16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/1

(1)

Neuvoston direktiiviä 2014/107/EU (3), jolla muutettiin direktiiviä 2011/16/EU (4), sovelletaan 27 jäsenvaltioon 1 päivästä tammikuuta 2016 ja Itävaltaan 1 päivästä tammikuuta 2017. Direktiivillä pannaan unionissa täytäntöön finanssitilitietojen automaattista vaihtoa veroasioissa koskeva maailmanlaajuinen standardi ja siten varmistetaan, että Finanssitilien Tilinhaltijaa koskevat tiedot ilmoitetaan sille jäsenvaltiolle, jossa Tilinhaltija asuu.

(2)

Direktiivissä 2011/16/EU säädetään, että jos Tilinhaltija on välittäjäyhteisö, Finanssilaitosten on tutkittava sen taustalla oleva rakenne ja tunnistettava välittäjäyhteisön tosiasialliset edunsaajat ja ilmoitettava niistä. Tämä direktiivin soveltamisen kannalta tärkeä tekijä perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (5) perusteella saatuihin rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin, joiden avulla on tarkoitus tunnistaa tosiasialliset edunsaajat.

(3)

Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi sen osalta, miten Finanssilaitokset soveltavat direktiivissä 2011/16/EU säädettyjä huolellisuusmenettelyjä, rahanpesun torjuntaa koskevien tietojen on oltava veroviranomaisten käytettävissä. Jos näin ei ole, veroviranomaiset eivät pysty valvomaan, vahvistamaan ja tarkastamaan, että Finanssilaitokset soveltavat direktiiviä 2011/16/EU asianmukaisesti siltä osin, että ne tunnistavat oikein välittäjäyhteisöjen tosiasialliset edunsaajat ja ilmoittavat niistä.

(4)

Direktiivissä 2011/16/EU käsitellään myös muuta jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa ja muita jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön muotoja. Sallimalla pääsy yksiköiden hallussa direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti oleviin, rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin verotuksen alalla tehtävän hallinnollisen yhteistyön puitteissa varmistettaisiin, että veroviranomaisilla on paremmat välineet täyttää direktiivin 2011/16/EU mukaiset velvoitteensa ja torjua tehokkaammin veronkiertoa ja veropetoksia.

(5)

Näin ollen on tarpeen varmistaa, että veroviranomaisilla on pääsy rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin, menettelyihin, asiakirjoihin ja mekanismeihin, jotta ne voivat tehtävänsä mukaisesti valvoa, että direktiiviä 2011/16/EU sovelletaan asianmukaisesti, ja jotta kaikki direktiivin mukaiset hallinnollisen yhteistyön muodot toimivat.

(6)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Vaikka tämän direktiivin mukaisesti veroviranomaisten pääsystä henkilötietoihin on säädettävä laissa, siinä ei välttämättä edellytä parlamentin säädöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenvaltion perustuslaillisen järjestyksen soveltamista. Kyseisen lainsäädännön olisi kuitenkin oltava selkeää ja täsmällistä, ja sen soveltamisen olisi oltava asianosaisten kannalta selkeää ja ennakoitavissa Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

(7)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä ja sen tehokasta valvontaa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(8)

Finanssilaitokset ovat jo käynnistäneet direktiivin 2011/16/EU mukaiset asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat menettelyt, ja ensimmäiset tietojenvaihdot on tarkoitus saattaa päätökseen syyskuuhun 2017 mennessä. Jotta voidaan varmistaa, että kyseisen direktiivin soveltamisen tehokas valvonta ei viivästy, tämän muutosdirektiivin olisi tultava voimaan ja se olisi saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2018.

(9)

Direktiivi 2011/16/EU olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/4

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1235/2008 (2) liitteessä III vahvistetaan luettelo kolmansista maista, joiden luonnonmukaisen maataloustuotteiden tuotannon tuotantojärjestelmät ja tarkastustoimenpiteet on hyväksytty asetuksessa (EY) N:o 834/2007 vahvistettuja vastaaviksi.

(2)

Korean tasavalta on ilmoittanut komissiolle, että sen toimivaltainen viranomainen on peruuttanut yhden tarkastuslaitoksen hyväksynnän ja lisännyt kolme tarkastuslaitosta hyväksyttyjen tarkastuslaitosten luetteloon.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1235/2008 liitteessä IV on luettelo tarkastusviranomaisista ja -laitoksista, joilla on toimivalta tehdä tarkastuksia ja myöntää sertifikaatteja kolmansissa maissa vastaavuustarkoituksessa.

(4)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”A CERT European Organization for Certification S.A.” saamansa pyynnön, joka koskee kyseisen tarkastuslaitoksen sisällyttämistä asetuksen (EY) N:o 1235/2008 liitteessä IV olevaan luetteloon. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua antaa tarkastuslaitokselle ”A CERT European Organization for Certification S.A.” tuoteluokkia A ja D koskeva hyväksyntä Albanian, Azerbaidžanin, Bhutanin, Valko-Venäjän, Chilen, Kiinan, Dominikaanisen tasavallan, Ecuadorin, Egyptin, Etiopian, Grenadan, Georgian, Indonesian, Iranin, Jamaikan, Jordanian, Kenian, Kazakstanin, Libanonin, Marokon, Moldovan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Papua-Uusi-Guinean, Filippiinien, Pakistanin, Serbian, Venäjän, Ruandan, Saudi-Arabian, Thaimaan, Turkin, Taiwanin, Tansanian, Ukrainan, Ugandan ja Etelä-Afikan osalta.

(5)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Bioagricert S.r.l.” saamansa hakemuksen, jossa kyseinen tarkastuslaitos pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokan A osalta Indonesiaa ja Senegalia ja tuoteluokkien A ja D osalta Albaniaa ja Bangladeshia sekä laajentaa sen hyväksynnän soveltamisala koskemaan tuoteluokkaa E Albanian ja Thaimaan osalta.

(6)

”Caucacert” on ilmoittanut komissiolle, että sen nimessä on virhe ja että nimeksi olisi muutettava ”Caucascert”.

(7)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”CCPB Srl” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokkien A, B, D, E ja F osalta Georgiaa, Irania, Jordaniaa ja Saudi-Arabiaa, tuoteluokan C osalta Marokkoa ja Tunisiaa, tuoteluokan E osalta Tunisiaa ja tuoteluokkien E ja F osalta Kiinaa, Egyptiä, Irakia, Libanonia, Marokkoa, Malia, Filippiinejä, San Marinoa, Syyriaa ja Turkkia.

(8)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”CERES Certification of Environmental Standards GmbH” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokkien A, B ja D osalta Armeniaa, tuoteluokkien A ja D osalta Valko-Venäjää, Malawia, Sierra Leonea, Somaliaa ja Tadžikistania sekä tuoteluokan B osalta Guatemalaa, Hondurasia, Nicaraguaa ja El Salvadoria.

(9)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Control Union Certifications” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokkien A, B, C, D, E ja F osalta Burundia, Somaliaa ja Etelä-Sudania, tuoteluokkien B ja C osalta Angolaa, Valko-Venäjää, Djiboutia, Eritreaa, Fidžiä, Liberiaa, Nigeriä, Tšadia ja Kosovoa sekä tuoteluokkien B, C ja D osalta Kongon demokraattista tasavaltaa ja Madagaskaria.

(10)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Ecocert SA” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokan B osalta Mosambikia ja tuoteluokan C osalta Bangladeshia, Chileä, Hongkongia, Hondurasia, Perua ja Vietnamia.

(11)

Ecocert SA on ilmoittanut komissiolle, että sen tytäryritys ”ECOCERT IMO Denetim ve Belgelendirme Ltd Ști” on lopettanut sertifiointitoimintansa kaikissa kolmansissa maissa, joiden osalta se oli hyväksytty. Sen vuoksi tarkastuslaitosta ”ECOCERT IMO Denetim ve Belgelendirme Ltd Ști” ei pitäisi enää mainita asetuksen (EY) N:o 1235/2008 liitteessä IV.

(12)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Ekoagros” saamansa pyynnön, joka koskee kyseisen tarkastuslaitoksen sisällyttämistä asetuksen (EY) N:o 1235/2008 liitteessä IV olevaan luetteloon. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua antaa tarkastuslaitokselle ”Ekoagros” tuoteluokkaa A koskeva hyväksyntä Venäjän osalta, tuoteluokkia A ja B koskeva hyväksyntä Valko-Venäjän ja Ukrainan osalta, tuoteluokkia A ja D koskeva hyväksyntä Tadžikistanin ja tuoteluokkia A ja F koskeva hyväksyntä Kazakstanin osalta.

(13)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Florida Certified Organic Growers and Consumers, Inc. (FOG), DBA as Quality Certification Services (QCS)” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokkien A ja D osalta Jamaikaa ja Vietnamia sekä ja tuoteluokan D osalta Ecuadoria.

(14)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”IMOswiss AG” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokan A osalta Yhdistyneitä arabiemiirikuntia, tuoteluokkien A ja D osalta Burundia, tuoteluokan B osalta Meksikoa ja Perua sekä tuoteluokan C osalta Bruneita, Kiinaa, Hongkongia, Hondurasia, Madagaskaria ja Yhdysvaltoja. Lisäksi ”IMOswiss AG” on ilmoittanut komissiolle lopettaneensa sertifiointitoimintansa Azerbaidžanissa, Georgiassa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Uzbekistanissa, Venäjällä ja Tadžikistanissa. Näin ollen sitä ei pitäisi enää mainita asetuksen (EY) N:o 1235/2008 liitteessä IV olevassa luettelossa kyseisten maiden osalta.

(15)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Kiwa BCS Öko-Garantie GmbH” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokkien A ja D osalta Sambiaa, tuoteluokan B osalta Laosia, Myanmaria/Burmaa ja Thaimaata, tuoteluokan C osalta Hongkongia sekä tuoteluokkien C ja E osalta Bangladeshia.

(16)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Mayacert” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokan A osalta Kolumbiaa, Dominikaanista tasavaltaa ja El Salvadoria, tuoteluokkien A ja D osalta Belizeä ja Perua sekä tuoteluokan B osalta Guatemalaa, Hondurasia ja Nicaraguaa.

(17)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”OneCert International PVT Ltd” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokkien A ja D osalta Bangladeshia, Kiinaa, Ghanaa, Kambodžaa, Laosia, Myanmaria/Burmaa, Omania, Venäjää ja Saudi-Arabiaa.

(18)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Oregon Tilth” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän soveltamisala koskemaan tuoteluokan E osalta Meksikoa.

(19)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Organic Certifiers” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokan A ja D osalta Indonesiaa.

(20)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Organska Kontrola” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän soveltamisala koskemaan tuoteluokan B osalta kaikkia maita.

(21)

”QC&I GmbH” on ilmoittanut komissiolle lopettaneensa sertifiointitoimintansa kaikissa kolmansissa maissa, joiden osalta se oli hyväksytty. Näin ollen sitä ei pitäisi enää mainita asetuksen (EY) N:o 1235/2008 liitteessä IV olevassa luettelossa.

(22)

Komissio on vastaanottanut ja tutkinut tarkastuslaitokselta ”Suolo e Salute srl” saamansa hakemuksen, jossa se pyytää erittelyjensä muuttamista. Saamiensa tietojen perusteella komissio katsoo, että on perusteltua laajentaa tarkastuslaitoksen hyväksynnän maantieteellinen soveltamisala koskemaan tuoteluokan A osalta Dominikaanista tasavaltaa ja Egyptiä sekä laajentaa sen hyväksynnän soveltamisala koskemaan tuoteluokkaa D Dominikaanisen tasavallan osalta.

(23)

Asetuksen (EY) N:o 1235/2008 liitteessä IV olevien viittausten Taiwaniin olisi katsottava tarkoittavan viittausta Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erilliseen tullialueeseen.

(24)

Asetuksen (EY) N:o 1235/2008 liitteitä III ja IV olisi näin ollen muutettava.

(25)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat luonnonmukaisen tuotannon komitean lausunnon mukaiset,

1)

Muutetaan liite III tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2)

Muutetaan liite IV tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/14

(1)

Lallemand SAS on toimittanut asetuksen (EY) N:o 1831/2003 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti hakemuksen hyväksynnän haltijan nimen muuttamisesta komission asetusten (EY) N:o 226/2007 (2), (EY) N:o 1293/2008 (3), (EY) N:o 910/2009 (4), (EY) N:o 911/2009 (5), (EU) N:o 1120/2010 (6), (EU) N:o 212/2011 (7) ja komission täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 95/2013 (8) ja (EU) N:o 413/2013 (9) osalta.

(2)

Hakija väittää, että Danstar Ferment AG on rehun lisäaineiden Pediococcus acidilactici CNCM MA 18/5M ja Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 markkinoille saattamista koskevien oikeuksien laillinen haltija. Hakija on esittänyt pyyntöään tukevat olennaiset tiedot.

(3)

Ehdotettu luvanhaltijan muutos on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen eikä edellytä kyseessä olevien lisäaineiden uutta arviointia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle on ilmoitettu hakemuksesta.

(4)

Jotta Danstar Ferment AG voi hyödyntää markkinoille saattamista koskevia oikeuksiaan, on tarpeen muuttaa hyväksynnän ehtoja.

(5)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 226/2007, (EY) N:o 1293/2008, (EY) N:o 910/2009, (EY) N:o 911/2009, (EU) N:o 1120/2010, (EU) N:o 212/2011 ja täytäntöönpanoasetuksia (EU) N:o 95/2013 ja (EU) N:o 413/2013 olisi muutettava.

(6)

Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä tällä asetuksella asetuksiin (EY) N:o 226/2007, (EY) N:o 1293/2008, (EY) N:o 910/2009, (EU) N:o 911/2009, (EU) N:o 1120/2010, (EU) N:o 212/2011 ja täytäntöönpanoasetuksiin (EU) N:o 95/2013 ja (EU) N:o 413/2013 tehtyjen muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäkaudesta, jonka aikana nykyiset varastot voidaan käyttää loppuun.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan otsikossa ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG”;

2)

korvataan liitteessä olevassa toisessa sarakkeessa oleva ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS”.

1)

Korvataan otsikossa ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG”;

2)

korvataan liitteessä olevassa toisessa sarakkeessa oleva ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS”.

1)

Korvataan otsikossa ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG”;

2)

korvataan liitteessä olevassa toisessa sarakkeessa oleva ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS”.

1)

Korvataan otsikossa ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG”;

2)

korvataan liitteessä olevassa toisessa sarakkeessa oleva ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS”.

1)

Korvataan otsikossa ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG”;

2)

korvataan liitteessä olevassa toisessa sarakkeessa oleva ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS”.

1)

Korvataan otsikossa ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG”;

2)

korvataan liitteessä olevassa toisessa sarakkeessa oleva ilmaisu ”Lallemand SAS” ilmaisulla ”Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS”.

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/18

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Dikuparioksidin hyväksyntää koskeva hakemus on tehty asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti, ja hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee dikuparioksidin hyväksymistä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 25 päivänä toukokuuta 2016 (2) antamassaan lausunnossa, että dikuparioksidilla ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallista vaikutusta eläinten tai kuluttajien terveyteen eikä käyttäjille aiheudu turvallisuusongelmia, kunhan asianmukaiset suojatoimenpiteet toteutetaan.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että dikuparioksidi ei aiheuta sen enempää riskejä ympäristölle kuin muutkaan kuparin lähteet ja että sitä voidaan pitää tehokkaana kuparin lähteenä kaikille eläinlajeille. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksen (EY) N:o 1831/2003 21 artiklalla perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(6)

Hakemuksessa lisäaineen nimi on dikuparioksidi. Kansainvälisen kemian liiton IUPACin mukainen lisäaineen nimi on kuitenkin kupari(I)oksidi. Elintarviketurvallisuusviranomaisen kuparioksidista antaman lausunnon (3) suositusten mukaisesti lisäaine olisi nimettävä kupari(I)oksidiksi.

(7)

Kupari(I)oksidin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen aineen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/22

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 12 päivänä joulukuuta 2016 lisätä yhden luonnollisen henkilön luetteloon niistä henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I olisi päivitettävä.

(3)

Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, sen olisi tultava voimaan välittömästi,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/24

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/26

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 (3) aloitettiin rasvattoman maitojauheen myynti tarjouskilpailumenettelyllä.

(2)

Ensimmäisessä osatarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/28

(1)

Päätöksellä 2007/884/EY (2) annettiin Yhdistyneelle kuningaskunnalle 31 päivään joulukuuta 2010 saakka lupa rajoittaa 50 prosenttiin vuokraajan tai leasingvuokraajan oikeus vähentää auton vuokrauskustannuksiin sisältyvä arvonlisävero, kun auto ei ole yksinomaan yrityskäytössä. Lisäksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettiin lupa olla rinnastamatta verovelvollisen yrityskäyttöä varten vuokraaman tai leasingvuokraaman auton yksityiskäyttöä vastikkeellisesti suoritettuihin palveluihin. Kyseisten toimenpiteiden, jäljempänä ’poikkeavat toimenpiteet’, ansiosta vuokraajan tai leasingvuokraajan ei tarvitse pitää kirjaa yritysautojen yksityiskäytön kilometrimääristä eikä tehdä selvitystä verotusta varten tällaisten autojen yksityiskäytön kilometrimääristä.

(2)

Päätöstä 2007/884/EY muutettiin myöhemmin täytäntöönpanopäätöksellä 2011/37/EU (3) ja täytäntöönpanopäätöksellä 2013/681/EU (4), jolla poikkeavien toimenpiteiden soveltamista jatkettiin 31 päivään joulukuuta 2016.

(3)

Yhdistynyt kuningaskunta pyysi komissiossa 14 päivänä maaliskuuta 2016 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa poikkeavien toimenpiteiden voimassaoloa.

(4)

Direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti komissio antoi Yhdistyneen kuningaskunnan hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 28 päivänä kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 28 päivänä kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä, että sillä oli kaikki hakemuksen arviointia varten tarvittavat tiedot.

(5)

Päätöksen 2007/884/EY 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta antoi komissiolle mainitun päätöksen soveltamista koskevan kertomuksen, joka sisälsi myös arvioinnin prosenttimääräisestä rajoituksesta. Yhdistyneen kuningaskunnan antamat tiedot osoittavat, että vähennysoikeuden rajoittaminen 50 prosenttiin kuvastaa edelleen nykyisiä olosuhteita asianomaisten ajoneuvojen yrityskäytön ja muun kuin yrityskäytön välisen suhteen osalta.

(6)

Yhdistyneelle kuningaskunnalle olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa poikkeavien toimenpiteiden soveltamista rajoitetun ajan 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

(7)

Jos Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että poikkeavien toimenpiteiden jatkaminen olisi tarpeen vielä vuoden 2019 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle kertomus, joka sisältää arvioinnin sovelletusta prosenttimäärästä, sekä poikkeavien toimenpiteiden jatkamista koskeva hakemus viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019.

(8)

Poikkeavien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään, eikä sillä ole kielteistä vaikutusta arvonlisäverosta saataviin unionin omiin varoihin.

(9)

Päätös 2007/884/EY olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/30

(1)

Alankomaat haki 29 päivänä maaliskuuta 2016 direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 1 kohdan nojalla lupaa alennetun verokannan soveltamiseen sähkökäyttöisille ajoneuvoille toimitettavaan sähköön. Komission pyynnöstä Alankomaat toimitti lisätietoja 6 päivänä huhtikuuta, 20 päivänä kesäkuuta ja 18 päivänä elokuuta 2016.

(2)

Alennetulla verokannalla pyritään lisäämään sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttöä vähentämällä kyseisten ajoneuvojen voimanlähteenä käytettävän sähkön kustannuksia.

(3)

Sähkökäyttöisiä ajoneuvoja käyttämällä voidaan hillitä bensiinin, dieselin ja muiden fossiilisten polttoaineiden polttamisesta aiheutuvien ilmansaasteiden määrää, mikä näin ollen parantaa kaupunkien ilmanlaatua. Lisäksi sähkökäyttöisten ajoneuvojen käytöllä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun sähköä tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä. Tämän vuoksi toimenpiteen odotetaan edistävän unionin ympäristö-, terveys- ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

(4)

Alankomaat pyysi nimenomaisesti, että alennettua verokantaa sovellettaisiin niin yrityskäytössä kuin muussa käytössä oleviin sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin toimitettavaan sähköön ja että soveltamisalaan kuuluisivat myös latausasemat, jotka eivät ole julkisessa käytössä.

(5)

Alankomaat pyysi, että alennettua sähköverokantaa sovellettaisiin vain latausasemiin, joilla sähköä käytetään suoraan sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseen, eikä sitä sovellettaisi sähköön, joka toimitetaan akkua vaihtamalla tapahtuvaa latausta varten.

(6)

Soveltamalla alennettua verokantaa sähköön, joka käytetään latausasemilla sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseksi, parannetaan Alankomaiden julkisten latausasemien liiketoiminnallista tilannetta, minkä pitäisi lisätä kiinnostusta sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin ja johtaa ilmanlaadun paranemiseen.

(7)

Koska sähkökäyttöisten ajoneuvojen määrä on rajallinen ja koska latausasemille sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseksi toimitettavaan sähköön sovellettava verokanta ylittää yrityskäytön osalta direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa säädetyn verotuksen vähimmäistason, toimenpide ei todennäköisesti johda voimassaoloaikanaan kilpailun vääristymiseen, eikä se näin ollen vaikuta kielteisesti sisämarkkinoiden asianmukaiseen toimintaan.

(8)

Latausasemille sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseksi toimitettavaan, muuhun kuin yrityskäyttöön tarkoitettuun sähköön sovellettava verokanta ylittää direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa säädetyn muuta kuin yrityskäyttöä koskevan verotuksen vähimmäistason.

(9)

Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 2 kohdan mukaan kunkin kyseisen direktiivin 19 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävän luvan on oltava ajallisesti tarkkaan rajoitettu. Alankomaat pyysi, että lupa myönnetään neljäksi vuodeksi sen varmistamiseksi, että luvan voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta se kannustaisi talouden toimijoita tekemään tarvittavat investoinnit.

(10)

Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/32

(1)

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittamat ja neuvoston hyväksymät riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansallisten keskuspankkien tilit.

(2)

Banc Ceannais na hÉireann / Central Bank of Irelandin ulkopuolisten tilintarkastajien toimikausi päättyi tilikauden 2015 tilintarkastuksen jälkeen. Sen vuoksi on tarpeen nimittää ulkopuoliset tilintarkastajat tilikaudesta 2016 alkaen.

(3)

Banc Ceannais na hÉireann / Central Bank of Ireland on valinnut Mazarsin ulkopuolisiksi tilintarkastajikseen tilikausiksi 2016–2020.

(4)

EKP:n neuvosto on suositellut Mazarsin nimittämistä Banc Ceannais na hÉireann / Central Bank of Irelandin ulkopuolisiksi tilintarkastajiksi tilikausiksi 2016–2020.

(5)

EKP:n neuvoston suosituksen johdosta neuvoston päätös 1999/70/EY (2) olisi muutettava,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/34

(1)

Komission päätöksissä 2007/305/EY (2), 2007/306/EY (3) ja 2007/307/EY (4) vahvistetaan säännöt Ms1×Rf1 (ACS-BNØØ4-7×ACS-BNØØ1-4) -hybridirapsin, Ms1×Rf2 (ACS-BNØØ4-7×ACS-BNØØ2-5) -hybridirapsin ja Topas 19/2 (ACS-BNØØ7-1) -rapsin sekä niistä valmistettujen tuotteiden, jäljempänä ’muuntogeeninen aines’, poistamisesta markkinoilta. Kyseiset päätökset tehtiin sen jälkeen, kun hyväksynnän haltija, Bayer CropScience AG, oli ilmoittanut komissiolle, ettei se aio esittää hakemusta kyseistä muuntogeenistä ainesta koskevan luvan uusimiseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 8 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 11 artiklan, 20 artiklan 4 kohdan ja 23 artiklan mukaisesti.

(2)

Kaikissa kolmessa päätöksessä säädetään ensimmäisestä viiden vuoden siirtymäajasta, jonka aikana elintarvikkeita ja rehuja, jotka sisältävät kyseistä muuntogeenistä ainesta, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä, saa saattaa markkinoille, jos kyseisen muuntogeenisen aineksen pitoisuus on enintään 0,9 prosenttia ja jos sen esiintyminen on satunnaista tai teknisesti mahdotonta välttää. Siirtymäajan tarkoituksena oli ottaa huomioon, että kyseisen muuntogeenisen aineksen vähäisiä jäämiä saattaisi joskus esiintyä elintarvike- ja rehuketjuissa vielä senkin jälkeen, kun Bayer CropScience AG oli päättänyt lopettaa kyseisistä muuntogeenisistä organismeista saatavien siementen myynnin ja vaikka kyseisen muuntogeenisen aineksen esiintymisen välttämiseksi oli tehty kaikki toimenpiteet.

(3)

Kyseisen muuntogeenisen aineksen poistamisesta markkinoilta saatujen kokemusten perusteella komission täytäntöönpanopäätöksellä 2012/69/EU (5) muutettiin kaikkia kolmea päätöstä siten, että siirtymäaikaa jatkettiin 31 päivään joulukuuta 2016 saakka. Koska ilmoitettujen jäämien määrät olivat hyvin pieniä, kyseisessä päätöksessä alennettiin kyseisen muuntogeenisen aineksen sallittua massaosuuden määrää elintarvikkeissa ja rehussa 0,1 prosenttiin.

(4)

Päätöksissä 2007/305/EY, 2007/306/EY ja 2007/307/EY säädetään myös useista toimenpiteistä, joita Bayer CropScience AG:n oli toteutettava varmistaakseen, että kyseinen muuntogeeninen aines saadaan tosiasiallisesti poistettua markkinoilta, sekä Bayer CropScience AG:lle osoitetuista raportointivaatimuksista.

(5)

Bayer CropScience AG ilmoitti joulukuussa 2013 ja maaliskuussa 2016, että rapsihyödykkeissä on viime vuosina edelleen havaittu pieniä määriä jäämiä huolimatta päätösten 2007/305/EY, 2007/306/EY ja 2007/307/EY mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä kyseisten muuntogeenisten organismien esiintymisen estämiseksi. Syynä jäämien jatkuvaan esiintymiseen on sekä rapsin biologia, sillä kasvi voi olla lepotilassa pitkiä aikoja, että siementen korjuuseen käytetyt maatalouskäytännöt ja niiden seurauksena tapahtunut tahaton leviäminen, jonka laajuutta oli vaikea arvioida edellä mainittujen päätösten 2007/305/EY, 2007/306/EY ja 2007/307/EY sekä täytäntöönpanopäätöksen 2012/69/EU hyväksymisen ajankohtana. Jäämien esiintymisessä on kuitenkin ollut ja on edelleen laskeva suuntaus.

(6)

Tätä taustaa vasten on aiheellista pidentää siirtymäaikaa kolmella vuodella 31 päivään joulukuuta 2019 asti, jotta rapsien Ms1×Rf1, Ms1×Rf2 ja Topas 19/2 elintarvike- ja rehuketjussa jäljellä olevat jäämät poistuvat kokonaan.

(7)

Jotta kyseisen muuntogeenisen aineksen poistumista voitaisiin edistää edelleen, on aiheellista, että Bayer CropScience AG jatkaa päätösten 2007/305/EY, 2007/306/EY ja 2007/307/EY mukaisesti vaadittavan sisäisen ohjelmansa täytäntöönpanoa ja vapaaehtoisesti aloittamaansa tietojen keräämistä unioniin Kanadasta, joka on ainoa maa, jossa kyseisiä rapseja viljellään kaupallisiin tarkoituksiin, tuotujen rapsihyödykkeiden sisältämistä kyseisen aineksen jäämistä. Bayer CropScience AG:n olisi raportoitava molemmista asioista komissiolle 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä.

(8)

Bayer CropScience AG:n olisi varmistettava, että valvontalaboratorioiden saatavilla on jatkuvasti varmennettua vertailumateriaalia, jotta ne voivat suorittaa määrityksensä kyseisenä siirtymäaikana.

(9)

Sen vuoksi päätöksiä 2007/305/EY, 2007/306/EY ja 2007/307/EY olisi muutettava.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Vastaanottajan on pantava sisäinen ohjelma täytäntöön sen varmistamiseksi, että ACS-BNØØ4-7 ja ACS-BNØØ1-4-rapsi sekä hybridiyhdistelmän ACS-BNØØ4-7×ACS-BNØØ1-4 rapsi poistetaan tosiasiallisesti markkinoilta jalostuksessa ja siementuotannossa ja että kyseisten muuntogeenisten organismien esiintymisestä Kanadasta unioniin tuotavissa rapsilähetyksissä kerätään tietoa.

Vastaanottajan on annettava komissiolle raportti kyseisen ohjelman täytäntöönpanosta ja muuntogeenisten organismien esiintymisestä Kanadasta unioniin suuntautuvissa rapsilähetyksissä 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä.”

2)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

1)   ACS-BNØØ4-7- ja ACS-BNØØ1-4-rapsia sekä hybridiyhdistelmän ACS-BNØØ4-7×ACS-BNØØ1-4 rapsia sisältävän, siitä koostuvan tai siitä valmistetun aineksen esiintyminen elintarvikkeissa ja rehussa, jotka on ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 1829/2003 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sallitaan 31 päivään joulukuuta 2019 asti edellyttäen, että

2)   Vastaanottajan on varmistettava, että saatavilla on varmennettua vertailumateriaalia rapsille ACS-BNØØ4-7×ACS-BNØØ1-4 American Oil Chemists Societyn kautta osoitteessa https://www.aocs.org/attain-lab-services/certified-reference-materials-(crms)”.

3)

Poistetaan liite.

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Vastaanottajan on pantava sisäinen ohjelma täytäntöön sen varmistamiseksi, että ACS-BNØØ4-7 ja ACS-BNØØ2-5-rapsi sekä hybridiyhdistelmän ACS-BNØØ4-7×ACS-BNØØ2-5 rapsi poistetaan tosiasiallisesti markkinoilta jalostuksessa ja siementuotannossa ja että kyseisten muuntogeenisten organismien esiintymisestä Kanadasta unioniin tuotavissa rapsilähetyksissä kerätään tietoa.

Vastaanottajan on annettava komissiolle raportti kyseisen ohjelman täytäntöönpanosta ja muuntogeenisten organismien esiintymisestä Kanadasta unioniin suuntautuvissa rapsilähetyksissä 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä.”

2)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

1)   ACS-BNØØ4-7- ja ACS-BNØØ2-5-rapsia sekä hybridiyhdistelmän ACS-BNØØ4-7×ACS-BNØØ2-5 rapsia sisältävän, siitä koostuvan tai siitä valmistetun aineksen esiintyminen elintarvikkeissa ja rehussa, jotka on ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 1829/2003 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sallitaan 31 päivään joulukuuta 2019 asti edellyttäen, että

2)   Vastaanottajan on varmistettava, että saatavilla on varmennettua vertailumateriaalia rapsille ACS-BNØØ4-7×ACS-BNØØ2-5 American Oil Chemists Societyn kautta [osoitteessa https://www.aocs.org/attain-lab-services/certified-reference-materials-(crms)”.

3)

Poistetaan liite.

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/38

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluvat vastaavuuspäätökset auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Näin ollen tämän vastaavuusarvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Intian oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Intiaan sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(3)

Komissio sai 1 päivänä syyskuuta 2013 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’EAMV’, teknisen lausunnon, joka koskee Intiassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä. Teknisessä lausunnossa todetaan, että Intian oikeudenkäytössä sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Intiassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, jotka ovat useilla aloilla vahvistaneet sisäisiä toimintaperiaatteita ja menettelyjä, jotka muodostavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan on täytettävä kolme ehtoa, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(5)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(6)

Intian oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka koskevat sellaisia Intiassa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, jotka määrittävät yritysten arvopapereita ja johdannaisia ja jotka ovat Securities and Exchange Board of Indian (SEBI) valvonnan ja yleisvalvonnan alaisia, jäljempänä ’SEBIn järjestelmä’, koostuvat Securities Contracts (Regulation) Act 1956 -säädöksestä, jäljempänä ’SCRA-säädös’, ja Securities Contract (Regulation) (Stock Exchange and Clearing Corporations) Regulations 2012 -asetuksista, jäljempänä ’asetukset’, jotka SEBI antoi vuonna 2012 niiden valtuuksien nojalla, jotka on sille annettu SCRA-säädöksessä ja Securities and Exchange Board of India Act -säädöksessä, jäljempänä ’SEBI Act -säädös’. SEBI antoi 4 päivänä syyskuuta 2013 yleiskirjeen, jäljempänä ’yleiskirje’, jossa se hyväksyi maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön huhtikuussa 2012 hyväksymät finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet ja vaati finanssimarkkinoiden rakenteita, määritysyhteisöt mukaan luettuina, noudattamaan niitä.

(7)

SCRA-säädöksessä ja asetuksissa vahvistetaan toimilupajärjestelmä, jota keskushallinto ja SEBI soveltavat määritysjärjestelmiin, jotka haluavat toimia tunnustettuina määritysyhteisöinä. Toimilupaa hakevan määritysjärjestelmän on täytettävä erityiset vaatimukset, joiden tarkoituksena on varmistaa määritysjärjestelmän oikeudenmukainen toiminta ja sijoittajansuoja. Keskushallinto tai SEBI voi myös asettaa tunnustetuille määritysyhteisöille ehtoja. Tunnustettujen määritysyhteisöjen on vahvistettava sisäiset säännöt ja menettelyt, joita keskushallinto ja SEBI arvioivat ennen luvan myöntämistä tunnustettuna määritysyhteisönä toimimiseen ja joiden on oltava kullekin tunnustetulle määritysyhteisölle asetettujen ehtojen mukaiset. Tunnustettujen määritysyhteisöjen sisäisiä sääntöjä ja menettelyjä ei saa muuttaa ilman SEBIn ennakkohyväksyntää. Lisäksi SEBI voi antaa erityiskysymyksiä koskevia tunnustettujen määritysyhteisöjen sisäisiä sääntöjä tai muuttaa tällaisten määritysyhteisöjen olemassa olevia sisäisiä sääntöjä, jos se on välttämätöntä tai tarkoituksenmukaista. SEBI voi myös määrätä seuraamuksia, jos tunnustettujen määritysyhteisöjen sisäisiä sääntöjä ja menettelyjä tai SEBIn antamia ohjeita rikotaan.

(8)

Sellaisiin Intiassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka määrittävät valtion arvopapereita, rahamarkkinavälineitä ja valuuttainstrumentteja ja jotka kuuluvat Intian keskuspankin (Reserve Bank of India, RBI) valvonnan alaisuuteen, jäljempänä ’RBI:n järjestelmä’, muodostuvat Payment and Settlement Systems Act, 2007 -säädöksestä, jäljempänä ’PSSA-säädös’, ja Payment and Settlement Systems Regulations, 2008 -asetuksista, jäljempänä ’PSS-asetukset’. RBI antaa yhteisöille luvan toimia määritysyhteisöinä, jäljempänä ’toimiluvan saaneet määritysyhteisöt’, jos ne täyttävät vaaditut ehdot. RBI voi myös asettaa erityisehtoja toimiluvalle, joka on voimassa niin kauan kuin kyseiset ehdot täyttyvät. Toimiluvan saaneet määritysyhteisöt vahvistavat PSSA-säädöksen mukaisesti sisäiset säännöt ja menettelyt, joita ne ovat velvollisia noudattamaan toimiessaan määritysyhteisöinä.

(9)

Lisäksi PSSA-säädöksessä annetaan RBI:lle valtuudet antaa yleisiä ohjeita tai tietyille toimiluvan saaneille määritysyhteisöille osoitettuja erityisohjeita. Toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen on noudatettava kummankintyyppisiä ohjeita. RBI julkaisi 26 päivänä heinäkuuta 2013 asiakirjan ”Policy Document for Regulation and Supervision of Financial Market Infrastructures”, jossa se toteaa, että kaikkien toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen on noudatettava finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(10)

Tämä päätös koskee yksinomaan tunnustettujen määritysyhteisöjen ja toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuutta eikä sellaisten hyödykemarkkinoilla määrityspalveluja tarjoavien keskusvastapuolten oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä, joita sääntelee ja valvoo Forward Markets Commission.

(11)

Intiassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat näin ollen kaksitasoisen rakenteen. Perusperiaatteet, jäljempänä ’ensisijaiset säännöt’, joita tunnustettujen määritysyhteisöjen ja toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen on noudatettava saadakseen luvan tarjota Intiassa määrityspalveluja, ovat seuraavat: a) SEBIn järjestelmässä SCRA-säädöksessä ja asetuksissa vahvistetut tunnustettuja määritysyhteisöjä koskevat perusperiaatteet, joita täydentää 4 päivänä syyskuuta 2013 annettu yleiskirje, jossa edellytetään finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamista, ja b) RBI:n järjestelmässä PSSA-säädös ja PSS-asetukset yhdessä ”Policy Document for Regulation and Supervision of Financial Market Infrastructures” -asiakirjan kanssa, jossa edellytetään finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamista. Nämä ensisijaiset säännöt muodostavat oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason Intiassa. Osoittaakseen noudattavansa ensisijaisia sääntöjä tunnustettujen määritysyhteisöjen on annettava sisäiset sääntönsä ja menettelynsä SEBIn hyväksyttäviksi. RBI:n järjestelmässä toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen on noudatettava toiminnassaan sisäisiä sääntöjään ja menettelyjään. Nämä sisäiset säännöt ja menettelyt muodostavat Intian oikeudellisesti sitovien vaatimusten toisen tason, jolla on annettava normatiiviset tiedot siitä, miten tunnustettujen määritysyhteisöjen ja toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen on täytettävä kyseiset sitovat vaatimukset. Tunnustettujen määritysyhteisöjen ja toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen sisäiset säännöt ja menettelyt sisältävät myös lisäsäännöksiä, jotka täydentävät ensisijaisia sääntöjä tietyiltä osin. Tunnustettujen määritysyhteisöjen ja toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen sisäiset säännöt ja menettelyt, joilla finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet pannaan täytäntöön, sitovat näitä yhteisöjä oikeudellisesti.

(12)

Arvioitaessa Intiaan sijoittautuneisiin tunnustettuihin määritysyhteisöihin ja toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuutta olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa tällaisiin yhteisöihin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(13)

Intiassa toimiluvan saaneet tunnustetut määritysyhteisöt ja toimiluvan saaneet määritysyhteisöt toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Intiassa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 1 prosentti unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Tunnustettuihin määritysyhteisöihin ja toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(14)

Intiaan sijoittautuneisiin tunnustettuihin määritysyhteisöihin ja toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Näihin Intiassa tunnustettuihin määritysyhteisöihin ja toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovellettavilla ensisijaisilla säännöillä ja niitä täydentävillä sisäisillä säännöillä ja menettelyillä, joissa edellytetään finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamista, alennetaan Intiassa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(15)

Näin ollen olisi katsottava, että Intian oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Intiassa toimiluvan saaneet tunnustetut määritysyhteisöt ja toimiluvan saaneet määritysyhteisöt noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(16)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Intiassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Intian oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(17)

Tunnustettujen määritysyhteisöjen valvonnasta vastaa SEBI. SEBI voi antaa erityiskysymyksiä koskevia tunnustettujen määritysyhteisöjen sisäisiä sääntöjä tai tehdä tunnustettujen määritysyhteisöjen olemassa oleviin sisäisiin sääntöihin muutoksia, joilla on sama vaikutus kuin jos säännöt olisivat tunnustetun määritysyhteisön itsensä antamia tai muuttamia. Lisäksi SEBI voi antaa tunnustetuille määritysyhteisöille ohjeita yleisen edun tai kaupankäynnin, sijoittajien tai arvopaperimarkkinoiden edun nimissä. SEBI tekee tunnustettuja määritysyhteisöjä koskevia tutkimuksia, kyselyjä ja tarkastuksia, ja tunnustettujen määritysyhteisöjen on annettava sille tietoja toiminnastaan. SCRA-säädöksessä säädetään seuraamuksista, joita määrätään, jos tunnustettujen määritysyhteisöjen sisäisiä sääntöjä ja menettelyjä tai SEBIn antamia ohjeita rikotaan. Lisäksi keskushallinto tai SEBI voi yleisen edun tai kaupankäynnin edun nimissä peruuttaa tunnustettujen määritysyhteisöjen toimilupia.

(18)

Toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen valvonnasta vastaa RBI. RBI voi pyytää niiltä tietoja, ja sillä on valtuudet tehdä tarkastuskäyntejä niiden toimitiloihin sekä muita tarkastuksia. Tietyissä tilanteissa RBI voi myös vaatia toimiluvan saaneita määritysyhteisöjä lopettamaan jonkin toimintatavan ja toteuttamaan toimia tilanteen korjaamiseksi. PSSA-säädöksen säännösten ja RBI:n antamien asetusten, määräysten ja ohjeiden rikkomisesta voidaan määrätä seuraamuksia. RBI voi myös peruuttaa toimiluvan saaneen määritysyhteisön toimiluvan, jos määritysyhteisö rikkoo PSSA-säädöksen säännöksiä, PSS-asetuksia, RBI:n antamia määräyksiä tai ohjeita tai oman toimilupansa ehtoja.

(19)

Näin ollen olisi katsottava, että Intiassa toimiluvan saaneet tunnustetut määritysyhteisöt ja toimiluvan saaneet määritysyhteisöt ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(20)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Intian oikeudellisiin ja valvontajärjestelyihin on sisällyttävä kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(21)

Kolmansien maiden keskusvastapuolet voivat hakea lupaa toimia ”toimiluvan saaneina määritysyhteisöinä” RBI:n järjestelmässä, jossa kolmansien maiden keskusvastapuolille annetaan mahdollisuus tarjota samoja määrityspalveluja kuin Intiaan sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmansien maiden keskusvastapuolet voidaan vapauttaa tietyistä vaatimuksista, joita tunnustettuihin määritysyhteisöihin ja toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovelletaan Intiassa, jos kolmansien maiden keskusvastapuolet noudattavat finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita sekä RBI.n ja kolmannen maan valvontaviranomaisen tekemää yhteistyöjärjestelyä. Toimilupahakemuksen arviointi voi perustua kolmannen maan valvontaviranomaisen toimittamiin tietoihin.

(22)

Näin ollen olisi katsottava, että Intian oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä luodaan tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(23)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita tunnustettuihin määritysyhteisöihin ja toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovelletaan Intiassa tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi yhteistyössä EAMV:n kanssa edelleen seurattava säännöllisesti tunnustettuihin määritysyhteisöihin ja toimiluvan saaneisiin määritysyhteisöihin sovellettavan oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(24)

Intiassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Intiassa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(25)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/42

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevat määritykseen ja kahdenväliseen riskienhallintaan liittyvät vaatimukset sekä kyseisiä sopimuksia koskevat raportointivaatimukset. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa olevan määritelmän mukaan OTC-johdannaiset ovat johdannaissopimuksia, joita ei panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (2) 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määritellyllä säännellyllä markkinalla tai sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana markkinana asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklan mukaisesti. Näin ollen johdannaissopimukset, jotka pannaan täytäntöön sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota ei pidetä säänneltyjä markkinoita vastaavana, katsotaan asetusta (EU) N:o 648/2012 sovellettaessa OTC-johdannaisiksi.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklan mukaan kolmannen maan markkinaa pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana silloin, kun markkina noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia, ja se on jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alainen kyseisessä kolmannessa maassa.

(3)

Jotta kolmannen maan markkinaa voidaan pitää direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettua säänneltyä markkinaa vastaavana, sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten sekä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Siksi tämän vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Singaporen hyväksyttyihin pörsseihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia ja että kyseiset markkinat ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaiset. Markkinat, joilla tämän päätöksen hyväksymispäivänä on hyväksyttyjen pörssien toimilupa, olisi näin ollen yksilöitävä markkinoiksi, joita pidetään direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettua säänneltyä markkinaa vastaavina.

(4)

Hyväksyttyjä pörssejä koskeva Singaporen oikeudellinen kehys koostuu seuraavista säädöksistä ja määräyksistä: Securities and Futures Act, jäljempänä ’SFA’, Securities and Futures (Markets) Regulations 2005, Securities and Futures (Corporate Governance of Approved Exchanges, Approved Clearing Houses and Approved Holding Companies) Regulations 2005, Securities and Futures (Offers of Investments) (Shares and Debentures) Regulations 2005, Securities and Futures (Licensing and Conduct of Business) Regulations 2004 ja Singaporen rahaviranomaisen (Monetary Authority of Singapore), jäljempänä ’MAS’, SFA:n 321 pykälän nojalla antamista ohjeista, mukaan lukien markkinoiden sääntelyä koskevat ohjeet Nro SFA 02-G01 ja sopivuus- ja luotettavuuskriteerejä koskevat ohjeet Nro FSG-G01. Markkinoiden sääntelyä koskevissa ohjeissa määrätään hyväksyttyjen pörssien velvoitteista, joita ovat esimerkiksi velvoite ylläpitää oikeudenmukaisia, vakaita ja avoimia markkinoita. SFA:n 321(5) pykälän mukaan osapuoli, joka pyrkii osoittamaan tai sulkemaan pois vastuun, voi vedota minkä tahansa ohjeiden noudattamatta jättämiseen olipa kyseessä siviili- tai rikosoikeudenkäynti. SFA:n 334(1) ja 335 pykälän nojalla MAS:lla on valtuudet määrätä hyväksytylle pörssille sakkoja, jos se katsoo pörssin olevan vastuussa ohjeiden rikkomisesta. Lisäksi kunkin hyväksytyn pörssin sääntökirjassa on esitetty liiketoiminta- ja listautumissäännöt, joissa SFA:n vaatimukset eritellään tarkemmin. Liiketoiminta- ja listautumissäännöt sekä kaikki niihin tehtävät muutokset on toimitettava MAS:lle ennen niiden täytäntöönpanoa. SFA:ssa säädetään seuraamuksia siinä tapauksessa, että liiketoiminta- ja listautumissäännöt eivät ole MAS:n asettamien vaatimusten mukaisia. SFA:n mukaan liiketoimintasäännöt ovat hyväksytylle pörssille ja sen jäsenille sopimuksellisesti sitovia, minkä vuoksi ne on otettava huomioon ja niitä on noudatettava jatkuvasti.

(5)

Singaporen hyväksyttyihin pörsseihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset johtavat olennaisiin vaikutuksiin, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia seuraavilla osa-alueilla: toimilupamenettely, määritelmälliset vaatimukset, hyväksyttyihin pörsseihin pääsy, toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, ylintä johtoa koskevat vaatimukset, rahoitusvälineiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi, rahoitusvälineillä käytävän kaupan keskeyttäminen ja lopettaminen, hyväksyttyjä pörssejä koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta ja selvitysjärjestelmiin pääsy.

(6)

Direktiivin 2004/39/EY mukaan kauppaa edeltäviä ja sen jälkeisiä avoimuusvaatimuksia sovelletaan ainoastaan osakkeisiin, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Vaikka osakkeita voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi Singaporen hyväksytyssä pörssissä, komissio katsoo, että kyseisten vaatimusten arviointi ei kuitenkaan ole oleellista tässä päätöksessä, jolla pyritään todentamaan kolmannen maan markkinoilla täytäntöönpantaviin johdannaissopimuksiin kyseisillä markkinoilla sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten vastaavuus.

(7)

Sen vuoksi olisi todettava, että Singaporen hyväksyttyjä pörssejä koskevat oikeudellisesti sitovat vaatimukset johtavat vaikutuksiin, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia.

(8)

Singaporen hyväksytyt pörssit ovat Singaporen rahaviranomaisesta annetun lain (Monetary Authority of Singapore Act) 3 pykälän nojalla perustetun julkisen viranomaisen MAS:n valvonnan alaisia. MAS on pääomamarkkinoiden toiminnan sääntelystä ensisijaisesti vastaava viranomainen Singaporessa. SFA:n 46 pykälässä MAS:lle annetaan valtuudet antaa hyväksytyille pörsseille SFA:n mukaisia tiettyjä seikkoja koskevia ohjeita, jotta voidaan varmistaa sijoittajansuoja, oikeudenmukaiset, vakaat ja avoimet markkinat, pääomamarkkinoiden eheys ja vakaus sekä MAS:n asettamien edellytysten ja rajoitusten noudattaminen. MAS:lla on lakisääteiset valtuudet laatia oikeudellisesti sitovia ilmoituksia, ohjeita, käytännesääntöjä, strategioita ja käytännön ohjeistusta. MAS voi määrätä sakkoja ja antaa varoituksia SFA:n säännösten tai siihen liittyvän toissijaisen lainsäädännön rikkomisesta, mukaan lukien ilmoitukset ja määräykset. MAS voi myös vapauttaa keskeiset toimihenkilöt tehtävistään, jos se katsoo sen olevan yleisen edun mukaista. Lisäksi MAS valvoo hyväksyttyjen pörssien riskinhallinnan menettelyjä ja valvontaa tekemällä tarkastuksia joko paikan päällä tai muualla.

(9)

Näistä syistä olisi pääteltävä, että hyväksytyt pörssit ovat Singaporessa jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaiset.

(10)

Näin ollen olisi katsottava, että asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät Singaporen hyväksyttyjen pörssien osalta.

(11)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita Singaporessa sovelletaan hyväksyttyihin pörsseihin tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi seurattava edelleen säännöllisesti hyväksyttyihin pörsseihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen kehitystä ja niiden edellytysten täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu. Komission olisi erityisesti tarkasteltava tätä päätöstä uudelleen ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU soveltamisen aloittaminen (4).

(12)

Hyväksyttyihin pörsseihin Singaporessa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei rajoita komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa, jos tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta on tarpeen arvioida uudelleen tapahtuneen kehityksen perusteella. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/45

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevat määritykseen ja kahdenväliseen riskienhallintaan liittyvät vaatimukset sekä kyseisiä sopimuksia koskevat raportointivaatimukset. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa olevan määritelmän mukaan OTC-johdannaiset ovat johdannaissopimuksia, joita ei panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (2) 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määritellyllä säännellyllä markkinalla tai sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana markkinana asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklan mukaisesti. Näin ollen johdannaissopimukset, jotka pannaan täytäntöön sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota ei pidetä säänneltyjä markkinoita vastaavana, katsotaan asetusta (EU) N:o 648/2012 sovellettaessa OTC-johdannaisiksi.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklan mukaan kolmannen maan markkinaa pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana silloin, kun markkina noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia, ja se on jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alainen kyseisessä kolmannessa maassa.

(3)

Jotta kolmannen maan markkinaa voidaan pitää direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettua säänneltyä markkinaa vastaavana, sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten sekä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Siksi tämän vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Japanissa toimiviin rahoitusvälineillä kauppaa käyviin pörsseihin (financial instruments exchanges) ja tavarapörsseihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia ja että kyseiset markkinat ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaiset. Markkinat, joilla tämän päätöksen hyväksymispäivänä on rahoitusvälineillä kauppaa käyvän pörssin tai tavarapörssin toimilupa, olisi näin ollen yksilöitävä markkinoiksi, joita pidetään direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettua säänneltyä markkinaa vastaavina.

(4)

Rahoitusvälineillä kauppaa käyviä pörssejä ja tavarapörssejä koskeva Japanin oikeudellinen kehys koostuu Financial Instruments and Exchange Act 2006 -säädöksestä, jäljempänä ’FIEA-säädös’, jossa vahvistetaan rahoitusvälineillä kauppaa käyviä pörssejä koskeva sääntelykehys, ja Commodity Derivatives Act 2009 -säädöksestä, jäljempänä ’CDA-säädös’, jossa vahvistetaan tavarapörssejä koskeva sääntely- ja valvontakehys. Johdannaissopimukset, joiden kohde-etuutena on hyödyke, listataan tavarapörssissä, ja rahoitusvälineisiin perustuvat johdannaissopimukset rahoitusvälineillä kauppaa käyvässä pörssissä. Rahoitusvälineillä kauppaa käyviä pörssejä koskevat yksityiskohtaiset säännöt esitetään FIEA-säädöksen täytäntöönpanosta annetussa määräyksessä ja rahoitusvälineillä kauppaa käyviä pörssejä koskevassa hallituksen asetuksessa, kun taas tavarapörssejä koskevat yksityiskohtaiset säännöt esitetään CDA-säädöksen täytäntöönpanosta annetussa määräyksessä ja CDA-säädöksen täytäntöönpanoa koskevassa hallituksen asetuksessa. Sekä rahoitusvälineillä kauppaa käyvillä pörsseillä että tavarapörsseillä on lisäksi suhteellisen laaja itsesääntelyvalta tiettyjen vaatimusten osalta. Rahoitusvälineillä kauppaa käyvien pörssien itsesääntelyvallan piiriin kuuluvat muun muassa rahoitusvälineiden listalle ottamista ja listalta poistamista koskevat liiketoimintasäännöt, kaupankäyntijärjestelyt ja jäsenyysvaatimukset. Operatiiviset säännöt on toimitettava Japanin pääministerin hyväksyttäviksi (FIEA-säädöksen 81 pykälä). Tavarapörssien itsesääntelyvaltaa käyttää niiden itsesääntelykomitea tai itsesääntely-yksikkö. Tavarapörssien markkinasäännöissä vahvistetaan kaupankäyntisäännöt ja jäsenyysvaatimukset, ja ne on toimitettava maatalous-, metsätalous- ja kalastusministeriön, jäljempänä ’MAFF’, ja talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön, jäljempänä ’METI’, hyväksyttäviksi. Itsesääntelyyn perustuvat säännöt ovat pörsseille oikeudellisesti sitovia.

(5)

Japanissa toimiluvan saaneisiin pörsseihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset johtavat vaikutuksiin, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia seuraavilla osa-alueilla: toimilupamenettely, määritelmälliset vaatimukset, pörsseihin pääsy, toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, ylintä johtoa koskevat vaatimukset, rahoitusvälineiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi, rahoitusvälineillä käytävän kaupan keskeyttäminen ja lopettaminen, sääntöjen noudattamisen valvonta ja selvitysjärjestelmiin pääsy.

(6)

Direktiivin 2004/39/EY mukaan kauppaa edeltäviä ja sen jälkeisiä avoimuusvaatimuksia sovelletaan ainoastaan osakkeisiin, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Vaikka osakkeita voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi rahoitusvälineillä kauppaa käyvässä pörssissä, komissio katsoo, että kyseisten vaatimusten arviointi ei kuitenkaan ole oleellista tässä päätöksessä, jolla pyritään todentamaan kolmannen maan markkinoilla täytäntöönpantaviin johdannaissopimuksiin kyseisillä markkinoilla sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten vastaavuus.

(7)

Sen vuoksi olisi todettava, että Japanissa toimivia rahoitusvälineillä kauppaa käyviä pörssejä ja tavarapörssejä koskevat oikeudellisesti sitovat vaatimukset johtavat vaikutuksiin, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia.

(8)

Tavarapörssit ovat METI:n ja MAFF:n valvonnan alaisia. Niiden valvontavaltaa koskeva kehys vahvistetaan CDA-säädöksessä. METI ja MAFF muun muassa hyväksyvät markkinasäännöt, välityssopimuksia koskevat säännöt, riitojenratkaisua koskevat säännöt ja tavarapörssien markkinatoimien valvontakomitean säännöt sekä muutokset näihin. Oikeudenmukaisen kaupankäynnin ja sijoittajansuojan varmistamiseksi METI ja MAFF voivat myös vaatia tavarapörssejä muuttamaan perustamiskirjaansa, muita sääntöjään tai liiketoimintamenettelyitään taikka toteuttamaan muita toimenpiteitä toiminnan parantamiseksi. Jos tavarapörssi ei käytä itsesääntelyvaltaansa asianmukaisesti eikä toteuta tarvittavia toimia oikeudenmukaisen kaupankäynnin ja sijoittajansuojan varmistamiseksi, METI ja MAFF voivat peruuttaa pörssin toimiluvan tai keskeyttää sen toiminnan kokonaan tai osittain. Rahoitusvälineillä kauppaa käyviä pörssejä valvoo Japanin pääministeri, jonka valvontavalta on delegoitu Japanin finanssivalvontaviraston (Japan Financial Services Agency), jäljempänä ’JFSA’, johtajalle. FIEA-säädöksen V luvun 5 pykälässä vahvistetaan JFSA:n käytettävissä olevat valvontatoimet. Jos rahoitusvälineillä kauppaa käyvä pörssi esimerkiksi rikkoo lakeja ja määräyksiä, JFSA voi peruttaa sen toimiluvan tai määrätä sen toiminnan keskeyttämisestä kokonaan tai osittain. JFSA voi myös vaatia rahoitusvälineillä kauppaa käyvää pörssiä muuttamaan perustamiskirjaansa, operatiivisia sääntöjään, välityssopimuksia koskevia sääntöjään tai muita sääntöjään tai kaupankäyntimenettelyitään taikka toteuttamaan tarpeellisia valvontatoimia. Rahoitusvälineillä kauppaa käyvän pörssin perustamiskirjassa on vahvistettava seuraamukset siinä tapauksessa, että sen jäsenet rikkovat liiketoimintasääntöjä. Jos rahoitusvälineillä kauppaa käyvä pörssi ei toteuta tehokasta markkinavalvontaa, JFSA voi toteuttaa erilaisia täytäntöönpanotoimia, mukaan lukien toimiluvan peruuttaminen tai toiminnan keskeyttäminen.

(9)

Näistä syistä olisi pääteltävä, että rahoitusvälineillä kauppaa käyvät pörssit ja tavarapörssit ovat Japanissa jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaiset.

(10)

Näin ollen olisi katsottava, että asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät Japanissa toimiluvan saaneiden rahoitusvälineillä kauppaa käyvien pörssien ja tavarapörssien osalta.

(11)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita Japanissa sovelletaan rahoitusvälineillä kauppaa käyviin pörsseihin ja tavarapörsseihin tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi seurattava edelleen säännöllisesti näihin markkinoihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen kehitystä ja niiden edellytysten täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu. Komission olisi erityisesti tarkasteltava tätä päätöstä uudelleen ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU soveltamisen aloittaminen (4).

(12)

Rahoitusvälineillä kauppaa käyviin pörsseihin ja tavarapörsseihin Japanissa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei rajoita komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa, jos tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta on tarpeen arvioida uudelleen tapahtuneen kehityksen perusteella. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/48

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevat määritykseen ja kahdenväliseen riskienhallintaan liittyvät vaatimukset sekä kyseisiä sopimuksia koskevat raportointivaatimukset. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa olevan määritelmän mukaan OTC-johdannaiset ovat johdannaissopimuksia, joita ei panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (2) 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määritellyllä säännellyllä markkinalla tai sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana markkinana asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklan mukaisesti. Näin ollen johdannaissopimukset, jotka pannaan täytäntöön sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota ei pidetä säänneltyjä markkinoita vastaavana, katsotaan asetusta (EU) N:o 648/2012 sovellettaessa OTC-johdannaisiksi.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklan mukaan kolmannen maan markkinaa pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana silloin, kun markkina noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia, ja se on jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alainen kyseisessä kolmannessa maassa.

(3)

Jotta kolmannen maan markkinaa voidaan pitää direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettua säänneltyä markkinaa vastaavana, sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten sekä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Siksi tämän vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Australian finanssimarkkinoihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia ja että kyseiset markkinat ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaiset. Markkinat, joilla tämän päätöksen hyväksymispäivänä on Australian finanssimarkkinoiden toimilupa, olisi näin ollen yksilöitävä markkinoiksi, joita pidetään direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettua säänneltyä markkinaa vastaavina.

(4)

Vuonna 2001 annettu Corporations Act on ensisijainen säädös, jossa vahvistetaan finanssimarkkinoita koskevat, Australian toimilupajärjestelmän (Australian market licencing regime), jäljempänä ’AML’, ja markkinoiden eheyttä koskevien sääntöjen (Market Integrity Rules (MIRs) regime), jäljempänä ’MIR-säännöt’, puitteissa oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoiset järjestelyt. Finanssimarkkinoiden ylläpitäminen Australiassa edellyttää toimilupaa. Corporations Act -säädöksellä perustetun sääntelyjärjestelmän puitteissa Australian arvopaperi- ja sijoituskomissio (Australian Securities and Investments Commission), jäljempänä ’ASIC’, voi laatia markkinoiden eheyttä koskevia sääntöjä, joita sovelletaan markkinatoimijoihin, markkinaosapuoliin, muihin määritettyihin yksikköihin ja finanssimarkkinoilla kaupankäynnin kohteena oleviin rahoitustuotteisiin. Lisävaatimukset määritetään Corporations Act -säädöksen nojalla annetuissa toissijaisissa tai delegoiduissa instrumenteissa, mukaan lukien vuoden 2001 Corporations Regulations -määräykset. Lisäksi ASIC laatii sääntelyyn liittyviä ohjeita, joissa selvennetään, miten toimiluvan haltijat voivat täyttää Corporations Act -säädöksen asiaankuuluvat säännökset; tällaisia ovat esimerkiksi AML:n haltijoiden velvoitteet ylläpitää riittäviä markkinoiden ylläpitojärjestelyjä ja varmistaa markkinoiden oikeudenmukaisuus, vakaus ja avoimuus sekä muut vaatimukset, jotka katsotaan arvioitaviksi perusteiksi. Sääntelyyn liittyvien ohjeiden noudattamatta jättäminen johtaa ASIC:n täytäntöönpanotoimiin.

(5)

Australiassa toimiluvan saaneita finanssimarkkinoita koskevissa lainsäädännössä, MIR-säännöissä ja sääntelyyn liittyvissä ohjeissa vahvistetut oikeudellisesti sitovat vaatimukset johtavat vaikutuksiin, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia seuraavilla osa-alueilla: toimilupamenettely, määritelmälliset vaatimukset, virallisesti hyväksyttyyn pörssiin pääsy, toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, ylintä johtoa koskevat vaatimukset, rahoitusvälineiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi, rahoitusvälineillä käytävän kaupan keskeyttäminen ja lopettaminen, finanssimarkkinoita koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta ja selvitysjärjestelmiin pääsy.

(6)

Direktiivin 2004/39/EY mukaan kauppaa edeltäviä ja sen jälkeisiä avoimuusvaatimuksia sovelletaan ainoastaan osakkeisiin, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Vaikka osakkeita voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi Australian finanssimarkkinoilla, komissio katsoo, että kyseisten vaatimusten arviointi ei kuitenkaan ole oleellista tässä päätöksessä, jolla pyritään todentamaan kolmannen maan markkinoilla täytäntöönpantaviin johdannaissopimuksiin kyseisillä markkinoilla sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten vastaavuus.

(7)

Sen vuoksi olisi todettava, että Australiassa toimiluvan saaneita finanssimarkkinoita koskevat oikeudellisesti sitovat vaatimukset johtavat olennaisiin vaikutuksiin, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia.

(8)

ASIC on Australian Securities and Investments Commission Act 2001 -säädöksellä, jäljempänä ’ASIC-säädös’, perustettu julkinen viranomainen, joka vastaa Australian finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön hallinnoimisesta ja täytäntöönpanosta. ASIC:n sääntely- ja täytäntöönpanovaltuuksiin kuuluvat muun muassa lainsäädännön epäiltyjen rikkomusten tutkiminen, rikkomisilmoitusten antaminen, siviilioikeudellisten seuraamusten hakeminen tuomioistuimilta ja syytetoimien aloittaminen. Lisäksi ASIC:lla on valtuudet suorittaa finanssimarkkinoiden tarkastuksia ilman ennakkoilmoitusta. Tähän kuuluu oikeus tutustua rekistereihin, tiedostoihin ja asiakirjoihin. Katsoessaan, että finanssimarkkinoiden toimiluvan haltijat eivät täytä velvoitteitaan, rahoituspalveluista vastaava ministeri voi antaa niille kirjallisia ohjeita tiettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kyseiset toimijat täyttävät toimiluvan haltijoita koskevat velvoitteet (Corporations Act -säädöksen 794A pykälä). Jos rahoitusmarkkinat eivät noudata näitä ohjeita, ASIC voi pyytää tuomioistuinta antamaan määräyksen, jossa edellytetään noudattamista (Corporations Act -säädöksen 794A pykälä). ASIC:lla on niin ikään valtuudet antaa ohjeita yhteisöille (myös toimilupaa edellyttävien markkinoiden toimijoille ja osallistujille), jos se katsoo, että rahoitustuotteella tai rahoitustuotteiden ryhmillä kauppaa käyvien ihmisten suojelu on tarpeen tai yleisen edun mukaista (Corporations Act -säädöksen 798J pykälä). Lisäksi ASIC voi sääntely- ja tutkimustoimiensa täytäntöönpanemiseksi pyytää määräysten antamista ja saattaa asioita oikeuskäsittelyyn. ASIC voi pyytää tuomioistuimelta määräyksen, jossa edellytetään ASIC:n sääntely- ja tutkimusvaltuuksien nojalla toteutettujen toimenpiteiden noudattamista (ASIC-säädöksen 70 pykälä). Jos yhteisö ei noudata Corporations Act -säädöksen nojalla annettuja ohjeita, ASIC voi pyytää tuomioistuinta antamaan määräyksen, jossa edellytetään kyseisten ohjeiden noudattamista. Lisäksi ASIC on tehnyt kaikkien oleellisten markkinatoimijoiden kanssa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa koskevia sopimuksia, jotta markkinoiden ja osallistujien toimintaa voidaan valvoa helpommin MIR-sääntöjen mukaisesti.

(9)

Näistä syistä olisi pääteltävä, että finanssimarkkinat ovat Australiassa jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaiset.

(10)

Näin ollen olisi katsottava, että asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät Australiassa toimiluvan saaneiden finanssimarkkinoiden osalta.

(11)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita Australiassa sovelletaan finanssimarkkinoihin tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi seurattava edelleen säännöllisesti finanssimarkkinoihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen kehitystä ja niiden edellytysten täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu. Komission olisi erityisesti tarkasteltava tätä päätöstä uudelleen ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (4) soveltamisen aloittaminen.

(12)

Finanssimarkkinoihin Australiassa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei rajoita komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa, jos tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta on tarpeen arvioida uudelleen tapahtuneen kehityksen perusteella. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/51

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevat määritykseen ja kahdenväliseen riskienhallintaan liittyvät vaatimukset sekä kyseisiä sopimuksia koskevat raportointivaatimukset. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa olevan määritelmän mukaan OTC-johdannaiset ovat johdannaissopimuksia, joita ei panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (2) 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määritellyllä säännellyllä markkinalla tai sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana markkinana asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklan mukaisesti. Näin ollen johdannaissopimukset, jotka pannaan täytäntöön sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota ei pidetä säänneltyjä markkinoita vastaavana, katsotaan asetusta (EU) N:o 648/2012 sovellettaessa OTC-johdannaisiksi.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklan mukaan kolmannen maan markkinaa pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana silloin, kun markkina noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia, ja se on jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alainen kyseisessä kolmannessa maassa.

(3)

Jotta kolmannen maan markkinaa voidaan pitää direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettua säänneltyä markkinaa vastaavana, sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten sekä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Siksi tämän vastaavuuden arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Kanadan virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia ja että kyseiset markkinat ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaiset. Markkinat, joilla tämän päätöksen hyväksymispäivänä on virallisesti hyväksyttyjen pörssien toimilupa, olisi näin ollen yksilöitävä markkinoiksi, joita pidetään direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettua säänneltyä markkinaa vastaavina.

(4)

Kanadassa toimiluvan saaneita virallisesti hyväksyttyjä pörssejä koskevat oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat kolmitasoisen rakenteen. Ensimmäinen taso koostuu provinssien ja territorioiden lainsäädännöstä, jossa säädetään yleisistä vaatimuksista, joita markkinapaikkojen toimijoiden on noudatettava, jos ne haluavat harjoittaa toimintaa provinssissa tai territoriossa. Virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin sovellettavat erityiset ja yksityiskohtaisemmat vaatimukset vahvistetaan kansallisissa välineissä, jotka muodostavat toisen tason. Provinssien ja territorioiden arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaiset (Securities Regulatory Authorities), jäljempänä ’SRA’, hyväksyvät tällaiset kansalliset välineet, jotka koskevat eri osa-alueita, kuten oikeudenmukaista markkinoille pääsyä, avoimuutta, selvitystä, raportointia ja ilmoitusvelvoitteita. Kolmannen tason muodostavat tunnustamispäätökset. Päätökset antaa kunkin virallisesti hyväksytyn pörssin osalta asianomainen SRA, ja niissä vahvistetaan virallisesti hyväksytylle pörssille asetetut toiminnalliset ehdot ja edellytykset. SRA:n antamilla tunnustamispäätöksillä on lainvoima, ja mikä tahansa niissä vahvistettujen ehtojen tai edellytysten rikkominen on arvopapereita ja hyödykefutuureja koskevan lainsäädännön vastaista.

(5)

Kanadan virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset johtavat olennaisiin vaikutuksiin, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia seuraavilla osa-alueilla: toimilupamenettely, määritelmälliset vaatimukset, virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin pääsy, toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, ylintä johtoa koskevat vaatimukset, rahoitusvälineiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi, rahoitusvälineillä käytävän kaupan keskeyttäminen ja lopettaminen, virallisesti hyväksyttyä pörssiä koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta ja selvitysjärjestelmiin pääsy.

(6)

Direktiivin 2004/39/EY mukaan kauppaa edeltäviä ja sen jälkeisiä avoimuusvaatimuksia sovelletaan ainoastaan osakkeisiin, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Vaikka osakkeita voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi Kanadassa toimiluvan saaneessa virallisesti hyväksytyssä pörssissä, komissio katsoo, että kyseisten vaatimusten arviointi ei kuitenkaan ole oleellista tässä päätöksessä, jolla pyritään todentamaan kolmannen maan markkinoilla täytäntöönpantaviin johdannaissopimuksiin kyseisillä markkinoilla sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten vastaavuus.

(7)

Sen vuoksi olisi todettava, että Kanadassa toimiluvan saaneita virallisesti hyväksyttyjä pörssejä koskevat oikeudellisesti sitovat vaatimukset johtavat vaikutuksiin, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjen vaatimusten vaikutuksia.

(8)

SRA:t vastaavat oikeudenkäyttöalueellaan toimiluvan saaneiden virallisesti hyväksyttyjen pörssien sääntelystä ja valvonnasta. Niiden valvontavaltaan kuuluvat muun muassa valtuudet antaa päätöksiä kaupankäynnistä ja tavasta, jolla virallisesti hyväksytyt pörssit harjoittavat liiketoimintaansa. Lisäksi virallisesti hyväksytyt pörssit ovat tunnustamispäätöksensä ehtojen mukaisesti velvollisia ilmoittamaan SRA:lle, jos ne epäilevät osallistujiensa tai asiakkaidensa rikkoneen arvopaperilainsäädäntöä. Niiden on myös raportoitava SRA:lle säännöllisesti tutkimustensa tilasta ja kurinpitotoimista. Valvontatehtäviensä suorittamiseksi virallisesti hyväksytyillä pörsseillä on tutkinta- ja täytäntöönpanohenkilökuntaa, joka voi jatkuvasti seurata kaupankäyntiä ja tehdä tarkastuksia paikan päällä osallistujien asiakirjojen tarkistamiseksi. SRA:illa on myös valtuudet määrätä virallisesti hyväksytyille pörsseille seuraamuksia arvopaperilainsäädännön (säädökset, kansalliset välineet, säännöt ja tunnustamispäätökset) rikkomisesta. Seuraamukset voivat olla sakkoja, huomautuksia, tunnustamispäätöksen peruuttaminen tai rekisteröinnin keskeyttäminen, ja lisäksi virallisesti hyväksytylle pörssille voidaan asettaa lisäehtoja ja -edellytyksiä, jotka sen on täytettävä arvopaperilainsäädännön noudattamiseksi.

(9)

Näistä syistä olisi pääteltävä, että kyseisten finanssimarkkinoiden katsotaan olevan Kanadassa jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaiset.

(10)

Näin ollen olisi katsottava, että asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 a artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät Kanadassa toimiluvan saaneiden virallisesti hyväksyttyjen pörssien osalta.

(11)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita Kanadassa sovelletaan virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi seurattava edelleen säännöllisesti virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen kehitystä ja niiden edellytysten täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu. Komission olisi erityisesti tarkasteltava tätä päätöstä uudelleen ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU soveltamisen aloittaminen (4).

(12)

Virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin Kanadassa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei rajoita komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa, jos tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta on tarpeen arvioida uudelleen tapahtuneen kehityksen perusteella. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/54

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluvat vastaavuuspäätökset auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Näin ollen tämän vastaavuusarvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Uuden-Seelannin oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Uuteen-Seelantiin sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan on täytettävä kolme ehtoa, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(4)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(5)

Uuden-Seelannin oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita sovelletaan Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, kuuluvat Reserve Bank of New Zealand Act 1989 -säädöksen Part 5C, jäljempänä ’ensisijaiset säännöt’, sekä päätökset, joilla keskusvastapuolille annetaan lupa toimia nimettyinä selvitysjärjestelminä, jäljempänä ’nimeämispäätökset’. Ensisijaisissa säännöissä ja nimeämispäätöksissä vahvistetaan vaatimukset, joita keskusvastapuolten on noudatettava jatkuvasti voidakseen tarjota määrityspalveluja Uudessa-Seelannissa. Kenraalikuvernööri voi valtiovarainministerin ja kauppaministerin lausunnon perusteella ja Bank of New Zealandin ja finanssimarkkinaviranomaisen (Financial Markets Authority) yhteisen suosituksen mukaisesti, jäljempänä yhdessä ’sääntelyviranomaiset’, antaa Uuteen-Seelantiin sijoittautuneille keskusvastapuolille luvan toimia nimettyinä selvitysjärjestelminä. Toimiluvan myöntämiselle voidaan asettaa ehtoja. Nimeämispäätöksessä hyväksytään nimetyn selvitysjärjestelmän erityiset sisäiset säännöt ja menettelyt, jotka sisältävät sellaiset vaatimukset, joita nimetyn selvitysjärjestelmän on noudatettava ja jotka ovat sääntelyviranomaisten laatimien ja julkaisemien korkeatasoisten toimintaperiaatteiden mukaisia. Nimettyjen selvitysjärjestelmien on Reserve Bank of New Zealand Act 1989 -säädöksen mukaan noudatettava selvitysjärjestelmiä koskevia asiaankuuluvia kansainvälisiä vaatimuksia, myös maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (CPSS) (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) huhtikuussa 2012 hyväksymiä finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita. Sääntelyviranomaiset ovat antaneet poliittisen julkilausuman ”The Designation and Oversight of Designated Settlement Systems”, jossa edellytetään, että nimetyt selvitysjärjestelmät noudattavat finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(6)

Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat näin ollen kaksitasoisen rakenteen. Ensisijaisissa säännöissä esitetyissä perusperiaatteissa vahvistetaan korkeatasoiset vaatimukset, joita nimettyjen selvitysjärjestelmien on noudatettava saadakseen luvan tarjota määrityspalveluja Uudessa-Seelannissa. Nämä ensisijaiset säännöt muodostavat oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason Uudessa-Seelannissa. Osoittaakseen noudattavansa ensisijaisia sääntöjä nimettyjen selvitysjärjestelmien on annettava sisäiset sääntönsä ja menettelynsä sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi. Kyseiset sisäiset säännöt ja menettelyt sekä nimeämispäätökset, joilla ne hyväksytään, muodostavat Uudessa-Seelannissa oikeudellisesti sitovien vaatimusten toisen tason, jolla on annettava normatiiviset tiedot siitä, miten nimetty selvitysjärjestelmä täyttää kyseiset vaatimukset ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet. Sääntelyviranomaiset arvioivat, noudattaako nimetty selvitysjärjestelmä näitä vaatimuksia ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita. Kun selvitysjärjestelmälle on annettu lupa toimia nimettynä selvitysjärjestelmänä, sisäisistä säännöistä ja menettelyistä tulee sen kannalta oikeudellisesti sitovia eikä niitä voida muuttaa, jos sääntelyviranomaiset vastustavat suunniteltuja muutoksia.

(7)

Uuteen-Seelantiin sijoittautuneisiin nimettyihin selvitysjärjestelmiin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa tällaisiin yhteisöihin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(8)

Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneet nimetyt selvitysjärjestelmät toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Uudessa-Seelannissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 1 prosentti unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Uuteen-Seelantiin sijoittautuneisiin nimettyihin selvitysjärjestelmiin toimiluvan saaneisiin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(9)

Uuteen-Seelantiin sijoittautuneisiin nimettyihin selvitysjärjestelmiin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneisiin nimettyihin selvitysjärjestelmiin sovellettavilla ensisijaisilla säännöillä ja niiden täydennykseksi ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden täytäntöön panemiseksi vahvistetuilla sisäisillä säännöillä ja menettelyillä alennetaan Uudessa-Seelannissa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(10)

Näin ollen olisi katsottava, että Uuden-Seelannin oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneet nimetyt selvitysjärjestelmät noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Uuden-Seelannin oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(12)

Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneiden nimettyjen selvitysjärjestelmien valvonnasta vastaavat sääntelyviranomaiset. Sääntelyviranomaiset voivat vaatia nimetyiltä selvitysjärjestelmiltä ja niiden osallistujilta tietoja ja määrätä niille seuraamuksia, jos ne kieltäytyvät vastaamasta pyyntöihin. Sääntelyviranomaiset voivat peruuttaa nimetyn selvitysjärjestelmän toimiluvan. Ne valvovat, miten nimetyt selvitysjärjestelmät noudattavat nimettynä selvitysjärjestelmänä toimimista koskevia lupaehtoja. Ehtoihin voivat kuulua vaatimukset, joiden mukaan selvitysjärjestelmän on ilmoitettava sääntelyviranomaisille olennaista tapahtumista (kuten selvitysjärjestelmän riskienhallintakehyksen tai rahoitusvaroja koskevien toimintaperiaatteiden noudattamatta jättämisestä tai niiden muutoksista), toimitettava sääntelyviranomaisille säännöllisiä raportteja ja julkaistava tietoja, mukaan luettuna itsearviointi asiaankuuluvien kansainvälisten vaatimusten (finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden) pohjalta. Sääntelyviranomaiset tapaavat nimettyjen selvitysjärjestelmien toimivaa johtoa säännöllisesti ja voivat tarkastella toimilupaa uudelleen, asettaa sille lisäehtoja tai peruuttaa sen, jos sovellettavia vaatimuksia ei noudateta.

(13)

Näin ollen olisi katsottava, että Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneet nimetyt selvitysjärjestelmät ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Uuden-Seelannin oikeudellisiin ja valvontajärjestelyihin on sisällyttävä kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(15)

Kolmansien maiden keskusvastapuolet voivat toimia Uudessa-Seelannissa, jos niihin ja niiden osallistujiin sovellettavat oikeudelliset ja valvontajärjestelyt ovat oikeudellisesti vankkoja. Lisäksi kolmansien maiden keskusvastapuolten on oltava tehokkaan seurannan alaisia niihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen noudattamisen varmistamiseksi. Bank of New Zealand ja keskusvastapuolen suhteen toimivaltainen kolmannen maan viranomainen voivat tehdä keskenään yhteisymmärryspöytäkirjan.

(16)

Näin ollen olisi katsottava, että Uuden-Seelannin oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä luodaan tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(17)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita sovelletaan nimettyihin selvitysjärjestelmiin Uudessa-Seelannissa tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi yhteistyössä EAMV:n kanssa edelleen seurattava säännöllisesti Uudessa-Seelannissa nimettyihin selvitysjärjestelmiin sovellettavan oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(18)

Uudessa-Seelannissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Uudessa-Seelannissa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(19)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/57

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluva vastaavuuspäätös auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Näin ollen tämän vastaavuusarvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Japanin oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Japaniin sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan on täytettävä kolme ehtoa, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(4)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(5)

Japanin oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, jotka koskevat Japanissa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, kuuluvat Financial Instruments and Exchange Act 2006, jäljempänä ’FIEA-säädös’, jossa vahvistetaan arvopapereita ja johdannaisia määrittäviin organisaatioihin sovellettava valvontakehys, sekä Commodity Derivatives Act 2009, jäljempänä ’CDA-säädös’, jossa säädetään hyödyketransaktioita määrittävien organisaatioiden valvontakehyksestä. Tämä päätös koskee ainoastaan CDA-säädöksessä vahvistettua järjestelmää, jota sovelletaan hyödyketransaktioita määrittäviin organisaatioihin (commodity transaction clearing organizations), jäljempänä ’CTCO-organisaatiot’. CDA-säädöksessä vahvistetaan vaatimukset, joita CTCO-organisaatioden on noudatettava jatkuvasti voidakseen tarjota määrityspalveluja Japanissa. CTCO-organisaatioiden on saatava toimilupa toimivaltaiselta ministeriltä. Toimivaltainen ministeri voi asettaa ehtoja toimiluvan myöntämiselle. Maatalous-, metsätalous- ja kalastusministeriön (Ministry of Agriculture, Forestry and Fisheries), jäljempänä ’MAFF’, ministeri on toimivaltainen ministeri sellaisten CTCO-organisaatioiden suhteen, jotka tarjoavat määrityspalveluja ainoastaan MAFFia koskevilla hyödykemarkkinoilla. Talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön (Ministry of Economy, Trade and Industry), jäljempänä ’METI’, ministeri on toimivaltainen ministeri sellaisten CTCO-organisaatioiden suhteen, jotka tarjoavat määrityspalveluja ainoastaan METIä koskevilla hyödykemarkkinoilla. Muiden CTCO-organisaatioiden suhteen toimivaltaisia ministereitä ovat sekä METIn että MAFFin ministerit.

(6)

METI ja MAFF julkaisivat marraskuussa 2014 asiakirjan ”Basic Guidelines on Supervision of Commodity Clearing Organisations”, jäljempänä ’ohjeet’, joissa kuvataan CTCO-organisaatioiden valvontakehystä ottaen huomioon maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön huhtikuussa 2012 hyväksymät finanssimarkkinoiden rakenteita koskevat periaatteet ja erityisesti se, miten CTCO-organisaatioiden on noudatettava CDA-säädöstä. Ohjeet pannaan täytäntöön CTCO-organisaatioiden sisäisillä säännöillä ja menettelyillä.

(7)

CTCO-organisaatioiden on ensisijaisten sääntöjen mukaan hyväksyttävä sisäiset liiketoimintasäännöt (CTCO-organisaatioiden sisäiset säännöt ja menettelyt), jotka vastaavat sovellettavia lakeja ja asetuksia ja mahdollistavat johdannaistransaktioiden asianmukaisen ja turvallisen suorittamisen. Sisäisillä liiketoimintasäännöillä varmistetaan myös, että CTCO-organisaatioilla on riittävät taloudelliset valmiudet määrittää hyödyketransaktioita, niiden liiketoimintaa koskeva tulo- ja menoennuste on suotuisa, niiden henkilöstöllä on riittävästi tietoa ja kokemusta määrittää hyödyketransaktiot asianmukaisesti ja luotettavasti ja niiden rakenne ja järjestelmä ovat riittävän kehittyneitä, jotta toimitus voidaan hoitaa asianmukaisesti. Sisäisiin sääntöihin ja menettelyihin on saatava toimivaltaisen ministerin hyväksyntä, eikä niitä voida muuttaa, jos toimivaltainen ministeri vastustaa sitä.

(8)

Japanissa toimiluvan saaneisiin CTCO-organisaatioihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat näin ollen kaksitasoisen rakenteen. Ensisijaisissa säännöissä esitetyissä CTCO-organisaatioiden perusperiaatteissa vahvistetaan korkeatasoiset vaatimukset, jäljempänä yhdessä ’ensisijaiset säännöt’, joita kyseisten organisaatioiden on noudatettava saadakseen luvan tarjota määrityspalveluja Japanissa. Nämä ensisijaiset säännöt muodostavat CTCO-organisaatioihin sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason. Osoittaakseen noudattavansa ensisijaisia sääntöjä CTCO-organisaatioiden on annettava sisäiset sääntönsä ja menettelynsä toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttäviksi. Kyseiset sisäiset säännöt ja menettelyt muodostavat Japanissa CTCO-organisaatioihin sovellettavien oikeudellisesti sitovien vaatimusten toisen tason, jolla on annettava normatiiviset tiedot siitä, millä tavoin hakijana oleva CTCO-organisaatio täyttää kyseiset vaatimukset ohjeiden mukaisesti. CTCO-organisaatioiden sisäiset säännöt ja menettelyt sisältävät myös ensisijaisia sääntöjä täydentäviä lisämääräyksiä. METI ja MAFF arvioivat, noudattaako CTCO-organisaatio näitä vaatimuksia ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita. Kun toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt sisäiset säännöt ja menettelyt, niistä tulee CTCO-organisaation kannalta oikeudellisesti sitovia.

(9)

Japaniin sijoittautuneisiin CTCO-organisaatioihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa tällaisiin yhteisöihin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(10)

Japanissa toimiluvan saaneet CTCO-organisaatiot toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Japanissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 2 prosenttia unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Japaniin sijoittautuneiden CTCO-organisaatioiden osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(11)

Japaniin sijoittautuneisiin CTCO-organisaatioihin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Japanissa toimiluvan saaneisiin CTCO-organisaatioihin sovellettavilla ensisijaisilla säännöillä ja niiden täydennykseksi ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden täytäntöön panemiseksi vahvistetuilla sisäisillä säännöillä ja menettelyillä alennetaan Japanissa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(12)

Näin ollen olisi katsottava, että Japanin oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Japanissa toimiluvan saaneet CTCO-organisaatiot noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(13)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Japanissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Japanin oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(14)

Japanissa toimiluvan saaneiden CTCO-organisaatioiden valvonnasta vastaavat METI ja MAFF kukin oman toimivaltansa puitteissa. METI ja MAFF voivat määrätä CTCO-organisaatiot ja niiden määritysosapuolet toimittamaan varojaan tai liiketoimintaansa koskevia raportteja tai muuta aineistoa. Lisäksi ne voivat tehdä CTCO-organisaatioille ja niiden määritysosapuolille tarkastuksia, mukaan luettuna niiden kirjanpidon ja asiakirjojen sekä muun liiketoimintaan liittyvän aineiston tarkastelu. METI ja MAFF voivat myös määrätä CTCO-organisaatiot muuttamaan perustamiskirjaansa, liiketoimintasääntöjään ja muita sääntöjään tai liiketoimintamenetelmiään taikka toteuttamaan tarpeellisia toimenpiteitä parantaakseen liiketoimintaansa tai varallisuustilannettaan, jos METI ja MAFF pitävät sitä välttämättömänä ja tarkoituksenmukaisena määrityspalvelujen asianmukaisen ja luotettavan suorittamisen kannalta. METI ja MAFF voivat myös määrätä CTCO-organisaatioille kurinpitoseuraamuksia ja sakkoja, jos nämä eivät noudata niihin sovellettavia säännöksiä.

(15)

Näin ollen olisi katsottava, että Japanissa toimiluvan saaneet CTCO-organisaatiot ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(16)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Japanin oikeudellisiin ja valvontajärjestelyihin on sisällyttävä kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(17)

Kolmansien maiden keskusvastapuolet voivat hakea CTCO-organisaation toimilupaa voidakseen tarjota Japanissa samoja palveluja, joita niillä on lupa tarjota kyseisessä kolmannessa maassa. Japanin finanssipalveluvirastolla (Japan Financial Services Agency), jäljempänä ’JFSA’, on valtuudet nimetä tietystä hyödykemarkkinasta vastaavaa toimivaltaista viranomaista kuullen hyödykkeitä, joilla voidaan käydä kauppaa rahoitusvälinemarkkinalla Japanin Financial Instruments and Exchange Act -säädöksen, jäljempänä ’FIEA-säädös’, nojalla. Jos kolmansien maiden keskusvastapuolet määrittävät tällaisia rahoitusvälinemarkkinalla kaupankäynnin kohteena olevia nimettyjä sopimuksia, ne voivat hakea JFSA:lta ”ulkomaisen keskusvastapuolen” toimilupaa, jonka nojalla ne voivat tarjota Japanissa samoja palveluja, joita niillä on lupa tarjota kyseisessä kolmannessa maassa. Toimilupaa hakevaan kolmannen maan keskusvastapuoleen sovelletaan samanlaisia perusteita kuin japanilaisiin määritysorganisaatioihin, mutta kolmansien maiden keskusvastapuolet on vapautettu tietyistä Japanissa toimiluvan saaneisiin kotimaisiin keskusvastapuoliin sovellettavista vaatimuksia, jos ne ovat saaneet vastaavan toimiluvan asianomaiselta kolmannen maan viranomaiselta, jonka kanssa JFSA on sopinut yhteistyöjärjestelystä. Kolmansien maiden keskusvastapuolten, jotka määrittävät sellaisia sopimuksia, joita ei ole tarkoitettu rahoitusvälinemarkkinalla käytävän kaupan kohteiksi, on Japanin CDA-säädöksen mukaan haettava lupaa METIltä ja MAFFilta. Tutkiessaan lupahakemusta MET ja MAFF ottavat huomioon keskusvastapuolen toimilupatilanteen kolmannessa maassa.

(18)

Näin ollen olisi katsottava, että Japanin oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä luodaan tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(19)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita sovelletaan Japanissa CTCO-organisaatioihin tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi seurattava edelleen CTCO-organisaatioita koskevan Japanin oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(20)

Japanissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Japanissa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa yhteistyössä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(21)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/61

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluvat vastaavuuspäätökset auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Näin ollen tämän vastaavuusarvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Brasilian oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Brasiliaan sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan on täytettävä kolme ehtoa, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(4)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(5)

Brasilian oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita sovelletaan Brasiliassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, kuuluvat 27 päivänä maaliskuuta 2001 annettu laki 10 214, kansallisen rahaneuvoston (CMN) antamat päätöslauselmat, Brasilian keskuspankin (BCB) antamat yleiskirjeet ja Brasilian arvopaperi- ja pörssikomitean (CVM) kyseisen lain nojalla antamat ohjeet. Erityisesti päätöslauselmassa 2882, sellaisena kuin se on muutettuna päätöslauselmalla 3081, säännellään määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien toimintaa, vahvistetaan niiden toimintaan sovellettavat periaatteet ja valtuutetaan BCB sääntelemään näitä yhteisöjä ja palveluntarjoajia, myöntämään niille toimiluvat ja valvomaan niitä.

(6)

Brasiliaan sijoittautuneiden määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien on saatava BCB:ltä toimilupa voidakseen tarjota määrityspalveluja. Harkitessaan luvan myöntämistä määritysyhteisönä tai määrityspalvelujen tarjoajana toimimiseen BCB:n on otettava huomioon Brasilian maksujärjestelmän vakaus, normaali toiminta ja parantaminen. BCB voi myös asettaa ”asianmukaisina pitämiään ehtoja” ennen toimiluvan myöntämistä tai sen jälkeen rahoitusjärjestelmän vakauden, määritysyhteisöihin ja määrityspalvelujen tarjoajiin liittyvien riskien sekä kyseisten yhteisöjen ja palveluntarjoajien tehokkuuden perusteella. Sellaisiin määritysyhteisöihin, jotka ylläpitävät rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävää järjestelmää, josta aiheutuu Brasilian rahoitusjärjestelmän vahvuuteen ja moitteettomaan toimintaan kohdistuvia riskejä, mikä BCB:n on arvioitava määritysjärjestelmien volyymin ja luonteen perusteella, voidaan soveltaa eri sääntöjä kuin muihin määritysyhteisöihin ja määrityspalvelujen tarjoajiin.

(7)

BCB on toteuttanut erilaisia toimenpiteitä pannakseen päätöslauselman 2882 täytäntöön ja varmistaakseen, että määritysyhteisöt ja määrityspalvelujen tarjoajat kunnioittavat maksujärjestelmän arvoja, periaatteita ja sääntöjä. Yleiskirjeessä 3057 annetaan yksityiskohtaiset säännökset määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien toiminnasta ja vahvistetaan useita vaatimuksia, joita niiden on noudatettava, mukaan luettuina pääomaa, avoimuutta, riskienhallintaa ja toimintaa koskevat vaatimukset. BCB on antanut poliittisen julkilausuman N:o 25 097, joka koskee maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (CPSS) (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) huhtikuussa 2012 hyväksymien finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden hyväksymistä ja jonka mukaan BCB soveltaa kyseisiä periaatteita määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien valvonnassa ja yleisvalvonnassa.

(8)

Yleiskirjeen 3057 mukaan määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien on vahvistettava sisäiset säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan kaikkien merkityksellisten vaatimusten noudattaminen ja jotka koskevat kaikkia niiden toiminaan kuuluvia keskeisiä osa-alueita, myös luottoriskiin, likviditeettiriskiin ja operatiiviseen riskiin liittyviä suojatoimia. Sisäiset säännöt ja menettelyt toimitetaan toimilupamenettelyssä BCB:lle, joka arvioi ne ensiksi. Myös sisäisten sääntöjen ja menettelyjen olennaisiin muutoksiin on saatava BCB:n hyväksyntä. Niiden muista kuin olennaisista muutoksista on ilmoitettava BCB:lle ennen kuin muutosten tekemisestä on kulunut kolmekymmentä päivää, ja BCB voi vastustaa kyseisiä muutoksia.

(9)

Brasiliassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat näin ollen kaksitasoisen rakenteen. Lakiin 10 214 sisältyvissä perusperiaatteissa ja sen nojalla annetuissa päätöslauselmissa, yleiskirjeissä ja ohjeissa vahvistetaan korkeatasoiset vaatimukset, jäljempänä yhdessä ’ensisijaiset säännöt’, joita määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien on noudatettava saadakseen luvan tarjota määrityspalveluja Brasiliassa. Nämä ensisijaiset säännöt muodostavat oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason Brasiliassa. Osoittaakseen noudattavansa ensisijaisia sääntöjä määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien on toimitettava sisäiset sääntönsä ja menettelynsä BCB:lle, jotta BCB hyväksyisi ne tai ei vastustaisi niitä. Nämä sisäiset säännöt ja menettelyt muodostavat Brasilian oikeudellisesti sitovien vaatimusten toisen tason, jolla on annettava normatiiviset tiedot siitä, miten määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien on täytettävä kyseiset sitovat vaatimukset. BCB arvioi, miten määritysyhteisöt ja määrityspalvelujen tarjoajat noudattavat näitä vaatimuksia ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita. Kun BCB on hyväksynyt sisäiset säännöt ja menettelyt, niistä tulee määritysyhteisöjen ja määrityspalvelujen tarjoajien kannalta oikeudellisesti sitovia.

(10)

Arvioitaessa Brasiliassa toimiviin määritysyhteisöihin ja määrityspalvelujen tarjoajiin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuutta olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa tällaisiin yhteisöihin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(11)

Brasiliaan sijoittautuneet määritysyhteisöt ja määrityspalvelujen tarjoajat toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Brasiliassa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 3 prosenttia unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Määritysyhteisöihin ja määrityspalvelujen tarjoajiin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(12)

Brasiliaan sijoittautuneisiin määritysyhteisöihin ja määrityspalvelujen tarjoajiin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Määritysyhteisöihin ja määrityspalvelujen tarjoajiin sovellettavilla ensisijaisilla säännöillä ja niitä täydentävillä sisäisillä säännöillä ja menettelyillä, joissa edellytetään finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamista, alennetaan Brasiliassa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(13)

Näin ollen olisi katsottava, että Brasilian oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Brasiliassa toimiluvan saaneet määritysyhteisöt ja määrityspalvelujen tarjoajat noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Brasiliassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Brasilian oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(15)

BCB valvoo jatkuvasti, että määritysyhteisöt ja määrityspalvelujen tarjoajat noudattavat niihin sovellettavia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia. BCB:llä on myös useita keinoja varmistaa vaatimusten noudattaminen. Sillä on erityisesti valtuudet pyytää määritysyhteisöiltä ja määrityspalvelujen tarjoajilta tietoja, antaa niille varoituksia ja vaatia niitä tekemään sääntöihinsä tiettyjä tarpeelliseksi katsottuja muutoksia. Lisäksi se voi määrätä sakkoja, jos määritysyhteisöt tai määrityspalvelujen tarjoajat rikkovat niihin sovellettavia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, ja sillä on myös valtuudet peruuttaa niiden toimilupa.

(16)

Näin ollen olisi katsottava, että Brasiliassa toimiluvan saaneet määritysyhteisöt ja määrityspalvelujen tarjoajat ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(17)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Brasilian oikeudellisiin ja valvontajärjestelyihin on sisällyttävä kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(18)

Keskusvastapuolet, jotka ovat saaneet toimiluvan sellaisessa kolmannessa maassa, jonka oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan sama vaikutus kuin Brasilian oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä, jossa noudatetaan finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita, jonka rahanpesun torjuntaa koskevat säännökset vastaavat Brasilian säännöksiä ja jossa keskusvastapuolet ovat tehokkaan valvonnan alaisia, voivat tarjota Brasiliassa palveluja. Tunnustaminen edellyttää myös yhteistyöjärjestelyjen tekemistä BCB:n ja kolmannessa maassa sijaitsevan tunnustusta hakevan keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen välillä.

(19)

Näin ollen olisi katsottava, että Brasilian oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä luodaan tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(20)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita määritysyhteisöihin ja määrityspalvelujen tarjoajiin sovelletaan Brasiliassa tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi yhteistyössä EAMV:n kanssa edelleen seurattava säännöllisesti määritysyhteisöihin ja määrityspalvelujen tarjoajiin sovellettavan oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(21)

Brasiliassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Brasiliassa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(22)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/65

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluva vastaavuuspäätös auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Näin ollen tämän vastaavuusarvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Dubain kansainvälisen finanssikeskuksen, jäljempänä ’DIFC’, oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että DIFC:hen sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan on täytettävä kolme ehtoa, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(4)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(5)

DIFC:n oikeudellisesti sitovat vaatimukset, joita sovelletaan DIFC:ssä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, koostuvat vuonna 2004 annetusta sääntelevästä laista ja vuonna 2012 annetusta markkinalaista, jäljempänä ’DIFC:n säädökset’. Niitä täydentää Dubain finanssipalveluviranomaisen (Dubai Financial Services Authority), jäljempänä ’DFSA’, sääntökirja, joka sisältää toimiluvan saaneita markkinainstituutioita (Authorised Market Institutions), jäljempänä ’AMI-yhteisöt’, koskevan osan.

(6)

DIFC:hen sijoittautuneiden keskusvastapuolten on saatava DFSA:lta lupa toimia AMI-yhteisöinä. Tämä päätös koskee ainoastaan sellaisiin AMI-yhteisöihin sovellettavaa järjestelmää, jotka ovat saaneet luvan tarjota finanssipalvelua, joka koostuu määritysyhteisönä toimimisesta. Saadakseen luvan toimia määritysyhteisönä AMI-yhteisöjen on täytettävä DFSA:n vahvistamat ja sen sääntökirjassa vahvistetut erityisvaatimukset. AMI-yhteisöjen on hoidettava määritysjärjestelmiä turvallisesti ja tehokkaasti, ja niiden on hallittava liiketoimintaansa ja operaatioihinsa liittyviä riskejä järkevästi. Niillä on myös oltava riittävästi taloudellisia, henkilöstö- ja järjestelmäresursseja.

(7)

DIFC:n säädöksillä pannaan maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (2) (CPSS) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) huhtikuussa 2012 hyväksymissä finanssimarkkinoiden rakenteita koskevissa periaatteissa vahvistetut kansainväliset vaatimukset kokonaan täytäntöön.

(8)

Lisäksi DIFC:n säädöksissä edellytetään, että AMI-yhteisöt vahvistavat sisäiset säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan kaikkien merkityksellisten vaatimusten noudattaminen ja jotka tarvitaan niiden selvitysjärjestelmien asianmukaiseen sääntelyyn. AMI Rule 5.6 -säännössä edellytetään, että AMI-yhteisöjen sisäiset säännöt ja menettelyt sisältävät erityissäännöksiä, maksukyvyttömyyssäännöt mukaan luettuina. Nämä sisäiset säännöt ja menettelyt sekä niiden mahdolliset muutokset on esitettävä DFSA:lle ennen niiden täytäntöönpanoa. DFSA voi hylätä ehdotetut säännökset tai vaatia niihin muutoksia. DIFC:n säädösten mukaan AMI-yhteisöjen sisäiset säännöt ovat oikeudellisesti sitovia, ja ne voidaan panna täytäntöön soveltamalla niitä jäseniin ja muihin osallistujiin.

(9)

DIFC:ssä toimiluvan saaneisiin AMI-yhteisöihin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat näin ollen kaksitasoisen rakenteen. DFSA:n sääntökirjaan ja DIFC:n säädöksiin sisältyvissä perusperiaatteissa vahvistetaan korkeatasoiset vaatimukset, jäljempänä yhdessä ’ensisijaiset säännöt’, joita AMI-yhteisöjen on noudatettava saadakseen luvan tarjota määrityspalveluja DIFC:ssä. Nämä ensisijaiset säännöt muodostavat oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason DIFC:ssä. Jotta AMI-yhteisöt voisivat osoittaa noudattavansa ensisijaisia sääntöjä, liiketoimintasääntöjä koskevassa AMI Rule 5.6 -säännössä edellytetään, että AMI-yhteisöt vahvistavat sisäiset sääntönsä ja menettelynsä ja toimittavat ne DFSA:n hyväksyttäviksi ennen niiden täytäntöönpanoa, ja DFSA:lla on mahdollisuus estää tai evätä ne. Nämä sisäiset säännöt ja menettelyt muodostavat DIFC:n vaatimusten toisen tason.

(10)

AMI-yhteisöihin DIFC:ssä sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa tällaisiin yhteisöihin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(11)

DIFC:ssä toimiluvan saaneet AMI-yhteisöt toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Vuodesta 2011 alkaen johdannaiskauppa ja johdannaisten määrittäminen on ollut minimaalista. DIFC:ssä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(12)

DIFC:ssä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Tällaisiin keskusvastapuoliin sovellettavilla ensisijaisilla säännöillä ja niitä täydentävillä sisäisillä säännöillä ja menettelyillä, joissa edellytetään finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden noudattamista, alennetaan DIFC:ssä vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(13)

Näin ollen olisi katsottava, että DIFC:n oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että DIFC:ssä toimiluvan saaneet AMI-yhteisöt noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan DIFC:ssä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien DIFC:n oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(15)

AMI-yhteisöjen valvojana DFSA valvoo näitä yhteisöjä DIFC:ssä varmistaakseen sovellettavien sääntöjen noudattamisen. DFSA:lla on laaja toimivalta myöntää AMI-yhteisöjen toimilupia ja määrätä niille rangaistuksia; se voi muun muassa peruuttaa AMI-yhteisöjen lupia ja määrätä niille seuraamuksia. Se harjoittaa päivittäistä valvontaa. DFSA hyväksyy jatkuvan riskienhallintasyklin, joka käsittää riskien tunnistamisen, arvioinnin, priorisoinnin ja pienentämisen. Vuonna 2004 annetussa sääntelevässä laissa DFSA:lle annetaan laajat valtuudet panna antamansa lainsäädäntö ja säännöt täytäntöön. Sillä on valtuudet tutkia epäilyjä sääntöjensä rikkomisesta sekä tehdä tarkastuksia, vaatia kirjanpidon ja asiakirjojen esittämistä tai vaatia henkilöitä osallistumaan haastatteluihin valan tai vakuutuksen nojalla. DFSA voi muun muassa määrätä taloudellisia seuraamuksia, esittää julkista arvostelua ja kieltää henkilöitä harjoittamasta toimintaa DIFC:ssä.

(16)

Näin ollen olisi katsottava, että DIFC:ssä toimiluvan saaneet AMI-yhteisöt ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(17)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan DIFC:n oikeudellisiin ja valvontajärjestelyihin on sisällyttävä kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(18)

Kolmansien maiden keskusvastapuolten, jotka haluavat määrittää OTC-johdannaisia DIFC:ssä, on haettava DFSA:lta tunnustamista. Tunnustamisperusteet ja -menettely vahvistetaan osassa ”Tunnustaminen”.

(19)

Jotta hyväksyntä voidaan myöntää, sillä lainkäyttöalueella, jolle keskusvastapuoli on sijoittautunut, on oltava riittävän vakaa sääntelyjärjestelmä, joka vastaa DIFC:ssä sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä. Lisäksi DIFC:n ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä sopimus yhteistyöjärjestelyistä ennen kolmannen maan keskusvastapuolen hakemuksen hyväksymistä.

(20)

Näin ollen olisi katsottava, että DIFC:n oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä luodaan tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(21)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita DIFC:ssä sovelletaan AMI-yhteisöihin tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi yhteistyössä EAMV:n kanssa edelleen seurattava säännöllisesti AMI-yhteisöihin sovellettavan oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(22)

DIFC:ssä toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin DIFC:ssä sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(23)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/68

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklassa säädetyn kolmansiin maihin sijoittautuneiden keskusvastapuolten tunnustamiseen sovellettavan menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa se, että sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet ja sellaisissa kolmansissa maissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet, joiden sääntelyvaatimukset vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, voivat tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille. Kyseinen tunnustamismenettely ja siihen kuuluvat vastaavuuspäätökset auttavat osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli vähentämään järjestelmäriskiä siten, että luotettavien ja vakaiden keskusvastapuolten käyttöä OTC-johdannaissopimusten määrityksessä laajennetaan myös silloin, kun kyseiset keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan ja saaneet siellä toimiluvan.

(2)

Jotta kolmannen maan oikeusjärjestelmää voidaan keskusvastapuolten osalta pitää unionin oikeusjärjestelmää vastaavana, sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava unionin vaatimuksia niillä saavutettavien sääntelytavoitteiden osalta. Näin ollen tämän vastaavuusarvioinnin tarkoituksena on todentaa, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, jäljempänä ’Arabiemiirikunnat’, oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että Arabiemiirikuntiin sijoittautuneet ja siellä toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivät altista unioniin sijoittautuneita määritysosapuolia ja markkinapaikkoja suuremmille riskeille kuin unionissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet eivätkä aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. Tällöin olisi erityisesti otettava huomioon se, että unionin finanssimarkkinoita pienemmillä finanssimarkkinoilla toteutettuihin määritystoimiin kytkeytyy huomattavasti pienempiä riskejä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdan mukaan on täytettävä kolme ehtoa, jotta voidaan katsoa, että kolmannen maan oikeudelliset ja valvontajärjestelyt, joita sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, vastaavat mainitussa asetuksessa säädettyjä järjestelyjä.

(4)

Ensimmäisenä ehtona on, että kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten täytyy noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(5)

Arabiemiirikuntien oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita sovelletaan Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin, kuuluvat Arabiemiirikuntien arvopaperi- ja hyödykeviranomaisen (Securities and Commodities Authority), jäljempänä ’SCA’, antamat säädökset, jäljempänä ’säädökset’. Säädöksissä vahvistetaan vaatimukset, joita keskusvastapuolten on noudatettava jatkuvasti voidakseen tarjota määrityspalveluja Arabiemiirikunnissa. Niihin kuuluvat vuonna 2005 annettu päätös N:o 157\R, jossa määritellään määritystoimisto, ja vuonna 2015 annettu SCA:n hallintoneuvoston päätös N:o 11, jossa vahvistetaan keskusvastapuolia koskevat vaatimukset. Arabiemiirikuntiin sijoittautuneiden keskusvastapuolten on saatava SCA:lta toimilupa.

(6)

SCA on antanut säädöksen (vuonna 2015 annettu SCA:n hallintoneuvoston päätös N:o 11), jossa edellytetään, että Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (2) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön huhtikuussa 2012 hyväksymiä finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita.

(7)

Säädösten mukaan keskusvastapuolten on vahvistettava sisäiset säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan kaikkien merkityksellisten vaatimusten noudattaminen ja jotka koskevat kaikkia niiden toimintaan kuuluvia keskeisiä osa-alueita, myös luottoriskin, likviditeettiriskin ja operatiivisen riskin hallintaan liittyviä suojatoimia. Sisäisille säännöille ja menettelyille on saatava SCA:n hyväksyntä. Niitä ei voida muuttaa, jos SCA vastustaa suunniteltuja muutoksia. Myös rahoitusvarojen laskentamenetelmille ja stressitestiskenaarioille, joita keskusvastapuoli käyttää, on saatava SCA:n hyväksyntä.

(8)

Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavat oikeudellisesti sitovat vaatimukset muodostavat näin ollen kaksitasoisen rakenteen. Säädöksiin, erityisesti vuonna 2015 annettuun SCA:n hallintoneuvoston päätökseen N:o 11, sisältyvissä perusperiaatteissa vahvistetaan korkeatasoiset vaatimukset, joita keskusvastapuolten on noudatettava saadakseen luvan tarjota määrityspalveluja Arabiemiirikunnissa. Nämä säädökset muodostavat oikeudellisesti sitovien vaatimusten ensimmäisen tason Arabiemiirikunnissa. Keskusvastapuolten sisäiset säännöt ja menettelyt muodostavat Arabiemiirikuntien oikeudellisesti sitovien vaatimusten toisen tason. SCA arvioi, miten keskusvastapuolet noudattavat säädöksiä sekä finanssimarkkinoiden rakenteita koskevia periaatteita. Kun SCA on hyväksynyt sisäiset säännöt ja menettelyt, niistä tulee keskusvastapuolten kannalta oikeudellisesti sitovia.

(9)

Arabiemiirikuntiin sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen vastaavuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös niillä saavutettava riskejä pienentävä vaikutus eli vaikutus sen riskin tasoon, joka kohdistuu unioniin sijoittautuneisiin määritysosapuoliin ja markkinapaikkoihin niiden osallistuessa tällaisiin yhteisöihin. Riskien pienentämistä koskeva vaikutus määräytyy seuraavien kahden tekijän mukaan: kyseisen keskusvastapuolen toteuttamiin määritystoimiin liittyvä riskitaso, joka riippuu siitä, miten suurilla finanssimarkkinoilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuoliin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus tämän riskitason alentamisen kannalta. Jotta päästäisiin samaan riskejä pienentävään vaikutukseen, sellaisille keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa suuremmilla finanssimarkkinoilla, joille on ominaista korkeampi riskitaso, on tarpeen asettaa tiukempia riskien pienentämistä koskevia vaatimuksia kuin keskusvastapuolille, jotka harjoittavat toimintaansa pienemmillä finanssimarkkinoilla, joille on ominaista alhaisempi riskitaso.

(10)

Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet toteuttavat määritystoimiaan huomattavasti pienemmillä finanssimarkkinoilla kuin unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet. Kolmen viime vuoden aikana Arabiemiirikunnissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvo oli alle 1 prosentti unionissa määritettyjen johdannaistransaktioiden kokonaisarvosta. Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin osallistumisesta aiheutuu näin ollen unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille huomattavasti pienempiä riskejä kuin niiden osallistumisesta unionissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin.

(11)

Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavia oikeudellisia ja valvontajärjestelyjä voidaan näin ollen pitää vastaavina, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia kyseisen alhaisemman riskitason alentamisen kannalta. Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavilla säädöksillä ja niiden täydennykseksi ja finanssimarkkinoiden rakenteita koskevien periaatteiden täytäntöön panemiseksi vahvistetuilla sisäisillä säännöillä ja menettelyillä alennetaan Arabiemiirikunnissa vallitsevaa alhaisempaa riskitasoa ja päästään vastaavaan riskejä pienentävään vaikutukseen kuin asetuksella (EU) N:o 648/2012 pyritään.

(12)

Näin ollen olisi katsottava, että Arabiemiirikuntien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen avulla varmistetaan, että Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 IV osastossa säädettyjä vaatimuksia.

(13)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn toisen ehdon mukaan Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin sovellettavien Arabiemiirikuntien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen on oltava sellaisia, että kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(14)

Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneiden määritysyhteisöjen valvonnasta vastaa SCA. SCA:lla on valtuudet seurata jatkuvasti, noudattavatko keskusvastapuolet niihin sovellettavia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia. Tässä yhteydessä SCA voi pyytää keskusvastapuolilta tietoja, suorittaa tarkastuksia niiden toimitiloissa, antaa ohjeita sellaisten vakavaraisuusvaatimuksiin tai käytäntöihin liittyvien rikkomisten tai mahdollisten rikkomisten korjaamiseksi, jotka haittaavat finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa, sekä määrätä keskusvastapuolet ottamaan käyttöön sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia toimenpiteitä. SCA voi niin ikään erottaa keskusvastapuolten johdon, joitakin erityiskomiteoiden jäseniä tai muita henkilöstön jäseniä. Lisäksi SCA:lla on valtuudet peruuttaa keskusvastapuolten toimilupia. SCA voi myös määrätä keskusvastapuolille kurinpitoseuraamuksia ja sakkoja, jos keskusvastapuolet eivät noudata niihin sovellettavia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia.

(15)

Näin ollen olisi katsottava, että Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon seurannan alaisia.

(16)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan 6 kohdassa säädetyn kolmannen ehdon mukaan Arabiemiirikuntien oikeudellisiin ja valvontajärjestelyihin on sisällyttävä kolmansien maiden oikeusjärjestysten nojalla toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten, jäljempänä ’kolmansien maiden keskusvastapuolet’, tunnustamista koskeva tehokas vastaava järjestelmä.

(17)

SCA voi tunnustaa keskusvastapuolet, jotka ovat saaneet toimiluvan sellaisissa kolmansissa maissa, joissa oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan sama vaikutus kuin Arabiemiirikunnissa sovellettavilla oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä. Lisäksi kolmansien maiden keskusvastapuolten on oltava tehokkaan seurannan alaisia niihin sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen noudattamisen varmistamiseksi. Tunnustaminen edellyttää myös, että Arabiemiirikunnat ja sen kolmannen maan toimivaltainen valvontaviranomainen, johon tunnustamista hakeva keskusvastapuoli on sijoittautunut, tekevät yhteisymmärryspöytäkirjan.

(18)

Näin ollen olisi katsottava, että Arabiemiirikuntien oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä luodaan tehokas vastaava järjestelmä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista varten.

(19)

Tämä päätös perustuu oikeudellisesti sitoviin vaatimuksiin, joita sovelletaan Arabiemiirikunnissa keskusvastapuoliin tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komission olisi yhteistyössä EAMV:n kanssa edelleen seurattava säännöllisesti keskusvastapuoliin Arabiemiirikunnissa sovellettavan oikeudellisen ja valvontakehyksen kehitystä ja niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(20)

Arabiemiirikunnissa toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin Arabiemiirikunnissa sovellettavien oikeudellisten ja valvontajärjestelyjen säännöllinen tarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa erillinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen tarkastelun ulkopuolella, jos komission on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Tällainen uudelleenarviointi voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen.

(21)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

16.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/71

(1)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/2122 (3) annettiin sen jälkeen, kun maatiloilla Tanskassa, Saksassa, Unkarissa, Alankomaissa, Itävallassa ja Ruotsissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, oli ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksia ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen oli muodostanut suoja- ja valvontavyöhykkeet neuvoston direktiivin 2005/94/EY (4) mukaisesti.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/2122 säädetään, että asianomaisten jäsenvaltioiden direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden on katettava vähintään kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä suoja- ja valvontavyöhykkeinä luetellut alueet.

(3)

Sen jälkeen kun Saksassa, Unkarissa ja Alankomaissa oli ilmennyt lintuinfluenssan H5N8-alatyypin uusia taudinpurkauksia ja Ranskassa ja Puolassa oli ilmennyt kyseisen taudin taudinpurkauksia, täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/2122 liitettä muutettiin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2219 (5) täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/2122 liitteessä lueteltujen alueiden muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon uusi epidemiologinen tilanne unionissa ja se, että kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset olivat muodostaneet uusia suoja- ja valvontavyöhykkeitä direktiivin 2005/94/EY mukaisesti.

(4)

Täytäntöönpanopäätökseen (EU) 2016/2122 täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2219 tehtyjen muutosten jälkeen Saksa on ilmoittanut komissiolle uudesta lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksesta vankeudessa pidettäviä lintuja pitävällä tilalla, joka sijaitsee niiden täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/2122 liitteessä lueteltujen alueiden ulkopuolella, joilla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja, ja se on toteuttanut tarvittavat direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut toimenpiteet, joihin kuuluu myös suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen kyseisen taudinpurkauksen ympärille.

(5)

Täytäntöönpanopäätökseen (EU) 2016/2122 täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2219 tehtyjen muutosten jälkeen myös Ranska on ilmoittanut komissiolle uusista lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksista siipikarjaa pitävillä tiloilla, jotka sijaitsevat täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/2122 liitteessä lueteltujen alueiden ulkopuolella, ja se on toteuttanut tarvittavat direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut toimenpiteet, joihin kuuluu myös suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen kyseisten taudinpurkausten ympärille.

(6)

Täytäntöönpanopäätökseen (EU) 2016/2122 täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2219 tehtyjen muutosten jälkeen myös Unkari on ilmoittanut komissiolle uusista korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksista alueellaan. Unkarin epidemiologisen tilanteen jatkokehitys huomioon ottaen on tarpeen laajentaa alueita, jotka kyseinen jäsenvaltio on direktiivin 2005/94/EY mukaisesti tällä hetkellä muodostanut suoja- ja valvontavyöhykkeiksi.

(7)

Komissio on tutkinut kaikissa tapauksissa Saksan, Ranskan ja Unkarin direktiivin 2005/94/EY mukaisesti toteuttamat toimenpiteet ja on varmistunut siitä, että kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajat ovat riittävällä etäisyydellä tiloista, joilla on vahvistettu korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkaus.

(8)

Jotta estetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja vältetään se, että kolmannet maat asettaisivat kaupalle perusteettomia esteitä, on välttämätöntä määritellä pikaisesti unionin tasolla, yhteistyössä Saksan, Ranskan ja Unkarin kanssa, uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet, jotka kyseisissä jäsenvaltioissa on direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostettu. Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/2122 liitteessä kyseisten jäsenvaltioiden osalta tällä hetkellä lueteltuja alueita olisi muutettava.