös on tehty, seuraavaksi hankkeelle valitaan sopivin investointipaikka. Laskentaosasto lähtee tavallisesti liikkeelle kaikista Volkswagenin tuotantopaikoista ja karsii listaa jättämällä siihen vain ne paikat, jotka vaikuttavat investoinnin kannalta sopivilta. PEP-prosessin tuloksena investointi- ja tuotantoskenaarioita täsmennetään kunkin realistisen paikan osalta, ja niistä esitetään yhteenveto päätösasiakirjassa. Volkswagen-tuotemerkin investointikomitean (Volkswagen Ausschuss Investitionen, VAI) on päätettävä tiettyä investointipaikkaa ja investointia koskevan suosituksen perusteella, toteutetaanko hanke.

(70)

Kuten edellä on selitetty, realististen tuotantopaikkojen listaa oli karsittu niin, että tässä vaiheessa se sisälsi [ETA-alueella sijaitsevan tukialueen ulkopuolisen investointipaikan 1] ja Setúbalin. Kummankin osalta laskettiin tuotantopaikkakohtaiset tuotantokustannukset ja niitä verrattiin keskenään. Tuotantopaikkakohtaiset kustannukset muodostuvat tarvittavista investointikustannuksista ja viitejakson aikana odotettavissa olevista tuotantokustannuksista. Portugali toimitti [konsernilaskennan] ja […] (yhtymän valtiontukiyksikön) laatimia autenttisia ja ajantasaisia, 9 päivänä toukokuuta 2014 päivättyjä yrityksen asiakirjoja todisteeksi vertailuanalyysistä, jossa mahdollisina investointipaikkoina olivat vastakkain [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 1] ja Setúbal. Portugali selitti, että vaikka [ETA-alueella sijaitsevan tukialueen ulkopuolisen investointipaikan 1] tuotantolaitoksen suorituskykyä koskevat tulokset olivat hieman paremmat, Setúbalin tuotantolaitos sai pisteitä mahdollisuudesta hyötyä alueellisesta investointituesta. Vertailuanalyysin (18) perusteella [konsernilaskenta] toimitti VAI:lle päätössuosituksen, jossa Setúbalia esitettiin investointipaikaksi.

(71)

VAI vahvisti Setúbalin valinnan 28 päivänä toukokuuta 2014 ja 26 päivänä kesäkuuta 2014 tekemillään investointia ja investointipaikkaa koskevilla päätöksillä (19). Portugali toimitti jäljennökset niiden kokousten pöytäkirjoista, joissa kyseiset päätökset oli tehty. Molemmissa päätöksissä otettiin huomioon vertailulaskelmat sekä nimellisarvoltaan 37,96 miljoonan euron (diskontatulta arvoltaan 33,4 miljoonan euron) suuruinen aluetuki (20), ja niissä hyväksyttiin MQB-tekniikkaa koskeva investointihanke, jossa investoinnin kokonaismäärä oli 624 miljoonaa euroa. Lisäksi ensimmäisessä päätöksessä myönnettiin ensimmäinen määräraha tilan raivaamiseksi tuotantolaitoksesta ensimmäisiä investointeja varten. Toisessa päätöksessä hyväksyttiin valtaosa investointimenoista.

4.3.4   TUEN OIKEASUHTEISUUS

(72)

Portugali toteaa, että kannustavan vaikutuksen osoittamiseen käytettyjä laskelmia voidaan käyttää myös tuen oikeasuhteisuuden arvioinnin perustana.

(73)

Lopullisista laskelmista, joilla Portugali pyrki osoittamaan kannustavan vaikutuksen, käy ilmi, että Setúbalin taloudellinen nettohaitta verrattuna [ETA-alueella sijaitsevaan tukialueen ulkopuoliseen investointipaikkaan 1] oli 48 miljoonaa euroa. Tuenkin kanssa Setúbal tuli 14,6 miljoonaa euroa (diskontattu arvo) kalliimmaksi kuin [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 1] (taloudellisesta haitasta vähennetään vertailuanalyysissä huomioon otettu tuki, eli 48 miljoonaa euroa – 33,4 miljoonaa euroa).

(74)

Portugali väittää näin ollen, että koska tuki ei korvaa täysin Setúbaliin liittyvää haittaa investointipaikkana, tuki ei johda liiallisiin korvauksiin. Tuki on sen vuoksi oikeasuhteista.

(75)

Portugali tuo esille, että VAI otti investointipaikkaa koskevassa päätöksessään huomioon taloudellisten näkökohtien lisäksi myös laadullisia perusteita, joita ei voida esittää määrällisesti, kuten yhteiskuntavastuuseen liittyvät syyt tai mahdollisuus välttää tuotannon siirtäminen muille tuotantopaikoille tuotannon huippukausina.

4.3.5   TUEN KIELTEISET VAIKUTUKSET KILPAILUUN JA KAUPPAAN

(76)

Portugali korostaa, että aluetuella korvataan ainoastaan Setúbalissa sijaitsevan investointipaikan nettohaitta. Tuki on oikeasuhteista eikä vaikuta kilpailuun, sillä investointihanke ja sen kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat vaikutukset olisivat toteutuneet joka tapauksessa. Investointihanketta ei olisi sijoitettu toiselle tukialueelle, jolla tuen enimmäisintensiteetti on korkeampi tai sama, sillä uuteen kohteeseen investoiminen ei olisi ollut kannattavaa ja ainoa mahdollinen vaihtoehto sijaitsi tukialueen ulkopuolella. Tuella ei siksi ole koheesion vastaista vaikutusta, joka olisi vastoin aluetuen perusteita.

5.   TUEN ARVIOINTI

5.1   TUEN OLEMASSAOLO

(77)

Portugalin viranomaiset myöntävät tuen takaisin maksettavan avustuksen muodossa, ja tuki rahoitetaan valtion yleisestä talousarviosta. Tuen myöntää siis jäsenvaltio, ja se myönnetään valtion varoista SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(78)

Koska tuki myönnetään vain yhdelle yritykselle, Autoeuropalle, se on luonteeltaan valikoivaa.

(79)

Tukea myönnetään jäsenvaltioiden välisen vilkkaan kaupankäynnin kohteena olevan autoteollisuuden alan investoinnille. Tuella korvataan osittain välituotteiden tuonti muista jäsenvaltioista. Sen vuoksi tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(80)

Portugalin viranomaiset suosivat Autoeuropaa ja sen tuotantoa, mikä vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.

(81)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että ilmoitettu tukitoimenpide on Autoeuropalle myönnettyä, SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

5.2   TUKITOIMENPITEEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

(82)

Portugalin viranomaiset myönsivät tuen sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyy sen, ja ilmoittivat tukitoimenpiteestä ennen sen toteuttamista. Näin ollen ne noudattivat SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan, sillä vuoden 2008 yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa edellytetään tietyn määrän ylittävästä yksittäisestä tuesta ilmoittamista. Investointihanke on tosiasiassa vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 68 kohdassa ja vuoden 2008 yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitettu erikseen ilmoitettava investointihanke, sillä suunniteltu tuen määrä, nykyarvoltaan 36,15 miljoonaa euroa, ylittää erikseen ilmoittamista koskevan 11,25 miljoonan euron kynnysarvon. Tätä kynnysarvoa sovellettiin kyseiseen alueeseen vuodesta 2007 kesäkuuhun 2014 voimassa olleen aluetukikartan mukaisesti.

5.3   ARVIOINNIN OIKEUSPERUSTA

(83)

Tuen tarkoituksena on edistää aluekehitystä. Koska tuki- ja investointisopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 2014 ja siinä edellytettiin komission hyväksyntää, komissio katsoo vuosille 2014–2020 annettujen aluetukisuuntaviivojen 188 kohdan perusteella, että tuki myönnettiin ennen heinäkuuta 2014. Tämän vuoksi sitä on arvioitava vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen ja erityisesti sen 68 kohtaan sisältyvien, suurille investointihankkeille myönnettävää aluetukea koskevien määräysten pohjalta.

5.4   SISÄMARKKINOILLE SOVELTUVUUTTA KOSKEVAN ARVIOINNIN RAKENNE

(84)

Komission on tehtävä arviointinsa kolmessa vaiheessa:

—

ensiksi sen on vahvistettava, että toimenpide on aluetukisuuntaviivojen yleisten määräysten mukainen;

—

toiseksi sen on tutkittava, onko täysin poissuljettua, ettei perusteellinen arviointi ole tarpeen vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdan mukaisen markkinaosuustestin ja 68 kohdan b alakohdan mukaisen kapasiteetin lisäystä / markkinatuloksia koskevan testin perusteella;

—

kolmanneksi sen on mahdollisesti tehtävä perusteellinen arviointi sen mukaan, mihin tulokseen toisessa vaiheessa suoritetussa arvioinnissa on tultu.

5.5   TOIMENPITEEN YHDENMUKAISUUS ALUETUKISUUNTAVIIVOJEN MUKAISTEN YLEISTEN SOVELTUVUUSKRITEERIEN KANSSA

(85)

Komissio totesi jo aloittamispäätöksessä, että tuki täyttää vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen mukaiset yleiset soveltuvuuskriteerit osittain. Muodollisessa tutkintamenettelyssä ei tullut ilmi seikkoja, jotka kyseenalaistaisivat tämän arvion. Komissio toteaa erityisesti seuraavaa:

—

Tuki myönnetään Palmelassa toteutettavalle hankkeelle. Palmela on aluetukikelpoinen alue vuodesta 2007 kesäkuuhun 2014 voimassa olleen Portugalin aluetukikartan mukaisesti.

—

Mikään ei viittaa siihen, että VW-yhtymää yleisesti ja Autoeuropaa erityisesti voitaisiin pitää ilmoituksen antamishetkellä voimassa olleissa yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä. Sen vuoksi tuensaaja on aluetukikelpoinen vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 9 kohdan mukaisesti.

—

Hanke käsittää vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 34 kohdassa tarkoitetun alkuinvestoinnin. Alkuinvestointi on määritelty vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 34 kohdassa siten, että sillä tarkoitetaan investointia aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, joka liittyy i) uuden laitoksen perustamiseen, ii) olemassa olevan laitoksen laajentamiseen, iii) laitoksen tuotannon monipuolistamiseen uusiin, täydentäviin tuotteisiin tai iv) olemassa olevan laitoksen tuotantoprosessin perusteelliseen muuttamiseen. Uuden tuotantotekniikan käyttöönottoa voidaan pitää olemassa olevan laitoksen tuotantoprosessin perusteellisena muuttamisena. Lisäksi se auttaa monipuolistamaan laitoksen tuotantoa.

—

Vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 40 kohdan mukaisesti Autoeuropa on velvollinen säilyttämään investoinnin alueella vähintään viiden vuoden ajan hankkeen toteuttamisesta.

—

Tuensaajan on rahoitettava vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 39 kohdan mukaisesti vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ilman julkista tukea.

—

Vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 38 kohtaan sisältyviä kannustavaa vaikutusta koskevia muodollisia vaatimuksia on noudatettu (21).

—

Hankkeen tukikelpoiset menot rajoittuvat uuteen aineelliseen omaisuuteen (vain laitteistot ja rakennukset), joten ne ovat vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 50 ja 54 kohdan määräysten mukaisia.

(86)

Komissio epäili kuitenkin aloittamispäätöksessä tavarantoimittajien koneistukseen tehtävästä investoinnista aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuutta. Tämän vuoksi ja koska komissio ei pystynyt muodostamaan lopullista kantaansa siihen, muodostivatko ilmoitettu hanke ja samalla tuotantopaikalla toteutettu aiempi investointihanke vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 60 kohdassa tarkoitetun yhden ainoan investointihankkeen, komissio ei pystynyt ratkaisemaan, ylittikö ilmoitetun tuen intensiteetti sallitun enimmäismäärän. Näin ollen se epäili myös, noudatetaanko sovellettavaa aluetuen enimmäismäärää.

5.5.1   TAVARANTOIMITTAJIEN KONEISTUSTA KOSKEVA PÄÄTELMÄ

(87)

Komissio selvensi asiassa C-34/2001, ettei tavarantoimittajien koneistuksesta aiheutuvia kustannuksia (laitekustannuksia) voida pitää tukikelpoisina, elleivät ne aiheudu kyseisen jäsenvaltion tukialueilla (22). Komissio toteaa (katso johdanto-osan 32 ja 32 kappale), että kaikki tavarantoimittajien koneistukseen tehdyt investoinnit, joiden määrä on 136,3 miljoonaa euroa, täyttävät aluetukisuuntaviivojen yleiset soveltuvuuskriteerit, sillä ne täyttävät esimerkiksi seuraavat edellytykset: koneet ovat osa ilmoitettua hanketta ja kuuluvat Autoeuropan käyttöomaisuuteen, ne sijaitsevat tavarantoimittajan tuotantolaitoksessa tukialueella Portugalissa ja ne säilytetään tukialueella Portugalissa vähintään viiden vuoden ajan hankkeen toteuttamisesta. Lisäksi niillä Portugalin tukialueilla, joilla tavarantoimittajien koneistus toteutetaan, tuen enimmäisintensiteetti on sama tai korkeampi kuin Palmelan alueella. Sen varmistamiseksi, ettei tavarantoimittajien koneistukseen myönnetä tukea, joka ei täytä edellä mainittuja edellytyksiä, on otettu käyttöön valvontamekanismeja.

(88)

Asiassa C-34/2001 noudattamansa aiemman käytännön mukaisesti komissio katsoo näin ollen, että Portugalin tukialueilla aiheutuvia 136,3 miljoonan euron suuruisia, tavarantoimittajien koneistuksen kustannuksia voidaan pitää tukikelpoisina kustannuksina vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 4.1 ja 4.2 jakson mukaisesti.

5.5.2   YHTÄ AINOAA INVESTOINTIHANKETTA KOSKEVA PÄÄTELMÄ

(89)

Komissio arvioi, oliko Autoeuropan kolmea aiempaa samalla tuotantopaikalla toteutettua investointia syytä pitää luonteeltaan yhtenä ainoana investointina.

5.5.2.1   Alkuinvestointi sisä- ja ulkopintojen maalausrobotteihin (maalaamo)

(90)

Hankkeessa oli kyse uusien maalausrobottien hankkimisesta maalaamoon, mikä on johtanut paitsi laadun, myös työergonomian, työturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja tuottavuuden parantumiseen sekä resurssien säästöön. Komission näkemyksen mukaan kyseiset investoinnit olivat tuolloin välttämättömiä maalaamon työolojen parantamiseksi, eikä niitä siksi toteutettu ilmoitetun hankkeen valmistelemiseksi.

(91)

Komissio katsoo, että maalaamossa sisä- ja ulkopintojen maalauksen automatisoimiseksi tehdyn investoinnin ja ilmoitetun investointihankkeen välillä on teknisiä ja toiminnollisia eroja ja investointipäätökset on tehty erikseen. Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei maalaamoon tehty alkuinvestointi liity ilmoitettuun investointihankkeeseen siten, että niiden taloudellinen jakaminen olisi mahdotonta. Kyseiset kaksi investointia eivät siis muodosta vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 60 kohdassa tarkoitettua yhtä ainoaa investointihanketta.

5.5.2.2   Alkuinvestointi prässäysmuotteihin (työkaluosasto)

(92)

Autoeuropan työkaluosasto tuottaa muotteja ja prässityökaluja auton korissa tarvittavien metalliosien valmistusta varten. Osasto on erikoistunut konepeltien ja lokasuojien valmistuksessa tarvittaviin työkaluihin. Se toimittaa tuotteitaan VW-yhtymän tehtaille maailmanlaajuisesti, ei siis pelkästään Autoeuropalle. Se on osa Autoeuropaa mutta toimii itsenäisesti ja erillisenä tehtaan päätoiminnasta, autonvalmistuksesta.

(93)

Hankkeessa oli kyse uusien koneiden hankkimisesta prässäysmuottien valmistamista varten, jotta valmistettavista työkaluista saataisiin laadukkaampia ja työkaluosaston tuotantomäärää lisättyä. Osasto valmistaa muotteja ja prässityökaluja koko VW-yhtymälle. Se ei sijaitse samalla tontilla, jolla ilmoitettu investointi toteutetaan, ja se toimii autotehtaasta erillisenä. Lisäksi työkaluosaston modernisointia ja ilmoitettua hanketta koskevat investointipäätökset on tehty erikseen. Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei työkaluosastoon tehty alkuinvestointi liity ilmoitettuun investointihankkeeseen siten, että niiden taloudellinen jakaminen olisi mahdotonta. Kyseiset kaksi investointia eivät siis muodosta vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 60 kohdassa tarkoitettua yhtä ainoaa investointihanketta.

5.5.2.3   Alkuinvestointi tietotekniikkaan

(94)

Hankkeessa oli kyse uuden tietoteknisen laitteiston ja uusien ohjelmien hankkimisesta tietoturvan vakauden takaamiseksi. Tarkoituksena oli lisätä autotuotannon vakautta ja tuottavuutta. Tietotekniikkainvestointi ei liity ilmoitettuun hankkeeseen strategisesti eikä teknisesti siten, että niiden taloudellinen jakaminen olisi mahdotonta. Lisäksi tietotekniikkainvestointia ja ilmoitettua hanketta koskevat investointipäätökset on tehty erikseen. Tämän vuoksi komissio katsoo, että kyseiset kaksi investointihanketta eivät muodosta vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 60 kohdassa tarkoitettua yhtä ainoaa investointihanketta.

5.5.3   YLEISIÄ SOVELTUVUUSKRITEEREJÄ KOSKEVA KOKONAISPÄÄTELMÄ

(95)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että 136,3 miljoonan euron suuruisia tavarantoimittajien koneistuksesta aiheutuvia kustannuksia voidaan pitää tukikelpoisina menoina ilmoitetussa hankkeessa, eikä aiempia investointeja tarvitse ottaa huomioon. Tuen sallitun enimmäisintensiteetin laskemisessa huomioon otettava tukikelpoisten menojen suuruus on 623,9 miljoonaa euroa (diskontatulta arvoltaan 599,6 miljoonaa euroa), kuten tämän päätöksen taulukossa 2 on esitetty. Kun sovelletaan vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 67 kohdan mukaista alentamismekanismia, hankkeessa aiheutuvien tukikelpoisten menojen perusteella tuen sallituksi enimmäisintensiteetiksi saadaan 6,13 prosenttia (BAE).

(96)

Koska ehdotetun tuen intensiteetti (nykyarvoltaan 36,15 miljoonaa euroa, 6,03 prosentin tuki-intensiteetti) ei ylitä sallittua tuen enimmäisintensiteettiä eikä ilmoitettuun tukeen voida yhdistää muuta alueellista investointitukea, hankkeen ehdotettu tuen intensiteetti on vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen mukainen.

(97)

Edellä esitetyn perusteella ja koska mitään sellaisia tietoja ei toimitettu, jotka vaikuttaisivat komission aloittamispäätöksessä tekemään päätelmään johdanto-osan 85 kappaleessa mainittujen yleisten soveltuvuuskriteerien noudattamisesta, komissio katsoo, että vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen yleiset soveltuvuuskriteerit täyttyvät.

5.6   VUOSILLE 2007–2013 ANNETTUJEN ALUETUKISUUNTAVIIVOJEN 68 KOHDAN MÄÄRÄYSTEN MUKAISTEN TESTIEN SOVELTAMINEN

(98)

Komission on suoritettava muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä perusteellinen arviointi, ellei se pysty toteamaan kyseisessä menettelyssä täysin varmasti, että perusteellista arviointia koskevat, 68 kohdan a ja b alakohdan mukaisten testien kynnysarvot eivät ylity (23). Näiden testien tekemiseksi komission on määriteltävä ensin merkitykselliset tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat.

(99)

Komissio katsoi aloittamispäätöksen johdanto-osan 45 kappaleessa, että vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 68 kohtaa sovellettaessa investointihankkeeseen liittyvät tuotteet ovat POLK-luokituksen mukaisille markkinasegmenteille A0, A ja B kuuluvia henkilöautoja.

(100)

Komissio ei määritellyt merkityksellisiä tuotemarkkinoita täsmällisesti, vaan otti huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset markkinamääritelmät ja erityisesti kaikkein kapeimmat segmentit, joista tietoa on saatavilla.

(101)

Autoteollisuuden alan yksittäisiin segmentteihin perustuvan mahdollisimman kapean markkinoiden määritelmän käyttöä on perusteltu kattavasti vastaavissa päätöksissä, myös lopullisissa päätöksissä (24).

(102)

Kyseinen käytäntö perustuu siihen näkemykseen, että kilpailijat kaikilla markkinasegmenteillä, myös kapeimmilla mahdollisilla segmenteillä, ansaitsevat suojaa määräävässä markkina-asemassa olevilta toimijoilta.

(103)

Se perustuu myös kilpailua koskeviin taloudellisiin näkökohtiin. Kyseinen lähestymistapa perustuu teoriaan, jonka mukaan kaksi tuotetta ovat kysyntäpuolella korvattavissa toisillaan, jos kuluttajat pitävät tuotteita toisensa korvaavina tuotteina niiden ominaisuuksien, hinnan tai käyttötarkoituksen perusteella. Komissio noudattaa täsmälleen samaa logiikkaa tarkastellessaan markkinaosuuksia kapeimmilla mahdollisilla automarkkinoiden segmenteillä, joista tietoa on saatavilla. Komissio katsoo, että hinnan, ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen korvattavuus on suurimmillaan samaan segmenttiin kuuluvien tuotteiden välillä. Tässä mielessä kapeimman mahdollisen markkinasegmentin soveltaminen yhtenä mahdollisena markkinana vastaa horisontaalisten sulautumien arviointia koskevien suuntaviivojen 28 kohdassa esitettyä näkemystä, jonka mukaan ”tuotteet voivat olla merkityksellisillä markkinoilla erilaistettuja siten, että tietyt tuotteet korvaavat toisensa paremmin kuin toiset. Mitä parempi sulautuvien yritysten tuotteiden korvattavuus on, sitä todennäköisemmin sulautuvat yritykset korottavat merkittävästi hintoja. […] On todennäköisempää, että sulautuvien yritysten kannustin hinnankorotuksiin on rajoitettu silloin, kun kilpailevat yritykset valmistavat tuotteita, jotka korvaavat hyvin sulautuvien yritysten tuotteet, kuin verrattuna tilanteeseen, jolloin kilpailevien yritysten tuotteet eivät korvaa sulautuvien yritysten tuotteita yhtä hyvin.”

(104)

Tämän vuoksi myös tavalliset autot jaetaan perinteisesti segmentteihin, ja siksi autoteollisuus suuntaa mallinsa erilaisille tunnetuille segmenteille. Juuri tästä syystä komissio on tavannut määritellä merkitykselliset markkinat autoteollisuuden yhteydessä myös yksittäisten segmenttien tasolla. Siksi jäsenvaltiot ovat esittäneet merkityksellisiin markkinoihin liittyviä, yksittäisiä segmenttejä koskevia perusteluja niin nyt tarkasteltavassa tapauksessa kuin aiemmissakin tapauksissa.

(105)

Koska Autoeuropa tulee valmistamaan POLK-luokituksen mukaiseen A0- ja […]-segmentteihin kuuluvia autoja ja pystyisi valmistamaan myös POLK-luokituksen mukaiseen B-segmenttiin kuuluvia autoja, komissio katsoi, että nämä yksittäiset segmentit ja katumaastureiden osalta myös Global Insightin luokituksen mukainen SUV-B-segmentti sekä POLK-luokituksen mukainen yhdistetty segmentti (A0–B) olisi kaikki otettava huomioon kyseisessä asiassa mahdollisina merkityksellisinä markkinoina.

(106)

Komission mukaan asianomaisten tuotteiden merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden on oltava vähintään ETA:n laajuiset. Portugalin viranomaiset ja Autoeuropa hyväksyivät sen, että komissio soveltaa tätä maantieteellisten markkinoiden määritelmää kyseisen ilmoituksen kohdalla (25).

(107)

Edellä esitetyn perusteella ja koska komissio ei saanut muodollisen tutkintamenettelyn aikana mitään sellaista lisätietoa, jonka perusteella sen olisi ollut syytä muuttaa aloittamispäätöksen päätelmäänsä, komissio pitäytyy tuotemarkkinoiden ja merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmää koskevassa arvioinnissaan.

5.6.1   MARKKINAOSUUSTESTIÄ (VUOSILLE 2007–2013 ANNETTUJEN ALUETUKISUUNTAVIIVOJEN 68 KOHDAN A ALAKOHTA) KOSKEVA PÄÄTELMÄ

(108)

Komissio on suorittanut vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdan mukaisen testin kaikilla mahdollisilla tuotemarkkinoilla ja maantieteellisillä markkinoilla tutkiakseen, ylittääkö tuensaajan markkinaosuus 25 prosenttia ennen investointia tai sen jälkeen.

(109)

Kaikkien mahdollisten markkinoiden tulokset oli otettava huomioon, koska yhtä tiettyä merkityksellistä tuotemarkkinaa tai maantieteellistä markkinaa ei voitu määrittää. VW-yhtymän markkinaosuus ETA-alueella erillisillä (POLK-luokituksen mukaisilla) A- ja B-segmenteillä sekä yhdistetyillä A0-, A- ja B-segmenteillä on yli 25 prosenttina kaikkina vuosina 2013–2019. Komissio katsoo sen vuoksi, että 68 kohdan a alakohdassa määrätty kynnysarvo ylittyy.

5.6.2   TEHOTTOMIEN MARKKINOIDEN TUOTANTOKAPASITEETTIIN LIITTYVÄÄ TESTIÄ (VUOSILLE 2007–2013 ANNETTUJEN ALUETUKISUUNTAVIIVOJEN 68 KOHDAN B ALAKOHTA) KOSKEVA PÄÄTELMÄ

(110)

Koska 68 kohdan a alakohdan mukaisen testin tulos edellyttää jo tuen perusteellista arviointia, komissio ei pitänyt 68 kohdan b alakohdan mukaisen testin suorittamista tarpeellisena.

5.6.3   PÄÄTELMÄ

(111)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että 68 kohdan a alakohdan mukaisen testin kynnysarvo ylittyy. Tämän vuoksi komissio on päättänyt toteuttaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisen jälkeen yksityiskohtaisen tarkastelun siitä, onko tuki tarpeen kannustavan vaikutuksen luomiseksi investoinnille ja ovatko tukitoimenpiteen hyödyt kilpailun vääristymistä ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta suuremmat.

5.7   TUKITOIMENPITEEN PERUSTEELLINEN ARVIOINTI

(112)

Perusteellinen arviointi suoritetaan perusteellista arviointia koskevan tiedonannon pohjalta.

5.7.1   TUEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET

5.7.1.1   Tuen tarkoitus

(113)

Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 12 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on osoitettava, että investointihanke edistää kyseisen alueen kehitystä. Komissio panee merkille Portugalin esittämät investoinnin myönteiset alueelliset vaikutukset (katso johdanto-osan 45–49 kappale) ja katsoo, että etenkin välittömästi ja välillisesti syntyvät työpaikat, uusien tavarantoimittajien sijoittuminen alueelle, osaamisen siirto alueella ja alueellisen taitopohjan kasvattaminen edistävät merkittävästi alueen kehitystä ja EU:n koheesiotavoitteen saavuttamista.

5.7.1.2   Tukivälineen tarkoituksenmukaisuus

(114)

Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 17 ja 18 kohdassa korostetaan, että alkuinvestointituen muodossa myönnettävä valtiontuki on ainoastaan yksi keino korjata markkinoiden puutteellista toimintaa ja edistää epäedullisessa asemassa olevien alueiden talouskehitystä. Tuki on tarkoituksenmukainen väline, jos se tuo konkreettista hyötyä verrattuna muihin toimenpiteisiin. Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 18 kohdan mukaan toimenpidettä pidetään tarkoituksenmukaisena välineenä vain, ”jos jäsenvaltio on harkinnut toimenpiteelle muita vaihtoehtoja mutta osoittaa, että tietylle yritykselle myönnettävän valtiontuen kaltaisen valikoivan välineen käytöstä koituu etua”.

(115)

Portugali perusteli tukivälineen tarkoituksenmukaisuutta (katso johdanto-osan 51 ja 52 kappale) Península de Setúbalin alueen taloustilanteella. Se esitti alueen olevan epäedullisessa asemassa kansalliseen keskiarvoon verrattuna: vuosina 2011–2013 alueen asukaskohtainen bruttokansantuote oli noin 75 prosenttia Portugalin keskiarvosta.

(116)

Peninsula de Setúbalin sosioekonominen tilanne käy ilmi sen asemasta alueena, joka voi saada SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista aluetukea, jonka enimmäisintensiteetti on 15 prosenttia. Tämän perusteella sekä aiemman päätöskäytännön (esimerkiksi Dell Products Poland -päätös (26) ja Porsche-päätös (27)) huomioon ottaen komissio pitää valtiontuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena välineenä kyseessä olevan alueen kehittymistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.

5.7.1.3   Kannustava vaikutus / vaihtoehtoinen skenaario

(117)

Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 20 kohdan mukaan vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 38 kohdassa määrätyt kannustavan vaikutuksen muodolliset edellytykset on täytettävä. Komissio on todennut edellä olevassa 5.5 jaksossa niiden täyttyvän ilmoitetussa hankkeessa. Jos kannustava vaikutus on merkittävä, komission on perusteellista arviointia koskevan tiedonannon mukaan tutkittava yksityiskohtaisesti, että tuki on tarpeen tuensaajan käyttäytymisen muuttamiseksi niin, että se toteuttaa (ylimääräisen) investoinnin kyseisellä tukialueella. Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 22 kohdan mukaan kannustava vaikutus voidaan todentaa kahdessa mahdollisessa skenaariossa: jos tukea ei myönnetä, investointia ei tehtäisi, sillä ilman tukea investointi ei olisi yritykselle kannattava millään sijaintipaikalla (skenaario 1); jos tukea ei myönnetä, investointi sijoitettaisiin toiseen paikkaan (skenaario 2).

(118)

Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon mukaan jäsenvaltioiden on osoitettava tuen kannustava vaikutus ja toimitettava selkeät todisteet siitä, että tuella on todella ollut vaikutusta investoinnin tai sijaintipaikan valintaan. Kannustavan vaikutuksen olemassaoloa koskeva todistustaakka on siis jäsenvaltiolla. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on toimitettava myös kattava kuvaus vaihtoehtoisesta skenaariosta, jossa tuensaajalle ei myönnettäisi tukea. Vaihtoehtoisen skenaarion on oltava komission mielestä realistinen.

(119)

Portugalin viranomaiset totesivat (katso johdanto-osan 54 kappale), että Autoeuropalle myönnetty tuki kuuluu skenaarioon 2, ja esittivät vaihtoehtoisen skenaarion. Siinä esitettiin ilmoitetun hankkeen konkreettinen investointi- ja sijoittamissuunnitelma, joka perustui vaihtoehtoisessa investointipaikassa [ETA-alueella sijaitsevassa tukialueen ulkopuolisessa investointipaikassa 1] sijaitsevaan tuotantolaitokseen, […].

(120)

Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 25 kohdan mukaan jäsenvaltio voisi todistaa tuen kannustavan vaikutuksen skenaarion 2 tilanteessa toimittamalla yrityksen asiakirjoja, joista ilmenee, että investoinnin sijoittamisesta valitulle tukialueelle aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä on verrattu tilanteeseen, jossa investointi toteutetaan vaihtoehtoisella alueella. Jäsenvaltiota kehotetaan käyttämään tilinpäätöksiä, sisäisiä liiketoimintasuunnitelmia ja asiakirjoja, joissa kuvaillaan erilaisia investointiskenaarioita.

(121)

Portugali toimitti autenttisia ja ajantasaisia yrityksen asiakirjoja (katso johdanto-osan 68, 70 ja 71 kappale), joista ilmeni VW-yhtymän ja ilmoitetun hankkeen osalta Volkswagen-tuotemerkin monivaiheinen päätöksentekoprosessi. Tässä prosessissa tehdään ensin tuotantopäätös ja sitten investointia ja investointipaikkaa koskeva päätös.

(122)

Kyseisten asiakirjojen mukaan sen jälkeen, kun uusien tuotteiden myyntipotentiaali katumaastureiden A0-segmentillä ja […]-segmentillä ([…]) oli määritetty vuonna 2012 suunnittelukierroksella nro 61, laskentaosasto [konsernilaskinta] esitti aluksi heinäkuussa 2012 seuraavat neljä vaihtoehtoa tuotannon investointipaikaksi: Setúbal, [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 1], [ETA-alueen ulkopuolinen investointipaikka 2] ja [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 3]. Se sovelsi tässä kahta pääkriteeriä: voidaanko olemassa olevan tuotantolaitoksen kapasiteettia edelleen lisätä ja soveltuvatko kyseiset tuotantotilat ja -laitteet suunnitellulle investoinnille. [Konserninlaskennan] tekemiin laskelmiin sisältyivät myös [ennalta määritetyn mallin] myyntimäärät. [Ennalta määritetyn mallin] tuotanto oli suunniteltu aloitettavaksi samaan aikaan. Esitykseen sisältyi kolme vaihtoehtoa, joissa tuotantomäärät jakautuivat neljän tuotantopaikan kesken. Jokaisen vaihtoehdon kohdalla laskettiin autokohtaiset tuotantokustannukset. Kyseisten laskelmien perusteella paras vaihtoehto olisi tuolloin ollut yhdistää [ennalta määritetyn mallin] ja A0-segmentin katumaastureiden tuotantomäärät [ETA-alueella sijaitsevaan tukialueen ulkopuoliseen investointipaikkaan 1] ja rajata Setúbalin uudet tuotantomäärät […]-segmenttiin.

(123)

Suunnitteluprosessin myöhemmässä vaiheessa laskentaosasto päätti pudottaa pois [ETA-alueella sijaitsevan tukialueen ulkopuolisen investointipaikan 3] epäedullisten henkilökustannusten vuoksi ja [ETA-alueen ulkopuolisen investointipaikan 2] epäedullisten logistiikkakustannusten vuoksi ja säilyttää näin ainoastaan [ETA-alueella sijaitsevan tukialueen ulkopuolisen investointipaikan 1] toteutuskelpoisena vaihtoehtona Setúbalille.

(124)

Komissio toteaa, että Volkswagen päätti tammikuussa 2014 sijoittaa [ennalta määritetyn mallin] tuotannon [ETA-alueella sijaitsevaan tukialueen ulkopuoliseen investointipaikkaan 1] ja [ETA-alueen ulkopuoliseen investointipaikkaan 2], joissa edeltävää mallia oli jo tuotettu. Portugali toimitti näyttöä siitä, että [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 1] säilyi realistisena skenaariona ilmoitetussa investoinnissa jopa [ennalta määritettyä mallia] koskevan päätöksen tekemisen jälkeen. Esitetyn asiakirjan perusteella komissio saattoi todeta, että kun VAP teki tuotantopäätöksen maaliskuussa 2014, [ETA-alueella sijaitsevalla tukialueen ulkopuolisella investointipaikalla 1] oli riittävästi kapasiteettia ilmoitetun hankkeen tarpeisiin. Tätä tukee myös VW-yhtymän maaliskuussa 2015 tekemä päätös tuottaa [ETA-alueella sijaitsevassa tukialueen ulkopuolisessa investointipaikassa 1] toista mallia ilmoitettua hanketta vastaavalla vuotuisella tuotantokapasiteetilla.

(125)

Lisäksi komissio selvitti, että vaihtoehtoisessa skenaariossa oli otettu huomioon kaikki kustannukset, jotka liittyvät ilmoitettua hanketta varten tarvittavan lisäkapasiteetin edellyttämiin, [ETA-alueella sijaitsevassa tukialueen ulkopuolisessa investointipaikassa 1] tarvittaviin ylimääräisiin tuotannon siirtoihin. Komissio panee myös merkille Portugalin huomautuksen siitä, että jos Setúbalia ei olisi valittu ilmoitetun hankkeen investointipaikaksi, Autoeuropa olisi saattanut joutua sulkemaan vähintään suuria osia tuotantolaitoksesta. Komissio tutki, että sekä työntekijöiden irtisanomisesta Setúbalissa aiheutuvat kustannukset että 4.2 jaksossa mainituille aiemmille investointihankkeille myönnetyn valtiontuen takaisinmaksusta aiheutuvat kustannukset oli otettu vaihtoehtoisessa skenaariossa huomioon.

(126)

Komissio on myös vakuuttunut siitä, että vaihtoehtoisessa skenaariossa käytetyt, kyseisten kahden investointipaikan investointi- ja tuotantokustannuksia koskevat laskelmat ovat täsmällisiä ja perustuvat tehtaiden toimittamiin luotettaviin tietoihin tai uskottaviin oletuksiin.

(127)

Kuten tämän päätöksen johdanto-osan 70 kappaleessa ja liitteessä I on selostettu, sekä tuotanto- että investointikustannukset sisältävistä, investointipaikassa aiheutuvista tuotantokustannuksista tehtyjen arvioiden perusteella Setúbaliin liittyvä kustannushaitta on nimellisarvoltaan 90 miljoonan euroa [ETA-alueella sijaitsevaan tukialueen ulkopuoliseen investointipaikkaan 1] verrattuna. Setúbaliin liittyvän kustannushaitan vähentämiseksi Autoeuropa jätti tukihakemuksen 31 päivänä maaliskuuta 2014 sen jälkeen, kun VAP oli tehnyt tuotantopäätöksen 10 päivänä maaliskuuta 2014, varautuakseen VAI:n tulevaan viralliseen päätökseen investointihankkeen sijainnista.

(128)

VAI päätti 28 päivänä toukokuuta 2014 ja 26 päivänä kesäkuuta 2014 sijoittaa ilmoitetun investoinnin Setúbaliin. Kuten VAI:n kokouspöytäkirjoista käy ilmi, päätöksessä edellytettiin nimenomaisesti valtiontuen saantia. Hankkeeseen liittyvät työt alkoivat 26 päivänä kesäkuuta 2014.

(129)

Komissio on jo todennut edellä (katso johdanto-osan 85 kappale), että perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 20 kohdan mukaisesti vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 38 kohdassa määrätyt kannustavan vaikutuksen muodolliset edellytykset täyttyivät. Lisäksi Portugalin viranomaiset ovat toimittaneet selkeät todisteet siitä, että tuella oli tosiasiallisesti vaikutusta investoinnin sijaintipaikan valintaan, sillä VW-yhtymän päätös sijoittaa ilmoitettu investointihanke Setúbaliin tehtiin vasta investointisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen (28). Tämä osoitti, että investointihanke on valtiontukikelpoinen. Komissio katsoo perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 23 ja 25 kohdan mukaisesti, että Portugalin esittämä vaihtoehtoinen skenaario on realistinen ja sen tueksi on esitetty autenttista ja ajantasaista näyttöä siitä, että tuella on todellinen (huomattava) kannustava vaikutus: tuki vaikutti tuensaajayrityksen tekemään investointipaikkaa koskevaan päätökseen, sillä se pienensi Setúbalin kustannushaittaa toiseen sijaintipaikkaan verrattuna. Ilman tukea investointia ei olisi toteutettu Setúbalissa.

5.7.1.4   Tuen oikeasuhteisuus

(130)

Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 29 kohdan mukaan aluetuen määrän ja intensiteetin on rajoituttava vähimmäismäärään, joka tarvitaan investoinnin toteuttamiseksi tukialueella, jotta se olisi oikeasuhteista.

(131)

Aluetuen katsotaan yleensä olevan oikeassa suhteessa tukialueiden ongelmien vakavuuteen, jos siinä noudatetaan sovellettavaa aluetuen enimmäismäärää, mukaan lukien aluetuen enimmäismäärän automaattinen asteittainen alentaminen suurten investointihankkeiden kohdalla (mikä sisältyy jo voimassa olevaan aluetukikarttaan). Tässä tapauksessa sovellettu tuen intensiteetti ei ole korkeampi kuin alentamismekanismia käyttäen oikaistut aluetuen enimmäismäärät, kuten johdanto-osan 96 kappaleessa todetaan.

(132)

Vuosille 2007–2013 annettuihin aluetukisuuntaviivoihin sisältyvän oikeasuhteisuutta koskevan yleisen periaatteen lisäksi perusteellista arviointia koskevassa tiedonannossa edellytetään yksityiskohtaisempaa arviointia. Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon skenaariossa 2 tuki katsotaan oikeasuhteiseksi, jos se vastaa tuensaajan investoinnista tukialueella aiheutuvien nettokustannusten ja vaihtoehtoisella alueella tehtävästä investoinnista aiheutuvien nettokustannusten välistä erotusta.

(133)

Portugalin toimittamat asiakirjat osoittavat (katso johdanto-osan 68, 70 ja 71 kappale), että tuki rajoittuu välttämättömään, koska se ei ylitä Setúbaliin investoinnista ja […] investoinnista aiheutuvien kustannusten välistä erotusta. Vertailuanalyysin yhteydessä tehdyistä laskelmista (jotka perustuvat investointipäätöksen kanssa samanaikaisesti laadittuihin asiakirjoihin) käy ilmi, että jopa tuen kanssa Setúbal oli diskontatulta arvoltaan 14,6 miljoonaa euroa kalliimpi kuin [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 1]. Komissio toteaa, että jäljelle jäävää kustannushaittaa pidettiin hyväksyttävänä erinäisten laatuun liittyvien näkökohtien perusteella. Näitä olivat yhteiskuntavastuuseen liittyvät syyt (ilman investointia Autoeuropa olisi joutunut sulkemaan suuria osia Setúbalin tuotantolaitoksesta) ja se, että Setúbalissa tuotantohuiput voitaisiin kattaa ilman muiden tuotantolaitosten tukea, kun taas [ETA-alueella sijaitsevassa tukialueen ulkopuolisessa investointipaikassa 1] osa tuotannosta olisi jouduttu siirtämään [ETA-alueen ulkopuoliseen paikkaan]. Vaikka laskelmissa otetaan huomioon 36,15 miljoonan euron suuruinen ilmoitettu diskontattu tuki (29), Setúbalin kustannushaitta olisi edelleen 11,85 miljoonaa euroa (48 miljoonaa euroa – 36,15 miljoonaa euroa).

(134)

Koska tuki on rajattu määrään, joka on välttämätön niiden ylimääräisten nettokustannusten korvaamiseksi, joita aiheutuu investointihankkeen sijoittamisesta Setúbaliin vaihtoehtoiseen investointipaikkaan [ETA-alueella sijaitsevaan tukialueen ulkopuoliseen investointipaikkaan 1] verrattuna, komissio katsoo, että tuen oikeasuhteisuus on osoitettu investointipaikkaa koskevaa päätöstä tehtäessä.

5.7.2   TUEN KIELTEISET VAIKUTUKSET KILPAILUUN JA KAUPPAAN

(135)

Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 40 kohdassa todetaan, että ”jos vertailuanalyysi kuitenkin osoittaa, että investointi olisi joka tapauksessa tehty ilman tukea, vaikka mahdollisesti toisessa paikassa (skenaario 2), ja jos tuki on oikeasuhteinen, mahdolliset osoitukset kilpailun vääristymisestä, kuten suuri markkinaosuus ja kapasiteetin lisäys tehottomilla markkinoilla, olisivat periaatteessa samat tuesta riippumatta”.

(136)

Ilman ilmoitettua tukea investointi olisi toteutettu toisessa investointipaikassa ETA-alueella, joten kilpailu olisi vääristynyt yhtä lailla (skenaario 2). Koska tuki rajoittuu vähimmäismäärään, joka tarvitaan tukialueen alueellisista haitoista aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi, sillä ei ole yksityisten sijoittajien syrjäyttämisen kaltaista perusteetonta kielteistä vaikutusta kilpailuun.

(137)

Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 50 kohdan mukaisesti tuen maantieteellisen kohdentamisen ansiosta aluetuen mahdolliset negatiiviset vaikutukset sijoittautumiseen on jo kartoitettu. Niitä on jossain määrin rajoitettu aluetukisuuntaviivoissa ja aluetukikartoissa, joissa määritellään tarkasti tukikelpoiset alueet ottaen huomioon oikeudenmukaisuus- ja koheesiopoliittiset tavoitteet sekä hyväksyttävät tuki-intensiteetit. Perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 53 kohdassa kuitenkin todetaan, että jos investointi olisi ilman tukea sijoitettu köyhemmälle alueelle (mitä enemmän alueellisia haittoja, sitä korkeampi aluetuen enimmäisintensiteetti) tai alueelle, jolla katsotaan olevan samat alueelliset haitat kuin kohdealueella (aluetuen enimmäisintensiteetti on sama), tämä vaikuttaisi kielteisesti kauppaan ja muodostaisi tasapainotestissä kielteisen seikan, jota myönteiset seikat eivät todennäköisesti korvaisi, koska se on vastoin aluetuen perusteita.

(138)

Ilmoitetun hankkeen tapauksessa ei harkittu investointia uuteen kohteeseen, sillä markkinoiden […] hintasegmenttiin kuuluvista [140 000–160 000] autosta koostuva investointipaketti on liian pieni, jotta investointi uuteen kohteeseen olisi kannattava. Soveltamalla kahta pääkriteeriä, eli olemassa olevaa ylimääräistä kapasiteettia ja suunniteltuun hankkeeseen soveltuvia tiloja ja laitteita, ainoat alustavat vaihtoehtoiset investointipaikat rajattiin [investointipaikkaan 1] ([ETA-alueella] sijaitseva tukialueen ulkopuolinen alue), [investointipaikkaan 2] ([ETA-alueen ulkopuolinen alue]) ja [investointipaikkaan 3] (ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen alue). Myöhemmässä vaiheessa suunnitteluprosessia mahdollisten investointipaikkojen joukosta pudotettiin pois [ETA-alueen ulkopuolinen investointipaikka 2] liian suurten logistiikkakustannusten vuoksi ja [ETA-alueella sijaitseva tukialueen ulkopuolinen investointipaikka 3] liian suurten henkilöstökustannusten vuoksi.

(139)

Komission mukaan mikään ei näin ollen viittaa siihen, että investointi olisi sijoitettu toiselle tukialueelle, jolla tuen enimmäisintensiteetti olisi korkeampi tai sama. Komissio katsoo siksi, ettei tuella ole koheesion vastaista vaikutusta, joka olisi vastoin aluetuen perusteita, eikä aluetuella ole perusteetonta kielteistä vaikutusta kauppaan.

5.8   TASAPAINOTTAMINEN

(140)

Sen jälkeen kun on todettu, että tuki on ollut kannustimena investoinnin toteuttamiselle asianomaisella alueella ja on oikeasuhteinen, on tarkasteltava tuen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.

(141)

Arvioinnin perusteella tukitoimenpiteellä on investointeja houkutteleva kannustava vaikutus, joka edistää merkittävästi epäedullisessa asemassa olevan, SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla aluetukikelpoisen alueen aluekehitystä. Se ei kuitenkaan vie investointia miltään muulta alueelta, jolla on sama tai korkeampi tuen enimmäisintensiteetti (ei koheesion vastaista vaikutusta). Komissio katsoo, että investoinnin houkutteleminen köyhemmälle alueelle on unionin sisäisen koheesion kannalta hyödyllisempää kuin se, että sama investointi olisi toteutettu kehittyneemmällä alueella. Kuten perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 53 kohdassa todetaan, komission mukaan ”yleensä katsotaan, että sellaisen aluetuen myönteiset vaikutukset, joka pelkästään korvaa nettokustannusten erotuksen suhteessa kehittyneempään vaihtoehtoiseen investointipaikkaan […], ovat tasapainotestin perusteella mahdollisia kielteisiä vaikutuksia suuremmat uuden investoinnin vaihtoehtoisella sijaintipaikalla”.

(142)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että koska tuen määrä on oikeassa suhteessa nettokustannusten väliseen erotukseen tilanteessa, jossa investointi toteutetaan valitussa investointipaikassa kehittyneempään vaihtoehtoiseen investointipaikkaan verrattuna, tuen myönteiset vaikutukset ovat sen tarkoituksen ja tarkoituksenmukaisuuden suhteen suuremmat kuin sen kielteiset vaikutukset kauppaan vaihtoehtoisessa investointipaikassa, kuten edellä on osoitettu.

(143)

Vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan ja perusteellista arviointia koskevan tiedonannon pohjalta laaditun perusteellisen arvioinnin mukaisesti komissio katsoo, että tuki on välttämätön investointiin kannustamiseksi ja että tukitoimenpiteestä aiheutuva hyöty on suurempi kuin siitä aiheutuva kilpailun vääristyminen tai vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

6.   PÄÄTELMÄT

(144)

Komissio toteaa, että ehdotettu alueellinen investointituki Volkswagen Autoeuropa Lda:lle, joka myönnettiin 30 päivänä huhtikuuta 2014 ainoastaan sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyy sen, täyttää kaikki vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen ja perusteellista arviointia koskevan tiedonannon edellytykset. Tuen voidaan näin ollen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(145)

Komissio muistuttaa, että aloittamispäätöksen johdanto-osan 16 kappaleen mukaisesti Portugali on sitoutunut siihen, ettei ilmoitettua tuen määrää eikä ilmoitettua tuen intensiteettiä ylitetä, vaikka toteutuvat tukikelpoiset menot poikkeaisivat suunniteltujen tukikelpoisten menojen määrästä, joka on otettu huomioon ilmoituksessa ja tuen enimmäismäärän laskennassa. Portugali on myös sitoutunut toimittamaan komissiolle viiden vuoden välein siitä hetkestä alkaen, kun komissio hyväksyy tuen, väliraportin (joka sisältää tiedot maksetuista määristä ja muista samassa tuotantolaitoksessa / samalla tehtaalla mahdollisesti aloitetuista investointihankkeista) sekä yksityiskohtaisen loppuraportin kuuden kuukauden kuluessa ilmoitetun maksuaikataulun mukaisesta viimeisen tukierän maksamisesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Portugali aikoo myöntää Volkswagen Autoeuropa, Lda:lle ja jonka määrä on nykyarvoisena 36,15 miljoonaa euroa ja enimmäisintensiteetti 6,03 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina, soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

Hyväksytään nykyarvoisena enintään 36,15 miljoonan euron suuruinen tuki, jonka enimmäisintensiteetti on 6,03 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Portugalin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 27 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Margrethe VESTAGER

Komission jäsen

(1)  EUVL C 460, 19.12.2014, s. 55.

(2)  Ks. alaviite 1.

(3)  Valtiontuki N 727/2006 – Portugali – Aluetukikartta 2007–2013 (EUVL C 68, 24.3.2007, s. 26) sellaisena kuin se on jatkettuna kesäkuun 2014 loppuun päätöksellä valtiontuesta SA.37471 (2013/N) – Portugalin aluetukikartan 2007–2013 voimassaolon jatkaminen 30 päivään kesäkuuta 2014 (EUVL C 50, 21.2.2014, s. 16).

(4)  Valtiontukiasia SA.36754 LIP – Unkari – Tuki Audi Hungaria Motor Ltd:lle (EUVL C 418, 21.11.2014, s. 25).

(5)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(6)  Valtiontukiasia SA.32169 – Saksa – Suuret investointihankkeet – Tuki Volkswagen Sachsen GmbH:lle (EUVL C 361, 10.12.2011, s. 17).

(7)  R. L. Polk & Co. (eli POLK) on maailmanlaajuinen organisaatio, joka tuottaa paljon markkinatietoa ja -analyysejä autoteollisuuden alalla. Maailman johtava kriittisen tiedon ja analyysien toimittaja IHS Inc. osti R. L. Polk & Co:n 16 päivänä heinäkuuta 2013.

(*1)  Liikesalaisuus.

(8)  Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3); jatkettu 30 päivään kesäkuuta 2014.

(9)  Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2007–2013 (EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13). Komissio hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2013 alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020 ja pidensi niissä vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen soveltamisaikaa 30 päivään kesäkuuta 2014 (186 kohta) (EUVL C 209, 23.1.2013, s. 1).

(10)  Vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen alaviitteessä 55 todetaan seuraavaa: ”Sen arvioimiseksi, onko alkuinvestoinnin taloudellinen jakaminen mahdotonta, komissio ottaa huomioon teknisten, toiminnallisten ja strategisten yhteyksien lisäksi myös välittömän maantieteellisen läheisyyden. Taloudellisen jakamattomuuden arviointi ei riipu omistajuudesta. Määritettäessä, muodostaako suuri investointihanke yhden ainoan investointihankkeen, arvioinnin on siis oltava sama riippumatta siitä, toteuttaako hankkeen yksi yritys, useampi kuin yksi investointikustannukset jakava yritys vai useampi yritys, jotka vastaavat erillisistä investoinneista aiheutuvista kustannuksista saman investointihankkeen puitteissa (esimerkiksi yhteisyrityksen tapauksessa).”

(11)  EUVL C 223, 16.9.2009, s. 3.

(12)  Tämä näkemys vastaa seuraavia komission valtiontukipäätöksiä: valtiontukiasia SA.34118, Porsche Leipzig, päätös 9.7.2014 (C(2014) 4075), ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mutta saatavana osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm?clear=1&policy_area_id=3; valtiontukiasia SA.30340, Fiat Powertrain Technologies, päätös 9.2.2011 (C(2011) 612) (EUVL C 151, 21.5.2011, s. 5); valtiontukiasia SA.32169, Volkswagen Sachsen, päätös 13.7.2011 (C(2011) 4935) (EUVL C 361, 10.12.2011, s. 17); valtiontukiasia N 767/07, Ford Craiova, päätös 30.4.2008 (C(2008) 1613) (EUVL C 238, 17.9.2008, s. 4); valtiontukiasia N 635/2008, Fiat Sicily, päätös 29.4.2009 (C(2009) 3051) (EUVL C 219, 12.9.2009, s. 3) ja valtiontukiasia N 473/2008, Ford España, päätös 17.6.2009 (C(2009) 4530) (EUVL C 19, 26.1.2010, s. 5).

(13)  Komissio on katsonut useissa katumaastureita koskevissa päätöksissään, viimeksi Porschelle myönnettyä aluetukea koskevassa lopullisessa päätöksessään (9 päivänä heinäkuuta 2014 annettu päätös Saksan suunnittelemasta valtiontuesta SA.34118 (2012/C, ex 2011/N) yrityksille Porsche Leipzig GmbH ja Dr. Ing. H.c.F. Porsche Aktiengesellschaft, ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mutta saatavana osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm?clear=1&policy_area_id=3), että Global Insightin luokitus sopii paremmin katumaastureille. POLK-luokituksen mukaiseen A0-segmenttiin kuuluvat katumaasturit vastaavat Global Insightin luokituksen mukaista SUV-B-segmenttiä.

(14)  Valtiontuki C-34/2001, komission päätös, tehty 7 päivänä toukokuuta 2002, valtiontuesta, jonka Espanja aikoo toteuttaa Ford España SA:n hyväksi (tiedoksiannettu numerolla K(2002) 1803) (EYVL L 314, 18.11.2002, s. 86).

(15)  Hankkeen alkamisvuoden 2011 arvoon diskontattuna 19,95 miljoonaa euroa (diskonttokorko: 1,56 prosenttia).

(16)  Valtiontukiasia SA. 34118, päätös 9.7.2014, ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mutta saatavana osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm?clear=1&policy_area_id=3, johdanto-osan 107 kappale.

(17)  Lähde: INE – Instituto Nacional de Estatística (Portugalin tilastotoimisto).

(18)  Kyseinen vertailuanalyysi on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä I, jota ei voida julkaista, sillä se sisältää liikesalaisuuksia.

(19)  Ks. myös jäljempänä oleva alaviite 20.

(20)  Määrän perustana oleva tukikelpoisten menojen jakautuminen vuosien varrella poikkeaa ilmoitetusta lopullisesta investointirakenteesta.

(21)  Autoeuropa toimitti tukihakemuksen 31 päivänä maaliskuuta 2014. Ohjelman hallinnoinnista vastaava viranomainen vahvisti 4 päivänä huhtikuuta 2014 kirjallisesti, että hanke täyttää lähtökohtaisesti tukikelpoisuuden edellytykset, ellei tarkemmassa tarkastelussa muuta ilmene. Investointisopimus allekirjoitettiin 30 päivänä huhtikuuta 2014, ja siihen sisältyi peruuttamista koskeva ehto, jonka mukaan investointi riippuisi siitä, päättäisikö VW-yhtymä toteuttaa hankkeen vai ei, edellyttäen että päätös tehtäisiin viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014.

(22)  Ks. komission päätös asiassa C-34/2001 Ford Españalle myönnetystä tuesta (alaviite 14), johdanto-osan 36–37 kappale.

(23)  Komission on joka tapauksessa ja vuosille 2007–2013 annettujen aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan kynnysarvoista riippumatta punnittava tuen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ennen kuin ratkaisee, soveltuuko tuki sisämarkkinoille. Ks. unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.1.2012, Smurfit Kappa Group v. komissio, T-304/08, ECLI:EU:T:2012:351, 94 kohta.

(24)  Ks. esimerkiksi komission lopullinen päätös Porsche-tapauksessa (SA.34118, annettu heinäkuussa 2014), jossa komissio jätti markkinoiden määritelmää koskevan kysymyksen avoimeksi ja sovelsi perinteistä lähestymistapaa, jossa tarkastellaan kaikkia ”mahdollisia – – markkinamääritelmiä, joissa määritellään – – yksittäiset ajoneuvosegmentit (mukaan lukien kapein segmentointi, josta tietoja on saatavilla)”. Ks. tämän päätöksen johdanto-osan 86 kappale, jossa mainitaan useita tapauksia, mukaan lukien tapaus Fiat Powertrain technologies (SA.30340, johdanto-osan 88 kappale: ”Koska hanke ei ylitä aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdassa määrättyjä kynnysarvoja tuotemarkkinoiden tuotantoketjun loppupään pienimmällä segmentillä, josta tietoa on saatavana, hanke ei ylitä aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdassa määrättyjä kynnysarvoja millään asiaankuuluvien autoalan segmenttien mahdollisilla yhdistelmillä.”) Valtiontukiasia SA.30340, Fiat Powertrain Technologies, päätös 9.2.2011 (C(2011) 612) (EUVL C 151, 21.5.2011, s. 5), ja valtiontukiasia SA.32169, Volkswagen Sachsen, päätös 13.7.2011 (C(2011) 4935) (EUVL C 361, 10.12.2011, s. 17).

(25)  Ks. myös aloittamispäätöksen 3.3.2.2. jakso.

(26)  Komission päätös 2010/54/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2009, tuesta, jonka Puola aikoo myöntää Dell Products (Poland) Sp. z o.o. -nimiselle yritykselle C 46/08 (ex N 775/07) (EUVL L 29, 2.2.2010, s. 8), johdanto-osan 171 kappale.

(27)  Valtiontukiasia SA.34118 (2012/C, ex 2011/N), ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mutta saatavana osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm?clear=1&policy_area_id=3, johdanto-osan 107 kappale.

(28)  Investointisopimukseen sisältyi peruuttamista koskeva ehto, jonka mukaan investointi riippuisi siitä, päättäisikö VW-yhtymä toteuttaa hankkeen vai ei, edellyttäen että päätös tehtäisiin viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014.

(29)  Tukimäärien välistä eroa on käsitelty tarkemmin alaviitteessä 19.

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/143

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/167,

annettu 30 päivänä tammikuuta 2017,

tilapäisen luvan antamisesta Belgialle, Espanjalle, Ranskalle ja Tšekille sertifioida tiettyjen neuvoston direktiivin 2008/90/EY liitteessä I tarkoitettujen hedelmäkasvilajien esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa, jotka on tuotettu avomaalla olosuhteissa, joissa niitä ei ole suojattu hyönteisiltä

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 60)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/90/EY (1) ja erityisesti sen 4 artiklan, 6 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon neuvoston direktiivin 2008/90/EY täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse direktiivin I liitteessä tarkoitettuja hedelmäkasvisukuihin ja -lajeihin kuuluvia kasveja koskevista erityisvaatimuksista, toimittajiin sovellettavista erityisvaatimuksista ja virallisia tarkastuksia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä lokakuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU (2) ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanodirektiivissä 2014/98/EU vahvistetaan esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston tuotantoa, varmentamista ja kaupan pitämistä koskevat säännöt.

(2)

Tuotannon aikana on sovellettava tiukkoja sääntöjä, joilla suojataan esiperusemokasvit ja esiperusaineisto kaikenlaisilta kasvintuhoojien aiheuttamilta tartunnoilta, koska esiperusemokasvit ovat hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston tuotanto- ja sertifiointiprosessin lähtökohta. Täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU 8 artiklan 1 kohdassa toimittajat velvoitetaan säilyttämään esiperusemokasvit ja esiperusaineisto tätä varten tarkoitetuissa tiloissa, jotka on suojattu hyönteisiltä ja joissa on varmistettu, että tartuntaa ei voi saada ilmassa olevien vektoreiden tai muiden mahdollisten lähteiden kautta. Edellä mainitun direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että esiperusemokasvit ja esiperusaineisto on voitava tunnistaa yksilöllisesti koko tuotantoprosessin ajan. Lisäksi kyseisen direktiivin 8 artiklan 3 kohdassa säädetään, että esiperusemokasvit ja esiperusaineisto on kasvatettava eristettynä maaperästä ruukuissa, joissa ei ole maaperää tai joissa on steriloitu kasvualusta.

(3)

Koska ei ole olemassa yhdenmukaistettua sertifiointijärjestelmää, toimittajat voivat edelleen tuottaa esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa avomaalla. Täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU soveltaminen alkaa 1 päivänä tammikuuta 2017, ja kyseisestä päivästä alkaen siinä otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa vaatimus, jonka mukaan toimittajien on tuotettava esiperusemokasvit ja esiperusaineisto hyönteisiltä suojatuissa tiloissa. Eräissä jäsenvaltioissa toimittajat ovat jo investoineet hyönteisiltä suojattujen tilojen rakentamiseen ennen kyseisessä direktiivin 2008/90/EY täytäntöönpanodirektiivissä säädettyjen sääntöjen voimaantuloa, minkä vuoksi he pystyvät täyttämään täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU 8 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset mainitun direktiivin soveltamisen alkamispäivästä lähtien. Ottaen huomioon, että näiden hyönteisiltä suojattujen tilojen rakentaminen edellyttää huomattavia henkilö- ja taloudellisia resursseja vaativia investointeja, on aiheellista antaa muiden jäsenvaltioiden toimittajille riittävästi aikaa mukauttaa tuotantojärjestelmänsä tiettyjen lajien osalta siten, että niiden tuotanto voi kuitenkin samanaikaisesti jatkua. Belgiassa ja Ranskassa tuottajat ovat ryhtyneet aikaisemmin investoimaan hyönteisiltä suojattujen tilojen rakentamiseen, kun taas Espanjassa ja Tšekissä tuottajat tarvitsevat enemmän aikaa voidakseen täyttää hyönteisiltä suojatuissa tiloissa tapahtuvaa kasvatusta koskevat vaatimukset.

(4)

Sen vuoksi Belgia, Espanja, Ranska ja Tšekki ovat pyytäneet täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU 8 artiklan 4 kohdan nojalla tilapäistä lupaa sertifioida tiettyjen hedelmäkasvilajien esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa, jotka on tuotettu avomaalla olosuhteissa, joissa niitä ei ole suojattu hyönteisiltä. Tällaiset luvat olisi myönnettävä määräajaksi, ja ne olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan tiettyjä lajeja.

(5)

Avomaalla tuotettujen esiperusemokasvien ja esiperusaineiston samanlaisen terveydentilan varmistamiseksi hyönteisiltä suojatuissa tiloissa tuotettuihin esiperusemokasveihin ja esiperusaineistoon verrattuna olisi vahvistettava asianmukaiset toimenpiteet. Ne koskevat esimerkiksi esiperusemokasvien ja esiperusaineiston tunnistusta, silmämääräistä tarkastusta, näytteenottoa ja testausta, eristysetäisyyttä, käsittelyä ja kasvuolosuhteita sekä sen maa-aineksen analyysia, jossa kyseiset esiperusemokasvit ja esiperusaineisto kasvatetaan. Lisäksi olisi säädettävä toimenpiteistä, joilla estetään koneiden ja varttamislaitteiden sekä muiden mahdollisten lähteiden kautta tapahtuva ristikontaminaatio. Belgia, Espanja, Ranska ja Tšekki ovat ehdottaneet kasvintuhoojien esiintyvyyttä ja biologiaa koskevan asiantuntijatiedon perusteella tarpeellisiksi katsomiaan toimenpiteitä ilmasto-oloihin, esiperusemokasvien ja esiperusaineiston kasvuolosuhteisiin sekä etäisyyteen kyseisten esiperusemokasvien ja esiperusaineiston kannalta merkityksellisiin viljeltyihin ja luonnonvaraisiin lajeihin liittyvän tartuntariskin rajoittamiseksi.

(6)

Belgiassa ei ole lajien Malus domestica, Prunus avium, P. cerasus, P. domestica, P, persica ja Pyrus communis L. hedelmäkasvien, niiden lisäysaineiston tai perusrunkojen kaupallista tuotantoa Luxembourgin maakunnassa. Asianmukaisen eristysetäisyyden varmistamiseksi kaikkiin lajien Malus domestica, Prunus avium, P. cerasus, P. domestica, P, persica ja Pyrus communis L. viljeltyihin kasveihin nähden kyseisten lajien esiperusemokasvit ja esiperusaineisto olisi tuotettava Luxembourgin maakunnassa yksinomaan avomaalla.

(7)

Ranskassa on käytössä erityismenettely, jossa esiperusemokasviehdokkaat valitaan avomaalla lähellä muita saman lajin kasveja, joihin ei sovelleta sertifiointijärjestelmää. Belgiassa taimitarha, jossa tuotetaan esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa avomaalla, sijaitsee Mussy-la-Villen kylän vieressä. Tästä syystä Belgia ja Ranska eivät pysty varmistamaan eristysetäisyyttä. Valittujen esiperusemokasviehdokkaiden ja asianomaisten esiperusemokasvien terveyden turvaamiseksi kyseiset kasvit tarkastetaan säännöllisesti ja analysoidaan useammin.

(8)

Avomaalla olosuhteissa, joissa niitä ei ole suojattu hyönteisiltä, tuotetut esiperusemokasvit ja esiperusaineisto olisi voitava tunnistaa merkinnöistä, joilla varmistetaan niiden jäljitettävyys täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Näiden merkintöjen olisi täytettävä komission täytäntöönpanodirektiivin 2014/96/EU (3) 2 artiklassa säädetyt vaatimukset. Lisäksi niissä olisi ilmoitettava virallisen valvonnan toteuttamiseksi ja aineiston käyttäjän tietoisuuden lisäämiseksi vaaditut merkitykselliset tiedot. Tästä syystä etiketeissä olisi viitattava erityisiin tuotantoedellytyksiin ja niissä olisi mainittava päivämäärä, johon asti asianomaiset jäsenvaltiot voivat sertifioida avomaalla tuotetut esiperusemokasvit ja esiperusaineiston. Etiketin rajallisen koon vuoksi olisi sallittava, että itse etiketissä mainitaan ainoastaan kaikkein keskeisimmät tiedot ja että lupaa koskevat yksityiskohtaisimmat tiedot ilmoitetaan etiketin mukana seuraavassa asiakirjassa.

(9)

Kasvien terveyteen liittyvistä syistä on aiheellista vahvistaa säännöt, joilla varmistetaan kaikkien avomaalla tuotetuista esiperusemokasveista ja esiperusaineistosta lisäämällä saatujen peruslisäysaineistojen tai varmennettujen lisäysaineistojen ja hedelmäkasvien jäljitettävyys. Sen vuoksi kaikkien avomaalla tuotetuista esiperusemokasveista ja esiperusaineistosta lisäämällä saatujen peruslisäysaineistojen tai varmennettujen lisäysaineistojen ja hedelmäkasvien merkinnöissä olisi myös nimenomaisesti viitattava siihen, että esiperusemokasvit ja esiperusaineisto kuuluvat tässä päätöksessä myönnetyn luvan piiriin.

(10)

Ottaen huomioon edellä esitetyt seikat ja jotta tuottajat Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Tšekissä voisivat asteittain siirtyä avomaalla tapahtuvasta esiperusemokasvien ja esiperusaineiston tuotannosta hyönteisiltä suojatuissa tiloissa tapahtuvaan tuotantoon, kyseisille jäsenvaltioille olisi annettava tilapäinen lupa sertifioida tämän päätöksen mukaisesti tiettyjen hedelmäkasvilajien esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa, jotka on tuotettu avomaalla olosuhteissa, joissa niitä ei ole suojattu hyönteisiltä. Luvan voimassaolo päättyy Belgian ja Ranskan osalta 31 päivänä joulukuuta 2018 ja Espanjan ja Tšekin osalta 31 päivänä joulukuuta 2022.

(11)

Tätä päätöstä olisi sovellettava samasta päivästä kuin täytäntöönpanodirektiiviä 2014/98/EU.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Luvan antaminen

1.   Täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU 8 artiklan 4 kohdan nojalla Espanja ja Tšekki saavat sertifioida 31 päivään joulukuuta 2022 saakka liitteessä lueteltujen lajien esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa, jotka on tuotettu avomaalla olosuhteissa, joissa niitä ei ole suojattu hyönteisiltä, edellyttäen, että 2 ja 3 artiklassa sekä 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2.   Täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU 8 artiklan 4 kohdan nojalla Belgia ja Ranska saavat sertifioida 31 päivään joulukuuta 2018 saakka liitteessä lueteltujen lajien esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa, jotka on tuotettu avomaalla olosuhteissa, joissa niitä ei ole suojattu hyönteisiltä, edellyttäen, että 2 ja 3 artiklassa sekä 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2 artikla

Säilyttämistä koskevat vaatimukset

1.   Avomaalla tuotetut esiperusemokasvit ja esiperusaineisto on säilytettävä liitteessä olevassa A jaksossa asianomaisten jäsenvaltioiden ja lajien osalta vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

2.   Koneet sekä varttamis- ja leikkausvälineet on tarkastettava, puhdistettava ja desinfioitava ennen ja jälkeen aina, kun niitä käytetään asianomaisten esiperusemokasvien ja esiperusaineiston käsittelemiseen.

3.   Esiperusemokasvien ja esiperusaineiston välillä on oltava riittävä etäisyys, jotta voidaan minimoida niiden välinen juurikontakti.

3 artikla

Silmämääräistä tarkastusta, näytteenottoa ja testausta koskevat vaatimukset

Täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU 10 ja 11 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi Belgian, Espanjan, Ranskan ja Tšekin on varmistettava, että liitteessä olevassa B jaksossa asianomaisten jäsenvaltioiden ja lajien osalta vahvistettuja vaatimuksia noudatetaan.

4 artikla

Merkintöjä koskevat vaatimukset

1.   Täytäntöönpanodirektiivin 2014/96/EU 2 artiklan 2 kohdassa edellytettyjen tietojen lisäksi Espanjan ja Tšekin sertifioimien esiperusemokasvien ja esiperusaineiston etiketissä on oltava seuraava maininta: ”Tuotettu avomaalla komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/167. mukaisesti; sertifiointi hyväksytty 31. joulukuuta 2022 saakka.”

Täytäntöönpanodirektiivin 2014/96/EU 2 artiklan 2 kohdassa edellytettyjen tietojen lisäksi Belgian ja Ranskan sertifioimien esiperusemokasvien ja esiperusaineiston etiketissä on oltava seuraava maininta: ”Tuotettu avomaalla komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/167. mukaisesti; sertifiointi hyväksytty 31. joulukuuta 2018 saakka.”

2.   Jos toimitetaan merkinnän mukana seuraava asiakirja täytäntöönpanodirektiivin 2014/96/EU 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitetut virallisessa etiketissä ilmoitettavat tiedot voidaan rajoittaa vain seuraavaan: ”Tuotettu avomaalla.” Siinä tapauksessa täytäntöönpanodirektiivin 2014/96/EU 3 artiklan 2 kohdassa edellytettyjen tietojen lisäksi kyseisten esiperusemokasvien ja esiperusaineiston etiketin mukana seuraavassa asiakirjassa on oltava 1 kohdassa säädetty maininta.

3.   Täytäntöönpanodirektiivin 2014/96/EU 2 artiklan 2 kohdassa edellytettyjen tietojen lisäksi kaikkien peruslisäysaineistojen ja kaikkien perushedelmäkasvien sekä kaikkien tämän päätöksen nojalla sertifioiduista esiperusemokasveista tai esiperusaineistoista lisäämällä saatujen sertifioitujen lisäysaineistojen ja hedelmäkasvien etiketissä on oltava seuraava maininta: ”Saatu aineistosta, joka on tuotettu avomaalla komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/167. mukaisesti.”

4.   Jos toimitetaan merkinnän mukana seuraava asiakirja täytäntöönpanodirektiivin 2014/96/EU 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, 3 kohdassa tarkoitetut virallisessa etiketissä ilmoitettavat tiedot voidaan rajoittaa vain seuraavaan: ”Saatu avomaalla tuotetusta aineistosta.” Siinä tapauksessa täytäntöönpanodirektiivin 2014/96/EU 3 artiklan 2 kohdassa edellytettyjen tietojen lisäksi kaikkien peruslisäysaineistojen ja perushedelmäkasvien sekä kaikkien tämän päätöksen nojalla sertifioiduista esiperusemokasveista tai esiperusaineistoista lisäämällä saatujen sertifioitujen lisäysaineistojen ja hedelmäkasvien etiketin mukana seuraavassa asiakirjassa on oltava 3 kohdassa tarkoitettu maininta.

5 artikla

Ilmoittaminen

Belgian, Espanjan, Ranskan ja Tšekin on välittömästi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 1 artiklan mukaisesti tehdyistä sertifioinneista. Ilmoituksessa on mainittava sertifioitujen esiperusemokasvien ja esiperusaineistojen lukumäärä sekä lajit, joihin kyseiset esiperusemokasvit ja esiperusaineistot kuuluvat.

6 artikla

Soveltamispäivä

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017.

7 artikla

Osoitukset

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2017.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1)  EUVL L 267, 8.10.2008, s. 8.

(2)  EUVL L 298, 16.10.2014, s. 22.

(3)  Komission täytäntöönpanodirektiivi 2014/96/EU, annettu 15 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2008/90/EY soveltamisalaan kuuluvien hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston merkitsemistä, sulkemista ja pakkaamista koskevista vaatimuksista (EUVL L 298, 16.10.2014, s. 12).

LIITE

A JAKSO

Luettelo 1 artiklassa tarkoitetuista lajeista ja niiden säilyttämistä koskevat 2 artiklassa tarkoitetut vaatimukset

1.   Belgia

1.1   Lajiluettelo:

Malus domestica Mill., Prunus avium, P. cerasus, P. domestica, P. persica ja Pyrus communis L. sekä näiden lajien perusrungot

1.2   Kaikkia edellä lueteltuja lajeja koskevat vaatimukset

1.2.1   Toimenpiteet

Jos täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä I olevassa A osassa ja liitteessä II luetteloitujen kasvintuhoojien kannalta merkityksellisten vektorihyönteisten esiintymisen toteamiseksi tehdyissä silmämääräisissä tarkastuksissa havaitaan kyseisiä vektorihyönteisiä, on tehtävä käsittely hyönteisten torjunta-aineella.

1.3   Tiettyjä lajeja koskevat erityisvaatimukset

1.3.1   Prunis avium, P. cerasus, P. domestica ja P. persica

1.3.1.1   Kasvuolosuhteet

Prunus avium, P. cerasus, P. domestica ja P. persica -lajien esiperusemokasvien ja esiperusaineiston kukinta on estettävä.

2.   Tšekki

2.1   Lajiluettelo:

Castanea sativa Mill. ja Juglans regia L.

2.2   Molempia edellä lueteltuja lajeja koskevat vaatimukset

2.2.1   Toimenpiteet

Jos on epäilyksiä täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä I olevassa A osassa ja liitteessä II lueteltujen kasvintuhoojien esiintymisestä esiperusemokasveissa ja esiperusaineistossa, kyseiset esiperusemokasvit ja kyseinen esiperusaineisto on välittömästi poistettava.

2.2.2   Kasvuolosuhteet

Esiperusemokasvien kukinta on estettävä kunkin kasvukauden alussa tapahtuvalla vuosileikkauksella.

2.3   Tiettyjä lajeja koskevat erityisvaatimukset

2.3.1   Juglans regia L.

2.3.1.1   Kasvuolosuhteet

Esiperusemokasvit on istutettava alueille, joiden osalta on silmämääräisillä tarkastuksilla varmistettu, ettei niillä esiinny kirsikan kierrelehtiviruksen (Cherry leafroll -virus) tartunnanlevittäjiä.

3.   Ranska

3.1   Lajiluettelo:

Castanea sativa Mill., Corylus avellana L., Cydonia oblonga Mill., Juglans regia L., Malus domestica Mill., Prunus amygdalus, P. armeniaca, P. avium, P. cerasus, P. domestica, P. persica, P. salicina ja Pyrus communis L.

3.2   Kaikkia edellä lueteltuja lajeja koskevat vaatimukset

3.2.1   Toimenpiteet

Jos täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä I olevassa A osassa ja liitteessä II luetteloitujen kasvintuhoojien kannalta merkityksellisten vektorihyönteisten esiintymisen toteamiseksi tehdyissä silmämääräisissä tarkastuksissa havaitaan kyseisiä vektorihyönteisiä, on tehtävä käsittely hyönteisten torjunta-aineella.

3.2.2   Kasvuolosuhteet

Esiperusemokasvit on vartettava in vitro -viljelyn avulla tuotettuihin perusrunkoihin, jos sellaisia on saatavilla.

3.3   Tiettyjä lajeja koskevat erityisvaatimukset

3.3.1   Prunus amygdalus, P. armeniaca, P. avium, P. cerasus, P. domestica, P. persica ja P. salicina

Prunus amygdalus, P. armeniaca, P. avium, P. cerasus, P. domestica, P. persica ja P. salicina -lajien esiperusemokasvien ja esiperusaineiston kukinta on estettävä.

4.   Espanja

4.1   Lajiluettelo:

Olea europaea L., Prunus amygdalus x P. persica, P. armeniaca, P. domestica, P. domestica x P. salicina, P. dulcis, P. persica ja Pyrus communis L.

4.2   Kaikkia edellä lueteltuja lajeja koskevat vaatimukset

4.2.1   Toimenpiteet

Jos täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä I olevassa A osassa ja liitteessä II luetteloitujen kasvintuhoojien kannalta merkityksellisten vektorihyönteisten esiintymisen toteamiseksi tehdyissä silmämääräisissä tarkastuksissa havaitaan kyseisiä vektorihyönteisiä, on tehtävä käsittely hyönteisten torjunta-aineella.

4.3   Tiettyjä lajeja koskevat erityisvaatimukset

4.3.1   Olea europaea L.

4.3.1.1   Eristysetäisyys

Kaikkiin sertifiointijärjestelmän piiriin kuulumattomiin viljeltyihin tai luonnonvaraisiin Olea europaea L. -lajin kasveihin on oltava vähintään 100 metrin eristysetäisyys.

4.3.2   Prunus amygdalus x P. persica, P. armeniaca, P. domestica, P. domestica x P. salicina, P. dulcis ja P. persica

4.3.2.1   Eristysetäisyys

Kaikkiin sertifiointijärjestelmän piiriin kuulumattomiin viljeltyihin tai luonnonvaraisiin Prunus amygdalus, P. cerasus ja P. prunophora -lajien kasveihin on oltava vähintään 500 metrin eristysetäisyys.

4.3.2.2   Kasvuolosuhteet

Prunus amygdalus x P. persica, P. armeniaca, P. domestica, P. domestica x P. salicina, P. dulcis ja P. persica -lajien esiperusemokasvien ja esiperusaineiston kukinta on estettävä.

4.3.3   Pyrus communis L.

4.3.3.1   Eristysetäisyys

Kaikkiin sertifiointijärjestelmän piiriin kuulumattomiin viljeltyihin tai luonnonvaraisiin P. communis L. -lajin kasveihin on oltava vähintään 500 metrin eristysetäisyys.

4.3.3.2   Kasvuolosuhteet

P. communis L. -lajin esiperusemokasvien ja esiperusaineiston kukinta on estettävä.

B JAKSO

Silmämääräistä tarkastusta, näytteenottoa ja testausta koskevat 3 artiklassa tarkoitetut vaatimukset

1.   Belgia

1.1   Kaikkia A jakson 1.1 kohdassa lueteltuja lajeja koskevat vaatimukset

1.1.1   Silmämääräinen tarkastus

Täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä I olevassa A osassa ja liitteessä II luetteloitujen tuhoojien kannalta merkityksellisten vektorihyönteisten esiintymisen toteamiseksi tehdään silmämääräinen tarkastus vähintään kerran vuodessa.

1.2   Tiettyjä lajeja koskevat erityisvaatimukset

1.2.1   Malus domestica Mill. ja Pyrus communis L.

1.2.1.1   Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä vuosittain näytteenotto ja testaus täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä I olevassa A osassa ja liitteessä II luetteloitujen hyönteisten ja siitepölyn välittämien virusten toteamiseksi.

1.2.2   Prunis avium, P. cerasus, P. domestica ja P. persica

1.2.2.1   Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on kerran vuodessa sekä kunkin lisäyssyklin yhteydessä tehtävä näytteenotto ja testaus täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä II luetteloitujen hyönteisten ja siitepölyn välittämien virusten toteamiseksi.

2.   Tšekki

2.1   Tiettyjä lajeja koskevat erityisvaatimukset

2.1.1   Castanea sativa Mill.

2.1.1.1   Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä huhti- ja toukokuun välisenä aikana.

2.1.2   Juglans regia L.

2.1.2.1   Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä loppukesällä tai syksyllä.

3.   Ranska

3.1   Kaikkia A jakson 3.1 kohdassa lueteltuja lajeja koskevat vaatimukset

3.1.1   Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä vähintään kerran vuodessa.

3.2   Tiettyjä lajeja koskevat erityisvaatimukset

3.2.1   Corylus avellana L.

3.2.1.1   Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on vuosittain tehtävä näytteenotto ja testaus omenan mosaiikkiviruksen (ApMV) varalta.

3.2.2   Cydonia oblonga Mill., Malus domestica Mill. ja Pyrus communis L.

3.2.2.1   Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on vuosittain tehtävä näytteenotto ja testaus Apple chlorotic leaf spot -viruksen (ACLSV), Apple stem-grooving -viruksen (ASGV), Apple stem-pitting -viruksen (ASPV) ja rubbery wood -taudin varalta.

3.2.3   Prunus amygdalus, P. armeniaca, P. avium, P. cerasus, P. domestica, P. persica ja P. salicina

3.2.3.1   Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on vuosittain sekä kunkin lisäyssyklin yhteydessä tehtävä näytteenotto ja testaus luumun kääpiökasvuviruksen (PDV) ja luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen (PNRSV) varalta. P. persica -lajin osalta kullekin esiperusemokasville on vuosittain sekä kunkin lisäyssyklin yhteydessä tehtävä näytteenotto ja testaus PLMVd:n (Peach latent mosaic viroid) varalta.

4.   Espanja

4.1   Tiettyjä lajeja koskevat erityisvaatimukset

4.1.1   Olea europaea L. ja Pyrus communis L.

4.1.1.1   Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on vuosittain tehtävä näytteenotto ja testaus täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä II luetteloitujen virusten ja virusten kaltaisten tautien toteamiseksi.

4.1.2   Prunus amygdalus x P. persica, P. armeniaca, P. domestica, P. domestica x P. salicina, P. dulcis ja P. persica

4.1.2.1   Näytteenotto ja testaus

Vuosittain on tehtävä näytteenotto ja testaus täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU liitteessä II luetteloitujen virusten ja virusten kaltaisten tautien toteamiseksi.

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/151

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/168,

annettu 31 päivänä tammikuuta 2017,

julkisissa hankinnoissa viiteasiakirjoina käytettävien Internet Engineering Task Force -ryhmän teknisten eritelmien yksilöimisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 1 kohdan,

on kuullut tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevää eurooppalaista sidosryhmäfoorumia ja alakohtaisia asiantuntijoita,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Standardoinnilla on tärkeä merkitys tuettaessa Eurooppa 2020 -strategiaa, joka esitetään komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (2). Useassa Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvässä lippulaivahankkeessa korostetaan tuote- tai palvelumarkkinoilla tehtävän vapaaehtoisen standardoinnin merkitystä tuotteiden ja palvelujen yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisessa, teknologian kehityksen edistämisessä ja innovoinnin tukemisessa.

(2)

Standardien merkitys tunnustetaan myös komission tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (3), jonka mukaan standardit ovat olennaisia Euroopan kilpailukyvyn kannalta ja ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden innovaatioiden ja edistyksen kannalta, koska ne lisäävät turvallisuutta, yhteentoimivuutta ja kilpailua ja auttavat poistamaan kaupan esteitä.

(3)

Digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattaminen on yksi Euroopan unionin keskeisistä painopisteistä, kuten komission tiedonannossa ”Vuotuinen kasvuselvitys 2015” (4) todetaan. Komissio korosti tiedonannossaan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta Euroopalle (5) standardoinnin ja yhteentoimivuuden merkitystä sellaisen eurooppalaisen digitaalitalouden luomisessa, jolla on pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

(4)

Digitaalisessa yhteiskunnassa standardointituotteet ovat välttämättömiä laitteiden, sovellusten, tietovarastojen, palvelujen ja verkostojen yhteentoimivuuden varmistamisessa. Komission tiedonannossa ”Strateginen visio eurooppalaisille standardeille: lisätään ja nopeutetaan Euroopan talouden kestävää kasvua vuoteen 2020 mennessä” (6) tunnustetaan standardoinnin erityisluonne tieto- ja viestintätekniikan alalla, sillä tämän alan ratkaisujen, sovellusten ja palvelujen kehittäjinä ovat usein tieto- ja viestintätekniikan globaalit foorumit ja konsortiot, joista on tullut johtavia tieto- ja viestintätekniikan standardien kehittämisorganisaatioita.

(5)

Asetuksella (EU) N:o 1025/2012 pyritään nykyaikaistamaan ja parantamaan eurooppalaista standardointikehystä. Siinä perustetaan järjestelmä, jonka mukaisesti komissio voi päättää yksilöidä sellaiset merkityksellisimmät ja laajimmin hyväksytyt tieto- ja viestintätekniikan tekniset eritelmät, jotka eivät ole eurooppalaisten, kansainvälisten tai kansallisten standardointiorganisaatioiden julkaisemia. Kun laitteita, ohjelmistoja ja tietotekniikkapalveluja hankittaessa käytettävissä on mahdollisimman laaja tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien valikoima, voidaan varmistaa laitteiden, palvelujen ja sovellusten yhteentoimivuus, auttaa välttämään julkisen hallinnon sitoutumista yhteen toimittajaan, mitä tapahtuu, jos julkinen hankintaviranomainen ei käytettyään tieto- ja viestintätekniikan alalla valmistajakohtaista ratkaisua voi vaihtaa tarjoajaa hankintasopimuksen päätyttyä, ja edistää kilpailua yhteentoimivien tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen tarjonnassa.

(6)

Sellaisten tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien, joita voidaan käyttää viiteasiakirjoina julkisissa hankinnoissa, on täytettävä asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä II vahvistetut vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen antaa viranomaisille varmuuden siitä, että kyseiset tieto- ja viestintätekniikan tekniset eritelmät on laadittu noudattaen avoimuuden, oikeudenmukaisuuden, objektiivisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita, jotka Maailman kauppajärjestö tunnustaa standardoinnin alalla.

(7)

Päätös tieto- ja viestintätekniikan eritelmän yksilöimisestä hyväksytään sen jälkeen, kun on kuultu komission päätöksellä (7) perustettua tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevää eurooppalaista sidosryhmäfoorumia ja kun alakohtaisia asiantuntijoita on tämän lisäksi kuultu muulla tavoin.

(8)

Tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi arvioi 11 päivänä kesäkuuta 2015 pitämässään kokouksessa 27:aa Internet Engineering Task Force -ryhmän teknistä eritelmää suhteessa asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä II vahvistettuihin vaatimuksiin ja antoi myönteisen lausunnon niiden yksilöimisestä julkisten hankintojen viiteasiakirjoiksi. IETF:n teknisten eritelmien arviointi toimitettiin sen jälkeen tarkasteltavaksi alakohtaisille asiantuntijoille, jotka vahvistivat yksilöimistä koskevan myönteisen lausunnon.

(9)

Kyseiset 27 teknistä eritelmää on kehittänyt ja niitä hallinnoi Internet Engineering Task Force (IETF), ensisijainen uusista korkealaatuisista internetin suunnittelun, käytön ja hallinnoinnin standardieritelmistä vastaava ryhmä. IETF on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnan pohjana on avoin, läpinäkyvä ja konsensukseen perustuva internet-standardiprosessi, jota internet-yhteisö käyttää protokollien ja proseduurien standardointiin kaikkien internetin käyttäjien hyödyksi maailmanlaajuisesti.

(10)

IEFT:n 27 teknistä eritelmää käytetään laajasti internetin tarkoituksiin. Niihin kuuluvat standardit ja protokollat, joita käytetään internet-verkon luomiseen (Transmission Control Protocol / Internet protocol (TCP/IP), User Datagram Protocol (UDP), Domain Name System (DNS), Dynamic Host Configuration Protocol (DHCP), Simple Network Management Protocol (SNMP), Security Architecture for the Internet Protocol (IPsec) ja Network Time Protocol (NTP)); standardit ja protokollat, joita käytetään suojattujen yhteyksien luomiseen (Secure Shell-2 (SSH-2) Protocol, Transport Layer Security (TLS) Protocol ja Internet X.509 Public Key Infrastructure Certificate and Certificate Revocation List (CRL) Profile (PKIX)); standardit ja protokollat, joita käytetään verkkosivun luomiseen (Hypertext Transfer Protocol (HTTP), Upgrading to TLS Within HTTP/1.1, Uniform Resource Identifiers (URI), Uniform Resource Locator (URL), Uniform Resource Names (URN), File Transfer Protocol (FTP), 8-bit Unicode Transformation Format (UTF-8), JavaScript Object Notation (JSON)); standardit ja protokollat, joita käytetään sähköposteissa, kalentereissa ja uutissovelluksissa (Simple Mail Transfer Protocol (SMTP), Internet Message Access Protocol (IMAP), Post Office Protocol – versio 3 (POP3), Multipurpose Internet Mail Extensions (MIME), Network News Transfer Protocol (NNTP), Internet Calendaring and Scheduling Core Object Specification (iCalendar), vCard (VCF), Common Format and MIME Type for Comma-Separated Values (CSV)) sekä standardit ja protokollat, joita käytetään multimedian suoratoistosovelluksissa (Real-time Transport Protocol (RTP) ja Session Initiation Protocol (SIP).

(11)

Yllä mainitut IETF:n 27 teknistä menetelmää olisi sen vuoksi yksilöitävä julkisissa hankinnoissa viiteasiakirjoina käytettäviksi tieto- ja viestintätekniikan teknisiksi eritelmiksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä lueteltuja Internet Engineering Task Force -ryhmän teknisiä eritelmiä voidaan käyttää viiteasiakirjoina julkisissa hankinnoissa.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

(2)  COM(2010) 2020 final, 3. maaliskuuta 2010.

(3)  COM(2015) 550 final, 28. lokakuuta 2015.

(4)  COM(2014) 902, 28. marraskuuta 2014.

(5)  COM(2015) 192 final, 6. toukokuuta 2015.

(6)  COM(2011) 311 final, 1. kesäkuuta 2011.

(7)  Komission päätös, annettu 28 päivänä marraskuuta 2011, tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin perustamisesta (EUVL C 349, 30.11.2011, s. 4).

LIITE

Luettelo Internet Engineering Task Force -ryhmän (IETF) teknisistä eritelmistä, joita voidaan käyttää viiteasiakirjoina julkisissa hankinnoissa  (1)

1.

Transmission Control Protocol / Internet protocol (TCP/IP)

2.

User Datagram Protocol (UDP)

3.

Domain Name System (DNS)

4.

Dynamic Host Configuration Protocol (DHCP)

5.

Simple Network Management Protocol (SNMP)

6.

Security Architecture for the Internet Protocol (IPsec)

7.

Network Time Protocol (NTP)

8.

Secure Shell-2 Protocol (SSH-2)

9.

Transport Layer Security Protocol (TLS)

10.

Internet X.509 Public Key Infrastructure Certificate and Certificate Revocation List (CRL) Profile (PKIX)

11.

Hypertext Transfer Protocol (HTTP)

12.

Upgrading to TLS Within HTTP/1.1 (HTTPS)

13.

Uniform Resource Identifiers (URI)

14.

Uniform Resource Locator (URL)

15.

Uniform Resource Names (URN)

16.

File Transfer Protocol (FTP)

17.

8-bit Unicode Transformation Format (UTF-8)

18.

Simple Mail Transfer Protocol (SMTP)

19.

Internet Message Access Protocol (IMAP)

20.

Post Office Protocol – versio 3 (POP3)

21.

Multipurpose Internet Mail Extensions (MIME)

22.

Network News Transfer Protocol (NNTP)

23.

Internet Calendaring and Scheduling Core Object Specification (iCalendar)

24.

File format standard for electronic business cardS (vCard)

25.

Common Format and MIME Type for Comma-Separated Values (CSV)

26.

Real-time Transport Protocol (RTP)

27.

Session Initiation Protocol (SIP)

(1)  IETF:n eritelmät ovat ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa http://www.rfc-editor.org/

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/155

MAATALOUDEN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS nro 1/2015,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2015,

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteessä 4 olevien lisäysten 1, 2 ja 4 muuttamisesta [2017/169]

MAATALOUDEN SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen ja erityisesti sen 11 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen maataloustuotteiden kauppaa koskeva sopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.

(2)

Sopimuksen liitteen 4 tavoitteena on helpottaa kasvinsuojelutoimenpiteiden kohteena olevien kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden kauppaa osapuolten välillä. Kyseistä liitettä on täydennetty useilla lisäyksillä sen 1, 2 ja 4 artiklan nojalla.

(3)

Liitteessä olevat 4 lisäykset 1, 2 ja 4 on korvattu maatalouden sekakomitean päätöksellä N:o 1/2010.

(4)

Osapuolten kasvinsuojelulainsäädäntöä on muutettu sopimusta koskevien seikkojen osalta sen jälkeen, kun päätös N:o 1/2010 tuli voimaan.

(5)

Osapuolten lainsäädännössä vahvistetaan vaatimukset, jotka koskevat lisäyksessä 1 lueteltujen, kolmansista maista peräisin olevien kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tarkastuksia, jotka suoritetaan muualla kuin osapuolten alueilla sijaitsevilla saapumispaikoilla. Tarkastusvaatimuksia on tarpeen täsmentää molempien osapuolten osalta.

(6)

Näin ollen on syytä muuttaa liitteessä 4 olevia lisäyksiä 1, 2 ja 4.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteessä 4 olevat lisäykset 1 ja 2 korvataan tämän päätöksen liitteessä I olevalla tekstillä.

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteessä 4 oleva lisäys 4 korvataan tämän päätöksen liitteessä II olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tehty Bernissä 19 päivänä marraskuuta 2015.

Maatalouden sekakomitean puolesta

Puheenjohtaja ja Sveitsin valtuuskunnan johtaja

Adrian AEBI

Euroopan unionin valtuuskunnan johtaja

Lorenzo TERZI

Komitean sihteeri

Thomas MAIER

LIITE 1

”

LISÄYS 1

KASVIT, KASVITUOTTEET JA MUUT TAVARAT

A.   Jommankumman osapuolen alueelta peräisin olevat kasvit, kasvituotteet ja muut tavarat, joiden osalta osapuolten samankaltainen lainsäädäntö antaa samanlaisen suojan ja osapuolet tunnustavat kasvipassin

1.   Kasvit ja kasvituotteet

1.1   Istutettaviksi tarkoitetut seuraavien sukujen ja lajien kasvit, lukuun ottamatta siemeniä: Amelanchier Med., Chaenomeles Lindl., Crataegus L., Cydonia Mill., Eriobotrya Lindl., Malus Mill., Mespilus L., Prunus L., ei kuitenkaan Prunus laurocerasus L. ja Prunus lusitanica L., Pyracantha Roem., Pyrus L. ja Sorbus L.

1.2   Istutettaviksi tarkoitetut Beta vulgaris L.- ja Humulus lupulus L. -lajien kasvit, lukuun ottamatta siemeniä.

1.3   Istutettaviksi tarkoitetut suvun Solanum L. rönsyjä tai mukuloita muodostavien lajien kasvit tai niiden hybridit.

1.4   Lajien Fortunella Swingle, Poncirus Raf. ja niiden hybridien, Casimiroa La Llave, Clausena Burm. f., Vepris Comm., Zanthoxylum L. ja Vitis L. kasvit, lukuun ottamatta hedelmiä ja siemeniä.

1.5   Suvun Citrus L. kasvit ja niiden hybridit, lukuun ottamatta hedelmiä ja siemeniä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1.6 kohdan soveltamista.

1.6   Sukujen ja lajien Citrus L., Fortunella Swingle, Poncirus Raf. ja niiden hybridien hedelmät lehtineen ja kantoineen.

1.7   Unionista peräisin oleva puutavara, jossa on jäljellä sen luonnollinen pyöreä pinta kokonaan tai osittain, kuorineen tai kuorittuna, tai jos se on lastujen, hakkeen, sahanpurun tai puujätteen muodossa, kun se

a)

kuuluu kokonaan tai osittain sukuun Platanus L., mukaan lukien puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa, ja

b)

vastaa jotakin seuraavassa taulukossa olevista, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) liitteessä I olevassa 2 osassa säädetyistä kuvauksista:

CN-koodi

Kuvaus

4401 10 00

Polttopuu rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa

4401 22 00

Lehtipuu lastuina ja hakkeena

ex 4401 30 80

Puujäte (muu kuin sahanpuru), ei kuitenkaan pölkyiksi, briketeiksi, pelleteiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu

4403 10 00

Raakapuu, jota on käsitelty maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

ex 4403 99

Lehtipuuta (muuta kuin 44 ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puuta tai muuta trooppista puuta, tammea (Quercus spp.) tai pyökkiä (Fagus spp.)) oleva raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu: muu kuin maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla käsitelty

ex 4404 20 00

Lehtipuuta olevat halkaistut pylväät: teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit

ex 4407 99

Lehtipuuta (muuta kuin 44 ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puuta tai muuta trooppista puuta, tammea (Quercus spp.) tai pyökkiä (Fagus spp.)) oleva puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm.

2.   Kasvit, kasvituotteet ja muut tavarat, jotka ovat sellaisten tuottajien tuottamia, jotka ovat valtuutettuja tuottamaan tuotteitaan niiden myymiseksi ammattimaisesti kasvintuotantoa harjoittaville henkilöille, lukuun ottamatta lopulliselle kuluttajalle tuotettavia valmiita kasveja, kasvituotteita ja muita tavaroita, ja joiden osalta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Sveitsin asiasta vastaavat viranomaiset takaavat, että niiden tuotanto on selvästi erillään muiden tuotteiden tuotannosta.

2.1   Istutettaviksi tarkoitetut seuraavien sukujen kasvit, lukuun ottamatta siemeniä: Abies Mill. ja Apium graveolens L., Argyranthemum spp., Asparagus officinalis L., Aster spp., Brassica spp., Castanea Mill., Cucumis spp., Dendranthema (DC.) Des Moul., Dianthus L. ja hybridit, Exacum spp., Fragaria L., Gerbera Cass., Gypsophila L., kaikki Impatiens L.:n New Guinea -hybridien lajikkeet, Lactuca spp., Larix Mill., Leucanthemum L., Lupinus L., Pelargonium l'Hérit. ex Ait., Picea A. Dietr., Pinus L., Platanus L., Populus L., Prunus laurocerasus L., Prunus lusitanica L., Pseudotsuga Carr., Quercus L., Rubus L., Spinacia L., Tanacetum L., Tsuga Carr., Verbena L. ja muut istutettaviksi tarkoitetut ruohomaisten lajien kasvit, lukuun ottamatta Gramineae-heimon kasveja sekä sipuleita, juurakoita, juurimukuloita, siemeniä ja mukuloita.

2.2   Istutettaviksi tarkoitetut Solanaceae-kasvit, muut kuin 1.3 kohdassa tarkoitetut, siemeniä lukuun ottamatta.

2.3   Araceae, Marantaceae, Musaceae, Persea spp. ja Strelitziaceae -kasvit juurrutettuina tai kiinteässä tai mukana tulevassa kasvualustassaan.

2.4   Istutettaviksi tarkoitetut Palmae-kasvit, joiden rungon läpimitta tyvestä mitattuna on yli 5 cm ja jotka kuuluvat seuraaviin sukuihin: Brahea Mart., Butia Becc., Chamaerops L., Jubaea Kunth., Livistona R. Br., Phoenix L., Sabal Adans., Syagrus Mart., Trachycarpus H. Wendl., Trithrinax Mart., Washingtonia Raf.

2.5   Kasvit, siemenet ja sipulit:

a)

istutettaviksi tarkoitetut lajien Allium ascalonicum L., Allium cepa L. ja Allium schoenoprasum L. siemenet ja sipulit sekä istutettaviksi tarkoitetut lajin Allium porrum L. kasvit,

b)

Lajin Medicago sativa L. siemenet,

c)

lajien Helianthus annuus L., Solanum lycopersicum L. ja Phaseolus L. siemenet.

3.   Istutettaviksi tarkoitetut sipulit, juurimukulat, mukulat ja juurakot, jotka ovat sellaisten tuottajien tuottamia, jotka ovat valtuutettuja tuottamaan tuotteitaan niiden myymiseksi ammattimaisesti kasvintuotantoa harjoittaville henkilöille, lukuun ottamatta lopulliselle kuluttajalle tuotettavia valmiita kasveja, kasvituotteita ja muita tavaroita, ja joiden osalta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Sveitsin asiasta vastaavat viranomaiset takaavat, että niiden tuotanto on selvästi erillään muiden tuotteiden tuotannosta, seuraavissa: Camassia Lindl., Chionodoxa Boiss., Crocus flavus Weston ’Golden Yellow’, Dahlia spp., Galanthus L., Galtonia candicans (Baker) Decne., Gladiolus Tourn. ex L., miniatyyrilajit ja niiden hybridit, kuten Gladiolus callianthus Marais, Gladiolus colvillei Sweet, Gladiolus nanus hort., Gladiolus ramosus hort. ja Gladiolus tubergenii hort., Hyacinthus L., Iris L., Ismene Herbert, Lilium spp., Muscari Miller, Narcissus L., Ornithogalum L., Puschkinia Adams, Scilla L., Tigridia Juss. ja Tulipa L.

B.   Osapuolten alueiden ulkopuolelta peräisin olevat kasvit, kasvituotteet ja muut tavarat, joiden tuontia koskeva molempien osapuolten kasvinsuojelulainsäädäntö antaa samanlaisen suojan ja joista voidaan käydä kauppaa osapuolten välillä käyttäen kasvipassia tämän lisäyksen A kohdassa mainittujen kasvien osalta ja vapaasti muiden kasvien osalta

1.   Sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän lisäyksen C kohdassa mainittuja kasveja, kaikki istutettaviksi tarkoitetut kasvit lukuun ottamatta siemeniä, mutta mukaan luettuina seuraavien kasvien siemenet: Cruciferae, Gramineae ja Trifolium spp., kun alkuperämaa on Argentiina, Australia, Bolivia, Chile, Uusi-Seelanti Uruguay, suvut Triticum, Secale ja X Triticosecale, kun alkuperämaa on Afganistan, Intia, Iran, Irak, Meksiko, Nepal, Pakistan, Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat, sekä Citrus L., Fortunella Swingle ja Poncirus Raf. ja niiden hybridit, Capsicum spp., Helianthus annuus L., Solanum lycopersicum L., Medicago sativa L., Prunus L., Rubus L., Oryza spp., Zea mais L., Allium ascalonicum L., Allium cepa L., Allium porrum L., Allium schoenoprasum L. ja Phaseolus L..

2.   Seuraavien kasvien osat, lukuun ottamatta hedelmiä ja siemeniä:

—

Castanea Mill., Dendranthema (DC.) Des Moul., Dianthus L., Gypsophila L., Pelargonium l'Hérit. ex Ait, Phoenix spp., Populus L., Quercus L., Solidago L. ja Orchidaceae-heimon leikkokukat,

—

havupuut (Coniferales),

—

Acer saccharum Marsh., peräisin Kanadasta ja Yhdysvalloista,

—

Prunus L., peräisin Euroopan ulkopuolisista maista,

—

Aster spp., Eryngium L., Hypericum L., Lisianthus L., Rosa L. ja Trachelium L. leikkokukat, peräisin Euroopan ulkopuolisista maista,

—

Apium graveolens ja L., Ocimum L., Limnophila L. ja Eryngium L. lehtivihannekset,

—

Manihot esculenta Crantz lehdet,

—

Betula L. leikatut oksat, lehtineen tai ilman lehtiä,

—

Fraxinus L., Juglans ailantifolia Carr., Juglans mandshurica Maxim., Ulmus davidiana Planch. ja Pterocarya rhoifolia Siebold & Zucc. leikatut oksat, lehtineen tai ilman lehtiä, peräisin Japanista, Kanadasta, Kiinasta, Korean demokraattisesta kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Mongoliasta, Taiwanista, Venäjältä ja Yhdysvalloista,

—

Amiris P. Browne, Casimiroa La Llave, Citropsis Swingle & Kellerman, Eremocitrus Swingle, Esenbeckia Kunth., Glycosmis Corrêa, Merrillia Swingle, Naringi Adans., Tetradium Lour., Toddalia Juss. ja Zanthoxylum L.

2.1   Suvun tai lajin Aegle Corrêa, Aeglopsis Swingle, Afraegle Engl., Atalantia Corrêa, Balsamocitrus Stapf, Burkillanthus Swingle, Calodendrum Thunb., Choisya Kunth, Clausena Burm. f., Limonia L., Microcitrus Swingle, Murraya J. Koenig ex L., Pamburus Swingle, Severinia Ten., Swinglea Merr., Triphasia Lour. ja Vepris Comm. kasvinosat, lukuun ottamatta hedelmiä mutta mukaan luettuna siemenet.

3.   Hedelmät:

—

Citrus L., Fortunella Swingle, Poncirus Raf. ja näiden hybridit, Momordica L. ja Solanum melongena L.,

—

Annona L., Cydonia Mill. Diospyros L., Malus Mill., Mangifera L., Passiflora L., Prunus L., Psidium L., Pyrus L., Ribes L. Syzygium Gaertn. ja Vaccinium L. Euroopan ulkopuolisista maista,

—

Capsicum L.

4.   Solanum tuberosum L. -mukulat.

5.   Erillinen puun kuori:

—

havupuut (Coniferales), Euroopan ulkopuolisista maista,

—

Acer saccharum Marsh., Populus L. ja Quercus L., lukuun ottamatta Quercus suber L.,

—

Fraxinus L., Juglans ailantifolia Carr., Juglans mandshurica Maxim., Ulmus davidiana Planch. ja Pterocarya rhoifolia Siebold & Zucc., peräisin Japanista, Kanadasta, Kiinasta, Korean demokraattisesta kansantasavallasta, Japanista, Mongoliasta, Korean tasavallasta, Venäjältä, Taiwanista ja Yhdysvalloista,

—

Betula L., peräisin Kanadasta ja Yhdysvalloista.

6.   Puutavara neuvoston direktiivin 2000/29/EY (2) 2 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan määriteltynä, kun se

a)

kuuluu kokonaan tai osittain seuraaviin lahkoihin, sukuihin tai lajeihin, lukuun ottamatta direktiivin 2000/29/EY liitteessä IV olevan A osan I jakson 2 kohdassa määriteltyä puista pakkausmateriaalia:

—

Yhdysvalloista peräisin oleva Quercus L., mukaan luettuna puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa, ei kuitenkaan CN-koodiin 4416 00 00 kuuluva ja b alakohdassa tarkoitetun kuvauksen täyttävä puutavara, josta on kirjallista näyttöä siitä, että puutavaraa on käsitelty tai valmistettu lämpökäsittelemällä sitä siten, että puun lämpötila on noussut vähintään 176 °C:seen 20 minuutin ajaksi,

—

Armeniasta tai Yhdysvalloista peräisin oleva Platanus L., mukaan luettuna puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa,

—

Amerikan mantereen maista peräisin oleva Populus L., mukaan luettuna puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa,

—

Kanadasta tai Yhdysvalloista peräisin oleva Acer saccharum Marsh., mukaan luettuna puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa,

—

Euroopan ulkopuolisista maista, Kazakstanista, Turkista tai Venäjältä peräisin olevat havupuut (Coniferales), mukaan luettuna puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa,

—

Kanadasta, Kiinasta, Korean demokraattisesta kansantasavallasta, Japanista, Mongoliasta, Korean tasavallasta, Venäjältä, Taiwanista tai Yhdysvalloista peräisin oleva Fraxinus L., Juglans ailantifolia Carr., Juglans mandshurica Maxim., Ulmus davidiana Planch. ja Pterocarya rhoifolia Siebold & Zucc., mukaan luettuna puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa,

—

Kanadasta tai Yhdysvalloista peräisin oleva Betula L., mukaan luettuna puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa; ja

b)

vastaa jotakin seuraavista neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevassa 2 osassa säädetyistä kuvauksista:

CN-koodi

Kuvaus

4401 10 00

Polttopuu rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa

4401 21 00

Havupuu lastuina tai hakkeena

4401 22 00

Lehtipuu lastuina tai hakkeena

ex 4401 30 40

Sahanpuru, ei kuitenkaan pölkyiksi, briketeiksi, pelleteiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu

ex 4401 30 80

Muu puujäte, ei kuitenkaan pölkyiksi, briketeiksi, pelleteiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu

4403 10 00

Raakapuu, jota on käsitelty maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

4403 20

Havupuuta oleva raakapuu, muu kuin maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla käsitelty, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

4403 91

Tammea (Quercus spp.) oleva raakapuu, muu kuin maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla käsitelty, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

ex 4403 99

Lehtipuuta (muuta kuin 44 ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puuta, muuta trooppista puuta, tammea (Quercus spp.), pyökkiä (Fagus spp.) tai koivua (Betula L.)) oleva raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu, muu kuin maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla käsitelty

4403 99 51

Sahatukit, koivua (Betula L.) oleva raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

4403 99 59

Puu, koivua (Betula L.) oleva raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu, lukuun ottamatta sahatukkeja

ex 4404

Halkaistut pylväät; teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit

4406

Puiset rata- ja raitiotiepölkyt

4407 10

Havupuuta oleva puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

4407 91

Tammea (Quercus spp.) oleva puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

ex 4407 93

Lajia Acer saccharum Marsh. oleva puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

4407 95

Saarnea (Fraxinus spp.) oleva puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

ex 4407 99

Lehtipuuta (muuta kuin 44 ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puuta, muuta trooppista puuta, tammea (Quercus spp.), pyökkiä (Fagus spp.), vaahteraa (Acer spp.), kirsikkapuuta (Prunus spp.) tai saarnea (Fraxinus spp.)) oleva puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi 6 mm.

4408 10

Havupuuta olevat viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm

4416 00 00

Puiset drittelit, tynnyrit, sammiot, saavit ja muut tynnyriteokset sekä niiden puuosat, myös kimmet

9406 00 20

Tehdasvalmisteiset rakennukset, puuta

7.   Maa-aines ja kasvualusta:

a)

Maa-aines ja kasvualusta sellaisenaan, kun se koostuu kokonaan tai osittain maa-aineksesta tai kiinteistä orgaanisista aineista kuten kasvinosista, humuksesta (mukaan lukien turve ja puunkuori), muu kuin yksinomaan turpeesta koostuva.

b)

Maa-aines ja kasvualusta kasvien mukana kiinteänä tai ei, kun se koostuu kokonaan tai osittain a kohdassa määritellystä aineksesta tai koostuu osittain mistä tahansa kiinteästä epäorgaanisesta aineksesta, jonka tarkoituksena on kasvien elinvoiman ylläpitäminen ja joka on peräisin seuraavista maista:

—

Turkki,

—

Georgia, Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä

—

Euroopan ulkopuoliset maat, lukuun ottamatta Algeriaa, Egyptiä, Israelia, Libyaa, Marokkoa ja Tunisiaa.

8.   Sukujen Triticum, Secale ja X Triticosecale jyvät, jotka ovat peräisin Afganistanista, Etelä-Afrikasta, Intiasta, Iranista, Irakista, Meksikosta, Nepalista, Pakistanista tai Yhdysvalloista.

C.   Jommankumman osapuolen alueelta tulevat kasvit, kasvituotteet ja muut tavarat, joiden osalta osapuolten lainsäädäntö on erilainen, eivätkä osapuolet tunnusta kasvipassia

1.   Sveitsistä tulevat kasvit ja kasvituotteet, joiden mukana on oltava kasvinterveystodistus silloin, kun ne tuodaan johonkin unionin jäsenvaltioon.

1.1   Istutettaviksi tarkoitetut kasvit, lukuun ottamatta siemeniä

Ei ole.

1.2   Kasvinosat, lukuun ottamatta hedelmiä ja siemeniä

Ei ole.

1.3   Siemenet

Ei ole.

1.4   Hedelmät

Ei ole.

1.5   Puutavara, jossa on jäljellä sen luonnollinen pyöreä pinta kokonaan tai osittain, kuorineen tai kuorittuna, tai jos se on lastujen, hakkeen, sahanpurun tai puujätteen muodossa, kun se

a)

kuuluu kokonaan tai osittain sukuun Platanus L., mukaan lukien puutavara, jossa ei ole jäljellä puun luonnollista pyöreää pintaa, ja

b)

vastaa jotakin seuraavassa taulukossa olevista, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevassa 2 osassa säädetyistä kuvauksista:

CN-koodi

Kuvaus

4401 10 00

Polttopuu rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa

4401 22 00

Lehtipuu lastuina tai hakkeena

ex 4401 30 80

Puujäte (muu kuin sahanpuru), ei kuitenkaan pölkyiksi, briketeiksi, pelleteiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu

4403 10 00

Raakapuu, jota on käsitelty maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

ex 4403 99

Lehtipuuta (muuta kuin 44 ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puuta tai muuta trooppista puuta, tammea (Quercus spp.) tai pyökkiä (Fagus spp.)) oleva raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu: muu kuin maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla käsitelty

ex 4404 20 00

Lehtipuuta olevat halkaistut pylväät: teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit

ex 4407 99

Lehtipuuta (muuta kuin 44 ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puuta tai muuta trooppista puuta, tammea (Quercus spp.) tai pyökkiä (Fagus spp.)) oleva puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm.

2.   Jostakin unionin jäsenvaltiosta tulevat kasvit ja kasvituotteet, joiden mukana on oltava kasvinterveystodistus silloin, kun ne tuodaan Sveitsiin.

Ei ole.

3.   Sveitsistä tulevat kasvit ja kasvituotteet, joiden tuonti unionin jäsenvaltioihin on kielletty

Kasvit lukuun ottamatta hedelmiä ja siemeniä

Ei ole.

4.   Jostakin unionin jäsenvaltiosta tulevat kasvit ja kasvituotteet, joiden tuonti Sveitsiin on kielletty

Kasvit:

 

Cotoneaster Ehrh.

 

Photinia davidiana (Dcne.) Cardot (3)

LISÄYS 2

LAINSÄÄDÄNTÖ  (4)

Euroopan unionin säädökset

—

Neuvoston direktiivi 69/464/ETY, annettu 8 päivänä joulukuuta 1969, perunasyövän torjunnasta

—

Neuvoston direktiivi 74/647/ETY, annettu 9 päivänä joulukuuta 1974, neilikkakääriäisten torjunnasta

—

Komission päätös 91/261/ETY, tehty 2 päivänä toukokuuta 1991, Australian tunnustamisesta vapaaksi Erwinia amylovora (Burr.) Winsl. et al. -kasvintuhoajasta

—

Komission direktiivi 92/70/ETY, annettu 30 päivänä heinäkuuta 1992, suojeltujen alueiden tunnustamiseen yhteisössä liittyvää tietojen keruuta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

—

Komission direktiivi 92/90/ETY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1992, tiettyjen sellaisten velvoitteiden vahvistamisesta, jotka kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tuottajien ja tuojien on täytettävä, sekä heidän rekisteröintiään koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

—

Komission direktiivi 92/105/ETY, annettu 3 päivänä joulukuuta 1992, tiettyjä kasveja, kasvituotteita tai muita tavaroita yhteisön sisällä kuljetettaessa käytettävien kasvipassien standardoinnista ja kasvipassien myöntämistä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta sekä niiden korvaamiseen liittyvistä edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä

—

Komission päätös 93/359/ETY, tehty 28 päivänä toukokuuta 1993, luvan antamisesta jäsenvaltioille säätää poikkeuksia tiettyihin Amerikan yhdysvalloista peräisin olevaa suvun Thuja L. puutavaraa koskeviin neuvoston direktiivin 77/93/ETY säännöksiin

—

Komission päätös 93/360/ETY, tehty 28 päivänä toukokuuta 1993, luvan antamisesta jäsenvaltioille säätää poikkeuksia tiettyihin Kanadasta peräisin olevaa suvun Thuja L. puutavaraa koskeviin neuvoston direktiivin 77/93/ETY säännöksiin

—

Komission päätös 93/365/ETY, tehty 2 päivänä kesäkuuta 1993, luvan antamisesta jäsenvaltioille säätää poikkeuksia tiettyihin Kanadasta peräisin olevaa lämpökäsiteltyä havupuutavaraa koskeviin neuvoston direktiivin 77/93/ETY säännöksiin, sekä lämpökäsiteltyyn puutavaraan sovellettavaa merkitsemisjärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

—

Komission päätös 93/422/ETY, tehty 22 päivänä kesäkuuta 1993, luvan antamisesta jäsenvaltioille säätää poikkeuksia tiettyihin Kanadasta peräisin olevaa uunikuivattua havupuutavaraa koskeviin neuvoston direktiivin 77/93/ETY säännöksiin, sekä uunikuivattuun puutavaraan sovellettavan merkitsemisjärjestelmän yksityiskohdista

—

Komission päätös 93/423/ETY, tehty 22 päivänä kesäkuuta 1993, luvan antamisesta jäsenvaltioille säätää poikkeuksia tiettyihin Amerikan yhdysvalloista peräisin olevaa uunikuivattua havupuutavaraa koskeviin neuvoston direktiivin 77/93/ETY säännöksiin, sekä uunikuivattuun puutavaraan sovellettavan merkitsemisjärjestelmän yksityiskohdista

—

Komission direktiivi 93/50/ETY, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1993, tietyistä sellaisista neuvoston direktiivin 77/93/ETY liitteessä V olevassa A osassa luettelemattomista kasveista, joiden tuotantoalueilla sijaitsevat näiden kasvien tuottajat, varastot tai lähetyskeskukset on kirjattava viralliseen rekisteriin

—

Komission direktiivi 93/51/ETY, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1993, sääntöjen vahvistamisesta tiettyjen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden jonkin suojellun alueen kautta liikkumisen osalta ja näiden tällaiselta suojellulta alueelta peräisin olevien ja sen sisällä liikkuvien kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden liikkumisen osalta

—

Neuvoston direktiivi 93/85/ETY, annettu 4 päivänä lokakuuta 1993, perunan vaalean rengasmädän torjunnasta

—

Komission direktiivi 94/3/EY, annettu 21 päivänä tammikuuta 1994, kolmannesta maasta tulevan välittömästi kasvien terveyttä uhkaavan lähetyksen tai haitallisen organismin pysäyttämistä koskevasta ilmoitusmenettelystä

—

Komission direktiivi 98/22/EY, annettu 15 päivänä huhtikuuta 1998, kolmansista maista tulevien kasvien, kasvituotteiden tai muiden tuotteiden terveystarkastusten suorittamista yhteisössä muissa tarkastuspaikoissa kuin määränpäässä koskevista vähimmäisedellytyksistä

—

Neuvoston direktiivi 98/57/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, Ralstonia solanacearum (Smith) Yabuuchi et al. -kasvintuhoojan torjunnasta

—

Komission päätös 98/109/EY, tehty 2 päivänä helmikuuta 1998, luvan antamisesta jäsenvaltioille toteuttaa väliaikaisesti kiireellisiä toimenpiteitä Thrips palmi Karny -kasvintuhoojan leviämisen estämiseksi Thaimaan osalta

—

Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä

—

Komission päätös 2002/757/EY, tehty 19 päivänä syyskuuta 2002, väliaikaisista kiireellisistä kasvinsuojelutoimenpiteistä Phytophthora ramorum Werres, De Cock & Man in 't Veld sp. nov. -organismin yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

—

Komission päätös 2002/499/EY, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2002, neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä säädettävien poikkeuksien sallimisesta Korean tasavallasta peräisin olevien Chamaecyparis Spach-, Juniperus L.- ja Pinus L. -sukujen luonnollisesti tai keinotekoisesti kääpiöityjen kasvien osalta

—

Komission päätös 2002/887/EY, tehty 8 päivänä marraskuuta 2002, neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä säädettävien poikkeuksien sallimisesta Japanista peräisin olevien Chamaecyparis Spach-, Juniperus L.- ja Pinus L. -sukujen luonnollisesti tai keinotekoisesti kääpiöityjen kasvien osalta

—

Komission päätös 2004/200/EY, tehty 27 päivänä helmikuuta 2004, toimenpiteistä pepinon mosaiikkiviruksen yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

—

Komission direktiivi 2004/103/EY, annettu 7 päivänä lokakuuta 2004, neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteessä V olevassa B osassa mainituille kasveille, kasvituotteille ja muille tavaroille tehtävistä tunnistustarkastuksista ja kasvien terveystarkastuksista, jotka voidaan suorittaa muussa kuin siinä paikassa, jonka kautta tuotteet saapuvat yhteisöön, tai kyseisen paikan läheisyydessä, sekä tarkastusvaatimusten määrittelystä

—

Täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt: Kun paikka, jonka kautta lisäyksessä 1 luetellut, kolmansista maista tulevat kasvit, kasvituotteet ja muut tavarat saapuvat, sijaitsee jommankumman osapuolen alueella mutta määräpaikka sijaitsee toisen osapuolen alueella, asiakirjatarkastukset, tunnistustarkastukset ja kasvinterveystarkastukset suoritetaan saapumispaikassa, jos asiasta ei ole tehty erillistä sopimusta saapumis- ja määräpaikan toimivaltaisten viranomaisten kesken. Jos asiasta on tehty erillinen sopimus saapumis- ja määräpaikan toimivaltaisten viranomaisten kesken, sen on oltava kirjallinen.

—

Komission direktiivi 2004/105/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 2004, kolmansista maista tuotavia ja neuvoston direktiivissä 2000/29/EY lueteltuja kasveja, kasvituotteita ja muita tavaroita seuraavien virallisten terveystodistusten mallien tai kasvien jälleenviennissä käytettävien terveystodistusten mallien vahvistamisesta

—

Komission päätös 2004/416/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, Argentiinasta tai Brasiliasta peräisin olevia tiettyjä sitrushedelmiä koskevista väliaikaisista hätätoimenpiteistä

—

Komission päätös 2005/51/EY, tehty 21 päivänä tammikuuta 2005, luvan antamisesta jäsenvaltioille säätää tilapäisiä poikkeuksia tiettyihin neuvoston direktiivin 2000/29/EY säännöksiin torjunta-aineiden tai pysyvien orgaanisten yhdisteiden saastuttaman maa-aineksen dekontaminaatiotarkoituksiin tapahtuvan maahantuonnin osalta

—

Komission päätös 2005/359/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2005, tiettyjä neuvoston direktiivin 2000/29/EY säännöksiä koskevasta poikkeuksesta Yhdysvalloista peräisin olevien kuorellisten tammitukkien (Quercus L.) osalta

—

Komission päätös 2006/473/EY, tehty 5 päivänä heinäkuuta 2006, tiettyjen kolmansien maiden ja tiettyjen kolmansien maiden alueiden tunnustamisesta vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris-, Cercospora angolensis Carv. & Mendes- tai (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista

—

Neuvoston direktiivi 2006/91/EY, annettu 7 päivänä marraskuuta 2006, hirmukilpikirvan torjunnasta

—

Komission päätös 2007/365/EY, tehty 25 päivänä toukokuuta 2007, kiireellisistä toimenpiteistä Rhynchophorus ferrugineus (Olivier) -organismin yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen ehkäisemiseksi

—

Neuvoston direktiivi 2007/33/EY, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2007, peruna-ankeroisten torjunnasta ja direktiivin 69/465/ETY kumoamisesta

—

Komission päätös 2007/433/EY, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2007, väliaikaisista hätätoimenpiteistä Gibberella circinata Nirenberg & O'Donnell -organismin yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen ehkäisemiseksi

—

Komission direktiivi 2008/61/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, edellytyksistä, joilla neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteissä I–V lueteltuja tiettyjä haitallisia organismeja, kasveja, kasvituotteita ja muita tavaroita saa tuoda yhteisöön tai sen tietyille suojelluille alueille taikka siirtää yhteisössä tai sen tietyillä suojelluilla alueilla kokeellisia tai tieteellisiä tarkoituksia tai lajikevalintatyötä varten

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2011/778/EU, annettu 28 päivänä marraskuuta 2011, luvan antamisesta tietyille jäsenvaltioille säätää tilapäisiä poikkeuksia neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Kanadan tietyistä maakunnista peräisin olevien siemenperunoiden osalta

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2011/787/EU, annettu 29 päivänä marraskuuta 2011, luvan antamisesta jäsenvaltioille toteuttaa väliaikaisesti Egyptiä koskevia kiireellisiä toimenpiteitä Ralstonia solanacearum (Smith) Yabuuchi et al. -organismin leviämisen estämiseksi

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2012/138/EU, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2012, hätätoimenpiteistä Anoplophora chinensis (Forster) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2012/219/EU, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2012, Serbian tunnustamisesta vapaaksi Clavibacter michiganensis ssp. sepedonicus (Spieckerman et Kotthoff) Davis et al. -organismista

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2012/270/EU, annettu 16 päivänä toukokuuta 2012, kiireellisistä toimenpiteistä Epitrix cucumeris (Harris)-, Epitrix similaris (Gentner)-, Epitrix subcrinita (Lec.)- ja Epitrix tuberis (Gentner) -organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2012/697/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, toimenpiteistä suvun Pomacea (Perry) organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi (2012/697/EU)

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2012/756/EU, annettu 5 päivänä joulukuuta 2012, toimenpiteistä Pseudomonas syringae pv. actinidiae Takikawa, Serizawa, Ichikawa, Tsuyumu & Goto -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2013/92/EU, annettu 18 päivänä helmikuuta 2013, valvonnasta, kasvien terveystarkastuksista ja toimenpiteistä, jotka on toteutettava Kiinasta peräisin olevien erikseen määriteltyjen tavaroiden kuljetuksessa tosiasiallisesti käytettävän puisen pakkausmateriaalin osalta

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2013/413/EU, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2013, luvan antamisesta jäsenvaltiolle säätää poikkeuksista neuvoston direktiivin 2000/29/EY tiettyihin säännöksiin Libanonin Akkarin ja Bekaan alueilta peräisin olevien muiden kuin istutettaviksi tarkoitettujen perunoiden osalta

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2013/754/EU, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Etelä-Afrikkaa koskevista toimenpiteistä Guignardia citricarpa Kiely -organismin (kaikki Citrus-kasveille patogeeniset kannat) unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2013/780/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, neuvoston direktiivin 2000/29/EY 13 artiklan 1 kohdan ii alakohdan säännöksiä koskevasta poikkeuksesta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan, Quercus L.- ja Platanus L.- sukujen ja Acer saccharum Marsh. -lajin kuorettoman sahatavaran osalta

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2013/782/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, päätöksen 2002/757/EC muuttamisesta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevaa Acer macrophyllum Pursh- ja Quercus spp. L. -lajien kuoretonta sahatavaraa koskevan, haitalliseen organismiin Phytophthora ramorum Werres, De Cock & Man in 't Veld sp. nov. liittyvän kasvien terveystodistusvaatimuksen osalta

—

Komission suositus 2014/63/EU, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, toimenpiteistä Diabrotica virgifera virgifera Le Conte -organismin torjumiseksi unionin alueilla, joilla sen esiintyminen on vahvistettu

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2014/422/EU, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2014, tiettyjä Etelä-Afrikasta peräisin olevia sitrushedelmiä koskevista toimenpiteistä Phyllosticta citricarpa (McAlpine) Van der Aa -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2014/917/EU, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, neuvoston direktiivin 2000/29/EY täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siltä osin kuin on kyse haitallisten organismien esiintymistä koskevista jäsenvaltioiden ilmoituksista sekä toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa

—

Komission täytäntöönpanopäätös 2014/924/EU, annettu 16 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjä neuvoston direktiivin 2000/29/EY säännöksiä koskevasta poikkeuksesta Kanadasta ja Yhdysvalloista peräisin olevan saarnea (Fraxinus L.) olevan puutavaran ja kuoren osalta

—

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/179, annettu 4 päivänä helmikuuta 2015, jäsenvaltioiden valtuuttamisesta säätämään poikkeuksia neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä siltä osin kuin on kyse havupuuta (Coniferales) olevasta pakkausmateriaalista Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien, Yhdysvaltojen puolustusministeriön valvonnassa olevien ampumatarvikelaatikoiden muodossa

—

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/789, annettu 18 päivänä toukokuuta 2015, toimenpiteistä Xylella fastidiosa (Wells et al.) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

Sveitsin säädökset

—

27. lokakuuta 2010 annettu asetus kasvinsuojelusta (RS 916.20)

—

15. huhtikuuta 2002 annettu talousministeriön asetus kielletyistä kasveista (RS 916.205.1)

—

13. maaliskuuta 2015 annettu maatalousviraston asetus väliaikaisista kasvinsuojelutoimenpiteistä (RS 916.202.1)

—

24. maaliskuuta 2015 annettu maatalousviraston asetus tiettyjen Intiasta peräisin olevien tavanomaisten hedelmien ja vihannesten tuontikiellosta (RS 916.207.142.3)

—

14. joulukuuta 2012 annettu ympäristöviraston yleinen määräys ISPM nro 15:n soveltamisesta kolmansista maista puupakkauksissa tuotaviin tavaroihin (fosc.ch 130 244)

—

9. elokuuta 2013 annettu yleinen määräys toimenpiteistä suvun Pomacea (Perry) organismien Sveitsiin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi (FF 2013 5917)

—

9. elokuuta 2013 annettu yleinen määräys toimenpiteistä Pseudomonas syringae pv. actinidiae Takikawa, Serizawa, Ichikawa, Tsuyumu & Goto -organismin Sveitsiin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi (FF 2013 5911)

—

16. maaliskuuta 2015 annettu maatalousviraston yleinen määräys tiettyjä Etelä-Afrikasta peräisin olevia sitrushedelmiä koskevista toimenpiteistä Phyllosticta citricarpa (McAlpine) Van der Aa -organismin Sveitsiin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi (FF 2015 2596)

—

1. tammikuuta 2012 annettu maatalousviraston direktiivi nro 1, joka on osoitettu kantonien kasvinsuojeluviranomaisille ja peruna-ankeroisten (Globodera rostochiensis ja Globodera pallida) valvontaan ja torjuntaan liittyvistä tarkastuksista vastaaville organisaatioille

—

30. maaliskuuta 2015 julkaistu ympäristöviraston käsikirja mäntyankeroisen (Bursaphelenchus xylophilus) hallinnasta.
”

(1)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(2)  Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1).

(3)  Tästä 4 kohdasta poiketen näiden kasvien saapuminen ja kuljettaminen Sveitsin alueen kautta ovat sallittuja, mutta niiden kaupan pitäminen, tuotanto ja viljely Sveitsissä on kielletty.

(4)  Kaikki säädösviittaukset ovat, jollei toisin mainita, viittauksia mainittuun säädökseen sellaisena kuin se on muutettuna viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015.

LIITE II

”LISÄYS 4 (1)

EDELLÄ 4 ARTIKLASSA TARKOITETUT ALUEET JA NIIHIN LIITTYVÄT ERITYISVAATIMUKSET

Edellä 4 artiklassa tarkoitetut alueet ja niihin liittyvät erityisvaatimukset, joita osapuolten on noudatettava, määritellään jäljempänä mainituissa osapuolten säädöksissä ja hallinnollisissa määräyksissä.

Euroopan unionin säädökset

—

Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä

—

Komission asetus (EY) N:o 690/2008, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2008, kasvien terveyteen liittyville erityisille vaaroille alttiina olevien yhteisön alueiden tunnustamisesta suojelluiksi

Sveitsin säädökset

—

27. lokakuuta 2010 annettu asetus kasvinsuojelusta, liite 12 (RS 916.20)

Oikaisuja

1.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 27/169

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2016/799, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2016, ajopiirturien ja niiden osien rakentamista, testaamista, asentamista, käyttöä ja korjaamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 täytäntöönpanemisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 139, 26. toukokuuta 2016 )

Sivulla 410, oikaistaan lisäyksessä 12 oleva taulukko 1 seuraavasti:

”Tiedostorakenne

 

 

Luoton käytön edellytykset

Tiedosto

Tiedoston tunniste

Lue

Päivitä

Salattu

MF

3F00

 

 

 

EF.ICC

0002

ALW

NEV

(by VU)

Ei

DF GNSS Facility

0501

ALW

NEV

Ei

EF EGF_MACertificate

C100

ALW

NEV

Ei

EF CA_Certificate

C108

ALW

NEV

Ei

EF Link_Certificate

C109

ALW

NEV

Ei

EF.EGF

2F2F

SM-MAC

NEV

(by VU)

Ei


Tiedosto/Dataelementti

Tiedostonumero

Koko (tavua)

Oletusarvot

 

 

Min.

Maks.

 

MF

 

552

1 031

 

EF.ICC

 

 

 

 

sensorGNSSSerialNumber

 

8

8

 

 

 

 

 

 

DF GNSS Facility

 

612

1 023

 

EF EGF_MACertificate

 

204

341

 

EGFCertificate

 

204

341

{00..00}

EF CA_Certificate

 

204

341

 

MemberStateCertificate

 

204

341

{00..00}

EF Link_Certificate

 

204

341

 

LinkCertificate

 

204

341

{00..00}

 

 

 

 

 

EF.EGF

 

 

 

 

NMEA:n RMC-lauseke

’01’

85

85

 

NMEA:n GSA-lauseke 1

’02’

85

85

 

NMEA:n GSA-lauseke 2

’03’

85

85

 

NMEA:n GSA-lauseke 3

’04’

85

85

 

NMEA:n GSA-lauseke 4

’05’

85

85

 

NMEA:n GSA-lauseke 5

’06’

85

85

 

Ulkoisen GNSS-laitteiston sarjanumero pitkässä muodossa, jonka määritelmä lisäyksessä 1 on SensorGNSSSerialNumber.

’07’

8

8

 

GNSS-lähettimen/vastaanottimen käyttöjärjestelmän tunniste, jonka määritelmä lisäyksessä 1 on SensorOSIdentifier.

’08’

2

2

 

Ulkoisen GNSS-laitteiston tyyppihyväksyntänumero, jonka määritelmä lisäyksessä 1 on SensorExternalGNSSApprovalNumber.

’09’

16

16

 

Ulkoisen GNSS-laitteiston turvakomponentin tunniste, jonka määritelmä lisäyksessä 1 on SensorExternalGNSSSCIdentifier.

’10’

8

8

 

RFU (Reserved for Future Use) Varattu myöhempään käyttöön

’11’–’FD’”

 

 

 

Sivulla 462, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.1 seuraavasti:

”Vastaanottoyhteyden parametrit

Parametrin numero

(Item No.)

Parametri

Arvo (Arvot)

Huomautus

D1

Satelliittimaayhteyksien kantoaaltotaajuudet

REDCR-lukija voi käyttää neljää vaihtoehtoa:

5,7975 GHz

5,8025 GHz

5,8075 GHz

5,8125 GHz

Sisältyy suositukseen ERC 70–03.

Tienvarsijärjestelmän täytäntöönpanija voi valita kantoaaltotaajuudet ja ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen ei tarvitse tietää niitä.

(Yhdenmukainen standardien EN 12253, EN 13372 kanssa)

D1a  (*1)

Kantoaaltotaajuuden toleranssi

5 ππμ:n puitteissa

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D2  (*1)

Tienvarsiyksikön (REDCR-lukija) lähettimen spektrimaski

Sisältyy suositukseen ERC 70–03.

REDCR-lukija on luokkaan B,C kuuluva laite standardin EN 12253 mukaisesti.

Tähän liitteeseen ei sisälly muuta erityistä vaatimusta

Parametri, jota käytetään häiriöiden valvomiseen kyselylaitteiden välillä lähialueella (kuten määritellään standardeissa EN 12253 ja EN 13372).

D3

Ajoneuvoon asetetun laitteen (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) vähimmäistaajuusalue

5,795–5.815,GHz

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D4  (*1)

Suurin EIRP-teho

Sisältyy suositukseen ERC 70–03 (ilman lupaa) ja kansallisiin säännöksiin.

Korkeintaan +33 dBm

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D4a

Kulmikas EIRP-maski

Kyselylaitteen suunnittelijan ilmoittaman ja julkaiseman eritelmän mukaisesti

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D5

Polarisaatio

Vastapäiväinen, ympyränmuotoinen

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D5a

Ristipolarisaatio

XPD:

Keskilinjalla: RSU (REDCR-lukija) t ≥ 15 δΒ

Ajoneuvoon asetetun laitteen (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) r ≥ 10 δΒ

-3 dB alue: Tievarsiyksikkö (REDCR-lukija) t ≥ 10 δΒ

Ajoneuvoon asetetun laitteen (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) r ≥ 6 δΒ

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D6  (*1)

Modulaatio

Amplitudimodulaatio kahdella tasolla

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D6a  (*1)

Modulaatioindeksi

0,5 ... 0,9

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D6b

Silmäkuvio

≥ 90 % (aika) / ≥ 85 % (amplitudi)

 

D7  (*1)

Datan koodaus

FM0

Bitti ’1’ muuttuu ainoastaan bittivälin alussa ja lopussa. Bitti ’0’ muuttuu myös bittivälin keskellä verrattuna ’1’-bittiin.

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D8  (*1)

Bittinopeus

500 kBit/s

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D8a

Bittikellon toleranssi

parempi kuin 100 ppm

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D9  (*1)

Bittivirhesuhde (B.E.R)

kommunikoinnissa

≤ 10–6 jos ajoneuvoon asetetun laitteen (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) tulosignaaliteho on välillä [D11a–D11b].

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D10

Ajastin (wake-up trigger), joka herättää ajoneuvoon asetetun laitteen (ajoneuvoyksikön DSRC-laite)

Ajoneuvoon asetettu laite (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) herää vastaanotettuaan vähintään 11 oktetin kehyksen (mukaan lukien alustus).

Herätystä varten ei tarvita erityistä rakennetta.

Ajoneuvoyksikön DSRC-laite voi herätä vastaanotettuaan alle 11 oktetin kehyksen

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D10a

Aloitusajan enimmäisarvo

≤ 5 ms

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D11

Viestintävyöhyke

Alue, jonka sisällä saavutetaan parametrin D9a mukainen bittivirhesuhde

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D11a  (*1)

Tehoraja viestinnälle (ylempi).

-24dBm

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D11b  (*1)

Tehoraja viestinnälle (alempi).

Tulosignaaliteho:

-43 dBm (keskilinjalla)

-41 dBm (-45o – +45o puitteissa, joka vastaa tienpinnan kanssa yhdensuuntaista pitkittäistä tasoa, kun ajoneuvoyksikön DSRC-laite asennetaan myöhemmin ajoneuvoon (suuntakulma))

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

Laajennettu vaatimus korkeintaan ± 45o vaakakulmille tässä lisäyksessä määriteltyjen käyttötapausten vuoksi.

D12  (*1)

Ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen tehon katkaisun taso

-60 dBm

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D13

Alustus (preamble)

Alustus on pakollinen.

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D13a

Alustuksen pituus ja rakenne

16 bittiä ± 1 bitti FM0-koodattuna bittinä ’1’

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D13b

Alustuksen aaltomuoto

Matalan ja korkean tason vaihtuva sarja, jonka pulssin pituus on 2 μs.

Aaltotaajuus annetaan parametrissa D8a

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

D13c

Ylimääräiset bitit

(REDCR-lukija) voi lähettää enintään 8 bittiä lopputunnuksen jälkeen. Ajoneuvoon asetetun laitteen (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) ei tarvitse ottaa näitä ylimääräisiä bittejä huomioon.

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

Sivulla 464, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.2 seuraavasti:

”Lähetysyhteyden parametrit

Parametrin numero

(Item No.)

Parametri

Arvo (Arvot)

Huomautus

U1  (*2)

Apukantoaallon taajuudet

Ajoneuvoon asetettu laite (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) tukee taajuutta 1,5 MHz ja 2,0 MHz

Tienvarsiyksikkö (REDCR-lukija) tukee taajuutta 1,5 MHz tai

2.0 MHz tai kumpaakin. U1-0: 1,5 MHz U1-1: 2,0 MHz

Apukantoaallon taajuuden valinta

(1,5 MHz tai 2,0 MHz) valitusta standardin EN 13372 profiilista riippuen.

U1a  (*2)

Apukantoaallon toleranssi

seuraavan puitteissa 0.1%

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U1b

Sivukaistojen käyttö

Samat tiedot kummallakin sivukaistalla

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U2  (*2)

Ajoneuvoon asetetun laitteen (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) lähettimen spektrimaski

Standardin EN 12253 mukaisesti

1)

Teho kaistan ulkopuolella (out band power):

ks. ETSI EN 300674–1

2)

Teho kaistan sisäpuolella (in band power):

[U4a] dBm 500 kHz:ssä

3)

Lähetys millä tahansa muulla lähetyskanavalla:

U2(3)-1 = -35 dBm 500 kHz:ssä

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U4a  (*2)

Suurin EIRP-teho – yksisivukaistainen (Maximum Single Side Band E.I.R.P.) (keskilinjalla)

Kaksi vaihtoehtoa:

U4a-0: -14 dBm

U4a-1: -21 dBm

Laitteen suunnittelijan ilmoitetun ja julkaistun eritelmän mukaisesti

U4b  (*2)

Suurin EIRP-teho – yksisivukaistainen (350)

Kaksi vaihtoehtoa:

Ei sovelleta

-17dBm

Laitteen suunnittelijan ilmoitetun ja julkaistun eritelmän mukaisesti

U5

Polarisaatio

Vastapäiväinen, ympyränmuotoinen

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U5a

Ristipolarisaatio

XPD:

Keskilinjalla: Tienvarsiyksikkö (REDCR-lukija) r 15 δΒ

Ajoneuvoon asetettu laite (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) t 10 δΒ

-3 dB: Tienvarsiyksikkö (REDCR-lukija) r 10 δΒ

Ajoneuvoon asetettu laite (ajoneuvoyksikön DSRC-laite) t 6 δΒ

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U6

Apukantoaallon modulaatio

2-PSK

Koodattu data synkronoidaan apukantoaallon kanssa: koodatun datan muuntaminen tapahtuu samaan aikaan apukantoaallon muuntamisen kanssa.

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U6b

Käyttöjakso

Käyttöjakso:

50 % ± α, α ≤ 5 %

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U6c

Kantoaallon modulointi

Moduloidun apukantoaallon monistaminen kantoaallon kanssa

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U7  (*2)

Datan koodaus

NRZI (Ei muutosta bitin ’1’ alussa, muutos bitin ’0’ alussa, ei muutosta bitissä)

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U8  (*2)

Bittinopeus

250 kbit/s

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U8a

Bittikellon toleranssi

Seuraavan puitteissa: 100 ππμ

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U9

Viestinnän bittivirhesuhde

≤ 10–6

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U11

Viestintävyöhyke

Alue, jonka sisällä ajoneuvoyksikön DSRC-laite sijaitsee siten, että REDCR-lukija vastaanottaa sen lähetyksiä ja bittivirhesuhde on pienempi kuin parametrissa U9a.

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U12a  (*2)

Muuntovahvistus (alaraja)

1 dB kummallekin sivukaistalle

Kulman laajuus: ympyräsymmetrinen keskilinjan ja ± 35o välissä

sekä

 

-45o – +45o puitteissa, joka vastaa tienpinnan kanssa yhdensuuntaista pitkittäistä tasoa, kun ajoneuvoyksikön DSRC-laite asennetaan myöhemmin ajoneuvoon (suuntakulma)

Suurempi kuin määritelty arvoalue korkeintaan ± 45o vaakakulmille, kun otetaan huomioon tässä lisäyksessä määritellyt käyttötapaukset.

U12b  (*2)

Muuntovahvistus (yläraja)

10 dB kummallekin sivukaistalle

Vähempi kuin määritelty arvoalue kullekin sivukaistalle ympyräkartion sisällä, joka sijaitsee keskiakselin ympärillä, jolla on ± 45o avautumiskulma

U13

Alustus (preamble)

Alustus on pakollinen.

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U13a

Alustus (preamble)

Pituus ja merkkijono

32–36 μs, pelkästään apukantoaallolla moduloitu, sen jälkeen 8 bittiä NRZ-koodauksen tilassa ’0’ bittiä.

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

U13b

Ylimääräiset bitit

Ajoneuvoyksikön DSRC-laite voi lähettää enintään 8 bittiä lopputunnuksen jälkeen. Tienvarsiyksikön (REDCR-lukija) ei tarvitse ottaa näitä ylimääräisiä bittejä huomioon.

(Yhdenmukainen standardin EN 12253 kanssa)

Sivulla 469, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva 5.4.3 kohta seuraavasti:

”5.4.3   Kyselykomentosarja

DSC_36

Komento- ja vastaussarjan näkökulmasta tapahtuma voidaan kuvata seuraavasti:

Sarja

Lähettäjä

 

Vastaanottaja

Kuvaus

Toiminto

1

REDCR

>

DSRC-VU

Viestintäyhteyden aloittaminen – Pyyntö

REDCR lähettää BST:n

2

DSRC-VU

>

REDCR

Viestintäyhteyden aloittaminen – Vastaus

Jos BST tukee AID = 2:a, DSRC-VU pyytää yksityisen ikkunan

3

REDCR

>

DSRC-VU

Yksityisen ikkunan osoittaminen

Lähettää yksityisen ikkunan osoituksen sisältävän kehyksen

4

DSRC-VU

>

REDCR

VST:n lähetys

Lähettää VST:n sisältävän kehyksen

5

REDCR

>

DSRC-VU

Erityisen EID:n attribuuttiin siältyviä tietoja koskevan GET.request-komennon lähetys

 

6

DSRC-VU

>

REDCR

GET.response-komennon lähetys pyydetyn erityisen EID:n attribuutin kanssa

Lähettää attribuutin (RTMData, OWSData...) erityistä EID:a koskevien tietojen kanssa

7

REDCR

>

DSRC-VU

Muuta attribuuttia koskevan GET.request-tietopyynnön lähetys (soveltuvin osin)

 

8

DSRC-VU

>

REDCR

GET.response-komennon lähetys pyydetyn attribuutin kanssa

Lähettää attribuutin erityistä EID:a koskevien tietojen kanssa

9

REDCR

>

DSRC-VU

Tietojen onnistunut vastaanotto

Lähettää RELEASE-komennon, joka päättää tapahtuman

10

DSRC-VU

 

 

Tapahtuman päättäminen

 

Esimerkki tapahtumasarjasta ja vaihdettujen kehysten sisällöistä määritellään lausekkeissa 5.4.7 ja 5.4.8.”

Sivulla 472, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.3 seuraavasti:

”RtmData-elementit, suoritetut toiminnot ja määritelmät

(1)

RTM-datan rakenne

(2)

Ajoneuvoyksikön suorittama toiminto

 

(3)

ASN.1-tietojen määrittely

RTM1

Ajoneuvon rekisterikilpi

Ajoneuvoyksikkö asettaa RTM1- tietoelementin tp15638VehicleRegistrationPlate arvon datatyypin VehicleRegistrationIdentification tallennetun arvon perusteella, kuten määritetään lisäyksessä 1 VehicleRegistrationIdentification

Ajoneuvon rekisteröintikilpi ilmaistaan merkkijonona

Image

RTM2

Ylinopeustapaus (Speeding Event)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM2 tp15638SpeedingEvent.

Ajoneuvoyksikkö laskee muuttujan tp15638SpeedingEvent arvon ajoneuvoyksikköön rekisteröityjen ylinopeustapausten lukumäärästä 10 viimeisimmältä päivältä, jolloin tapahtumia sattui, kuten liitteessä 1 C määritetään.

Jos edellisen 10 päivän aikana on ainakin yksi tp15638SpeedingEvent -tapahtuma, muuttujan tp15638SpeedingEvent arvoksi asetetaan TRUE.

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos edellisen 10 päivän aikana ei ole yhtään tapahtumaa, muuttujan tp15638SpeedingEvent arvoksi asetetaan FALSE.

1 (TRUE) – osoittaanopeuksiin liittyvät epäsään nöllisyydet 10 viimeisimmältä päivältä, jolloin tapahtumia sattui

Image

RTM3

Ajo ilman voimassa olevaa korttia (Driving Without Valid Card)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM3

tp15638DrivingWithoutValidCard.

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon ’True’ muuttujalle tp15638DrivingWithoutValidCard, jos ajoneuvoyksikön tietoihin on kirjattu edellisen 10 päivän ajalta ainakin yksi tapahtuma tyyppiä ’Ajo ilman asianmukaista korttia’, kuten liitteessä 1 C määritetään.

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos edellisten 10 päivän aikana ei ole yhtään tapahtumaa, muuttujan tp15638DrivingWithoutValidCard arvoksi asetetaan FALSE.

1 (TRUE) = osoittaa,että korttia on käytetty väärin

Image

RTM4

Voimassa oleva kuljettajakortti (Valid Driver Card)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM4

tp15638DriverCard ajoneuvoyksikköön kirjatun datan perusteella ja lisäyksen 1 määritelmän mukaisesti.

Jos mitään voimassa olevaa korttia ei ole, ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujaksi TRUE

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos on voimassa oleva kuljettajakortti, ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujaksi FALSE

0 (FALSE) = osoittaa voimassa olevan kuljettajakortin

Image

RTM5

Kortin paikoilleen asettaminen ajon aikana (Card Insertion while Driving)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM5

Ajoneuvoyksikkö asettaa arvon TRUE muuttujalle tp15638CardInsertion, jos ajoneuvoyksikkö on kirjannut edellisten 10 päivän ajalta ainakin yhden tapahtuman tyyppiä ’Kortin paikoilleen asettaminen ajon aikana’, liitteen 1 C määritelmän perusteella.

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos edellisten 10 päivän aikana ei ole yhtään tapahtumaa, muuttujan tp15638CardInsertion arvoksi asetetaan FALSE.

1 (TRUE) = osoittaa, että kortti on asetettu paikoilleen ajon aikana10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui

Image

RTM6

Virhe liikedatassa (Motion Data Error)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM6

Ajoneuvoyksikkö asettaa arvon TRUE muuttujalle tp15638MotionDataError, jos ajoneuvoyksikkö on kirjannut edellisten 10 päivän ajalta ainakin yhden tapahtuman tyyppiä ’Virhe liikedatassa’, liitteen 1 C määritelmän mukaisesti.

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos edellisten 10 päivän aikana ei ole yhtään tapahtumaa, muuttujan tp15638MotionDataError arvoksi asetetaan FALSE.

1 (TRUE) = osoittaa virheen liikedatassa 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui

Image

RTM7

Ajoneuvon liikeristiriita (Vehicle Motion Conflict)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM7

Ajoneuvoyksikkö asettaa arvon TRUE muuttujalle tp15638vehicleMotionConflict, jos ajoneuvoyksikkö on kirjannut edellisten 10 päivän ajalta ainakin yhden tapahtuman tyyppiä ’Ajoneuvon liikeristiriita’ (arvo

’0A’H).

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos edellisten 10 päivän aikana ei ole yhtään tapahtumaa, muuttujan tp15638vehicleMotionConflict arvoksi asetetaan FALSE.

1 (TRUE) = osoittaaliikeristiriidan 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui

Image

RTM8

Toinen kuljettajakortti (2nd Driver Card)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM8 liitteen 1 C perusteella (’kuljettajan päivittäiseen toimintaan liittyvät tiedot’ CREW ja CO-DRIVER).

Jos ajoneuvoyksikössä on toinen voimassa oleva kuljettajakortti, ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujaksi TRUE

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos ajoneuvoyksikössä ei ole toista voimassa olevaa kuljettajakorttia, ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujaksi FALSE

1 (TRUE) = osoittaa, että toinen kuljettajakortti on asennettu

Image

RTM9

Nykyinen toiminta (Current Activity)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM9.

Jos nykyinen toiminta kirjataan ajoneuvoyksikössä muuksi toiminnaksi kuin ’DRIVING’, siten kuin liitteessä 1 C määritellään, ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujaksi TRUE

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos nykyinen toiminta ei ole kirjattu ajoneuvoyksikössä toiminnaksi ’DRIVING’, ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujaksi FALSE

1 (TRUE) = muu toiminta valittu;

0 (FALSE) = DRIVING valittu

Image

RTM10

Edellinen käyttöjakso lopetettu (Last Session Closed)

Ajoneuvoyksikkö asettaa loogisen arvon datatyypille RTM10.

Jos edellistä käyttöjaksoa ei lopetettu oikein liitteessä 1C määritetyllä tavalla, ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujaksi TRUE.

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos edellinen käyttöjakso lopetettiin oikein, ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujaksi FALSE

1 (TRUE) = ei ole lopetettu oikein

0 (FALSE) = on lopetettu oikein

Image

RTM11

Virransyötön keskeytyminen (Power Supply Interruption)

Ajoneuvoyksikkö luo kokonaislukuarvon datatyypille RTM11.

Ajoneuvoyksikkö asettaa arvon muuttujalle tp15638PowerSupplyInterruption, joka vastaa pisintä virransyötön keskeytymistä, asetuksen (EU) N:o 165/2014 9 artiklan tyypin ’virtakatkos’ (’Power supply interruption’) mukaisesti, kuten liitteessä 1C määritetään.

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui, ei ole ollut virransyötön keskeytymistä koskevia tapauksia, kokonaislukuarvoksi asetetaan 0.

Virransyötön keskeytymisten määrä 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui

Image

RTM12

Vika tunnistimessa (Sensor Fault)

Ajoneuvoyksikkö luo kokonaislukuarvon datatyypille RTM12.

Ajoneuvoyksikkö asettaa muuttujalle sensorFault arvoksi

—

1 jos tapahtuma tyyppiä ’35’H, vika tunnistimessa (Sensor fault) on kirjattu edellisten 10 päivän aikana,

—

2 jos tapahtuma tyyppiä GNSS-vastaanottimen vika (GNSS receiver fault) (joko sisäinen tai ulkoinen, ja enum-arvo on ’51’H tai ’52’H) on kirjattu edellisten 10 päivän aikana.

—

3 jos tapahtuma tyyppiä ’53’H, ulkoisen GNSS-laitteiston viestintävika (’53’H External GNSS communication fault), on kirjattu 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui.

—

4 Jos sekä vika tunnistimessa (Sensor Fault) ja GNSS-vastaanottimen vika (GNSS receiver fault) on kirjattu 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui

—

5 Jos sekä vika tunnistimessa (Sensor Fault) ja ulkoisen GNSS-laitteiston viestintävika (External GNSS communication fault) on kirjattu 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui

—

6 Jos sekä GNSS-vastaanottimen vika (GNSS receiver fault) ja ulkoisen GNSS-laitteiston viestintävika (External GNSS communication fault) on kirjattu 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui

—

7 Jos kaikki kolme tunnistinvikaa on kirjattu 10 viimeisimmän päivän aikana, jolloin tapauksia sattui

MUUSSA TAPAUKSESSA se asettaa arvon 0, jos mitään tapahtumaa ei ole kirjattu 10 viimeisimmän päivän aikana

—

tunnistinvika yksi oktetti datatermistön mukaisesti

Image

RTM13

Ajan asetus (Time Adjustment)

Ajoneuvoyksikkö luo kokonaislukuarvon (timeReal lisäyksessä 1) datatyypille RTM13 ajan asetukseen liittyvien tietojen olemassaolon perusteella, liitteen 1 C määritelmän mukaisesti.

Ajoneuvoyksikkö asettaa arvon ajankohtaan, jolloin sattui viimeisin ajan asetustietoa (’Time Adjustment’) koskeva tapahtuma.

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos mitään ’Time Adjustment’ -tapahtumaa, siten kuin se määritellään liitteessä 1 C, ei ole ajoneuvoyksikön tiedoissa, se asettaa arvoksi 0

Viimeisimmän ajan asetustiedon ajankohta

Image

RTM14

Tietoturvan murtoyritys (Security Breach Attempt)

Ajoneuvoyksikkö luo kokonaislukuarvon (timeReal lisäyksessä 1) datatyypille RTM14 tietoturvan murtoyrityksen olemassaolon perusteella siten kuin se määritellään liitteessä 1 C.

Ajoneuvoyksikkö asettaa sen kirjaaman viimeisimmän tietoturvan murtoyrityksen ajankohdan arvon.

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos mitään ’tietoturvan murtoyritys’ -tapahtumaa, siten kuin se määritellään liitteessä 1 C, ei ole ajoneuvoyksikön tiedoissa, se asettaa arvoksi 0x00FF

Viimeisimmän tietoturvan murtoyrityksen ajankohta

—

Oletusarvo = 0x00FF

Image

RTM15

Viimeisin kalibrointi (Last Calibration)

Ajoneuvoyksikkö asettaa kokonaislukuarvon (timeReal lisäyksessä 1) datatyypille RTM15 viimeisimpien kalibrointitietojen perusteella, kuten määritetään liitteessä 1 C.

Ajoneuvoyksikkö asettaa sen kirjaamien viimeisimmän kahden kalibroinnin (RTM15 ja RTM16) ajankohdan arvot, jotka on kirjattu VuCalibrationData -tietoihin, kuten määritetään lisäyksessä 1.

Ajoneuvoyksikkö asettaa RTM15:n arvon viimeisimmän kalibrointitiedon timeReal -arvon perusteella.

Viimeisimpään kalibrointiin liittyvien tietojen aika

Image

RTM16

Viimeistä edellinen kalibrointi (Previous Calibration)

Ajoneuvoyksikkö luo kokonaislukuarvon (timeReal lisäyksessä 1) datatyypille RTM16 viimeistä kalibrointia edeltävän kalibroinnin tietojen perusteella

MUUSSA TAPAUKSESSA, jos viimeistä edeltävää kalibrointia ei ole, ajoneuvoyksikkö asettaa RTM16:n arvoksi 0.

Viimeistä edeltävän kalibroinnintiedot

Image

RTM17

Ajopiirturin yhdistämispäivä (Date Tachograph Connected)

Ajoneuvoyksikkö luo kokonaislukuarvon (timeReal lisäyksessä 1) datatyypille RTM17.

Ajoneuvoyksikkö asettaa arvoksi ajoneuvoyksikön ensiasennuksen ajankohdan.

Ajoneuvoyksikkö ottaa nämä tiedot vuCalibrationRecords -tietuesarjan VuCalibrationData -tietueista (lisäys 1), jolloin CalibrationPurpose-muuttuja on: ’03’H

Ajopiirturin yhdistämispäivä

Image

RTM18

Nykyinen nopeus (Current Speed)

Ajoneuvoyksikkö luo kokonaislukuarvon datatyypille RTM18.

Ajoneuvoyksikkö asettaa datatyypin RTM16 arvoksi viimeisimmän kirjatun nykyistä nopeutta koskevan tiedon RtmData:n viimeisimmän päivityksen ajankohtana.

Viimeisin kirjattu nykyistä nopeutta koskeva tieto

Image

RTM19

Aikaleima (TimeStamp)

Ajoneuvoyksikkö luo kokonaislukuarvon (timeReal lisäyksessä 1) datatyypille RTM17.

Ajoneuvoyksikkö asettaa datatyypin RTM19 arvoksi RtmData:n arvon viimeisimmän päivityksen ajankohtana.

Tämänhetkisen TachographPayload-tietueen aikaleima

Image”

Sivulla 477, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.4 seuraavasti:

”Alustus – BST-kehyksen asetukset

Kenttä

Asetukset

Yhteyden tunniste

Lähetyksen osoite

BeaconId

Standardin EN 12834 mukaisesti

Aika

Standardin EN 12834 mukaisesti

Profiili

Ei liittymää, käytä 0 tai 1

MandApplications

Ei laajennusta, ei EID:tä, ei parametriä, AID = 2 Freight&Fleet

NonMandApplications

Ei ole

ProfileList

Ei laajennusta, profiilien määrä luettelossa = 0

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Ei fragmentointia

Siirtokerroksen (2. kerros) asetukset (Layer 2 settings)

Komennon PDU (Command PDU), käyttöliittymäkomento (UI command)”

Sivulla 477, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.5 seuraavasti:

”Alustus – esimerkki BST-kehyksen sisällöstä

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (Start flag)

2

Lähetyksen tunnus (broadcast IC)

Image

Lähetyksen osoite (broadcast address)

3

MAC-koodin ohjauskenttä (MAC Control Field)

Image

Komennon PDU (Command PDU)

4

LLC-ohjauskenttä (LLC Control field)

Image

Käyttöliittymäkomento (UI command)

5

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Image

Ei fragmentointia

6

BST

Image

Alustuspyyntö (initialisation request)

SEQUENCE {

 

 

OPTION indicator

BeaconID SEQUENCE {

ManufacturerId INTEGER (0..65535)

Image

Ei-pakollisia sovelluksia (NonMand applications) ei ole

 

 

Image

Valmistajan tunniste (manufacturer Identifier)

7

Image

 

8

Image

 

IndividualID INTEGER (0..134217727)

Image

27 bitin tunniste, valmistajan saatavilla

9

Image

10

Image

11

}

Image

12

Time INTEGER (0..4294967295)

Image

32 bitin UNIX-reaaliaikainen

13

Image

14

Image

15

Image

16

Profile INTEGER (0..127,...)

Image

Ei liittymää. Esimerkkiprofiili 0

17

MandApplications SEQUENCE (SIZE(0..127,...)) OF {

Image

Ei liittymää, pakollisten sovellusten

(mandApplications) lukumäärä = 1

18

SEQUENCE {

 

 

OPTION indicator

Image

EID puuttuu

OPTION indicator

Image

Parametri puuttuu

AID DSRCApplicationEntityID}}

Image

Ei liittymää. AID = 2 Freight&Fleet

19

ProfileList SEQUENCE (0..127,...) OF Profile}

Image

Ei laajennusta, profiilien määrä luettelossa = 0

20

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste (frame check sequence)

21

Image

22

Erote

Image

Loppuerote (end flag)”

Sivulla 479, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.6 seuraavasti:

”Alustus – Yksityisen ikkunan osoittamispyynnön kehyksen sisältö

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (Start flag)

2

Yksityinen LID

Image

Tietyn ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen yhteysosoite

3

Image

4

Image

5

Image

6

MAC-koodin ohjauskenttä (MAC Control field)

Image

Yksityistä ikkunaa koskeva pyyntö (Private window request)

7

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste (frame check sequence)

8

Image

9

Erote (flag)

Image

Loppuerote (end flag)”

Sivulla 480, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.7 seuraavasti:

”Alustus – Yksityisen ikkunan osoittamisen kehyksen sisältö

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (start flag)

2

Yksityinen LID

Image

Tietyn ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen yhteysosoite

3

Image

4

Image

5

Image

6

MAC-koodin ohjauskenttä (MAC Control field)

Image

Yksityisen ikkunan osoittaminen (Private window allocation)

7

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste (frame check sequence)

8

Image

9

Erote (flag)

Image

Loppuerote (end flag)”

Sivulla 480, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.8 seuraavasti:

”Alustus – VST-kehyksen asetukset

Kenttä

Asetukset

Yksityinen LID

Standardin EN 12834 mukaisesti

VST-parametrit

Fill = 0, sen jälkeen kukin tuettu sovellus: EID löytyy, parametri löytyy, AID = 2, EID sellainen kuin ajoneuvoon asetettu laite sen tuottaa

Parametri

Ei liittymää, sisältää RTM-kontekstitunnuksen

ObeConfiguration

Vapaaehtoinen kenttä ObeStatus voi löytyä, mutta REDCR-lukija ei käytä sitä

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Ei fragmentointia

Siirtokerroksen (2. kerros) asetukset (Layer 2 settings)

Komennon PDU (Command PDU), käyttöliittymäkomento (UI command)”

Sivulla 481, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.9 seuraavasti:

”Alustus – esimerkki VST-kehyksen sisällöstä

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (start flag)

2

Yksityinen LID

Image

Tietyn ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen yhteysosoite

3

Image

4

Image

5

Image

6

MAC-koodin ohjauskenttä (MAC Control field)

Image

Komennon PDU (Command PDU)

7

LLC-ohjauskenttä (LLC Control field)

Image

Käyttöliittymäkomento

8

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Image

Ei fragmentointia

9

VST

SEQUENCE {

Image

Alustuksen vastaus

Fill BIT STRING (SIZE(4))

Image

Ei käytetä ja arvoksi astetaan 0

10

Profile INTEGER (0..127,...)

Applications SEQUENCE OF {

Image

Ei liittymää. Esimerkkiprofiili 0

11

Image

Ei liittymää, 1 sovellus

12

SEQUENCE {

 

 

OPTION indicator

Image

EID löytyy

OPTION indicator

Image

Parametri löytyy

AID DSRCApplicationEntityID

Image

Ei liittymää. AID = 2 Freight&Fleet

13

EID Dsrc-EID

Image

Määritetty ajoneuvoon asetetussa laitteessa ja tunnistaa sovelluksen esiintymän.

14

Parameter Container {

Image

Ei liittymää, säilön valinta = 02,

oktettijono

15

 

Image

Ei liittymää, RTM-kontekstitunnuksen pituus = 8

16

Rtm-ContextMark::= SEQUENCE {

StandardIdentifier

standardIdentifier

Image

Tuetun standardin, osan ja version oliotunniste. Esimerkki: ISO (1) standardi (0) TARV (15638) osa 9 (9) versio 1 (1).

Ensimmäinen oktetti on 06H, joka on oliotunniste, toinen oktetti on 06H, joka on pituus. Seuraavat 6 oktettia koodaavat esimerkkinä olevaa oliotunnistetta

Huomaa, että löytyy ainoastaan yksi osa (valinnainen RtmCommProfile-osa on jätetty pois)

17

Image

18

Image

19

Image

20

Image

21

Image

22

Image

23

Image

24

ObeConfiguration Sequence {

 

 

OPTION indicator

Image

ObeStatus ei löydy

EquipmentClass INTEGER (0..32767)

Image

 

25

Image

 

26

ManufacturerId INTEGER (0..65535)

Image

Ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen valmistajan tunniste siten, kuin se määritellään rekisterissä ISO 14816

27

Image

28

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste (frame check sequence)

29

Image

30

Flag

Image

Loppuerote (end flag)”

Sivulla 482, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.10 seuraavasti:

”Esitys – GET-pyynnön kehyksen asetukset

Kenttä

Asetukset

Herätinlaitteen tunniste (Invoker Identifier) (IID)

Ei ole

Yhteyden tunniste (Link Identifier) (LID)

Tietyn ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen yhteysosoite

Ketjutus (chaining)

Ei

Osan tunniste (EID)

Kuten ajoneuvojen palvelutaulukossa määritetään Ei liittymää.

Pääsytiedot

Ei

AttributeIdList

Ei liittymää, 1 ominaisuus (attribute), AttributeID = 1 (RtmData)

Fragmentointi

Ei

Siirtokerroksen (2. kerros) asetukset (Layer 2 settings)

Komennon PDU (Command PDU), kerätty ACn -komento (Polled ACn command)”

Sivulla 483, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.11 seuraavasti:

”Esitys – Esimerkki GET-pyynnön kehyksestä

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (start flag)

2

Yksityinen LID

Image

Tietyn ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen yhteysosoite

3

Image

4

Image

5

Image

6

MAC-koodin ohjauskenttä (MAC Control field)

Image

Komennon PDU (Command PDU)

7

LLC-ohjauskenttä (LLC Control field)

Image

Kerätty ACn-komento, n-bittiä

8

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Image

Ei fragmentointia

9

Get.request

SEQUENCE {

Image

GET-pyyntö

OPTION indicator

Image

Pääsytiedot puuttuvat

OPTION indicator

Image

IID puuttuu

OPTION indicator

Image

AttributeIdList löytyy

Fill BIT STRING(SIZE(1))

Image

Asetettu arvoon 0.

10

EID INTEGER(0..127,…)

Image

RTM-sovelluksen EID,

kuten ajoneuvojen palvelutaulukossa määritetään Ei liittymää.

11

AttributeIdList SEQUENCE OF {

AttributeId}}

Image

Ei liittymää, ominaisuuksien määrä = 1

12

Image

AttributeId = 1, RtmData. Ei liittymää.

13

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste (frame check sequence)

14

Image

15

Flag

Image

Loppuerote (end flag)”

Sivulla 484, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.12 seuraavasti:

”Esitys – GET-vastauksen kehyksen asetukset

Kenttä

Asetukset

Herätinlaitteen tunniste (Invoker Identifier) (IID)

Ei ole

Yhteyden tunniste (Link Identifier) (LID)

Standardin EN 12834 mukaisesti

Ketjutus (chaining)

Ei

Osan tunniste (EID)

Kuten ajoneuvojen palvelutaulukossa määritetään

Pääsytiedot

Ei

Fragmentointi

Ei

Siirtokerroksen (2. kerros) asetukset (Layer 2 settings)

Vastauksen PDU (Response PDU), vastaus käytettävissä ja hyväksytty komento, ACn -komento”

Sivulla 484, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.13 seuraavasti:

”Esittäminen – Esimerkki vastauskehyksen sisällöstä

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (start flag)

2

Yksityinen LID

Image

Tietyn ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen yhteysosoite

3

Image

4

Image

5

Image

6

MAC-koodin ohjauskenttä (MAC Control field)

Image

Vastauksen PDU (Response PDU)

7

LLC-ohjauskenttä (LLC Control field)

Image

Vastaus käytettävissä, ACn -komento n-bittiä

8

LLC-tilan kenttä (LLC status field)

Image

Vastaus käytettävissä ja hyväksytty komento

9

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Image

Ei fragmentointia

10

Get.response

SEQUENCE {

Image

GET RESPONSE

OPTION indicator

Image

IID puuttuu

OPTION indicator

Image

Ominaisuuksia koskeva luettelo (Attribute List) löytyy

OPTION indicator

Image

Palautteen tilaa ei ole

Fill BIT STRING(SIZE(1))

Image

Ei käytössä

11

EID INTEGER(0..127,…)

Image

Vastaus

RTM-sovelluksesta. Ei liittymää.

12

AttributeList SEQUENCE OF {

Image

Ei liittymää, ominaisuuksien määrä = 1

13

Attributes SEQUENCE {

AttributeId

Image

Ei liittymää, AttributeID = 1 (RtmData)

14

AttributeValue CONTAINER {

Image

Ei liittymää, Säilön valinta = 1010.

15

Image

RtmData

16

Image

17

Image

…

…

n

}}}}

Image

n+1

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste (frame check sequence)

n+2

Image

n+3

Erote

Image

Loppuerote (end flag)”

Sivulla 486, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.14 seuraavasti:

”Päättäminen. EVENT_REPORT Release -kehyksen sisältö

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (start flag)

2

Yksityinen LID

Image

Tietyn ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen yhteysosoite

3

Image

4

Image

5

Image

6

MAC-koodin ohjauskenttä

Image

Kehys sisältää LPDU-komennon

7

LLC-ohjauskenttä (LLC Control field)

Image

Käyttöliittymäkomento

8

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Image

Ei fragmentointia

9

EVENT_REPORT.request

SEQUENCE {

Image

EVENT_REPORT (Release)

OPTION indicator

Image

Pääsytiedot puuttuvat

OPTION indicator

Image

Tapahtuman parametrit puuttuvat

OPTION indicator

Image

IID puuttuu

Mode BOOLEAN

Image

Vastausta ei odoteta

10

EID INTEGER (0..127,…)

Image

Ei laajennusta, EID = 0 (järjestelmä)

11

EventType INTEGER (0..127,…)}

Image

Tapahtuman tyyppi 0 = Release

12

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste

13

Image

14

Erote

Image

Loppuerote (end flag)”

Sivulla 487, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.15 seuraavasti:

”Esimerkki ACTION, ECHO-pyynnön kehyksestä

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (Start flag)

2

Yksityinen LID

Image

Tietyn ajoneuvoyksikön DSRC-laitteen yhteysosoite

3

Image

4

Image

5

Image

6

MAC-koodin ohjauskenttä

Image

Komennon PDU (Command PDU)

7

LLC-ohjauskenttä (LLC Control field)

Image

Kerätty ACn-komento, n-bittiä

8

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Image

Ei fragmentointia

9

ACTION.request

SEQUENCE {

Image

Toimintoa (action) koskeva pyyntö (ECHO)

OPTION indicator

Image

Pääsytiedot puuttuvat

OPTION indicator

Image

Toiminnon parametri (action parameter) löytyy

OPTION indicator

Image

IID puuttuu

Mode BOOLEAN

Image

Vastausta odotetaan

10

EID INTEGER (0..127,…)

Image

Ei laajennusta, EID = 0 (järjestelmä)

11

EID INTEGER (0..127,…)

Image

Ei laajennusta, pyyntö toimintotyypille (action type) ECHO

12

ActionParameter CONTAINER {

Image

Ei liittymää, säiliön valinta = 2

13

Image

Ei liittymää. Merkkijonon pituus = 100 oktettia

14

 

Image

Takaisin lähetetyt tiedot (echo)

…

…

113

}}

Image

114614

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste (frame check sequence)

115715

Image

116816

Erote (flag)

Image

Loppuerote (end flag)”

Sivulla 489, oikaistaan lisäyksessä 14 oleva taulukko 14.16 seuraavasti:

”Esimerkki ACTION, ECHO-vastauksen kehyksestä

Oktetti nro

Määrite/Kenttä

Bittejä oktetissa

Kuvaus

1

Erote (FLAG)

Image

Alkuerote (start flag)

2

Yksityinen LID

Image

Tietyn ajoneuvoyksikön yhteysosoite

3

Image

4

Image

5

Image

6

MAC-koodin ohjauskenttä (MAC Control field)

Image

Vastauksen PDU (Response PDU)

7

LLC-ohjauskenttä (LLC Control field)

Image

ACn-komento, n-bittiä

8

LLC-tilan kenttä (LLC status field)

Image

Vastaus käytettävissä

9

Fragmentoinnin indikaattori (Fragmentation header)

Image

Ei fragmentointia

10

ACTION.response

SEQUENCE {

Image

ACTION vastaus (ECHO)

OPTION indicator

Image

IID puuttuu

OPTION indicator

Image

Vastauksen parametri (response parameter) löytyy

OPTION indicator

Image

Palautteen tilaa ei ole

Fill BIT STRING (SIZE (1))

Image

Ei käytössä

11

EID INTEGER (0..127,…)

Image

Ei laajennusta, EID = 0 (järjestelmä)

12

ResponseParameter CONTAINER {

Image

Ei liittymää, säiliön valinta = 2

13

Image

Ei liittymää. Merkkijonon pituus = 100 oktettia

14

 

Image

Takaisin lähetetyt tiedot (echo)

…

…

113

}}

Image

114

FCS

Image

Kehyspohjainen varmiste (frame check sequence)

115

Image

116

Erote (flag)

Image

Loppuerote (end flag)”

(*1)  – Lähetysyhteyden parametri, johon sovelletaan vaatimustenmukaisuuden testausta standardin EN 300 674–1 asiaankuuluvan parametritestauksen mukaisesti.”

(*2)  – Lähetysyhteyden parametri, johon sovelletaan vaatimustenmukaisuuden testausta standardin EN 300 674–1 asiaankuuluvan parametritestauksen mukaisesti.”