6.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 3/1

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti 7 päivänä heinäkuuta 2016Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (2) tiettyjen Brasiliasta, Iranista, Serbiasta, Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevien kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta sen jälkeen, kun EUROFER, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt 23 päivänä toukokuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotannosta unionissa.

(2)

Kirjaamisvelvoitteen kohteena ovat Brasiliasta, Iranista, Serbiasta, Ukrainasta ja Venäjältä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevat tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja kapea nauha mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(3)

Tarkasteltavana oleva tuote ei sisällä seuraavia:

(4)

Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10, 7225 30 10, 7225 30 30, 7225 30 90, ex 7225 40 12, ex 7225 40 15, ex 7225 40 60, 7225 40 90, ex 7226 19 10, ex 7226 20 00, 7226 91 20, 7226 91 91 ja 7226 91 99. Kyseiset CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

(5)

Valituksen tekijä toimitti 11 päivänä lokakuuta 2016 pyynnön asianomaisista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin asettamiseksi kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Valituksen tekijä päivitti pyyntöään 21 päivänä marraskuuta 2016 toimittamalla tuoreempia rahoitustietoja. Valituksen tekijä pyysi, että asianomaisista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti asetetaan kirjaamisvelvoitteen alaiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen.

(6)

Pyynnön esittämisen jälkeen neljä asianomaista osapuolta ilmoittautui ja väitti, ettei valituksen tekijän alkuperäiseen kirjaamispyyntöön sisältynyt riittävästi näyttöä Iranista (3), Serbiasta (4), Ukrainasta (5) ja Venäjältä (6) peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin asettamiseksi kirjaamisvelvoitteen alaiseksi.

(7)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi määrätä tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä. Tuonnin kirjaaminen voidaan tehdä pakolliseksi unionin tuotannonalan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

(8)

Valituksen tekijä väitti, että tuojat olivat tietoisia polkumyyntikäytännöistä, jotka ulottuivat pitkälle ajanjaksolle ja aiheuttivat vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tuonti asianomaisista maista aiheutti vahinkoa unionin tuotannonalalle, ja kyseisen tuonnin määrä kasvoi merkittävästi vielä tutkimusajanjakson jälkeenkin. Tämä heikentäisi vakavasti polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta, jos tällaista tullia sovelletaan.

(9)

Komissio tarkasteli pyyntöä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan perusteella. Se tarkisti erityisesti, olivatko tuojat – tai olisiko niiden pitänyt olla – tietoisia polkumyynnistä siltä osin kuin on kyse sen laajuudesta ja väitetystä tai todetusta vahingosta. Se myös analysoi, kasvoiko tuonti edelleen merkittävästi, mikä todennäköisesti heikentäisi vakavasti sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta, kun otetaan huomioon tuonnin kasvun ajoittuminen ja määrä sekä muut olosuhteet.

(10)

EUROFERin 23 päivänä toukokuuta 2016 esittämään valitukseen sisältyi riittävä alustava näyttö väitetystä polkumyynnistä asianomaisten viiden maan osalta. Valituksen ei-luottamuksellisessa versiossa arvioitiin asianomaisten viiden maan polkumyyntimarginaalien olevan vähintään 20 prosenttia. Asianomaisista viidestä maasta neljän (Brasilia, Iran, Ukraina ja Venäjä) osalta valituksen tekijä esitti valituksessaan näyttöä normaaliarvosta joko Steel Firstiltä tai muista markkinaraporteista saatujen hintatietojen perusteella. Viimeisen asianomaisen maan (Serbia) osalta valituksen tekijä esitti näyttöä laskennallisesta normaaliarvosta (arvioidut valmistuskustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto). Polkumyyntiä koskeva näyttö perustuu tällä tavoin määritettyjen normaaliarvojen ja unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) vertailuun. Asianomaisten maiden vientihinnat joko määritettiin Steel Firstiltä saatujen tietojen perusteella tai muodostettiin käyttäen Eurostatin tietoja. Valituksessa toimitettiin alustava näyttö myös väitetystä vahingosta.

(11)

Nämä seikat todettiin tämän menettelyn vireillepanoilmoituksessa 7 päivänä heinäkuuta 2016 (7). Koska kyseinen ilmoitus on julkinen asiakirja, joka on kaikkien tuojien saatavissa, komissio katsoi, että tuojat olivat tietoisia tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia väitetyistä polkumyyntikäytännöistä ja niiden laajuudesta sekä väitetystä vahingosta viimeistään kyseisenä ajankohtana. Näin ollen se päätteli, että kirjaamisvelvoitteen ensimmäinen kriteeri täyttyi.

(12)

Päivitetyssä kirjaamispyynnössään valituksen tekijä vertaili 1 päivästä heinäkuuta 201530 päivään kesäkuuta 2016 tapahtunutta tarkasteltavana olevan tuotteen yhteenlaskettua keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää kaikista asianomaisista maista 1 päivän heinäkuuta 2016 ja 31 päivän lokakuuta 2016 väliseen ajanjaksoon. Vertailu osoitti, että keskimääräinen kuukausittainen tuontimäärä asianomaisista viidestä maasta kasvoi 24 prosenttia.

(13)

Komissio katsoi, että heinäkuun 2016 tietojen käyttäminen ei ollut asianmukaista. Kuten 12 kappaleessa selitetään, tuojien olisi pitänyt olla tietoisia väitetystä polkumyynnistä ja vahingosta 7 päivästä heinäkuuta alkaen. Kyseistä päivää edeltävät tiedot eivät voi olla ratkaisevia kirjaamisvelvoitetta tarkasteltaessa. Koska tuontitilastot laaditaan kuukausittain, komissio päätti vertailla 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisellä ajanjaksolla asianomaisista maista tulleen tuonnin keskimääräisiä määriä 1 päivän elokuuta 2016 ja 30 päivän marraskuuta 2016 väliseen ajanjaksoon (eli neljän kuukauden jaksoon 7 päivänä heinäkuuta 2016 tapahtuneen vireillepanon jälkeen).

(14)

Komissio havaitsi asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvaneen kyseisenä ajanjaksona merkittävästi eli 14 prosenttia, kun vertaillaan tuonnin keskimääräistä kuukausittaista yhteismäärää. Samaan aikaan komissio totesi kuitenkin, että viiden maan yksittäisten vientitulosten välillä oli merkittäviä eroja, jotka tuotiin esiin 6 kappaleessa tarkoitetuissa ilmoituksissa.

(15)

Erityisesti kuukausittaisen tuonnin keskimääräisen yhteismäärän 14 prosentin kasvuun asianomaisten viiden maan osalta 13 kappaleessa mainittuna ajanjaksona vaikuttivat yhdessä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin merkittävä lisääntyminen Venäjältä (+ 73 %) ja Brasiliasta (+ 26 %), väheneminen kahdesta muusta asianomaisesta maasta (Ukrainasta ja Iranista) ja Serbiasta tulevan tuonnin pysyminen aiemmalla tasolla.

(16)

Siten asianomaisista viidestä maasta tulleen polkumyyntituonnin määrän kasvun voidaan katsoa johtuvan kokonaan pelkästään Venäjältä ja Brasiliasta tulleiden tuontimäärien merkittävästä kasvusta. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa komissio ei nähnyt mitään syytä kirjata muista kolmesta maasta tuleva tuontia. Vaikka komissio arvioisi kaikkien viiden maan aiheuttaman vahingon kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätutkimuksessa, tullien taannehtiva käyttöönotto niistä maista tulevan tuonnin osalta, joiden vienti on pysynyt ennallaan tai jopa vähentynyt asian vireillepanon jälkeen, vaikuttaisi kohtuuttomalta. Näin ollen komissio päätteli, ettei tällaisen tuonnin kirjaaminen ollut tarpeen.

(17)

Valituksen tekijä esitti 23 päivänä toukokuuta 2016 toimittamassaan valituksessa alustavaa näyttöä myös asianomaisista maista tulevan tuonnin myyntihintojen laskevasta suuntauksesta. Unioniin suuntautuvan myynnin keskimääräiset hinnat laskivat vuosien 2011 ja 2015 välillä ja alittivat unionin teräksentuottajien keskimääräiset myyntihinnat vähintään 30 prosentilla. Kun otetaan huomioon valituksen mukaisten väitettyjen polkumyyntimarginaalien suuruus, näyttö antoi kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa riittävästi tukea sille, että asianomaisten maiden viejät harjoittavat polkumyyntiä. Valituksen tekijä ei kuitenkaan sisällyttänyt 11 päivänä lokakuuta 2016 toimittamaansa kirjaamispyyntöön päivitettyjä tietoja tämän tutkimuksen vireillepanon jälkeisistä tuontihinnoista.

(18)

Komissio katsoi, että hintojen kehitys asian vireillepanon jälkeen on toinen merkityksellinen kirjaamispyyntöä tukeva seikka. Sen vuoksi komissio analysoi tuontihintoja Eurostatilta saatujen lukujen pohjalta. Se totesi asianomaisten maiden tuontihintojen nousseen jonkin verran tämän tutkimuksen vireillepanon jälkeen.

(19)

Arvioidessaan kyseistä Venäjältä ja Brasiliasta tulevan tuonnin hintojen nousevaa suuntausta komissio totesi, että hintojen absoluuttinen taso pysyi edelleen kriittisen alhaisena. Se oli ennen kaikkea alhaisempi kuin unionin tuotannonalan tuotantokustannukset vuoden 2015 lopussa, sellaisina kuin komissio ne vahvisti rinnakkaisessa Kiinasta tuotavia kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tapauksessa (8). Näissä olosuhteissa komissio päätteli, että kyseisistä kahdesta maasta tulevan tuonnin kirjaaminen on aiheellista.

(20)

Päätelmänä voidaan todeta, että asianomaisista viidestä maasta polkumyynnillä tulleen tuonnin määrän kasvun voidaan katsoa johtuvan kokonaan Venäjältä ja Brasiliasta tulleiden tuontimäärien merkittävästä kasvusta. Tämän Venäjältä ja Brasiliasta tulevan tuonnin määrän merkittävän kasvun ajoittuminen todennäköisesti heikentää vakavasti mahdollisten lopullisten polkumyyntitullien korjaavaa vaikutusta, ellei tulleja sovelleta takautuvasti.

(21)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että alustava näyttö on riittävä, jotta Venäjältä ja Brasiliasta tuleva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti on perusteltua asettaa kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(22)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä. Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

(23)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Venäjältä ja Brasiliasta olisi kirjattava, jotta voidaan varmistaa, että tullit voidaan tarvittavien edellytysten täyttyessä periä Venäjältä ja Brasiliasta tulevan kirjatun tuonnin osalta takautuvasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos tutkimuksen tulosten perusteella otetaan käyttöön polkumyyntitullit.

(24)

Valituksen tekijä arvioi valituksessa, että keskimääräinen polkumyyntimarginaali on 20–40 prosenttia Venäjän osalta ja 40–70 prosenttia Brasilian osalta. Lisäksi se arvioi tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 20–50 prosenttia sekä Venäjän että Brasilian osalta. Mahdollisten tullien arvioiduksi määräksi vahvistetaan Venäjän ja Brasilian osalta valituksen perusteella arvioitu polkumyyntimarginaalien taso eli 20–50 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen CIF-tuontiarvosta (arvo unionin rajalla tullaamattomana).

(25)

Tämän kirjaamisen yhteydessä kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (9) mukaisesti,

—

tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä,

—

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, ja

—

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

6.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 3/6

(1)

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman tavoitteena on, että komission asetuksen (EU) 2016/919 (2) liitteessä olevassa 1.1 kohdassa tarkoitettuja kalustoyksiköitä, jotka on varustettu ERTMS-laitteilla, voidaan vähitellen käyttää yhä useammilla radoilla ja järjestelyratapihoilla ja yhä useammissa satamissa ja terminaaleissa niin, ettei ERTMS:n lisäksi tarvita luokan B järjestelmiä. Komission päätöstä 2012/88/EU (3), jolla ERTMS:n eurooppalainen käyttöönottosuunnitelma otetaan käyttöön, olisi muutettava, jotta otetaan huomioon, miten ERTMS:n käyttöönotto jäsenvaltioissa on edennyt, ja jotta se vastaa asetuksen (EU) N:o 1315/2013 39 artiklan 2 kohdan vaatimuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (4) 2 artiklan 14 kohdassa säädettyä ydinverkkokäytävien määritelmää. Tämä suunnitelma antanee yhdessä asetuksen (EU) 2016/919 liitteessä olevassa 7.4.4 kohdassa tarkoitetun kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman kanssa riittävästi näkyvyyttä kalustoyksikköjen omistajille asianmukaista liiketoiminnan suunnittelua varten.

(2)

Ydinverkkokäytävien käyttöönottosuunnitelmaan olisi sisällyttävä asemat, solmukohdat, yhteydet keskeisiin sisävesi- ja merisatamiin, lentoasemat, rautatie- maantieterminaalit sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 11 artiklassa tarkoitetut infrastruktuurin osat, koska ne ovat olennaisen tärkeitä Euroopan rautatieverkon yhteentoimivuuden saavuttamiseksi.

(3)

Asetuksen (EU) 2016/919 täysimääräinen noudattaminen on ERTMS:n käyttöönoton ehdoton edellytys. Jäsenvaltiot eivät ole vielä saavuttaneet tätä tavoitetta erityisesti siksi, että ne ottivat käyttöön kansallisia tai hankekohtaisia ratkaisuja.

(4)

Radanvarren uuden ERTMS-järjestelmän käyttöönotossa jäsenvaltioiden olisi käytettävä viimeisimpiä, asetuksen (EU) 2016/919 liitteessä A tarkoitettuja eritelmiä, joissa edellisen perusversion virheet ja väärintulkinnat on korjattu ja jotka johtavat yksinkertaisempiin teknisiin ratkaisuihin ja varmistavat yhteensopivuuden junaan asennettujen perusversion 3 laitteiden kanssa.

(5)

Radanvarsitoimintojen toteutusta koskevat säännöt täydentävät asetuksessa (EU) 2016/919 säädettyjä junan laitteistoa koskevia sääntöjä, mistä syystä ERTMS-järjestelmän eurooppalainen käyttöönottosuunnitelma on tarpeen yhdenmukaistaa mainitussa asetuksessa vahvistettujen ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien kanssa.

(6)

ERTMS:n käyttöönotto rajanylitysosuuksilla voi olla teknisesti haastavaa, ja sen vuoksi sen olisi kuuluttava unionin, jäsenvaltioiden ja rataverkon haltijoiden ensisijaisiin toimiin. Rautateiden tavaraliikennekäytävillä, sellaisina kuin niitä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 913/2010 (5), voisi myös olla keskeinen rooli ERTMS:n käyttöönotossa rajanylitysosuuksilla, erityisesti koordinoitujen ratkaisujen täytäntöönpanossa.

(7)

Koska synkronointi rajojen yli tapahtuvassa käyttöönotossa on tärkeä tekijä rautatieyritysten liiketoiminnan kannalta, rataverkon haltijoiden olisi allekirjoitettava sopimus, jolla varmistetaan käyttöönottopäivien ja teknisten ratkaisujen koordinointi. Jos yksimielisyyteen ei päästä, komissio voi antaa tukea ratkaisujen löytämisessä.

(8)

Jotta ERTMS:n käyttöönoton edistymistä ydinverkkokäytävillä voidaan seurata, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle osuuksiensa oikea-aikaisesta toteutuksesta käyttäen TENtec-tietojärjestelmää ja eurooppalaista infrastruktuurirekisteriä. Määräaikojen lykkäys voidaan myöntää jäsenvaltion pyynnöstä ja ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 tarkistuksella voi olla vaikutuksia ydinverkkokäytävien yhdenmukaistamiseen. Tätä asetusta olisi tarkistettava vastaavasti. Tässä asetuksessa vahvistetaan niiden käytäväosuuksien toteutuksen päivämäärät, joilla ERTMS voidaan ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2023. Kaikkia päivämääriä, jotka ovat vuotta 2023 myöhäisempiä, tarkastellaan uudelleen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 määriteltyyn aikajanaan nähden niin, että toteutuksen ajoitus on realistista ja mahdollisuudet toteutuspäivämäärien aikaistamiseen tunnistetaan.

(10)

Tämän asetuksen, joka on asetuksen (EU) 2016/919 13 artiklassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös, soveltamisen alkamispäivästä alkaen päätöksen 2012/88/EU liitteessä III olevaa 7.3.1, 7.3.2, 7.3.2.1, 7.3.2.2, 7.3.2.4, 7.3.2.5, 7.3.2.6, 7.3.4 ja 7.3.5 kohtaa ei enää sovelleta. Kuitenkaan 7.3.2.3 kohdan ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan sen vuoksi, ettei asetuksen oikeudellinen perusta kata sitä. Tämän vuoksi päätöksen 2012/88/EU liitteessä III olevan 7.3.2.3 kohdan soveltamista olisi jatkettava toisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymiseen asti.

(11)

Jos jokin päätöksen 2012/88/EU liitteessä III olevassa 7.3.2.3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa ydinverkkokäytävissä sijaitsevien suurnopeusratojen osalta ennen kyseiselle osuudelle liitteessä I vahvistettua määräpäivää, rataverkon haltijan olisi asennettava ERTMS-ratalaitteet kyseiselle osuudelle mainitun säännöksen mukaisesti.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1315/2013 52 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

6.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 3/29

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

6.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 3/31

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 (3) aloitettiin rasvattoman maitojauheen myynti tarjouskilpailumenettelyllä.

(2)

Toisessa osatarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen vähimmäismyyntihinta on aiheellista jättää vahvistamatta.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

6.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 3/32

(1)

Päätöksessä 2000/258/EY nimetään Nancyssa, Ranskassa toimiva AFSSA (Agence française de sécurité sanitaire des aliments) erityislaitokseksi, joka vastaa raivotautirokotteiden tehokkuutta mittaavien serologisten valvontatestien standardoinnissa tarvittavien arviointiperusteiden vahvistamisesta. AFSSA on nyt yhdistetty Ranskassa osaksi ANSES-laitosta (Agence nationale de sécurité sanitaire de l'alimentation, de l'environnement et du travail).

(2)

Päätöksessä 2000/258/EY säädetään muun muassa, että ANSES arvioi ne kolmansien maiden laboratoriot, jotka ovat jättäneet hakemuksen raivotautirokotteiden tehokkuutta mittaavien serologisten valvontatestien tekemisestä.

(3)

Marokon toimivaltainen viranomainen on jättänyt hakemuksen Rabatissa toimivan laboratorion ”Service du Contrôle et des Expertises de l'Office National de Sécurité Sanitaire des Produits Alimentaires” hyväksymisestä, ja ANSES on laatinut ja toimittanut komissiolle tätä laboratoriota koskevan myönteisen arviointikertomuksen, joka on päivätty 19 päivänä lokakuuta 2016.

(4)

Taiwanin toimivaltainen viranomainen on jättänyt hakemuksen New Taipei Cityssä toimivien, Animal Health Research Institute -laitoksen Epidemiology Research Division -jaokseen ja Biologics Division -jaokseen kuuluvien laboratorioiden hyväksymisestä, ja ANSES on laatinut ja toimittanut komissiolle näitä kahta laboratoriota koskevan myönteisen arviointikertomuksen, joka on päivätty 19 päivänä lokakuuta 2016.

(5)

Rabatissa toimivalle laboratoriolle ”Service du Contrôle et des Expertises de l'Office National de Sécurité Sanitaire des Produits Alimentaires” ja New Taipei Cityssä toimiville, Animal Health Research Institute -laitoksen Epidemiology Research Division -jaokseen ja Biologics Division -jaokseen kuuluville laboratorioille olisi näin ollen annettava lupa tehdä raivotautirokotteiden tehokkuutta koirissa, kissoissa ja freteissä mittaavia serologisia valvontatestejä.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

a)

Laboratorio ”Service du Contrôle et des Expertises de l'Office National de Sécurité Sanitaire des Produits Alimentaires”

b)

Animal Health Research Institute

c)

Animal Health Research Institute

6.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 3/34

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2013/328/EU (2) vahvistetaan Kattegatin, Pohjanmeren, Skagerrakin, Englannin kanaalin itäosan, Skotlannin länsipuolisten vesien ja Irlanninmeren turska-, punakampela- ja merianturakantojen kalastuksen yksittäinen valvonta- ja seurantaohjelma.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) vahvistetaan pelagisia lajeja ja pohjakalalajeja koskeva purkamisvelvoite nykyisin suurina määrinä esiintyvien ei-toivottujen saaliiden vähentämiseksi ja kalojen poisheittämisten vähittäiseksi lopettamiseksi. Purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon yksityiskohdat vahvistetaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1395/2014 (4) ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2440 (5). Purkamisvelvoitteen noudattamista olisi seurattava ja valvottava.

(3)

Pohjanmeren meriantura-, punakampela- ja turskakalastuksiin, jotka kuuluvat täytäntöönpanopäätöksen 2013/328/EU soveltamisalaan ja joihin olisi edelleen sovellettava valvonta- ja seurantaohjelmaa, lisäksi myös delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1395/2014 ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2440 tarkoitettujen poisheittämissuunnitelmien liitteessä määritellyt kalastukset olisi sisällytettävä valvonta- ja seurantaohjelmaan, jotta asianomaiset jäsenvaltiot voisivat toteuttaa tehokkaasti ja vaikuttavasti yhteisiä tarkastus- ja valvontatoimia.

(4)

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön nykyisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa määritellyt tarkastusten yleiset vertailuarvot kunkin poisheittämissuunnitelman alaisen kalastuksen osalta toteutetun riskinarvioinnin tulosten perusteella.

(5)

Jotta voidaan ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet sekä tarve yhdenmukaistaa valvonta- ja tarkastusmenettelyitä ja lisätä niiden tehokkuutta, nykyistä valvonta- ja seurantaohjelmaa sovelletaan unionin vesillä Pohjanmerellä, sellaisena kuin ne määritellään asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (ICES-alue IIIa, mukaan lukien Kattegat, Skagerrak ja ICES- alue IV), sekä unionin vesillä ICES-alueella IIa.

(6)

Nykyinen valvonta- ja seurantaohjelma kattaa eräät pohjakalalajit ja -kalastukset unionin vesillä Pohjanmerellä ja unionin vesillä ICES-alueella IIa sekä eräät pelagiset kalastukset unionin vesillä Pohjanmerellä (ICES-alueet IIIa ja IV) ja unionin vesillä ICES-alueella IIa. Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2012/807/EU (6), sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanopäätöksellä 2015/1944/EU (7), vahvistetaan pelagisten lajien kalastuksen yksittäinen valvonta- ja tarkastusohjelma Koillis-Atlantin läntisillä vesillä ja pohjoisella Pohjanmerellä (ICES-alue IVa). Sen vuoksi on aiheellista sovittaa tämän päätöksen soveltamisala yhteen täytäntöönpanopäätöksen 2012/807/EU soveltamisalan kanssa.

(7)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 850/98 (8) ja erityisesti sen III a osastossa vahvistetaan toimenpiteet poisheittämisen vähentämiseksi. Yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman avulla olisi varmistettava saaliiden arvon keinotekoisen nostamisen kiellon, siirtymistä koskevien säännösten ja päästämiskiellon noudattaminen.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

1)

korvataan päätöksen nimi seuraavasti:

”Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2013, eräiden pohjakalalajien ja pelagisten lajien kalastuksiin Pohjanmerellä ja ICES-alueella IIa sijaitsevilla unionin vesillä sovellettavasta yksittäisestä valvonta- ja seurantaohjelmasta”

2)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä vahvistetaan yksittäinen valvonta- ja seurantaohjelma, jota sovelletaan turskan, merianturan ja punakampelan kalastukseen unionin vesillä ICES-alueilla IIIa ja IV, sekä eräisiin makrillin, sillin, piikkimakrillin, mustakitaturskan, kultakuoreen, kilohailin, tuulenkalan, harmaaturskan, turskan, koljan, valkoturskan, seidin, keisarihummerin, merianturan, punakampelan, kummeliturskan ja pohjankatkaravun kalastuksiin unionin vesillä ICES-alueilla IIIa ja IV sekä unionin vesillä ICES-alueella IIa. Näihin maantieteellisiin alueisiin viitataan jäljempänä ilmaisulla ’asianomaiset alueet’.”

3)

Lisätään 2 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.   Yksittäistä valvonta- ja seurantaohjelmaa sovelletaan

(*1)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1395/2014, annettu 20 päivänä lokakuuta 2014, tiettyä Pohjanmerellä harjoitettavaa pienten pelagisten lajien kalastusta ja tiettyä Pohjanmerellä teollisiin tarkoituksiin harjoitettavaa kalastusta koskevasta poisheittämissuunnitelmasta (EUVL L 370, 30.12.2014, s. 35)."

(*2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2440, annettu 22 päivänä lokakuuta 2015, tiettyjen pohjakalakantojen kalastuksia Pohjanmerellä ja unionin vesillä ICES-alueella IIa koskevasta poisheittämissuunnitelmasta (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 42).”"

4)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

5)

Korvataan 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Kuhunkin kalastusalukseen, kalastusalusten ryhmään, pyydysluokkaan, toimijaan ja/tai kalastukseen liittyvään toimintaan kohdistetaan kunkin 2 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun kalastuksen ja kannan osalta valvontaa ja tarkastuksia 3 kohdan nojalla vahvistetun prioriteettitason mukaisesti.”

6)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Riskinarviointimenettelyt

1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on arvioitava 1 artiklassa mainittuihin kantoihin ja alueeseen tai alueisiin liittyviä riskejä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa yhteistyössä laadittujen menetelmien mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun riskinarviointimenetelmän mukaan asianomainen jäsenvaltio

3.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava luettelo aluksistaan ja saatettava se säännöllisesti ajan tasalle; luettelosta on käytävä ilmi vähintään korkean ja hyvin korkean riskitason alukset. Riskitason mukaan luokiteltujen alusten ajantasaistettua luetteloa on käytettävä yhteiskäyttösuunnitelman täytäntöönpanossa.

4.   Jos muun jäsenvaltion kuin asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtiva kalastusalus tai kolmannen maan kalastusalus toimii 1 artiklassa tarkoitetulla alueella / tarkoitetuilla alueilla, sille on vahvistettava riskitaso 2 kohdan mukaisesti. Jos tietoja ei ole, alusta on pidettävä ”hyvin korkean” riskitason kalastusaluksena, jolleivät lippuvaltion viranomaiset toimita 9 artiklan mukaisesti oman, 4 artiklan 2 kohdan sekä 3 kohdan mukaisesti laaditun riskinarviointinsa tuloksia, jotka johtavat erilaiseen riskitasoon.”

7)

Muutetaan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on yhteiskäyttösuunnitelman puitteissa toimitettava Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle tarvittaessa 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditun riskinarvioinnin tulokset ja erityisesti luettelo arvioiduista riskitasoista ja vastaavista tarkastuskohteista.”

8)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

9)

Poistetaan liite I.

10)

Korvataan liite II tämän päätöksen liitteellä I.

11)

Korvataan liite IV tämän päätöksen liitteellä II.

1)

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen nimi seuraavasti:

”Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, pelagisten lajien kalastuksen yksittäisestä valvonta- ja seurantaohjelmasta Koillis-Atlantin läntisillä vesillä”

2)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä vahvistetaan yksittäinen valvonta- ja seurantaohjelma, jota sovelletaan makrilli-, silli-, piikkimakrilli-, mustakitaturska-, karjukala-, sardelli-, hopeakuore-, sardiini- ja kilohailikantoihin EU:n vesillä ICES-suuralueilla V, VI, VII, VIII ja IX sekä EU:n vesillä CECAF-alueella 34.1.11, jäljempänä ’läntiset vedet’.”

3)

Korvataan 3 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

4)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Riskinarviointimenettelyt

1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on arvioitava 1 artiklassa mainittuihin kantoihin ja alueeseen tai alueisiin liittyviä riskejä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa yhteistyössä laadittujen menetelmien mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun riskinarviointimenetelmän mukaan asianomainen jäsenvaltio

3.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava luettelo aluksistaan ja saatettava se säännöllisesti ajan tasalle; luettelosta on käytävä ilmi vähintään korkean ja hyvin korkean riskitason alukset. Riskitason mukaan luokiteltujen alusten ajantasaistettua luetteloa on käytettävä yhteiskäyttösuunnitelman täytäntöönpanossa.

4.   Jos muun jäsenvaltion kuin asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtiva kalastusalus tai kolmannen maan kalastusalus toimii 1 artiklassa tarkoitetulla alueella / tarkoitetuilla alueilla, sille on vahvistettava riskitaso 2 kohdan mukaisesti. Jos tietoja ei ole, alusta on pidettävä ”hyvin korkean” riskitason kalastusaluksena, jolleivät lippuvaltion viranomaiset toimita 9 artiklan mukaisesti oman, 4 artiklan 2 kohdan sekä 3 kohdan mukaisesti laaditun riskinarviointinsa tuloksia, jotka johtavat erilaiseen riskitasoon.”

5)

Muutetaan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on yhteiskäyttösuunnitelman puitteissa toimitettava Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle tarvittaessa 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditun riskinarvioinnin tulokset ja erityisesti luettelo arvioiduista riskitasoista ja vastaavista tarkastuskohteista.”

6.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 3/43

(1)

Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen (2), jäljempänä ’sopimus’, joka on hyväksytty neuvoston asetuksella (EY) N:o 764/2006 (3), 10 artiklalla perustetaan sekakomitea valvomaan kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa ja erityisesti sopimuksen toimeenpanemista, tulkintaa ja asianmukaista toimintaa. Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisen pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, joka on hyväksytty päätöksellä 2013/785/EU, liitteessä olevassa X luvussa kuvataan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat kyseisen pöytäkirjan puitteissa saatujen saaliiden purkamista osittain Marokon satamissa.

(2)

Sekakomitea kokoontui Rabatissa 18–20 päivänä lokakuuta 2016 hyväksymään saaliiden purkamisen osalta tiettyjä pöytäkirjan täytäntöönpanosääntöjä koskevan muutoksen, ottaen huomioon kyseisen velvoitteen noudattamiseen liittyvät toistuvat ongelmat.

(3)

Komissio toimitti neuvostolle ennen sekakomitean kyseistä kokousta valmistelevan asiakirjan, jossa esitettiin unionin suunnitellun kannan yksityiskohdat.

(4)

Neuvosto hyväksyi unionin suunnitellun kannan päätöksen 2013/785/EU liitteessä olevan 3 kohdan mukaisesti.

(5)

Hyväksytyt muutokset, jotka koskivat purkamisvelvoitteen noudattamatta jättämisestä määrättävien seuraamusten koventamista sekä pakollisen purkamismäärän ylittämisestä annettavien taloudellisten kannustimien soveltamisen laajentamista kaikkiin purkamisvelvoitteen alaisiin luokkiin, on kirjattu sekakomitean mainitun kokouksen pöytäkirjan liitteeseen 8.

(6)

Kyseiset muutokset olisi hyväksyttävä Euroopan unionin puolesta.

(7)

On tarpeen säätää kyseisten toimenpiteiden takautuvasta soveltamisesta 20 päivästä lokakuuta 2016 alkaen,