12.8.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 217/9

KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2016/1371,

annettu 10 päivänä elokuuta 2016,

ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi henkilökohtaisille tietokoneille, kannettaville tietokoneille ja taulutietokoneille

(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 5010)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon EU-ympäristömerkistä 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 7 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan,

on kuullut Euroopan unionin ympäristömerkintälautakuntaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 66/2010 nojalla EU-ympäristömerkki voidaan myöntää tuotteille, joilla on koko elinkaarensa aikana vähemmän haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 66/2010 nojalla vahvistetaan erityiset EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet kullekin tuoteryhmälle.

(3)	Jotta voitaisiin ottaa paremmin huomioon tämän tuoteryhmän markkinoiden uusin kehitys sekä innovaatiot, on asianmukaista mukauttaa tuoteryhmän soveltamisalaa ja vahvistaa tarkistetut ekologiset arviointiperusteet.

(4)

Komission päätös 2011/330/EU (2) ja komission päätös 2011/337/EU (3) koskevat erikseen kannettavia tietokoneita ja henkilökohtaisia tietokoneita. On asianmukaista yhdistää päätöksessä 2011/330/EU ja 2011/337/EU esitetyt arviointiperusteet, jotta voidaan vähentää toimivaltaisten viranomaisten ja hakijoiden hallinnollista taakkaa. Lisäksi tarkastetut arviointiperusteet heijastavat soveltamisalan laajentamista uusilla tuotteilla, kuten taulutietokoneilla ja kannettavilla all-in-one-tietokoneilla, sekä vaarallisia aineita koskevia uusia vaatimuksia, jotka on asetettu päätösten 2011/330/EU ja 2011/337/EU antamisen jälkeen asetuksella (EY) N:o 66/2010.

(5)

Arviointiperusteilla pyritään edistämään erityisesti sellaisia tuotteita, joilla on vähemmän ympäristövaikutuksia, jotka edistävät kestävää kehitystä koko elinkaarensa aikana ja jotka ovat energiatehokkaita, kestäviä, korjattavissa ja päivitettävissä sekä helppoja purkaa. Tuotteiden materiaalit on voitava kierrättää niiden käyttöiän lopussa, ja niiden sisältämiä vaarallisia aineita on rajoitettava (4). Ympäristömerkillä olisi edistettävä tuotteita, jotka ovat parempia edellä mainittujen tekijöiden osalta. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet tietokoneiden, kannettavien tietokoneiden ja taulutietokoneiden tuoteryhmää varten.

(6)

Arviointiperusteilla edistetään myös kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta, koska niissä asetetaan vaatimuksia lopullisesta kokoamisesta vastaavien laitosten työolosuhteille ja viitataan monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaiseen periaatejulistukseen, YK:n Global Compact -aloitteeseen, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n suuntaviivoihin ja monikansallisia yrityksiä koskeviin OECD:n suuntaviivoihin.

(7)	Näiden tarkistettujen arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa kolme vuotta tämän päätöksen tekemisestä, kun otetaan huomioon tämän tuoteryhmän innovaatiosykli.

(8)	Päätökset 2011/330/EU ja 2011/337/EU olisi näin ollen korvattava tällä päätöksellä.

(9)

Tuottajille, joiden tuotteille on myönnetty henkilökohtaisia tietokoneita ja kannettavia tietokoneita koskeva EU-ympäristömerkki päätökseen 2011/330/EU tai päätökseen 2011/337/EU sisältyvien arviointiperusteiden mukaisesti, olisi myönnettävä siirtymäkausi, jotta niillä olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tarkistettujen arviointiperusteiden ja vaatimusten mukaisiksi.

(10)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 66/2010 16 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Tuoteryhmään ”henkilökohtaiset tietokoneet, kannettavat tietokoneet ja taulutietokoneet” kuuluvat pöytätietokoneet, integroidut pöytätietokoneet, kannettavat all-in-one-tietokoneet, kannettavat tietokoneet, kannettavat two-in-one-tietokoneet, taulutietokoneet, kevytpäätteet, työasemat ja pienen mittakaavan palvelimet.

2. Pelikonsoleita ja digitaalisia kuvakehyksiä ei tässä päätöksessä katsota tietokoneiksi.

2 artikla

Tässä päätöksessä tarkoitetaan komission asetuksen (EU) N:o 617/2013 (5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 106/2008 (6) tarkoitetun Yhdysvaltojen ja unionin välisen sopimuksen, sellaisena kun se on muutettuna Energy Star v6.1 -vaatimuksilla (7), mukaisesti

’tietokoneella’ laitetta, joka suorittaa loogisia operaatioita ja käsittelee dataa ja sisältää yleensä keskusyksikön (CPU) operaatioiden suorittamiseen, tai jollei laitteessa ole keskusyksikköä, sen on toimittava asiakaspäätteenä tietokonepalvelimelle, joka toimii keskusyksikkönä. Vaikka tietokoneet pystyvät käyttämään syöttölaitteita, kuten näppäimistöä, hiirtä tai kosketuslevyä, ja siirtämään tietoja näytölle, kyseisiä laitteita ei tarvitse olla tietokoneen mukana, kun se toimitetaan.

’pöytätietokoneella’ tietokonetta, jonka keskusyksikkö on tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi tiettyyn paikkaan, jota ei ole suunniteltu mukana kannettaviksi ja joka on tarkoitettu käytettäväksi ulkoisen näytön, näppäimistön ja hiiren kanssa. Pöytätietokoneet on suunniteltu monenlaisia koti- ja toimistosovelluksia varten.

’integroidulla pöytätietokoneella’ pöytätietokonetta, jossa tietokone ja näyttö on yhdistetty yhteen koteloon, ne toimivat yhtenä yksikkönä ja ne on yhdistetty vaihtovirtaan yhdellä kaapelilla. Integroituja pöytätietokoneita on kahdenlaisia:

a)	järjestelmä, jossa näyttö ja tietokone on kiinteästi yhdistetty yhteen yksikköön; tai

b)	järjestelmä, joka on pakattu yhdeksi järjestelmäksi, jossa näyttö on erillinen mutta liitetty päärunkoon tasavirtajohdolla ja jossa sekä tietokone että näyttö saavat virtansa yhdestä virtalähteestä.

’kannettavalla all-in-one-tietokoneella’ tietojen käsittelylaitetta, joka on tarkoitettu kannettavaksi rajallisessa määrin ja joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	tuote sisältää sisäänrakennetun näytön, jonka halkaisija on vähintään 17,4 tuumaa;

b)	tuotteen fyysiseen koteloon ei ole sen toimituskokoonpanossa sisäänrakennettu näppäimistöä;

c)	tuote sisältää kosketusnäytön, jonka kautta sitä pääasiassa käytetään (näppäimistö valinnainen);

d)	tuote sisältää langattoman verkkoyhteyden;

e)	tuote sisältää akun, mutta sen on tarkoitus saada virtansa pääasiassa vaihtovirtalähteestä.

’kannettavalla tietokoneella’ tietokonetta, joka on erityisesti suunniteltu kannettavaksi ja käytettäväksi pitkiä aikoja joko suoralla yhteydellä tai ilman suoraa yhteyttä vaihtovirtalähteeseen. Kannettavissa tietokoneissa käytetään sisäänrakennettua näyttöä, mekaanista näppäimistöä, joka ei ole irrotettavissa (ja jossa käytetään kiinteitä liikutettavissa olevia näppäimiä) sekä osoitinlaitetta, ja ne voivat saada virtansa sisäänrakennetusta ladattavasta akusta tai muusta kannettavasta virtalähteestä. Kannettavat tietokoneet on yleensä suunniteltu suorittamaan samanlaisia toimintoja kuin pöytätietokoneet, mukaan lukien toiminnoiltaan pöytätietokoneissa käytettävien ohjelmistojen kaltaiset ohjelmistot.

Kannettavissa olevaa tietokonetta, jossa on käännettävä mutta ei irrotettavissa oleva kosketusnäyttö sekä sisäänrakennettu kiinteä näppäimistö, pidetään kannettavana tietokoneena.

a)	’kannettavalla kevytpäätteellä’ tietokonetta, joka täyttää kevytpäätteen määritelmän mutta joka on tarkoitettu nimenomaan kannettavaksi ja joka täyttää myös kannettavan tietokoneen määritelmän. Näitä tuotteita pidetään tässä päätöksessä kannettavina tietokoneina.

’kannettavalla two-in-one-tietokoneella’ tietokonetta, joka muistuttaa suljettavalla kannella ja kiinteällä näppäimistöllä varustettua kannettavaa tietokonetta mutta jossa on irrotettava kosketusnäyttö, joka voi irrotettuna toimia erillisenä taulutietokoneena, jossa tuotteen näppäimistö- ja näyttöosat on toimitettava sisäänrakennettuna yksikkönä. Tämän päätöksen soveltamiseksi kannettavia two-in-one-tietokoneita pidetään kannettavina tietokoneina.

’taulutietokoneella’ tietojen käsittelylaitetta, joka on tarkoitettu kannettavaksi ja joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	tuote sisältää sisäänrakennetun näytön, jonka halkaisija on vähintään 6,5 ja enintään 17,4 tuumaa;

b)	tuotteeseen ei ole sen toimituskokoonpanossa liitetty sisäänrakennettua kiinteää näppäimistöä;

c)	tuote sisältää kosketusnäytön, jonka kautta sitä pääasiassa käytetään (näppäimistö valinnainen);

d)	tuote sisältää langattoman verkkoyhteyden (esim. WiFi, 3G), jonka avulla sitä pääasiassa käytetään;

e)	tuote sisältää ladattavan akun, josta se pääasiallisesti saa virtansa (yhteys vaihtovirtalähteeseen akun lataamista varten, ei pääasiassa virran tuottamiseksi itse laitteelle).

’pienen mittakaavan palvelimella’ tietokonetta, jossa yleensä käytetään pöytätietokoneen komponentteja pöytätietokoneen muodossa mutta joka on suunniteltu ensisijaisesti toimimaan muiden tietokoneiden isäntänä tallennusta varten. Pienen mittakaavan palvelimet on suunniteltu tarjoamaan esimerkiksi verkkoinfrastruktuuripalveluja ja tietojen/median tallennustilaa. Näitä tuotteita ei ole suunniteltu käsittelemään tietoja muille järjestelmille tai toimimaan pääasiallisesti www-palvelimina. Pienen mittakaavan palvelimella on seuraavat ominaisuudet:

a)	se on suunniteltu jalustalle, torniin tai muuhun pöytätietokoneen kaltaiseen muotoon siten, että kaikki tietojenkäsittely, tallennus ja verkkoliitännät sijaitsevat yhdessä kotelossa tai tuotteessa;

b)	se on suunniteltu toimimaan 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa mahdollisimman vähin ennakoimattomin käytön keskeytyksin (noin 65 tuntia vuodessa);

c)	se kykenee toimimaan monen samanaikaisen käyttäjän ympäristössä palvellen useita käyttäjiä verkkoon kytkettyjen asiakasyksiköiden kautta; ja

d)	sen käyttöjärjestelmä on suunniteltu kotikäyttöön tarkoitetuille tai edullisille palvelinsovelluksille, mukaan lukien Windows Home Server, Mac OS X Server, Linux, UNIX ja Solaris.

’kevytpäätteellä’ itsenäisesti virran saavaa tietokonetta, jonka ensisijaiset toiminnot edellyttävät yhteyttä etätietojenkäsittelyresursseihin. Sen ensisijaiset toiminnot tapahtuvat etätietojenkäsittelyresurssien avulla. Tämän määritelmän kattamat kevytpäätteet rajoittuvat laitteisiin, joissa ei ole sisäänrakennettua pyörivää tallennusvälinettä ja jotka on tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi tiettyyn paikkaan eikä kannettavaksi.

’integroidulla kevytpäätteellä’ kevytpäätettä, jossa tietokoneen laitteisto ja näyttö on yhdistetty vaihtovirtalähteeseen yhdellä johdolla. Integroidut kevytpäätteet voivat olla joko järjestelmiä, joissa näyttö ja tietokone on kiinteästi yhdistetty yhteen yksikköön; tai järjestelmiä, jotka on pakattu yhdeksi järjestelmäksi, jossa näyttö on erillinen mutta liitetty päärunkoon tasavirtajohdolla ja jossa sekä tietokone että näyttö saavat virtansa yhdestä virtalähteestä. Integroidut kevytpäätteet ovat kevytpäätteiden alaryhmä, joten ne on yleensä suunniteltu suorittamaan samanlaisia toimintoja kuin kevytpäätteet.

’ultrakevytpäätteellä’ tietokonetta, jolla on vähemmän paikallisia resursseja kuin tavanomaisessa kevytpäätteessä, joka lähettää raakoja hiiri- ja näppäimistösyötteitä etätietojenkäsittelyresurssille ja saa siltä takaisin raakaa videota. Ultrakevytpäätteet eivät voi kommunikoida usean laitteen kanssa samanaikaisesti eivätkä käyttää ikkunoituja etäsovelluksia, koska laitteessa ei ole käyttäjälle näkyvää käyttöjärjestelmää (eli se toimii tasolla, joka on kiinteän ohjelmiston alapuolella eikä siten käyttäjän saatavilla).

’työasemalla’ korkean suorituskyvyn omaavaa yksittäisen käyttäjän tietokonetta, jota käytetään yleensä grafiikkaan, tietokoneavusteiseen suunnitteluun (CAD), ohjelmistokehitykseen, taloudellisiin ja tieteellisiin sovelluksiin sekä muihin tietojenkäsittelytehoa vaativiin sovelluksiin. Tämän määritelmän kattamia työasemia ovat työasemat, joita markkinoidaan työasemana; työasemat, joiden keskimääräinen vikaväli (MTBF) on vähintään 15 000 tuntia joko Bellcore TR-NWT-000332-standardin (numero 6, 12/97) mukaisesti tai kerättyjen tietojen perusteella ja työasemat, jotka tukevat itsekorjaavaa koodia (ECC) ja/tai puskuroitua muistia. Lisäksi työaseman on täytettävä vähintään kolme seuraavista vaatimuksista:

a)	siinä on lisävirtatuki huippugrafiikkaa varten (eli PCI-E-väylää käyttävä 6-nastainen 12 V -lisävirransyöttö);

b)	se on johdotettu emolevyssä nopeammalle kuin 4x PCI-E-sarjaliittymälle (Peripheral Component Interconnect Express) grafiikkakorttipaikan tai -paikkojen ja/tai PCI-X-tuen lisäksi;

c)	se ei tue UMA-grafiikkaa (Uniform Memory Access);

d)	siinä on vähintään viisi PCI-, PCIe- tai PCI-X-korttipaikkaa;

e)	se kykenee tukemaan kahden tai useamman suorittimen moniprosessorijärjestelmää (tuettava fyysisesti erillisiä suoritinpaketteja tai -pistokkeita, joihin yhden moniydinsuorittimen tuki ei riitä); ja/tai

f)	sen ilmoitetaan olevan vaatimustenmukainen vähintään kahdella itsenäisen ohjelmistoyrityksen (ISV) tuotesertifikaatilla.

Lisäksi sovelletaan seuraavaa määritelmää, jonka avulla määritellään alatuote ’kannettavien tietokoneiden’ ja ’kannettavien two-in-one-tietokoneiden’ määritelmien puitteissa:

’minikannettavalla’ tarkoitetaan kannettavaa tietokonetta, joka on paksuudeltaan alle 21 mm ja joka painaa alle 1,8 kg. Kannettavat two-in-one-tietokoneet (katso erillinen määritelmä 2 artiklan 4 kohdan b alakohdassa), joita voidaan kutsua minikannettaviksi, ovat paksuudeltaan alle 23 mm. Minikannettavissa on pienitehoiset prosessorit ja puolijohdeasemat. Laitteet eivät yleensä sisällä optisia levyasemia. Minikannettavien ladattavien akkujen kesto on pidempi kuin kannettavissa tietokoneissa, yleensä yli 8 tuntia.

3 artikla

Tämän päätöksen liitteessä esitetään asetuksen (EY) N:o 66/2010 mukaiset EU-ympäristömerkin myöntämistä koskevat perusteet tuotteelle, joka kuuluu tämän päätöksen 1 artiklassa määriteltyyn tuoteryhmään ’henkilökohtaiset tietokoneet, kannettavat tietokoneet ja taulutietokoneet’, sekä niihin liittyvät tämän päätöksen liitteessä esitetyt arviointi- ja todentamisvaatimukset.

4 artikla

Liitteessä vahvistetut perusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset ovat voimassa kolme vuotta tämän päätöksen hyväksymisestä.

5 artikla

Hallinnollisia tarkoituksia varten tuoteryhmälle ’henkilökohtaiset tietokoneet, kannettavat tietokoneet ja taulutietokoneet’ annetaan tunnusnumero ’050’.

6 artikla

Kumotaan päätökset 2011/330/EU ja 2011/337/EU.

7 artikla

1) Tätä päätöstä sovelletaan kahden kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä. Tuoteryhmään ’henkilökohtaiset tietokoneet, kannettavat tietokoneet ja taulutietokoneet’ kuuluvia tuotteita koskevat ympäristömerkkihakemukset, jotka on toimitettu kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamispäivästä, voivat perustua joko päätöksessä 2011/330/EU, 2011/337/EU tai tässä päätöksessä vahvistettuihin arviointiperusteisiin. Hakemukset on arvioitava niiden arviointiperusteiden mukaisesti, joihin ne perustuvat.

2) Päätöksessä 2011/330/EU tai päätöksessä 2011/337/EU vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti myönnettyjä ympäristömerkkejä saa käyttää 12 kuukautta tämän päätöksen antamispäivästä.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä elokuuta 2016.

Komission puolesta

Karmenu VELLA

Komission jäsen

(1) EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1.

(2) Komission päätös 2011/330/EU, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2011, ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi kannettaville tietokoneille (EUVL L 148, 7.6.2011, s. 5).

(3) Komission päätös 2011/337/EU, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2011, ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi henkilökohtaisille tietokoneille (EUVL L 151, 10.6.2011, s. 5).

(4) Aineet, joilla on aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1) (CLP-asetus) nojalla annettu vaaraluokitus ja jotka on yksilöity kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1) (REACH-asetus) 59 artiklan 1 kohdassa kuvatun menettelyn mukaisesti.

(5) Komission asetus (EU) N:o 617/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta tietokoneiden ja tietokonepalvelinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 175, 27.6.2013, s. 13).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 106/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 1).

(7) Komission päätös (EU) 2015/1402, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin kannasta Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen mukaiseen hallintoyksikköjen päätökseen, joka koskee sopimuksen liitteeseen C sisältyvien tietokoneita koskevien vaatimusten tarkistamista (EUVL L 217, 18.8.2015, s. 9).

LIITE

EU-YMPÄRISTÖMERKIN ARVIOINTIPERUSTEET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT ARVIOINTI- JA TODENTAMISVAATIMUKSET

Arviointiperusteet EU-ympäristömerkin myöntämiseksi henkilökohtaisille tietokoneille, kannettaville tietokoneille ja taulutietokoneille:

Energiankulutus

a)	Tietokoneen kokonaisenergiankulutus

b)	Virranhallinta

c)	Grafiikkaominaisuudet

d)	Sisäiset teholähteet

e)	Korkeamman suorituskyvyn näytöt

Tuotteessa, osakokoonpanoissa ja komponenteissa olevat vaaralliset aineet ja seokset

a)	Erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin sovellettavat rajoitukset

b)	Tiettyjä vaarallisia aineita koskevat rajoitukset

c)	CLP-asetuksen mukaiseen vaaraluokitukseen perustuvat rajoitukset

Käyttöiän pidentäminen

a)	Kestävyystesti kannettavia tietokoneita varten

b)	Ladattavan akun laatu ja käyttöikä

c)	Tietojen tallentamiseen käytettävän aseman luotettavuus ja suojaus

d)	Päivitettävyys ja korjattavuus

Suunnittelu, materiaalien valinta ja käytön jälkeinen käsittely

a)	Materiaalien valinta ja kierrätettävyys

b)	Suunnittelu purkamista ja kierrätystä varten

Yritysten yhteiskuntavastuu

a)	”Konfliktivapaiden” mineraalien hankinta

b)	Työolot ja ihmisoikeudet valmistuksen aikana

Käyttäjätiedot

a)	Käyttöohjeet

b)	EU-ympäristömerkissä olevat tiedot

Arviointi ja todentaminen: Erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset ilmoitetaan kunkin arviointiperusteen yhteydessä.

Hakijalta edellytettävät vakuutukset, asiakirjat, analyysit, testausselosteet tai muut todisteet arviointiperusteiden noudattamisesta voivat olla peräisin hakijalta itseltään ja/tai tämän tavarantoimittajilta ja/tai näiden tavarantoimittajilta ja/tai ulkopuolisilta todentamis- ja testauselimiltä tarpeen mukaan.

Todentaminen on mahdollisuuksien mukaan tehtävä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksissa, jotka kansallinen akkreditointielin on akkreditoinut noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 765/2008 (1), jossa asetetaan akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevat vaatimukset. Toimivaltaisten elinten on tunnustettava ensisijaisesti

—	sellaisten arviointilaitosten testausselosteet, jotka on akkreditoitu testi- ja kalibrointilaboratorioita koskevan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti,

—	sellaisten arviointilaitosten tekemät todennukset, jotka on akkreditoitu tuotteita, prosesseja ja palveluita sertifioivia elimiä koskevan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti.

—	sellaisten arviointilaitosten tekemät todennukset, jotka on akkreditoitu tarkastuksia tekeviä elimiä koskevan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti.

Tarvittaessa voidaan käyttää muita kuin kullekin perusteelle ilmoitettuja testimenetelmiä, jos ne on kuvattu EU-ympäristömerkkiä koskevassa hakijan oppaassa ja hakemusten arvioinnista vastaava toimivaltainen elin hyväksyy niiden vastaavuuden.

Toimivaltaiset elimet voivat tarvittaessa vaatia todentamista tukevia asiakirjoja ja toteuttaa riippumattomia todentamisia tai laitosvierailuja.

Tavarantoimittajien ja tuotantolaitosten muutoksista, jotka vaikuttavat ympäristömerkin saaneisiin tuotteisiin, on ilmoitettava toimivaltaisille elimille. Samalla on toimitettava tiedot, joiden perusteella arviointiperusteiden voidaan todeta täyttyvän edelleen.

Arviointiperuste 1. Energiankulutus

1 a) Tietokoneen kokonaisenergiankulutus

Tietokoneen kokonaisenergiankulutuksen on noudatettava energiatehokkuusvaatimuksia, jotka asetetaan asetuksessa (EY) N:o 106/2008, sellaisena kuin se on muutettuna Energy Star v6.1 -päätöksellä.

Energy Star v6.1 -päätöksellä muutetun sopimuksen nojalla sallittuja ominaisuuksien mukautuksia voidaan tehdä, lukuun ottamatta seuraavia:

—	Erilliset grafiikkasuorittimet (GPU): Katso alaperuste 1 c.

—	Sisäiset teholähteet: Katso alaperuste 1 d.

Erityistä lisävaatimusta sovelletaan korkeamman suorituskyvyn näyttöihin, joita käsitellään alaperusteessa 1 e.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava testausseloste kyseistä tietokonemallia koskevasta testistä, joka on suoritettu noudattaen Energy Star v6.1 -testimenetelmiä tietokoneita varten. Yhdysvalloissa tehdyt Energy Star v6.1-rekisteröinnit hyväksytään edellyttäen, että niitä varten on suoritettu testit noudattaen eurooppalaisia ottotehovaatimuksia.

1 b) Virranhallinta

Virranhallintatoimintojen on oltava oletusasetuksena. Jos käyttäjä tai ohjelmisto yrittää kytkeä oletuksena olevat virranhallintatoiminnot pois päältä, käyttäjälle on esitettävä varoitusviesti siitä, että energiansäästötoiminto kytketään pois päältä, ja hänelle on annettava mahdollisuus pitää oletuksena oleva toiminto päällä.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava kuvaus tietokonemallin käyttöoppaassa esitetyistä virranhallinta-asetuksista sekä ruutukaappaukset varoitusviesteistä.

1 c) Grafiikkaominaisuudet

Taulukossa 1 esitettyjä tyypillisen energiankulutuksen lisäyksiä (Functional Adder TECgraphics allowances) sovelletaan erillisille grafiikkakorteille (dGfx) pöytätietokoneessa, integroidussa pöytätietokoneessa ja kannettavissa tietokoneissa Energy Star v6.1 -kelpoisuusvaatimusten sijaan. Erillisessä grafiikkakortissa (dGfx) on oltava virranhallinta, joka pitkään kestävässä jatkuvassa valmiustilassa kytkee pois toiminnasta grafiikkasuorittimen (GPU).

Taulukko 1

Lisäykset erillisille grafiikkakorteille (dGfx) pöytätietokoneessa, integroidussa pöytätietokoneessa ja kannettavissa tietokoneissa

dGfx-luokka (gigatavua sekunnissa) (2)	Tyypillisen energiankulutuksen lisäykset (kWh/vuosi)
dGfx-luokka (gigatavua sekunnissa) (2)	Pöytätietokoneet ja integroidut pöytätietokoneet	Kannettavat tietokoneet
G1 (FB_BW(≤ 16)	30	9
G2 (16 < FB_BW ≤ 32)	37	12
G3 (32 < FB_BW ≤ 64)	47	20
G4 (64 < FB_BW ≤ 96)	62	25
G5 (96 < FB_BW ≤ 128)	76.	38
G6 (FB_BW128 datakaistanleveys < 192 bittiä)	76	38
G7 (FB_BW128 datakaistanleveys ≥ 192 bittiä)	90	48

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava, että tietokonemallin grafiikkaominaisuudet noudattavat tiukempiin lisäyksiin perustuvia Energy Star v6.1-vaatimuksia, ja toimitettava ETEC_MAX- -laskelmat ja suorituskyvyn osoittavat tiedot mallin testien selosteesta.

1 d) Sisäiset teholähteet

Pöytätietokoneiden ja integroitujen pöytätietokoneiden sisäisen teholähteen on noudatettava tyypillisen energiankulutuksen lisäyksiä koskevia Energy Star v6.1-vaatimuksia (TECPSU allowances of Energy Star v6.1) ja saavutettava vähintään seuraavat hyötysuhteet: 0,84 virran ollessa 10 prosenttia mitoitusvirrasta, 0,87 virran ollessa 20 prosenttia mitoitusvirrasta, 0,90 virran ollessa 50 prosenttia mitoitusvirrasta ja 0,87 virran ollessa 100 prosenttia mitoitusvirrasta.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava, että mallin sisäinen teholähde noudattaa vaatimuksia, ja toimitettava Energy Star v6.1-vaatimuksiin liittyvät tuotteen ETEC_MAX- laskennat ja suorituskyvyn osoittavat tiedot mallin testausselosteesta tai erillisen virtalähteen suorituskyvyn osoittavista todistuksista.

1 e) Korkeamman suorituskyvyn näytöt

Integroiduissa pöytätietokoneissa ja kannettavissa tietokoneissa, joissa on korkeamman suorituskyvyn näytöt sellaisina kuin ne on määritetty Energy Star v6.1 -vaatimuksissa ja joihin siten voidaan tehdä energiankulutuksen lisäyksiä (TECINT_DISPLAY allowance), kuvan kirkkauden on automaattisesti mukauduttava ympäristön valo-olosuhteisiin. Automaattinen kirkkaudensäätö (ABC) on asennettava oletusasetuksena ja kuluttajan on voitava mukauttaa ja kalibroida sitä. Automaattisen kirkkaudensäädön oletusasetus on todennettava seuraavien testausmenetelmien mukaisesti:

Test (i)

Formula

Test (ii)

Formula

Test (iii)P 300 ≥ P 100

Pn on virta, joka kulutetaan päälle kytkettynä -tilassa siten, että automaattinen kirkkaudensäätö on päällä n luksissa suoralla valon lähteellä.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava kyseessä olevaa tietokonemallia koskeva testausseloste, joka osoittaa, että noudatetaan määrättyä testimenetelmää.

Arviointiperuste 2. Tuotteessa, osakokoonpanoissa ja komponenteissa olevat vaaralliset aineet ja seokset

Tuotteessa, osakokoonpanoissa ja komponenteissa olevia aineita, jotka on yksilöity asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetuksen) 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai aineet ja seokset, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetuksen) mukaiset luokituskriteerit taulukossa 2 mainittujen vaarojen osalta, rajoitetaan alaperusteiden 2 a, b ja c mukaisesti. Tämän perusteen soveltamiseksi erityistä huolta aiheuttavien aineiden ehdokasluettelon aineet ja CLP-vaaraluokitukset on ryhmitelty taulukossa 2 niiden vaaraominaisuuksiensa mukaisesti.

Taulukko 2

Erityistä huolta aiheuttavien aineiden ehdokasluetteloon sisältyvien aineiden ja CLP-asetuksen mukaisen vaaraluokituksen ryhmittely

Ryhmän 1 vaarat

Vaarat, joiden perusteella aine tai seos kuuluu ryhmään 1:

—	Aineet, jotka sisältyvät erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi yksilöityjen aineiden ehdokasluetteloon

—	Syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymiselle vaaralliset aineet 1A tai 1B, CMR: H340, H350, H350i, H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H360Df

Ryhmän 2 vaarat

Vaarat, joiden perusteella aine tai seos kuuluu ryhmään 2:

—	Luokka 2, CMR: H341, H351, H361f, H361d, H361fd, H362

—	Luokka 1, myrkyllistä vesieliöille: H400, H410

—	Luokka 1 ja 2, akuutisti myrkylliset: H300, H310, H330

—	Luokka 1, aspiraatiovaara: H304

—	Luokka 1, elinkohtainen myrkyllisyys (STOT): H370, H372

Ryhmän 3 vaarat

Vaarat, joiden perusteella aine tai seos kuuluu ryhmään 3:

—	Luokka 2, 3 ja 4, myrkyllistä vesieliöille: H411, H412, H413

—	Luokka 3, akuutisti myrkylliset: H301, H311, H331, EUH070

—	Luokka 2 STOT: H371, H373

2 a) Erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin sovellettavat rajoitukset

Tuote ei saa sisältää yli 0,10 prosenttia (painoprosenttia) aineita, jotka on yksilöity REACH-asetuksen 59 artiklan 1 kohdassa kuvatun menetelmän mukaisesti ja jotka sisältyvät erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi yksilöityjen aineiden ehdokasluetteloon. Samaa rajoitusta sovelletaan taulukossa 3 lueteltuihin osakokoonpanoihin ja komponenttiosiin, jotka ovat osa tuotetta.

Tästä vaatimuksesta ei myönnetä poikkeuksia tapauksissa, joissa tuotteessa tai sen luetelluissa osakokoonpanoissa tai komponenttiosissa on ehdokasluetteloon sisältyviä erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,10 prosentin pitoisuuksia (painoprosenttia).

Taulukko 3

Osakokoonpanot ja komponentit, joihin perustetta 2 a sovelletaan

—	Kalustettu emolevy (mukaan lukien keskusyksikkö (CPU), työmuisti (RAM), näytönohjain)

—	Tiedontallennuslaitteet (HDD ja SSD)

—	Optinen levyasema (CD ja DVD)

—	Näyttölaite (mukaan lukien taustavalo)

—	Alusta ja kiinnikkeet

—	Kuoret ja kehykset

—	Ulkoinen näppäimistö, hiiri ja/tai kosketuslevy

—	Sisäiset ja ulkoiset teholähteet

—	Ulkoiset vaihtovirta- ja tasavirtajohdot

—	Ladattavat akut

Ilmoittaessaan tästä vaatimuksesta lueteltujen osakokoonpanojen ja komponenttiosien toimittajille hakijat voivat tehdä ennakolta REACH-ehdokasluetteloon perustuvan tarkastuksen käyttäen IEC 62474 -standardin luetteloa ilmoitettavista aineista (3). Ennakkotarkastuksessa todetaan, voiko tuotteessa mahdollisesti olla kyseisiä aineita.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutukset siitä, että tuotteessa ei ole erityistä huolta aiheuttavia aineita määrää, joka olisi yhtä suuri tai suurempi kuin tuotteelle sekä taulukossa 3 yksilöidyille osakokoonpanoille ja komponenttiosille asetettu pitoisuusraja. Vakuutuksissa on viitattava viimeisimpään versioon kemikaaliviraston julkaisemasta ehdokasluettelosta (4). Jos ilmoitukset tehdään IEC 62474 -standardia käyttäen tehdyn ehdokasluettelon ennakkotarkastuksen perusteella, hakijan on toimitettava tarkastettu luettelo osakokoonpanojen ja komponenttien toimittajille. Ilmoitettavia aineita koskevan IEC 62474 -standardin luettelon version on vastattava ehdokasluettelon viimeisintä versiota.

2 b) Tiettyjä vaarallisia aineita koskevat rajoitukset

Taulukossa 4 yksilöidyt osakokoonpanot ja komponenttiosat eivät saa sisältää määritettyjä vaarallisia aineita määrää, joka olisi yhtä suuri tai suurempi kuin asetetut pitoisuusrajat.

Taulukko 4

Ainerajoitukset, joita sovelletaan osakokoonpanoihin ja komponenttiosiin

Aineryhmä tai materiaali

Rajoituksen soveltamisala

Pitoisuusrajat (tarvittaessa)

Arviointi ja todentaminen

i)	Metallijuotos ja -koskettimet

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU (5) mukaista poikkeusta 7b, joka liittyy lyijyjuotoksen käyttöön pienen mittakaavan palvelimissa, ei sallita.

0,1 % p/p

Valmistajan tai lopullisen kokoonpanijan vakuutus, jonka tueksi esitetään validi testausseloste.

Testimenetelmä: IEC 62321-5

Direktiivin 2011/65/EU mukaista poikkeusta 8b, joka liittyy kadmiumin käyttöön sähkökoskettimissa, ei sallita.

0,01 % p/p

ii)	Polymeerien stabilointiaineet, väriaineet ja epäpuhtaudet

Seuraavia ryhmän 1 ja 2 vaaroja omaaviksi luokiteltuja stabilointiaineina käytettäviä orgaanisia tinayhdisteitä ei saa esiintyä ulkoisissa vaihtovirta- ja tasavirtajohdoissa ja akuissa:

—	Dibutyylitinaoksidi

—	Dibutyylidiasetaatti

—	Dibutyylitinadilauraatti

—	Dibutyylitinamaleaatti

—	Dioktyylitinaoksidi

—	Dioktyylitinadilauraatti

Ei sovelleta

Osakokoonpanon toimittajan tekemä ilmoitus.

Muoviset kuoret ja kehykset eivät saa sisältää seuraavia väriaineita:

—	Atsovärit, jotka voivat hajota REACH-asetuksen lisäyksessä 8 luetelluiksi aryyliamiineiksi.

—	Väriaineyhdisteet, jotka sisältyvät standardin IEC 62474 luetteloon ilmoitettavista aineista.

Ei sovelleta

Osakokoonpanon toimittajan vakuutus.

Ryhmän 1 ja 2 vaaroja omaaviksi luokiteltuja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) ei saa esiintyä ulkoisissa muovipinnoissa tai synteettisestä kumista valmistetuissa pinnoissa pitoisuuksina, jotka ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin yksittäiset tai yhteenlasketut kokonaiset pitoisuudet, seuraavissa:

—	Kannettavat tietokoneet ja taulutietokoneet;

—	Oheisnäppäimistöt;

—

Hiiret;

—	Piirtimet ja/tai kosketuslevyt;

—	Ulkoiset virtajohdot.

Seuraavien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen esiintyminen ja pitoisuus on tarkistettava:

REACH-asetuksella rajoitetut polysykliset aromaattiset hiilivedyt:

—	Bentso[a]pyreeni

—	Bentso[e]pyreeni

—	Bentso[a]antraseeni

—

Kryseeni

—	Bentso[b]fluoranteeni

—	Bentso[j]fluoranteeni

—	Bentso[k]fluoranteeni

—	Dibentso[a,h]antraseeni

Muut rajoitettavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt;

—	Asenafteeni

—	Asenaftyleeni

—	Antraseeni

—	Bentso[ghi]peryleeni

—	Fluoranteeni

—

Fluoreeni

—	Indeno(1,2,3-cd)pyreeni

—	Naftaleeni

—	Fenantreeni

—

Pyreeni

REACH-asetuksella rajoitettujen polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen yksittäiset pitoisuusrajat ovat 1 mg/kg.

Yhteenlaskettu kokonaispitoisuuden raja 18 luetellulle polysykliselle aromaattiselle hiilivedylle ei saa ylittää 10 mg/kg.

Hakijan toimittama testausraportti tuotteen yksilöidyistä relevanteista osista.

Testimenetelmä: AfPS GS 2014:01 PAK.

iii)	Biosidivalmisteet

Biosidivalmisteet, jotka on tarkoitettu antibakteeriseen toimintaan, ei saa sisällyttää näppäimistöjen ja oheislaitteiden muovi- ja kumiosiin.

Ei sovelleta

Osakokoonpanon toimittajan vakuutus.

iv)	Elohopeaa taustavaloissa

Direktiivin 2011/65/EU mukaista poikkeusta 3, joka liittyy elohopean käyttöön elektronisten näyttölaitteiden kylmäkatodiloisteputkissa (CCFL) ja ulkoelektrodiloisteputkissa (EEFL), ei sallita.

Osakokoonpanon toimittajan vakuutus.

v)	Lasin kirkastusaineet

Arsenikkia ja sen yhdisteitä ei saa käyttää nestekidenäyttöjen (LCD) lasin, näytön peitelasin ja ohjauslevyn pinnassa käytetyn lasin valmistuksessa.

0,0050 % p/p

Näytön lasin toimittajien vakuutus, jonka tueksi esitetään analyyttinen testausraportti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava vaatimusten noudattamista koskevat vakuutukset ja testausselosteet taulukossa 4 esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Kun edellytetään testausraportteja, niiden on oltava voimassa kyseisen valmistusmallin ja kaikkien toimittajien osalta. Jos osakokoonpanot tai komponenttiosat, joilla on sama tekninen eritelmä, ovat peräisin usealta eri toimittajalta, on tarvittaessa testattava kultakin toimittajalta peräisin olevat osat.

2 c) CLP-asetuksen mukaiseen vaaraluokitukseen perustuvat rajoitukset

Palonestoaineita, pehmittimiä, teräksen lisäaineita ja -päällysteitä, katodimateriaaleja, liuottimia ja suoloja, jotka täyttävät CLP-asetuksen mukaiset luokituskriteerit taulukossa 2 mainittujen vaarojen osalta, ei saa esiintyä taulukossa 5 mainituissa osakokoonpanoissa ja komponenttiosissa määrää, joka olisi yhtä suuri tai suurempi kuin 0,10 prosentin pitoisuusrajat (painoprosenttia).

Taulukko 5

Osakokoonpanot ja komponenttiosat, joihin perustetta 2 c sovelletaan

Palonestoaineita sisältävät osat

—	Pääasialliset painetut piirilevyt (PCB)

—	Keskusyksiköt (CPU)

—	Liittimet ja liitännät

—	Tiedontallennuslaitteet (HDD ja SSD)

—	Muoviset kuoret ja kehykset

—	Sisäiset ja ulkoiset teholähteet

—	Ulkoiset vaihtovirta- ja tasavirtajohdot

Pehmittimiä sisältävät osat

—	Sisäiset kaapelit ja johdot

—	Ulkoiset vaihtovirta- ja tasavirtajohdot

—	Ulkoiset teholähteet

—	Muoviset kuoret ja kehykset

Osat, joissa on ruostumattomien terästen seoksia ja/tai nikkelipinnoituksia

—	Runko, kuoret, pultit, mutterit, ruuvit ja pidikkeet

Ladattavat akut

—	Ladattavat paristot

i) Vaarallisten palonestoaineiden ja pehmittimien käyttöä koskevat poikkeukset

Niiden palonestoaineiden ja pehmittimien käyttö, jotka täyttävät CLP-asetuksen mukaiset luokitusperusteet taulukossa 2 mainittujen vaarojen osalta, vapautetaan perusteen 2 c vaatimuksista sillä edellytyksellä, että ne täyttävät taulukossa 6 määritetyt edellytykset. Ulkoisissa vaihtovirta- ja tasavirtajohdoissa käytettävien luonnostaan huonosti syttyvien materiaalien on myös täytettävä taulukossa 6 olevan ii kohdan b alakohdan vaatimukset.

Taulukko 6

Poikkeuksia koskevat edellytykset, joita sovelletaan palonestoaineiden ja pehmittimien käyttöön

Aineet ja seokset

Osakokoonpano tai komponenttiosa

Poikkeuksen soveltamisosa

Arviointi ja todentaminen

Palonesto-aineet

i)	Pääasiallinen piirilevy (PCB).

Palonestoaineiden käytölle emolevyn laminaatissa myönnetään poikkeus seuraavissa tilanteissa:

Palonestoaine luokitellaan ryhmän 3 vaaroja omaavaksi. Jos esitetään väittämä IEC 61249-2-21 -standardin (6) mukaisesti, piirilevyn palokoe, jossa simuloidaan epäasianmukaista sähkö- ja elektroniikkalaiteromun loppukäsittelyä, osoittaa, että syöpää aiheuttavan polysyklisen aromaattisen hiilivedyn (PAH) päästöt ovat ≤ 0,1 mg TEQ/g.

Palonestoaine reagoi polymeerihartsiin, ja piirilevyn palokoe, jossa simuloidaan epäasianmukaista sähkö- ja elektroniikkalaiteromun loppukäsittelyä, osoittaa, että polybromattujen dibentso-p-dioksiinien ja polybromattujen dibentsofuraanien (PBDD/DF) päästöt ovat 0,4 ng TEQ/g ja syöpää aiheuttavat PAH-päästöt ≤ 0,1 mg TEQ /g.

Osakokoonpanon toimittajan vakuutus, jonka tueksi esitetään asiakirjat vaaraluokittelun todentamisesta.

Tai tarvittaessa

Kolmannen osapuolen laatima levymateriaalin, komponenttien ja palonestoaineen yhdistelmän testausseloste.

Testimenetelmä: ISO 5660 oksidatiivisen pyrolyysin olosuhteissa (IEC 60695-7-1 palotyyppi 1b, lämpövirta 50 kW/m2).

Kvantifiointi tehdään standardin EN 1948 (PBDD/DF) ja/tai standardin ISO 11338 (PAH) mukaisesti.

ii)	Ulkoiset vaihtovirta- ja tasavirtajohdot

Palonestoaineiden käytölle emolevyn laminaatissa myönnetään poikkeus seuraavissa tilanteissa:

a)	Palonestoaine ja sen tehosteaine luokitellaan ryhmän 3 vaaroja omaaviksi. Jos esitetään väittämä standardin IEC 62821 (7) mukaisesti, virtajohdon polymeerin palokoe osoittaa, että halogeenihappokaasun päästöt ovat alle 5,0 mg TEQ /g.

b)	Virtajohdon palokoe, jossa palonestoaine simuloi epäasianmukaista sähkö- ja elektroniikkalaiteromun loppukäsittelyä, osoittaa, että polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien ja polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDD/DF) päästöt ovat ≤ 0,3 ng TEQ/g.

Virtajohtoja, jotka on eristetty luonnostaan huonosti syttyvillä materiaaleilla, koskevat osan ii b palontestausvaatimukset.

Osakokoonpanon toimittajan vakuutus, jonka tueksi esitetään asiakirjat vaaraluokittelun todentamisesta.

Tai tarvittaessa

Kolmannen osapuolen laatima virtajohdon testausraportti.

Testimenetelmä: IEC 60754-1 tai ISO 19700 riittämättömästi tuuletetuissa olosuhteissa (IEC 60695-7-1 palotyyppi 3a, lämpövirtaus 50 kW/m2).

PCDD/DF-kvantifiointi tehdään standardin EN 1948 mukaisesti.

iii)	Ulkoiset muoviset kuoret ja kehykset

Ryhmän 2 ja 3 vaaroja omaaviksi luokiteltujen palonestoaineiden ja niiden tehosteaineiden käytölle on myönnetty poikkeus.

Osakokoonpanon toimittajan vakuutus, jonka tueksi esitetään asiakirjat vaaraluokittelun todentamisesta.

iv)

Sekalaiset osakokoonpanot ja osat:

—	Keskusyksikkökokoonpano

—	Tiedontallennusasemat

—	Sisäiset liittimet ja liitännät

—	Teholähteet

Ryhmän 3 vaaroja omaaviksi luokiteltujen palonestoaineiden käytölle on myönnetty poikkeus.

Osakokoonpanon toimittajan vakuutus, jonka tueksi esitetään asiakirjat vaaraluokittelun todentamisesta.

Pehmittimet

i)	Ulkoiset virtajohdot ja akut, ulkoiset kuoret ja sisäiset kaapelit

Ryhmän 3 vaaroja omaaviksi luokiteltujen pehmittimien käytölle on myönnetty poikkeus.

Osakokoonpanon toimittajan vakuutus, jonka tueksi esitetään asiakirjat vaaraluokittelun todentamisesta.

ii) Lisäaineiden, pinnoitteiden, katodimateriaalien, liuottimien ja suolojen käyttöä koskevat poikkeukset

Niiden metallilisäaineiden, pinnoitteiden, paristojen katodimateriaalien, paristojen liuottimien ja suolojen käyttö, jotka täyttävät CLP-luokitusperusteet taulukossa 2 mainittujen vaarojen osalta, vapautetaan perusteen 2 c vaatimuksista, mikäli ne täyttävät taulukossa 7 määritetyt edellytykset.

Taulukko 7

Komponentit ja osakokoonpanot, joille on erityisesti myönnetty poikkeus

Aineet ja seokset

Osakokoonpano tai komponenttiosa

Poikkeuksen soveltamisala

Arviointi ja todentaminen

Metalli-lisäaineet ja -pinnoitteet

i)	Metalliosat

Ruostumattomien terästen seokset ja naarmuuntumattomat pinnoitteet, jotka sisältävät luokkaan H351, H372 ja H412 luokiteltua nikkelimetallia.

Poikkeusedellytykset:

Metallisen nikkelin vapautumisnopeus naarmuuntumattomista pinnoitteista kuoren osiin, jotka voivat olla suorassa ja pitkäaikaisessa kosketuksessa ihon kanssa, ei saa ylittää 0,5 μg /cm2/viikko.

Relevanttien osien yksilöiminen painon ja niiden tuotteessa olevan sijainnin mukaan. Kun ulkoiset kuoren osat joutuvat pitkän aikaa suoraan kosketukseen ihon kanssa, on toimitettava testausseloste.

Testimenetelmä:

EN 1811

Paristokennon katodi-materiaalit

ii)	Litiumioni- ja polymeeriakut

Ryhmän 2 ja 3 vaaroja omaaviksi luokitellut kennojen katodimateriaalit. Näihin kuuluvat:

—	Litiumkobolttioksidi

—	Litiummangaanidioksidi

—	Litiumrautafosfaatti

—	Litiumkobolttinikkelimangaani-oksidi

Akun tai kennojen toimittajan vakuutus, jonka tueksi esitetään asiakirjat vaaraluokittelun todentamisesta.

Elektrolyytin sisältävän pariston liuottimet ja suolat

Ryhmän 2 ja 3 vaaroja omaaviksi luokitellut elektrolyyttiliuokset ja -suolat. Näihin kuuluvat:

—	Propyleenikarbonaatti

—	Etyleenikarbonaatti

—	Dietyylikarbonaatti

—	Dimetyylikarbonaatti

—	Etyylimetyylikarbonaatti

—	Litiumheksafluorifosfaatti

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus perusteen 2 c noudattamisesta. Vakuutuksen tueksi on esitettävä tiedot palonestoaineista, pehmittimistä, teräksen lisäaineista ja -pinnoitteista, katodimateriaaleista, liuoksista ja suoloista, joita käytetään taulukossa 5 luetelluissa osakokoonpanoissa ja komponenteissa, sekä vakuutukset niiden luokittelusta tai luokittelemattomuudesta.

Kunkin aineen ja seoksen luokittelua tai luokittelemattomuutta koskevan vakuutuksen tueksi on toimitettava seuraavat tiedot:

—	CAS-numero, EC-numero tai luettelonumero (kun saatavilla seosten osalta);

—	Fyysinen muoto ja olomuoto, jossa ainetta käytetään;

—	Yhdenmukaistettu CLP-vaaraluokitus aineiden osalta;

—	Itse tehdyn luokittelun mukaiset merkinnät kemikaaliviraston REACH-järjestelmässä rekisteröityjen aineiden tietokannassa (8) (jos yhdenmukaistettua luokittelua ei ole käytettävissä);

—	Seosten luokittelut CLP-asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Tarkasteltaessa luokittelumerkintöjä REACH-järjestelmässä rekisteröityjen aineiden tietokannassa, etusijalle asetetaan merkinnät yhteenliittymien toimittamista tiedoista.

Jos luokitteluun merkitään, että tietoja puuttuu tai tiedot ovat epäluotettavia REACH-järjestelmässä rekisteröityjen aineiden tietokannan mukaan tai jos ainetta ei vielä ole rekisteröity REACH-järjestelmässä, on toimitettava REACH-asetuksen liitteen VII vaatimukset täyttävät toksikologiset tiedot, jotka ovat riittävät tukemaan luotettavia itseluokitteluja CLP-asetuksen liitteen I ja kemikaaliviraston ohjeiden mukaisesti. Jos tietoja puuttuu tai tietokantaan syötetyt tiedot ovat epäluotettavia itseluokittelut todennetaan hyväksymällä seuraavat tietolähteet:

—	Kemikaalivirastoa vastaavien sääntelyviranomaisten (9), jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten tai hallitustenvälisten elinten toksikologiset tutkimukset ja vaara-arvioinnit;

—	REACH-asetuksen liitteen II mukaisesti täydellisesti täytetty käyttöturvallisuustiedote;

—

Ammattimaisen toksikologin dokumentoitu asiantuntija-arviointi. Arvioinnin tulee perustua tieteellisen kirjallisuuden ja olemassa olevien testaustietojen tarkasteluun. Sitä tuetaan tarvittaessa riippumattomien laboratorioiden testeillä, jotka on tehty kemikaaliviraston tunnustamien menetelmien mukaisesti.

—	Todistus, joka tarvittaessa perustuu asiantuntija-arviointiin ja jonka on myöntänyt vaara-arviointeja GHS- tai CLP-vaaraluokitusjärjestelmien mukaisesti suorittava akkreditoitu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos.

Tietoa aineiden tai seosten vaarallisista ominaisuuksista voidaan REACH-asetuksen liitteen XI mukaisesti tuottaa muilla keinoilla kuin testaamalla, esimerkiksi käyttämällä vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten in vitro -menetelmiä, kvantitatiivisia rakenne-aktiivisuusmalleja taikka ryhmittelyä tai interpolaatiota.

Taulukoissa 6 ja 7 luetelluista aineista ja seoksista, joille myönnetään poikkeus, on hakijan toimitettava näyttö kaikkien poikkeusta koskevien edellytysten täyttymisestä. Kun edellytetään testausselosteita, niiden on oltava voimassa, kun tehdään hakemus tuotantomallista.

Arviointiperuste 3. Käyttöiän pidentäminen

3 a) Kestävyystesti kannettavia tietokoneita varten

i) Kannettaviin tietokoneisiin sovellettavat testit

Kannettavan tietokonemallin on läpäistävä kestävyystestit. Kunkin mallin osalta on todennettava, että se toimii määritetysti ja täyttää suoritusvaatimukset, sen jälkeen, kun on suoritettu taulukossa 8 mainitut pakolliset testit sekä vähintään yksi taulukosta 9 valittu lisätesti.

Taulukko 8

Kannettavien tietokoneiden pakollisen kestävyystestin ohjeet

Testi	Testiolosuhteet ja suorituskykyvaatimukset	Testimenetelmä
Iskunkestävyys	Kuvaus: Laitteeseen kohdistetaan puolikkaan siniaallon muotoinen pulssi, jonka huippu on 40 G, kolme kertaa vähintään 6 ms:n ajan tuotteen yläpuolelle, alapuolelle, oikealle, vasemmalle, etu- ja takapuolelle. Toiminnalliset vaatimukset: Kannettavan tietokoneen on oltava käynnissä ja siinä on oltava käynnissä ohjelmistosovellus testin aikana. Sen on edelleen toimittava testin jälkeen.	IEC 60068 Osa 2-27: Ea Osa 2-47
Tärinänkestävyys	Kuvaus: Sovelletaan 5–250Hz:n taajuista satunnaista sinimuotoista tärinää käyttäen vähintään yhtä pyyhkäisykertaa kunkin akselin loppuun tuotteen ylä-, ala-, oikealle, vasemmalle, etu- ja takapuolelle. Toiminnalliset vaatimukset: Kannettavan tietokoneen on oltava käynnissä ja siinä on oltava käynnissä ohjelmistosovellus testin aikana. Sen on edelleen toimittava testin jälkeen.	IEC 60068 Osa 2-6: Fc Osa 2-47
Laitteen putoaminen vahingossa	Kuvaus: Kannettava tietokone pudotetaan 76 cm:n korkeudesta joustamattomalle pinnalle, jonka päällä on vähintään 30 mm puuta. Laite pudotetaan kerran ylä- ja alapuolelle, oikealle ja vasemmalle puolelle sekä etu- ja takapuolelle sekä jokaisen alanurkan päälle. Toiminnalliset vaatimukset: Kannettava tietokone sammutetaan testin aikana ja sen on onnistuneesti käynnistyttävä kunkin pudotuksen jälkeen. Kuoren on oltava edelleen kokonainen ja näytön vahingoittumaton kunkin testin jälkeen.	IEC 60068 Osa 2-31: Ec (Vapaa pudotus, menettely 1)

Taulukko 9

Kannettavien tietokoneiden kestävyyttä koskevien lisätestien ohjeet

Testi	Testiolosuhteet ja suorituskriteerit	Testimenetelmä
Lämpö-kuormitus	Kuvaus: Kannettavalle tietokoneelle tehdään vähintään neljä 24 tunnin altistumissykliä testaustilassa. Kannettavan tietokoneen on oltava päällä kylmän syklin aikana – 25 °celsiusasteessa ja kuivan kuuman syklin aikana + 40 °celsiusasteessa. Kannettavan tietokoneen on oltava pois päältä kylmän syklin aikana – 50 °celsiusasteessa ja kuivan kuuman syklin aikana + 35–+ 60 °celsiusasteessa. Toiminnalliset vaatimukset: Kannettavan tietokoneen toiminta tarkastetaan kunkin altistussyklin jälkeen.	IEC 60068 Osa 2-1: Ab/e Osa 2-2: B
Näytön kestävyys	Kuvaus: Laitteelle suoritetaan kaksi kuormitustestiä. Ensimmäisessä asetetaan 50 kg:n vähimmäiskuorma tasaisesti näytön päälle. Toisessa vähintään 25 kg:n kuorma asetetaan näytön keskelle. Kannettava tietokone asetetaan tasaiselle pinnalle kunkin testin aikana. Toiminnalliset vaatimukset: Näytön pinta ja pikselit tarkastetaan kunkin kuormituksen jälkeen sen varmistamiseksi, ettei niissä ole juovia, jälkiä ja halkeamia.	Hakijan on vahvistettava testilaitteet ja -järjestelyt.
Vesivahinko	Kuvaus: Testi suoritetaan kaksi kertaa. Vähintään 30 ml nestettä kaadetaan tasaisesti kannettavan tietokoneen näppäimistölle tai kolmeen tiettyyn erilliseen kohtaan, ja neste valutetaan pois enintään 5 sekunnin kuluttua, minkä jälkeen tietokoneen toiminta testataan 3 minuutin kuluttua. Testi suoritetaan sekä kuumalla että kylmällä nesteellä. Toiminnalliset vaatimukset: Kannettavan tietokoneen on oltava päällä testin aikana ja sen jälkeen. Tämän jälkeen kannettava tietokone puretaan ja tarkastetaan silmämääräisesti sen varmistamiseksi, että se läpäisee IEC 60529 -standardin hyväksymisehdot veden haitallisen tunkeutumisen osalta.	Hyväksymisehdot: IEC 60529 (veden haitallinen tunkeutuminen)
Näppäimistön käyttöikä	Kuvaus: Näppäimistön näppäimiä painetaan satunnaisesti 10 miljoonaa kertaa. Eri näppäimiin kohdistuvien painallusten määrät on painotettava niin, että ne vastaavat useimmin käytettyjä näppäimiä. Toiminnalliset vaatimukset: Tämän jälkeen tarkastetaan näppäinten eheys ja toimivuus.	Hakijan on vahvistettava testilaitteet ja -järjestelyt.
Näytön saranoiden käyttöikä	Kuvaus: Näyttö on avattava kokonaan ja tämän jälkeen suljettava 20 000 kertaa. Toiminnalliset vaatimukset: Tämän jälkeen näyttö tarkastetaan mahdollisen vakauden ja saranoiden eheyden heikkenemisen osalta.	Hakijan on vahvistettava testilaitteet ja -järjestelyt.

ii) Taulutietokoneisiin ja two-in-one-tietokoneisiin sovellettavat testit

Taulutietokonemallin ja two-in-one-tietokonemallin on läpäistävä kestävyystestit. Kunkin mallin on todettava toimivan määritellysti ja täyttävän määrätyt suoritusvaatimukset kunkin taulukossa 10 määritetyn testin osalta.

Taulukko 10

Taulutietokoneiden ja two-in-one-tietokoneiden pakollisen kestävyystestin ohjeet

Testi

Testiolosuhteet ja suorituskykyvaatimukset

Testimenetelmä

Laitteen putoaminen vahingossa

Kuvaus:

Taulutietokone pudotetaan 76 cm:n korkeudesta joustamattomalle pinnalle, jonka päällä on vähintään 30 mm puuta. Laite pudotetaan kerran ylä- ja alapuolelle, oikealle ja vasemmalle puolelle sekä etu- ja takapuolelle sekä jokaisen alanurkan päälle.

Toiminnalliset vaatimukset:

Taulutietokone sammutetaan testin aikana ja sen on onnistuneesti käynnistyttävä kunkin pudotuksen jälkeen. Kuoren on oltava edelleen kokonainen ja näytön vahingoittumaton kunkin testin jälkeen.

IEC 60068

Osa 2-31: Ec (Vapaa pudotus, menettely 1)

Näytön kestävyys

Kuvaus:

Laitteelle suoritetaan kaksi kuormitustestiä. Ensimmäisessä asetetaan vähintään 50 kg:n kuorma tasaisesti näytön kannen päälle. Toisessa vähintään 25 kg:n kuorma asetetaan näytön keskelle. Taulutietokone asetetaan tasaiselle pinnalle kunkin testin aikana.

Toiminnalliset vaatimukset:

Näytön pinta ja pikselit tarkastetaan kunkin kuormituksen jälkeen sen varmistamiseksi, ettei niissä ole juovia, jälkiä ja halkeamia.

Hakijan on vahvistettava testilaitteet ja -järjestelyt.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava testausselosteet, jotka osoittavat, että malli on testattu ja että se täyttää kestävyyttä koskevat suorituskykyvaatimukset. Kolmas osapuoli todentaa testauksen. Samaa mallia koskevat aiemmat testit hyväksytään, jos ne on suoritettu samojen tai tiukempien määritelmien mukaan, ja tällöin ei tarvita uutta testiä.

3 b) Ladattavan akun laatu ja käyttöikä

Akun vähimmäisikä: Kannettavien tietokoneiden, taulutietokoneiden ja two-in-one-tietokoneiden ladattavan akun keston on oltava vähintään 7 tuntia ensimmäisen täyden latauksen jälkeen. Kannettavien tietokoneiden osalta vaatimusten noudattaminen osoitetaan käyttäen yhtä seuraavista:

Koti- ja kulutustuotteille: Futuremark PCMark ”Home”-skenaariota.

—	Liike-elämän tai yritystuotteille: BAPCo Mobilemark ”Office productivity” -skenaariota.

—	Niiden mallien osalta, joissa voidaan käyttää energiankulutuksen lisäyksiä (Energy Star TECgraphics allowances), käytetään tämän sijasta ”Media creation & consumption” -skenaariota.

ii)

Lataussyklin toiminta: Kannettavan tietokoneen, taulutietokoneen ja two-in-one-tietokoneen ladattavien akkujen on täytettävä seuraavat suoritusvaatimukset sen mukaan, voidaanko ladattava akku vaihtaa ilman työkaluja (kuten perusteessa 3 d määritetään):

—	Malleissa, joissa ladattavat akut voidaan vaihtaa ilman työkaluja, on oltava edelleen 80 prosenttia ilmoitetusta alkuperäisestä vähimmäiskapasiteetista 750 lataussyklin jälkeen;

—	Mallien, joissa ladattavia akkuja ei voida vaihtaa ilman työkaluja, on oltava edelleen 80 prosenttia ilmoitetusta alkuperäisestä vähimmäiskapasiteetista 1 000 lataussyklin jälkeen.

Tämä on todettava ladattavien akkuyksikköjen tai niiden yksittäisten kennojen osalta käyttäen IEC EN 61960 -standardin ”endurance in cycles” -testiä, joka suoritetaan 25 celsiusasteessa ja nopeudella, joka on joko 0,2 It A tai 0,5 It A (nopeutettu testimenettely). Tämän vaatimuksen noudattamiseksi voidaan käyttää osittaista latausta (kohta 3 c iii).

iii)

Osittainen latausvaihtoehto lataussyklin suoritusvaatimusten saavuttamiseksi: Kohdassa 3 b ii kuvatut suoritusvaatimukset voidaan saavuttaa käyttämällä tehtaassa asennettua ohjelmistoa ja kiinteää ohjelmistoa, joka lataa akun osittain 80 prosenttiin sen kapasiteetista. Tässä tapauksessa osittainen lataus asetetaan oletusarvoiseksi latausrutiiniksi ja tämän jälkeen akun suorituskyky arvioidaan, kun akku on ladattu enintään 80 prosenttisesti, kohdassa 3 b ii esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Suurimman osittaisen lataamisen on taattava akun kesto, joka noudattaa kohtaa 3 b i.

iv)	Vähimmäistakuu: Hakijan on myönnettävä vähintään kahden vuoden kaupallinen takuu viallisten akkujen varalta (10).

Käyttäjätiedot: Tiedot tunnetuista tekijöistä, jotka vaikuttavat ladattavien akkujen käyttöikään, sekä ohjeet siitä, miten käyttäjä voi pidentää akkujen käyttöikää, on sisällytettävä tehtaassa asennettuun energianhallintaohjelmistoon ja kirjallisiin käyttöohjeisiin sekä esitettävä valmistajan verkkosivuilla.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä kolmannen osapuolen testausseloste, joka osoittaa, että ladattava akkuyksikkö tai tuotteessa käytettävän akkuyksikön kennot täyttävät ladattavan akun käyttöikää sekä lataussyklikapasiteettia koskevat vaatimukset. Vaatimusten noudattamisen osoittamiseen voidaan käyttää osittaista lataamista ja standardissa IEC EN 61960 määritettyä nopeutettua testimenetelmää. Hakijan on myös toimitettava demoversio energianhallintaohjelmistosta sekä käyttöohjeiden ja verkkosivuston postausten tekstisisältö.

3 c) Tietojen tallentamiseen käytettävän aseman luotettavuus ja suojaus

i) Pöytätietokoneet, työasemat, kevytpäätteet ja pienen mittakaavan palvelimet

Yrityskäyttöön markkinoitavien pöytätietokoneiden, työasemien ja kevytpäätteiden tallennusaseman/-asemien ennustetun vuosittaisen vikataajuuden (AFR) (11) on oltava alle 0,25 prosenttia.

Pienen mittakaavan palvelimissa ennustetun vuosittaisen vikataajuuden on oltava alle 0,44 prosenttia ja bittivirhesuhteen tiedoille, joita ei voida palauttaa, alle 1 / 1016 bittiä.

ii) Kannettavat tietokoneet

Kannettavissa tietokoneissa käytettävä ensisijainen tietojen tallentamiseen käytettävä asema on määritettävä niin, että suojataan sekä asema että tiedot iskuilta ja tärinältä. Aseman on täytettävä jokin seuraavista vaatimuksista:

—	Kiintolevy on suunniteltava niin, että se kestää 400 G:n puolikkaan siniaallon iskun (toiminnassa) ja 900 G:n puolikkaan siniaallon iskun (ei toiminnassa) 2 millisekunnin ajan ilman, että tiedot vahingoittuvat tai aseman toiminta häiriintyy.

—	Kiintolevyn luku-kirjoituspään olisi vetäydyttävä levyn pinnasta enintään 300 millisekunnissa sen jälkeen, kun on havaittu, että kannettava tietokone putoaa.

—	Tallennusasemassa käytetään puolijohdeteknologiaa kuten SSD (Solid State Drive) tai eMMC (embedded Multi Media Card).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava tuotteeseen sisäänrakennettua asemaa tai sisäänrakennettuja asemia koskeva spesifikaatio. Tämä saadaan aseman valmistajalta, ja iskunkestävyyden ja aseman pään vetäytymisen osalta sen tueksi on esitettävä riippumattomasti sertifioitu tekninen raportti, jolla todennetaan, että asema noudattaa määritettyjä suorituskykyvaatimuksia.

3 d) Päivitettävyys ja korjattavuus

Jotta voidaan päivittää vanhempia komponentteja tai korjata taikka korvata kuluneita komponentteja tai osia, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

Päivittämisen ja korjaamisen mahdollistava suunnittelu: Seuraavien tietokoneiden komponenttien on oltava helposti saavutettavissa ja vaihdettavissa käyttämällä yleisiä työkaluja (eli laajasti käytettyjä kaupallisesti saatavilla olevia työkaluja kuten ruuvitaltta, lasta, pihdit tai pinsetit):

—	Tiedon tallennus (HDD, SSD tai eMMC),

—	Muisti (RAM),

—	Näyttökokoonpano ja nestekidenäytön (LCD) taustavaloyksiköt (jos ne on integroitu),

—	Näppäimistö ja ohjauslevy (jos käytössä),

—	Jäähdytystuulettimen kokoonpano (pöytätietokoneissa, työasemissa ja pienen mittakaavan palvelimissa).

ii)

Ladattavan akun vaihto: Ladattavan akkuyksikön on oltava helposti yhden henkilön (joko muun kuin ammattimaisen käyttäjän tai ammattimaisen korjauspalvelun tarjoajan) irrotettavissa jäljempänä esitettyjen vaiheiden mukaisesti (12): Ladattavia akkuja ei saa liimata eikä juottaa kiinni laitteeseen eikä laitteessa saa olla metallinauhoja, itseliimautuvia kaistaleita tai kaapeleita, jotka estäisivät akun irrottamisen. Lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia ja määritelmiä irrottamisen helpottamiseksi:

—	Kannettavissa tietokoneissa ja kannettavissa all-in-one-tietokoneissa ladattava akku on voitava irrottaa manuaalisesti ilman työkaluja;

—	Minikannettavien tietokoneiden ladattava akku on voitava irrottaa enintään kolmessa vaiheessa ruuvitaltan avulla;

—	Taulutietokoneiden ja kannettavien two-in-one-tietokoneiden ladattava akku on voitava irrottaa enintään neljässä vaiheessa ruuvitaltan ja purkutyökalun avulla.

Yksinkertaiset ohjeet siitä, miten ladattavat akut poistetaan, tulee antaa korjauskäsikirjassa tai valmistajan verkkosivuilla.

iii)

Korjauskäsikirja: Hakijan on toimitettava selkeät purku- ja korjausohjeet (esim. painettuina, sähköisesti tai videona), jotta mahdollistetaan laitteiden purkaminen niitä vahingoittamatta keskeisten komponenttien tai osien vaihtamiseksi päivittämistä tai korjausta varten. Ohjeet asetetaan julkisesti saataville tai ne on voitava hankkia verkkosivustolta tuotteen yksilöllisen sarjanumeron avulla. Lisäksi paikallaan pysyvien tietokoneiden kuoren sisällä on esitettävä kaavio, jossa näytetään i kohdassa lueteltujen komponenttien sijainti ja se, miten niihin voidaan päästä käsiksi ja miten ne voidaan vaihtaa. Kannettavien tietokoneiden osalta kaavio, joka osoittaa akun, tiedontallennusasemien ja muistin paikan, on asetettava saataville ennakolta asennetuissa käyttöohjeissa sekä valmistajan verkkosivulla vähintään viiden vuoden ajan.

iv)

Korjauspalvelu ja -tiedot: Käyttöohjeisiin olisi sisällyttävä tai valmistajan internet-sivuilta olisi löydyttävä tiedot siitä, kuka on pätevä korjaamaan ja huoltamaan kannettavaa tietokonetta, sekä tarvittavat yhteystiedot. Jäljempänä olevassa vi kohdassa tarkoitetun takuuajan aikana tämä voidaan rajoittaa hakijan valtuuttamiin palveluntarjoajiin.

v)	Varaosien saatavuus: Hakijan on varmistettava, että alkuperäiset tai yhteensopivat varaosat, mukaan lukien ladattavat akut (tarvittaessa), ovat julkisesti saatavilla vähintään viiden vuoden ajan mallin tuotannon lopettamisesta.

vi)

Kaupalliset takuut: Hakijan on myönnettävä ilman lisäkustannuksia takuu, joka on voimassa vähintään kolme vuotta laitteen ostamisesta. Tähän takuuseen kuuluu palvelusopimus, joka sisältää kuluttajalle nouto- ja palautusvaihtoehdon tai paikalla tapahtuvan korjauksen vaihtoehdon. Takuu on tarjottava rajoittamatta valmistajan ja myyjän oikeudellisia velvoitteita, jotka perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava toimivaltaiselle elimelle, että tuote on näiden vaatimusten mukainen. Lisäksi hakijan on toimitettava:

—	Kappale käyttöohjeista

—	Kappale korjauskäsikirjasta ja sitä tukevista kaavioista

—	Kuvaus ja valokuvat, jotka osoittavat akun irrottamista koskevien vaatimusten noudattamisen

—	Kopio takuusta ja palvelusopimuksesta

—	Kuvat tietokoneen kuoressa mahdollisesti olevista kaavioista, merkinnöistä ja ohjeista

Arviointiperuste 4. Suunnittelu, materiaalien valinta ja käytön jälkeinen käsittely

4 a) Materiaalien valinta ja kierrätettävyys

Hakijoiden on noudatettava vähintään arviointiperusteen i osaa yhdessä joko ii tai iii osan kanssa. Taulutietokoneet, minikannettavat tietokoneet, kannettavat two-in-one-tietokoneet ja tuotteet, joissa on metallikuori, vapautetaan vaatimuksesta ii ja iii.

Kierrätystä helpottavat materiaalitiedot: Taulutietokoneiden yli 25 gramman painoiset osat ja muiden tietokoneiden yli 100 gramman painoiset osat merkitään standardien ISO 11469 ja ISO 1043 osien 1–4 mukaisesti. Merkintöjen on oltava tarpeeksi suuria ja selkeästi näkyvissä. Poikkeuksia voidaan tehdä seuraavissa tapauksissa:

—	Kyseessä ovat painetut piirilevyt, polymetyylimetakrylaattilevy (PMMA) tai näytön optiset muoviset osat, jotka muodostavat osan näyttöyksiköistä;

—	Merkinnät vaikuttaisivat muoviosan suorituskykyyn tai toimivuuteen;

—	Merkinnät eivät ole teknisesti mahdollisia tuotantomenetelmän vuoksi; tai

—	Merkinnät nostavat vika-astetta laadunvarmistuksessa, mikä johtaa vältettävissä olevaan materiaalien tuhlaukseen.

—	Osia ei voida merkitä, koska käytettävissä oleva alue ei ole riittävän suuri merkinnälle, joka olisi luettava ja kierrätyslaitoksen tunnistettavissa.

ii)

Muovikuorten, -kotelojen ja -kehysten kierrätettävyyden parantaminen

Osat eivät saa sisältää juotettuja tai liimattuja metallikappaleita, ellei niitä voida irrottaa yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla. Purkuohjeissa on näytettävä, miten nämä kappaleet voidaan irrottaa (katso alaperuste 3 d).

Taulutietokoneiden yli 25 gramman painoisten osien ja muiden tietokoneiden yli 100 gramman painoisten osien seuraavat käsittelyt ja lisäaineet eivät saa aiheuttaa kierrätysmuovin Izod-iskulujuuden vähentymistä yli 25 prosentilla, kun testi suoritetaan standardin ISO 180 -mukaisesti:

—	Maalit ja pinnoitteet

—	Palonsuoja-aineet ja niiden tehosteaineet

Kierrätysmuovia koskevat olemassa olevat testitulokset on hyväksyttävä, mikäli kierrätysmuovi on peräisin samasta valmistusmateriaalista, josta tuotteen muoviset osat muodostuvat.

iii)

Kierrätetyn muovisisällön vähimmäismäärä: Tuotteen on sisällettävä keskimäärin vähintään 10 prosenttia kuluttajakäytön jälkeen kierrätettyä muovia mitattuna prosenttiosuutena muovin kokonaismäärästä (painona), pois luettuina painetut piirilevyt ja näytön optiset muovit. Kun kierrätetty sisältö on yli 25 prosenttia, voidaan antaa vakuutus ympäristömerkissä olevassa tekstikentässä (katso peruste 6 b).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on todennettava kierrätettävyys toimittamalla asianmukaiset mekaanista ja fyysistä testausta koskevat standardin ISO 180 mukaiset selosteet ja purkamisohjeet. Muovien kierrättäjiltä, hartsin valmistajilta tai riippumattomista pilottitesteistä peräisin olevat asianmukaiset testausselosteet hyväksytään.

Hakijan on toimitettava toimivaltaiselle elimelle tietokoneen räjäytyskuva tai osien luettelo kirjallisessa tai audiovisuaalisessa muodossa. Kuvassa yksilöidään muoviosat niiden painon, polymeerikoostumuksen ja standardien ISO 11469 ja ISO 1043 mukaisten merkintöjen mukaan. Merkinnän mitat ja sijainti on osoitettava visuaalisesti ja mikäli sovelletaan poikkeuksia, on toimitettava tekniset perustelut.

Hakijan on osoitettava kolmannen osapuolen suorittama todentaminen sekä muovikomponenttien toimittajien jäljitettävyys kuluttajakäytön jälkeen kierrätetyn muovin osalta. Keskimääräistä sisältöä koskevat väitteet voidaan kyseessä olevan mallin osalta laskea kausi- tai vuosiperusteella.

Peruste 4 b) Suunnittelu purkamista ja kierrätystä varten

Tietokoneet on suunniteltava kierrätystä varten siten, että komponentit ja osat voidaan helposti irrottaa tuotteesta. Purkamistesti on suoritettava lisäyksessä kuvatun testimenetelmän mukaisesti. Testissä kirjataan tarvittavien vaiheiden määrä sekä välineet ja toimet, joita tarvitaan kohdassa i ja ii yksilöityjen komponenttien ja osien poistamiseen.

Tuotteesta riippuen purkamistestissä irrotetaan seuraavat komponentit ja osat:

Kaikki tuotteet

—	Tietojenkäsittelytoimintoihin liittyvät painetut piirilevyt > 10 cm2

Paikallaan pysyvät tietokoneet

—	Sisäinen teholähdeyksikkö

—	HDD-asemat

Kannettavat tietokoneet

—	Ladattavat akut

Näytöt (kun ne on sisäänrakennettu tuotteen koteloon)

—	Painetut piirilevyt > 10 cm2

—	Ohutkalvotransistorien (TFT) muodostama yksikkö ja näyttöyksiköiden kalvojohtimet > 100 cm2

—	LED-taustavaloyksiköt.

ii)

Testin aikana on tuotteesta riippuen irrotettava ainakin kaksi seuraavista komponenteista ja osista kohdassa i mainittujen lisäksi:

—	HDD-asema (kannettavat laitteet)

—	Optiset asemat (jos niitä on)

—	Painetut piirilevyt ≤ 10 cm2 ja > 5 cm2

—	Kaiutinyksiköt (kannettavat tietokoneet, integroidut pöytätietokoneet ja kannettavat all-in-one-tietokoneet)

—	Polymetyylimetakrylaattikalvon (PMMA) valojohdin (jos näytön koko on > 100 cm2).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava toimivaltaiselle elimelle purkamista koskeva testausseloste, jossa esitetään käytetty purkamisjärjestys, mukaan lukien yksityiskohtainen kuvaus vaiheista ja menettelyistä kohdissa i ja ii lueteltujen osien ja komponenttien osalta.

Purkamistestin voi suorittaa:

—	hakija tai nimetty toimittaja omassa laboratoriossaan, tai

—	riippumaton kolmannen osapuolen testauselin, tai

—	kierrätysyritys, jolla on lupa suorittaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelyä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (13) 23 artiklan mukaisesti tai joka on sertifioitu kansallisten säännösten mukaisesti.

Arviointiperuste 5 Yritysten yhteiskuntavastuu

5 a) ”Konfliktivapaiden” mineraalien hankinta

Hakijan on tuettava konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien tinan, tantaalin ja volframin, niiden malmien ja kullan vastuullista hankintaa:

i)	Toimimalla due diligence -periaatteiden mukaisesti noudattaen OECD:n ohjeita ”Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas”, ja

ii)	Edistämällä tuotteen komponenteissa käytettyjen mineraalien vastuullista tuotantoa ja kauppaa konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla noudattaen OECD:n ohjeita.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava vakuutus näiden vaatimusten noudattamisesta yhdessä seuraavien tietojen kanssa:

—	Raportti due diligence -toimista toimitusketjussa yksilöityjen neljän mineraalin osalta. Tätä tukevat asiakirjat, kuten Euroopan unionin järjestelmän myöntämät todistukset vaatimuksenmukaisuudesta, hyväksytään myös.

—	Yksilöityjä mineraaleja sisältävien komponenttien ja niiden toimittajien yksilöinti sekä toimitusketjujärjestelmä tai -hanke, jota on käytetty vastuulliseen hankintaan.

5 b) Työolot ja ihmisoikeudet valmistuksen aikana

Hakijan on otettava huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantainen periaatejulistus monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta, YK:n Global Compact -aloite (osa 2), yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, ja hankittava kolmannen osapuolen suorittama todentaminen, jota tuetaan paikalla tehtävillä tarkastuksilla, siitä, että Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksiin sisältyviä periaatteita ja jäljempänä esitettyjä lisämääräyksiä noudatetaan tuotteen lopullisesta kokoamisesta vastaavissa laitoksissa.

ILOn perussopimukset:

Lapsityövoima:

—	Yleissopimus vähimmäisiästä, 1973 (nro 138)

—	Yleissopimus lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä, 1999 (nro 182)

ii)

Pakkotyö:

—	Yleissopimus pakollisesta työstä, 1930 (nro 29) ja pakollista työtä koskevan sopimuksen pöytäkirja, 2014

—	Yleissopimus pakkotyön poistamisesta, 1957 (nro 105)

iii)

Järjestäytymisvapaus ja työntekijöiden kollektiivinen neuvotteluoikeus

—	Yleissopimus ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta, 1948 (nro 87)

—	Yleissopimus järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta, 1949 (nro 98)

iv)

Syrjintä:

—	Yleissopimus samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta, 1951 (nro 100)

—	Yleissopimus työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä, 1958 (nro 111)

Lisämääräykset:

Työtunnit:

—	ILOn yleissopimus työajan rajoittamisesta teollisuusyrityksissä, 1919 (nro 1)

vi)

Palkka:

—	ILO:n yleissopimus vähimmäispalkoista, 1970 (nro 131)

—

Toimeentuloon riittävä palkka: Hakijan on varmistettava, että normaalista työviikosta maksettavat palkat täyttävät aina vähintään oikeudelliset tai teollisuuden vähimmäisvaatimukset, ovat riittävät henkilökunnan perustarpeiden tyydyttämiseksi ja ovat riittävän suuret, jotta niistä jää osa myös harkinnanvaraisiin kuluihin. Täytäntöönpano tarkistetaan viitaten SA8000-ohjeisiin (14) (Remuneration);

vii)

Terveys ja turvallisuus

—	Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus työturvallisuudesta ja -terveydestä, 1981, (nro 155)

—	Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus työturvallisuudesta kemikaaleja käytettäessä, 1990, (nro 170)

Paikoissa, joissa yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja rajoitetaan lain nojalla, yrityksen on tunnustettava lailliset työntekijäjärjestöt, joiden kanssa se voi neuvotella työpaikkojen asioista.

Tarkastusprosessiin on kuuluttava ulkopuolisten sidosryhmien kuuleminen paikallisesti tuotantolaitosten ympärillä, mukaan lukien ammattiyhdistykset, yhteisön järjestöt, kansallisjärjestöt ja työelämän asiantuntijat. Hakijan on julkaistava tarkastusten yhdistetyt tulokset ja tärkeimmät havainnot verkossa, jotta asianomaisille kuluttajille voidaan antaa näyttöä tavarantoimittajien toiminnasta.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on osoitettava näiden vaatimusten noudattaminen toimittamalla kopiot vaatimusten noudattamisen osoittavista sertifikaateista, tätä tukevat tarkastusraportit kustakin tuotteen lopullisesta kokoamisesta vastaavasta laitoksesta niiden mallien osalta, joille ympäristömerkki myönnetään, sekä linkki verkkosivulle, josta tulokset löytyvät.

Kolmansien osapuolten tarkastukset suorittavat tarkastajat, jotka ovat päteviä arvioimaan, miten elektroniikkateollisuuden toimitusketju noudattaa sosiaalivaatimuksia tai käytännesääntöjä. Maissa, joissa on ratifioitu vuonna 1947 tehty ILOn yleissopimus työturvallisuudesta ja -terveydestä (nro 81), ja ILOn tarkastuksilla osoitetaan, että kansallinen työtarkastusjärjestelmä on toimiva, tarkastus kattaa edellä mainitut alat (15) ja tarkastuksista huolehtivat viranomaisten nimittämät tarkastajat.

Asianmukaiset sertifikaatit, jotka on myönnetty kolmansien tahojen järjestelmissä tai tarkastusprosesseissa, joissa yhdessä tai osittain tarkastetaan, että mainittujen keskeisten ILOn yleissopimusten sovellettavia periaatteita sekä työtunteja, palkkaa, terveyttä ja turvallisuutta koskevia lisäsäännöksiä noudatetaan, hyväksytään. Sertifikaattien myöntämisestä saa olla enintään 12 kk.

Arviointiperuste 6. Käyttäjätiedot

6 a) Käyttöohjeet

Tietokoneen ostajalle on annettava asianmukaiset tiedot, joissa annetaan ohjeita tuotteen vaikutuksista ympäristöön. Tietojen on oltava yhdessä, helposti löydettävässä paikassa käyttöohjeissa sekä valmistajan verkkosivuilla. Tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat:

Energian kulutus: Tyypillinen energiankulutusarvo (TEC) Energy Star v6.1:n mukaisesti sekä kunkin toimintatilan maksimitehontarve. Lisäksi on annettava ohjeet siitä, kuinka laitteen energiansäästötilaa käytetään, ja tieto siitä, että energiatehokkuus vähentää sähkönkulutusta ja siten säästää rahaa pienentämällä sähkölaskua.

ii)

Seuraavat tiedot siitä, miten tietokoneen virrankulutusta voidaan alentaa, kun sitä ei käytetä:

—	Tietokoneen asettaminen pois päältä -tilaan vähentää virrankulutusta mutta ei katkaise sitä kokonaan.

—	Näytön kirkkauden vähentäminen vähentää virrankulutusta.

—	Näytönsäästäjät saattavat estää tietokoneiden näyttöjä laskemasta virrankulutusta alemmalle tasolle, kun tietokonetta ei käytetä. Varmistamalla, ettei näytönsäästäjä ole käytössä, saatetaan näin ollen pienentää tietokonenäyttöjen virrankulutusta.

—	Taulutietokoneen lataaminen USB-liitännän kautta toisesta työasemasta tai kannettavasta tietokoneesta voi lisätä virrankulutusta, mikäli työasema tai kannettava tietokone jätetään energiaa kuluttavaan lepotilaan ainoastaan taulutietokoneen lataamiseksi.

iii)	Kannettavien tietokoneiden, taulutietokoneiden ja two-in-one-tietokoneiden osalta tiedot siitä, että tietokoneen käyttöiän pidentäminen vähentää tuotteesta aiheutuvia kokonaisympäristövaikutuksia.

iv)

Seuraavat ohjeet siitä, miten tietokoneen käyttöikää voidaan jatkaa:

—	Tiedot, joiden perusteella käyttäjä tietää, mitkä tekijät vaikuttavat ladattavien akkujen käyttöikään, sekä ohjeet siitä, miten käyttäjä voi pidentää niiden käyttöikää (koskee ainoastaan kannattavia tietokoneita, joissa on ladattavat akut).

—	Selkeät purku- ja korjausohjeet, jotta mahdollistetaan laitteiden purkaminen niin, etteivät ne vahingoitu, keskeisten komponenttien tai osien vaihtamiseksi päivittämistä tai korjausta varten.

—	Tiedot siitä, kuka on pätevä korjaamaan ja huoltamaan kannettavaa tietokonetta, sekä tarvittavat yhteystiedot. Huoltoa ei tulisi rajoittaa hakijan valtuuttamiin palveluntarjoajiin.

Tietokoneiden asianmukaista käytöstä poistoa koskevat ohjeet ja erilliset ladattavien akkujen asianmukaista käytöstä poistoa koskevat ohjeet, joissa neuvotaan toimittamaan henkilökohtaiset tietokoneet kansalaisille tarkoitetuille jäteasemille tai vähittäismyyjien järjestämään kierrätysjärjestelmään, jonka on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (16) mukainen.

vi)	Tieto siitä, että tuotteelle on myönnetty EU-ympäristömerkki, sekä lyhyt selitys sen merkityksestä, sekä ilmoitus, että lisätietoja EU-ympäristömerkistä on saatavilla internetosoitteesta http://www.ecolabel.eu.

vii)	Käyttö- ja korjausohjeet on toimitettava painettuna sekä sähköisessä muodossa verkossa, jossa sen olisi säilyttävä saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä toimivaltaiselle elimelle vakuutus siitä, että tuote täyttää nämä vaatimukset, sekä linkki käyttö- ja korjausohjeiden sähköiseen versioon tai niiden kopio.

6 b) EU-ympäristömerkissä olevat tiedot

Valinnaisessa, tekstikentän sisältävässä merkissä on oltava kolme seuraavista teksteistä:

—	Hyvä energiatehokkuus

—	Suunniteltu siten, että niillä on pidempi elinkaari (sovelletaan ainoastaan kannettaviin tietokoneisiin, two-in-one-tietokoneisiin ja taulutietokoneisiin)

—	Vaarallisten aineiden käyttöä rajoitettu

—	Suunniteltu helpoiksi korjata, päivittää ja kierrättää

—	Tehtaiden työolot tarkastettu

Mikäli tuotteen kokonaismuovimäärästä vähintään 25 prosenttia (painona) on kierrätettyä:

—	Sisältää xy prosenttia kuluttajilta kerättyä kierrätettyä muovia

Valinnaisen merkin ja tekstikentän käyttöä koskevat ohjeet ovat asiakirjassa ”Guidelines for the use of the EU Ecolabel logo”, joka on saatavilla verkkosivulla:

http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/documents/logo_guidelines.pdf

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava graafinen esitys tai mallikappale pakkauksesta tai etiketistä EU-ympäristömerkkeineen sekä vakuutus tämän arviointiperusteen täyttymisestä.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(2) Luokat määritellään kehyspuskurin kaistanleveyden mukaan gigatavuina sekunnissa (GB/s).

(3) Sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö IEC: IEC-standardi 62474. Material declaration for products of and for the electrotechnical industry, http://std.iec.ch/iec62474

(4) ECHA, Candidate List of substances of very high concern for Authorisation, http://www.echa.europa.eu/candidate-list-table

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88).

(6) Standardin IEC 61249-2-21 mukaisesti voidaan tehdä väittämiä piirilevymateriaalin ”halogeenittomasta” kokoonpanosta.

(7) (Standardin IEC 62821 mukaisesti voidaan tehdä väittämiä ”halogeenittomista vähäsavuisista” johdoista.

(8) ECHA, REACH registered substances database, http://www.echa.europa.eu/information-on-chemicals/registered-substances

(9) ECHA, Co-operation with peer regulatory agencies, http://echa.europa.eu/en/about-us/partners-and-networks/international-cooperation/cooperation-with-peer-regulatory-agencies

(10) Viaksi katsotaan se, ettei akkua voida ladata ja akun yhteyttä ei havaita. Akun kapasiteetin vaiheittaista vähenemistä käytön vuoksi ei katsota viaksi, jollei siihen sovelleta erityistä takuusäännöstä.

(11) AFR lasketaan keskimääräisen vikavälin (MTBF) perusteella. MTBF:n määrittelyn perusteena on Bellcore TR-NWT-000332 (versio 6, 12/97) tai kentältä kerätyt tiedot.

(12) Vaihe koostuu toiminnasta, joka päättyy komponentin tai osan poistamiseen ja/tai työkalun vaihtamiseen.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(14) Social Accountability International, Social Accountability 8000 International Standard, http://www.sa-intl.org

(15) Katso ILO NORMLEX (http://www.ilo.org/dyn/normlex/en) ja tähän liittyvät ohjeet käyttöoppaassa.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).

LISÄYS

PURKUTESTIN TESTIPROTOKOLLA

a) Termit ja määritelmät

i)	Kohteena olevat osat ja komponentit: Osat ja/tai komponentit, jotka irrotetaan.

ii)	Purkamisvaihe: Toiminta, joka päättyy komponentin tai osan poistamiseen ja/tai työkalun vaihtamiseen.

b) Toimintaolosuhteet testiä varten

i)	Henkilöstö: Testin suorittaa yksi henkilö.

ii)	Testinäyte: Testissä käytettävän tuotteen on oltava vahingoittumaton.

iii)	Purkamisvälineet: Purkamistoiminnot suoritetaan käyttäen manuaalisia tai sähkökäyttöisiä kaupallisesti saatavilla olevia työkaluja (esim. pihtejä, ruuvitalttoja, leikkureita ja vasaroita, sellaisena kuin ne on määritelty standardeissa ISO 5742, ISO 1174 ja ISO 15601).

iv)	Purkamisjärjestys: Purkamisjärjestys on dokumentoitava, ja mikäli testin suorittaa kolmas osapuoli, nämä tiedot on toimitettava niille, jotka suorittavat purkamisen.

c) Testausolosuhteiden ja -vaiheiden dokumentointi ja tallentaminen

i)	Vaiheiden dokumentointi: Purkamisjärjestyksen yksittäiset vaiheet on dokumentoitava ja kuhunkin vaiheeseen liittyvät työkalut määritettävä.

ii)	Tallennusvälineet: Osien irrottaminen on valokuvattava ja videoitava. Videosta ja valokuvista on voitava selkeästi tunnistaa irrottamisjärjestyksen vaiheet.

12.8.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 217/38

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2016/1372,

annettu 10 päivänä elokuuta 2016,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta Latviaa ja Puolaa koskevien kohtien osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 5319)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevassa I, II, III ja IV osassa määritetään ja luetellaan kyseisten jäsenvaltioiden tiettyjä alueita, jotka on eritelty epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Luettelossa on mukana tiettyjä Latvian ja Puolan alueita.

(2)

Tukumsin alueella Latviassa on esiintynyt elokuussa 2016 afrikkalaisen sikaruton tapauksia luonnonvaraisissa sikapopulaatioissa. Alue sisältyy täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan I osan luetteloon, ja se sijaitsee lähellä Latvian rajoittamattomia alueita. Elokuussa 2016 esiintyi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kesysioissa kyseisen päätöksen liitteessä II mainitulla Gulbenesin alueella Latviassa. Tämän toisen taudinpurkauksen esiintyminen merkitsee riskitason nousua, joka on otettava huomioon. Näin ollen tietyt täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa luetellut Latvian alueet olisi nyt sisällytettävä liitteessä olevaan II osaan, liitteessä olevaan I osaan olisi lisättävä uusia Latvian alueita ja tietyt liitteessä olevassa II osassa luetellut alueet olisi sisällytettävä III osassa olevaan luetteloon.

(3)

Elokuussa 2016 esiintyi yksi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kesysioissa Wysokomazowieckissa Puolassa alueella, joka mainitaan nykyisin täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa. Tämä taudinpurkaus yhdessä sen kanssa, että tautivirusta ei esiinny luonnonvaraisissa sikapopulaatioissa taudinpurkauksen lähellä, merkitsee riskitason nousua, joka on otettava huomioon. Elokuussa 2016 esiintyi toinen afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kesysioissa Siemiatyckissa Puolassa lähellä Valko-Venäjän rajaa. Tämän toisen taudinpurkauksen esiintyminen yhdessä kyseisen kolmannen maan tuntemattoman tilanteen kanssa merkitsee riskitason nousua, joka on otettava huomioon. Näin ollen tietyt I osassa luetellut Puolan alueet olisi nyt sisällytettävä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevaan III osaan ja tietyt uudet Puolan alueet siinä olevaan I osaan.

(4)

Afrikkalaisen sikaruton nykyisen epidemiologisen tilanteen kehittyminen asianomaisissa luonnonvaraisissa sikapopulaatioissa unionissa olisi otettava huomioon arvioitaessa eläinten terveyteen kohdistuvaa riskiä, jonka kyseisen taudin tilanne aiheuttaa Latviassa ja Puolassa. Jotta täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU säädetyt eläinten terveyttä koskevat torjuntatoimenpiteet voidaan kohdentaa ja jotta voidaan estää afrikkalaisen sikaruton leviäminen edelleen sekä ehkäistä tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, olisi muutettava kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä vahvistettua unionin luetteloa alueista, joilla sovelletaan eläinten terveyttä koskevia torjuntatoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset taudin nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa Latviassa ja Puolassa.

(5)	Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä olisi muutettava.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä elokuuta 2016.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3) EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

LIITE

”LIITE

I OSA

1. Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Bauskas novads: pagasti Īslīces, Gailīšu, Brunavas ja Ceraukstes,

—	Dobeles novads: pagasti Bikstu, Zebrenes, Annenieku, Naudītes, Penkules, Auru ja Krimūnu, Dobeles, Berzes, Jaunbērzesin kunnan (pagasts) se osa, joka sijaitsee tien nro P98 länsipuolella, sekä pilsēta Dobele,

—	Jelgavas novads: pagasti Glūdas, Svētes, Platones, Vircavas, Jaunsvirlaukas, Zaļenieku, Vilces, Lielplatones, Elejas ja Sesavas,

—	Kandavas novads: pagasti Vānes ja Matkules,

—	Talsu novads: pagasti Lubes, Īves, Valdgales, Ģibuļu, Lībagu, Laidzes, Ārlavas, Abavas, pilsētas Sabile, Talsi, Stende ja Valdemārpils,

—	Brocēnu novads,

—	Dundagas novads,

—	Jaunpils novads,

—	Rojas novads,

—	Rundāles novads,

—	Stopiņu novads,

—	Tērvetes novads,

—	Bauska pilsēta,

—	Jelgava republikas pilsēta,

—	Jūrmala republikas pilsēta.

2. Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Jurbarkas rajono savivaldybė: Raudonės, Veliuonos, Seredžiaus ja Juodaičių seniūnijos,

—	Pakruojis rajono savivaldybė: Klovainių, Rozalimo ja Pakruojo seniūnijos,

—	Panevežys rajono savivaldybė: Krekenavos seniūnijan se osa, joka sijaitsee Nevėžis-joen länsipuolella,

—	Raseiniai rajono savivaldybė: Ariogalos, Ariogalos miestas, Betygalos, Pagojukų ja Šiluvos seniūnijos,

—	Šakiai rajono savivaldybė: Plokščių, Kriūkų, Lekėčių, Lukšių, Griškabūdžio, Barzdų, Žvirgždaičių, Sintautų, Kudirkos Naumiesčio, Slavikų ja Šakių seniūnijos,

—	Pasvalys rajono savivaldybė,

—	Vilkaviškis rajono savivaldybė,

—	Radviliškis rajono savivaldybė,

—	Kalvarija savivaldybė,

—	Kazlų Rūda savivaldybė,

—	Marijampolė savivaldybė.

3. Puola

Seuraavat Puolan alueet:

województwo podlaskie:

—	Augustów gminy (ml. Augustówin kaupunki), Nowinka, Płaska, Sztabin ja Bargłów Kościelny gminy piirikunnassa powiat augustowski,

—

Brańsk (ml. Brańskin kaupunki), Boćki, Rudka ja Wyszki gminy, Bielsk Podlaski gminan osa, joka sijaitsee länteen tien nro 19 muodostamasta linjasta (kulkien pohjoiseen Bielsk Podlaskin kaupungista) ja jota rajaa Bielsk Podlaskin kaupungin itäinen raja ja tie nro 66 (kulkien etelään Bielsk Podlaskin kaupungista), Bielsk Podlaskin kaupunki, Orla gminan osa, joka sijaitsee länteen tiestä nro 66, piirikunnassa powiat bielski,

—	Choroszcz, Juchnowiec Kościelny, Suraż, Turośń Kościelna, Tykocin, Łapy, Poświętne, Zawady ja Dobrzyniewo Duże gminy piirikunnassa powiat białostocki,

—	Drohiczyn, Dziadkowice, Grodzisk, Milejczyce ja Perlejewo gminy piirikunnassa powiat siemiatycki,

—	Rutka-Tartak, Szypliszki, Suwałki ja Raczki gminy piirikunnassa powiat suwalski,

—	Suchowola ja Korycin gminy piirikunnassa powiat sokólski,

—	Kleszczele ja Czeremcha gminyn osat, jotka sijaitsevat tien nro 66 länsipuolella, piirikunnassa powiat hajnowski,

—	powiat łomżyński,

—	powiat M. Białystok,

—	powiat M. Łomża,

—	powiat M. Suwałki,

—	powiat moniecki,

—	powiat sejneński,

—	powiat wysokomazowiecki,

—	powiat zambrowski.

województwo mazowieckie:

—	Ceranów, Jabłonna Lacka, Sterdyń ja Repki gminy piirikunnassa powiat sokołowski,

—	Korczew, Przesmyki ja Paprotnia gminy piirikunnassa powiat siedlecki,

—	Rzekuń, Troszyn, Czerwin ja Goworowo gminy piirikunnassa powiat ostrołęcki,

—	powiat łosicki,

—	powiat ostrowski.

województwo lubelskie:

—	Hanna gmina piirikunnassa powiat włodawski,

—	Konstantynów, Janów Podlaski, Leśna Podlaska, Rokitno, Biała Podlaska, Zalesie, Terespol (ml. Terespolin kaupunki), Piszczac, Kodeń, Tuczna, Sławatycze ja Sosnówka piirikunnassa powiat bialski,

—	piirikunta powiat M. Biała Podlaska.

II OSA

1. Viro

Seuraavat Viron alueet:

—	Kallaste linn,

—	Rakvere linn,

—	Tartu linn,

—	Viljandi linn,

—	Harjumaa maakond (pois luettuna Kuusalu valdin osa, joka sijaitsee tien nro 1 (E20) eteläpuolella, Aegviidu vald ja Anija vald),

—	Ida-Virumaa maakond,

—	Läänemaa maakond,

—	Pärnumaa maakond,

—	Põlvamaa maakond,

—	Raplamaa maakond,

—	Kuusalu valdin osa, joka sijaitsee tien nro 1 (E20) pohjoispuolella,

—	Pärsti valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 24126 länsipuolella,

—	Suure-Jaani valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 49 länsipuolella,

—	Tamsalu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan koillispuolella,

—	Tartu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan itäpuolella,

—

Viiratsi valdin osa, joka sijaitsee tien nro 92 läntisen osan määrittelemän linjan länsipuolella tien nro 155 risteykseen asti, sitten tietä nro 155 tien nro 24156 risteykseen, sitten tietä nro 24156, kunnes se ylittää Verilaske-joen, sitten Verilaske-jokea pitkin, kunnes se saapuu valdin etelärajalle,

—	Abja vald,

—	Alatskivi vald,

—	Avanduse vald,

—	Haaslava vald,

—	Haljala vald,

—	Halliste vald,

—	Kambja vald,

—	Karksi vald,

—	Koonga vald,

—	Kõpu vald,

—	Laekvere vald,

—	Luunja vald,

—	Mäksa vald,

—	Märjamaa vald,

—	Meeksi vald,

—	Peipsiääre vald,

—	Piirissaare vald,

—	Rägavere vald,

—	Rakvere vald,

—	Saksi vald,

—	Sõmeru vald,

—	Vara vald,

—	Vihula vald,

—	Võnnu vald.

2. Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Balvu novads: pagasti Vīksnas, Bērzkalnes, Vectilžas, Lazdulejas, Briežuciema, Tilžas, Bērzpils ja Krišjāņu,

—	Bauskas novads: pagasti Mežotnes, Codes, Dāviņu ja Vecsaules,

—	Dobelesin novads: Jaunbērzesin kunnan (pagasts) se osa, joka sijaitsee tien nro P98 itäpuolella,

—	Gulbenes novads: pagasti Lejasciema, Lizuma, Rankas, Druvienas, Tirzas ja Līgo,

—	Jelgavas novads: pagasti Kalnciema, Līvbērzes ja Valgundes

—	Kandavas novads: pagasti Cēres, Kandavas, Zemītes ja Zantes, pilsēta Kandava,

—	Limbažu novads: pagasti Skultes, Vidrižu, Limbažu ja Umurgas,

—	Rugāju novads: Lazdukalna pagasts,

—	Salacgrīvas novads: Liepupes pagasts,

—	Talsu novads: pagasti Ķūļciema, Balgales, Vandzenes, Laucienes, Virbu ja Strazdes,

—	Ādažu novads,

—	Aizkraukles novads,

—	Aknīstes novads,

—	Alūksnes novads,

—	Amatas novads,

—	Apes novads,

—	Babītes novads,

—	Baldones novads,

—	Baltinavas novads,

—	Carnikavas novads,

—	Cēsu novads,

—	Cesvaines novads,

—	Engures novads,

—	Ērgļu novads,

—	Garkalnes novads,

—	Iecavas novads,

—	Ikšķiles novads,

—	Ilūkstes novads,

—	Inčukalna novads,

—	Jaunjelgavas novads,

—	Jaunpiebalgas novads,

—	Jēkabpils novads,

—	Ķeguma novads,

—	Ķekavas novads,

—	Kocēnu novads,

—	Kokneses novads,

—	Krimuldas novads,

—	Krustpils novads,

—	Lielvārdes novads,

—	Līgatnes novads,

—	Līvānu novads,

—	Lubānas novads,

—	Madonas novads,

—	Mālpils novads,

—	Mārupes novads,

—	Mērsraga novads,

—	Neretas novads,

—	Ogres novads,

—	Olaines novads,

—	Ozolnieki novads,

—	Pārgaujas novads,

—	Pļaviņu novads,

—	Priekuļu novads,

—	Raunas novads,

—	Ropažu novads,

—	Salas novads,

—	Salaspils novads,

—	Saulkrastu novads,

—	Sējas novads,

—	Siguldas novads,

—	Skrīveru novads,

—	Smiltenes novads,

—	Tukuma novads,

—	Varakļānu novads,

—	Vecpiebalgas novads,

—	Vecumnieku novads,

—	Viesītes novads,

—	Viļakas novads,

—	Limbaži pilsēta,

—	Jēkabpils republikas pilsēta,

—	Valmiera republikas pilsēta.

3. Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Anykščiai rajono savivaldybė: Kavarskas ja Kurkliai seniūnijos sekä Anykščiain osa, joka sijaitsee teiden nro 121 ja nro 119 lounaispuolella,

—	Jonava rajono savivaldybė: Šilų ja Bukonių seniūnijos ja Žeimių seniūnija: kylät Biliuškiai, Drobiškiai, Normainiai II, Normainėliai, Juškonys, Pauliukai, Mitėniškiai, Zofijauka ja Naujokai,

—	Kaunas rajono savivaldybė: Akademijos, Alšėnų, Babtų, Batniavos, Čekiškės, Domeikavos, Ežerėlio, Garliavos, Garliavos apylinkių, Kačerginės, Kulautuvos, Linksmakalnio, Raudondvario, Ringaudų, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Užliedžių, Vilkijos, Vilkijos apylinkių ja Zapyškio seniūnijos,

—	Kėdainiai rajono savivaldybė: Josvainių, Pernaravos, Krakių, Dotnuvos, Gudžiūnų, Surviliškio, Vilainių, Truskavos, Šėtos ja Kėdainių miesto seniūnijos,

—	Panevėžys rajono savivaldybė: Karsakiškio, Naujamiesčio, Paįstrio, Panevėžio, Ramygalos, Smilgių, Upytės, Vadoklių,Velžio seniūnijos ja Krekenavos seniūnijan osa, joka sijaitsee Nevėžis-joen itäpuolella,

—	Prienai rajono savivaldybė: Veiverių, Šilavoto, Naujosios Ūtos, Balbieriškio, Ašmintos, Išlaužo ja Pakuonių seniūnijos,

—	Šalčininkai rajono savivaldybė: Jašiūnų, Turgelių, Akmenynės, Šalčininkų, Gerviškių, Butrimonių, Eišiškių, Poškonių ja Dieveniškių seniūnijos,

—	Varėna rajono savivaldybė: Kaniavos, Marcinkonių ja Merkinės seniūnijos,

—

Vilnius rajono savivaldybė: Sudervė ja Dūkštai seniūnijan osat, jotka sijaitsevat tien nro 171 koillispuolella, Maišiagala, Zujūnų, Avižienių, Riešės, Paberžės, Nemenčinės, Nemenčinės miesto, Sužionių, Buivydžių, Bezdonių, Lavoriškių, Mickūnų, Šatrininkų, Kalvelių, Nemėžių, Rudaminos, Rūkainių, Medininkų, Marijampolio, Pagirių ja Juodšilių seniūnijos,

—	Alytus miesto savivaldybė,

—	Utena rajono savivaldybė: Sudeikių, Utenos, Utenos miesto, Kuktiškių, Daugailių, Tauragnų ja Saldutiškio seniūnijos,

—	Alytus miesto savivaldybė: Pivašiūnų, Punios, Daugų, Alovės, Nemunaičio, Raitininkų, Miroslavo, Krokialaukio, Simno ja Alytaus seniūnijos,

—	Kaunas miesto savivaldybė,

—	Panevėžys miesto savivaldybė,

—	Prienai miesto savivaldybė,

—	Vilnius miesto savivaldybė,

—	Biržai rajono savivaldybė,

—	Druskininkai savivaldybė,

—	Ignalina rajono savivaldybė,

—	Lazdijai rajono savivaldybė,

—	Molėtai rajono savivaldybė,

—	Rokiškis rajono savivaldybė,

—	Širvintos rajono savivaldybė,

—	Švenčionys rajono savivaldybė,

—	Ukmergė rajono savivaldybė,

—	Zarasai rajono savivaldybė,

—	Birštonas savivaldybė,

—	Visaginas savivaldybė.

4. Puola

Seuraavat Puolan alueet:

podlaskie województwo:

—	Czarna Białostocka, Gródek, Michałowo, Supraśl, Wasilków ja Zabłudów gminy piirikunnassa powiat białostocki,

—	Dąbrowa Białostocka, Janów, Krynki, Kuźnica, Nowy Dwór, Sidra, Sokółka ja Szudziałowo gminy piirikunnassa powiat sokólski,

—	Lipsk gmina piirikunnassa powiat augustowski,

—	Dubicze Cerkiewne gmina, Kleszczele ja Czeremcha gminyn osat, jotka sijaitsevat tien nro 66 itäpuolella, piirikunnassa powiat hajnowski,

—

Bielsk Podlaski gminan osa, joka sijaitsee itään tien nro 19 muodostamasta linjasta (kulkien pohjoiseen Bielsk Podlaskin kaupungista) ja jota rajaa Bielsk Podlaskin kaupungin itäinen raja ja tie nro 66 (kulkien etelään Bielsk Podlaskin kaupungista), Orla gminan osa, joka sijaitsee itään tiestä nro 66, piirikunnassa powiat bielski.

III OSA

1. Viro

Seuraavat Viron alueet:

—	Elva linn,

—	Võhma linn,

—	Jõgevamaa maakond,

—	Järvamaa maakond,

—	Valgamaa maakond,

—	Võrumaa maakond,

—	Kuusalu valdin osa, joka sijaitsee tien nro 1 (E20) eteläpuolella,

—	Pärsti valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 24126 itäpuolella,

—	Suure-Jaani valdin se osa, joka sijaitsee tien nro 49 itäpuolella,

—	Tamsalu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan lounaispuolella,

—	Tartu valdin se osa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton välisen rautatielinjan länsipuolella,

—

Viiratsi valdin osa, joka sijaitsee tien nro 92 läntisen osan määrittelemän linjan itäpuolella tien nro 155 risteykseen asti, sitten tietä nro 155 tien nro 24156 risteykseen, sitten tietä nro 24156, kunnes se ylittää Verilaske-joen, sitten Verilaske-jokea pitkin, kunnes se saapuu valdin etelärajalle,

—	Aegviidu vald,

—	Anija vald,

—	Kadrina vald,

—	Kolga-Jaani vald,

—	Konguta vald,

—

Kõo vald,

—	Laeva vald,

—

Nõo vald,

—	Paistu vald,

—	Puhja vald,

—	Rakke vald,

—	Rannu vald,

—	Rõngu vald,

—	Saarepeedi vald,

—	Tapa vald,

—	Tähtvere vald,

—	Tarvastu vald,

—	Ülenurme vald,

—	Väike-Maarja vald.

2. Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Balvu novads: pagasti Kubuļu ja Balvu,

—	Gulbenes novads: pagasti Beļavas, Galgauskas, Jaungulbenes, Daukstu, Stradu, Litenes ja Stāmerienas,

—	Limbažu novads: pagasti Viļķenes, Pāles ja Katvaru,

—	Rugāju novads: Rugāju pagasts,

—	Salacgrīvas novads: pagasti Ainažu ja Salacgrīvas,

—	Aglonas novads,

—	Alojas novads,

—	Beverīnas novads,

—	Burtnieku novads,

—	Ciblas novads,

—	Dagdas novads,

—	Daugavpils novads,

—	Kārsavas novads,

—	Krāslavas novads,

—	Ludzas novads,

—	Mazsalacas novads,

—	Naukšēnu novads,

—	Preiļu novads,

—	Rēzeknes novads,

—	Riebiņu novads,

—	Rūjienas novads,

—	Strenču novads,

—	Valkas novads,

—	Vārkavas novads,

—	Viļānu novads,

—	Zilupes novads,

—	Ainaži pilsēta,

—	Salacgrīva pilsēta.

—	Daugavpils republikas pilsēta,

—	Rēzekne republikas pilsēta.

3. Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Anykščiai rajono savivaldybė: Debeikių, Skiemonių, Viešintų, Andrioniškio, Svėdasų, Troškūnų ja Traupio seniūnijos sekä Anykščių seniūnijan osa, joka sijaitsee teiden nro 121 ja nro 119 koillispuolella,

—	Alytus rajono savivaldybė: Butrimonių seniūnija,

—

Jonava rajono savivaldybė: Upninkų, Ruklos, Dumsių, Užusalių ja Kulvos seniūnijos sekä Žeimiai seniūnija: kylät Akliai, Akmeniai, Barsukinė, Blauzdžiai, Gireliai, Jagėlava, Juljanava, Kuigaliai, Liepkalniai, Martyniškiai, Milašiškiai, Mimaliai, Naujasodis, Normainiai I, Paduobiai, Palankesiai, Pamelnytėlė, Pėdžiai, Skrynės, Svalkeniai, Terespolis, Varpėnai, Žeimių gst., Žieveliškiai ja Žeimių miestelis,

—	Kaišiadorys rajono savivaldybė,

—	Kaunas rajono savivaldybė: Vandžiogalos, Lapių, Karmėlavos ja Neveronių seniūnijos,

—	Kėdainiai rajono savivaldybė: Pelėdnagių seniūnija,

—	Prienai rajono savivaldybė: Jiezno ja Stakliškių seniūnijos,

—	Panevėžys rajono savivaldybė: Miežiškių ja Raguvos seniūnijos,

—	Šalčininkai rajono savivaldybė: Baltosios Vokės, Pabarės, Dainavos ja Kalesninkų seniūnijos,

—	Varėna rajono savivaldybė: Valkininkų, Jakėnų, Matuizų, Varėnos ja Vydenių seniūnijos,

—	Vilnius rajono savivaldybė: Sudervė ja Dūkštai seniūnijan ne osat, jotka sijaitsevat lounaaseen tiestä nro 171,

—	Utena rajono savivaldybė: Užpalių, Vyžuonų ja Leliūnų seniūnijos,

—	Elektrėnai savivaldybė,

—	Jonava miesto savivaldybė,

—	Kaišiadorys miesto savivaldybė,

—	Kupiškis rajono savivaldybė,

—	Trakai rajono savivaldybė.

4. Puola

Seuraavat Puolan alueet:

—	Czyże, Białowieża, Hajnówka (ml. Hajnówkan kaupunki), Narew ja Narewka gminy Hajnówkan piirikunnassa (powiat hajnowski).

—	Mielnik, Nurzec-Stacja, Siemiatycze (ml. Siemiatyczen kaupunki) gminy Siemiatyczen piirikunnassa (powiat siemiatycki).

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

—	Kaikki Sardinian alueet.”

12.8.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 217/53

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2016/1374,

annettu 27 päivänä heinäkuuta 2016,

oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unioni perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklassa vahvistetuille yhteisille arvoille, joihin kuuluu oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Sen lisäksi, että komission tehtävänä on varmistaa EU:n oikeuden noudattaminen, se on yhdessä Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja neuvoston kanssa vastuussa unionin yhteisten arvojen takaamisesta.

(2)

Näiden perussopimuksiin perustuvien velvollisuuksiensa nojalla komissio hyväksyi 11 päivänä maaliskuuta 2014 tiedonannon Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi (1). Tässä toimintakehyksessä esitetään, miten komissio aikoo toimia siinä tapauksessa, että jossakin unionin jäsenvaltiossa on nähtävissä selviä merkkejä oikeusvaltioon kohdistuvasta uhkasta, ja selitetään oikeusvaltiokäsitteeseen sisältyvät periaatteet.

(3)	Toimintakehyksessä annetaan ohjeita komission ja kyseisen jäsenvaltion välillä käytävään vuoropuheluun, jonka avulla pyritään estämään oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvien järjestelmätason uhkien kärjistyminen.

(4)

Vuoropuhelun tarkoituksena on antaa komissiolle ja kyseiselle jäsenvaltiolle mahdollisuus löytää ratkaisu oikeusvaltioon kohdistuvan järjestelmätason uhkan poistamiseksi, jos on olemassa ”selvä vaara, että unionin arvoja loukataan vakavasti” niin, että olisi otettava käyttöön SEU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu menettely. Jos jossakin jäsenvaltiossa on selviä merkkejä oikeusvaltioon kohdistuvasta järjestelmätason uhkasta, komissio käynnistää jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti.

(5)

Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä ja Euroopan neuvoston laatimissa asiakirjoissa, jotka perustuvat pitkälti Demokratiaa oikeusteitse -komission (Venetsian komissio) asiantuntemukseen, esitetään ei-tyhjentävä luettelo oikeusvaltiokäsitteeseen sisältyvistä periaatteista, ja niissä määritellään oikeusvaltion perusmerkitys SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuna EU:n yhteisenä arvona. Näitä periaatteita ovat laillisuus, joka tarkoittaa, että lainsäädäntöprosessi on läpinäkyvä, vastuullinen, demokraattinen ja moniarvoinen, oikeusvarmuus, toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto, riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet, tehokas tuomioistuinvalvonta, johon kuuluu perusoikeuksien kunnioittaminen ja yhdenvertaisuus lain edessä (2). Sen lisäksi, että valtioelinten tehtävänä on pitää yllä näitä periaatteita ja arvoja, niillä on velvollisuus tehdä vilpitöntä yhteistyötä.

(6)

Oikeusvaltiota koskeva toimintakehys otetaan käyttöön tilanteissa, joissa jonkin jäsenvaltion viranomaiset toteuttavat toimenpiteitä tai sietävät tilanteita, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti niiden instituutioiden ja suojamekanismien eheyteen, vakauteen tai asianmukaiseen toimintaan, joita kansallisella tasolla on luotu oikeusvaltion turvaamiseksi (3). Tarkoituksena on puuttua oikeusvaltioon kohdistuviin uhkiin, jotka ovat luonteeltaan järjestelmää koskevia (4). Jäsenvaltion poliittisen, institutionaalisen ja/tai oikeusjärjestyksen, sen perustuslaillisen rakenteen, vallanjaon, tuomioistuinten riippumattomuuden tai puolueettomuuden tai sen tuomioistuinvalvontajärjestelmän, johon kuuluu myös perustuslakioikeus, jos sellainen on, on oltava uhattuna (5). Toimintakehys otetaan käyttöön, kun näyttää siltä, että uhkiin ei pystytä puuttumaan tehokkaasti kansallisilla oikeusvaltiotakeilla.

(7)

Oikeusvaltiota koskeva toimintakehys käsittää kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa (komission toteuttama arviointi) komissio kerää ja analysoi kaikki tarvittavat tiedot ja arvioi, onko olemassa selviä merkkejä oikeusvaltioon kohdistuvasta järjestelmätason uhkasta. Jos komissio on tämän alustavan arvioinnin perusteella sitä mieltä, että oikeusvaltioon todella kohdistuu järjestelmätason uhka, se aloittaa kyseisen jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun lähettämällä ns. oikeusvaltiolausunnon, jossa se esittää huolenaiheensa. Jäsenvaltiolle annetaan mahdollisuus vastata. Lausunto voi olla kyseisen jäsenvaltion viranomaisten kanssa käydyn kirjeenvaihdon ja tapaamisten tulos, ja sen jatkotoimenpiteenä voidaan edelleen vaihtaa näkemyksiä. Jos asia ei ratkea ensimmäisessä vaiheessa, komissio antaa toisessa vaiheessa jäsenvaltiolle ns. oikeusvaltiosuosituksen (komission suositus). Suosituksessa komissio erittelee huolenaiheidensa syyt ja suosittaa, että jäsenvaltio ratkaisee ongelmat määrätyn ajan kuluessa ja antaa komissiolle tiedon tätä varten toteutetuista toimenpiteistä. Kolmannessa vaiheessa komissio seuraa toimia, joihin jäsenvaltio on ryhtynyt suosituksen perusteella (komission suosituksen seuranta). Koko prosessi perustuu komission ja jäsenvaltion väliseen jatkuvaan vuoropuheluun. Jos jäsenvaltio ei ole määräaikaan mennessä toteuttanut tyydyttäviä jatkotoimenpiteitä, voidaan käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu menettely. Menettely voidaan käynnistää perustellulla ehdotuksella, jonka jäsenvaltioiden kolmasosa, Euroopan parlamentti tai komissio esittää.

(8)	Komissio sai marraskuussa 2015 tietää Puolassa vireillä olevasta kiistasta, joka koski erityisesti perustuslakituomioistuimen kokoonpanoa sekä sen istuvan presidentin ja varapresidentin toimikausien lyhentämistä. Perustuslakituomioistuin antoi asiasta kaksi tuomiota 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015.

(9)	Puolan parlamentin alahuone Sejm hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2015 lain perustuslakituomioistuimesta annetun lain muuttamisesta. Laki koskee sekä perustuslakituomioistuimen toimintaa että sen tuomarien riippumattomuutta (6).

(10)

Komissio pyysi 23 päivänä joulukuuta 2015 päivätyssä kirjeessä (7) Puolan hallitukselta tietoja maan perustuslaillisesta tilanteesta sekä toimenpiteistä, joita Puolan viranomaiset aikoivat toteuttaa edellä mainittujen perustuslakituomioistuimen kahden tuomion perusteella. Perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä joulukuuta 2015 annettuun lakiin sisältyvien muutosten osalta komissio totesi odottavansa, ettei lakia lopullisesti hyväksyttäisi tai ettei sitä ainakaan pantaisi täytäntöön ennen kuin kaikki kysymykset sen vaikutuksesta perustuslakituomioistuimen riippumattomuuteen ja toimintaan olisi arvioitu täysimääräisesti ja asianmukaisesti. Komissio myös suositti, että Puolan viranomaiset tekisivät tiivistä yhteistyötä Euroopan neuvoston Venetsian komission kanssa.

(11)

Puolan hallitus pyysi 23 päivänä joulukuuta 2015 Venetsian komissiolta lausuntoa 22 päivänä joulukuuta 2015 annetusta laista. Puolan parlamentti ei kuitenkaan odottanut lausuntoa ennen seuraavien toimenpiteiden toteuttamista, vaan laki julkaistiin virallisessa lehdessä ja se tuli voimaan 28 päivänä joulukuuta 2015.

(12)

Komissio kirjoitti Puolan hallitukselle uudelleen 30 päivänä joulukuuta 2015 (8) ja pyysi lisätietoja Puolan yleisradioyhtiön hallintoa koskevista uudistusehdotuksista. Puolan senaatti hyväksyi 31 päivänä joulukuuta 2015 ns. pienen medialain, joka koskee Puolan television ja radion hallinto- ja valvontaelimiä. Komissio vastaanotti 7 päivänä tammikuuta 2016 medialakia koskevaan kirjeeseen Puolan hallituksen vastauksen (9), jonka mukaan laki ei vaikuta haitallisesti tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen. Komissio vastaanotti 11 päivänä tammikuuta Puolan hallituksen vastauksen kyselyyn, joka koski perustuslakituomioistuinta koskevaa uudistusta (10). Vastaukset eivät hälventäneet huolenaiheita.

(13)

Komission kollegio kävi 13 päivänä tammikuuta 2016 ensimmäisen periaatekeskustelun Puolan tilanteesta. Komissio päätti tarkastella tilannetta oikeusvaltiota koskevan toimintakehyksen perusteella ja valtuutti ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin käymään Puolan tasavallan instituutioiden kanssa vuoropuhelua havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi. Komissio kirjoitti Puolan hallitukselle samana päivänä (11) ja ilmoitti tarkastelevansa tilannetta oikeusvaltiota koskevan toimintakehyksen perusteella. Komissio ilmoitti myös haluavansa aloittaa Puolan tasavallan instituutioiden kanssa vuoropuhelun havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi. Komissio kirjoitti Puolan hallitukselle 19 päivänä tammikuuta 2016 (12) ja tarjosi asiantuntemusta sekä ilmoitti haluavansa keskustella uuteen medialakiin liittyvistä kysymyksistä.

(14)

Puolan hallitus kirjoitti komissiolle 19 päivänä tammikuuta 2016 (13) ja esitti näkemyksensä tuomarien nimittämistä koskevasta kiistasta viitaten muun muassa tuomarien nimittämistä koskevaan perustuslailliseen tapaan. Puolan hallitus mainitsi useita myönteisiä vaikutuksia, joita se katsoi saatavan aikaan perustuslakituomioistuinta koskevan lain muutoksilla.

(15)	Samana päivänä Euroopan parlamentti keskusteli Puolan tilanteesta täysistunnossaan.

(16)

Komissio kirjoitti Puolan hallitukselle 1 päivänä helmikuuta 2016 (14) ja totesi, että tuomarien nimittämistä koskevia perustuslakituomioistuimen tuomioita ei ollut edelleenkään pantu täytäntöön. Kirjeessä myös korostettiin, että perustuslakituomioistuinta koskevan lain muutoksia ja erityisesti eri muutosten yhteisvaikutusta olisi tarpeen tarkastella lähemmin, ja vaadittiin yksityiskohtaisempia selvityksiä. Lisäksi kirjeessä pyydettiin tietoja muista viime aikoina hyväksytyistä laeista, erityisesti uudesta virkamieslaista, poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamista koskevasta laista ja yleistä syyttäjänvirastoa koskevasta laista sekä suunnitteilla olevista lakiuudistuksista, jotka koskevat erityisesti media-alan lainsäädännön lisäuudistuksia.

(17)

Puolan hallitus kirjoitti komissiolle 29 päivänä helmikuuta 2016 (15) ja toimitti lisäselvityksiä perustuslakituomioistuimen presidentin toimikaudesta. Kirjeen mukaan perustuslakituomioistuimen 9 päivänä joulukuuta 2015 antamassa tuomiossa todetaan, että muutossäädöksen väliaikaiset säännökset, jotka koskivat perustuslakituomioistuimen presidentin toimikauden lopettamista, oli todettu perustuslain vastaisiksi ja että ne olivat sen vuoksi menettäneet lainvoimaisuutensa. Näin ollen perustuslakituomioistuimen istuva presidentti jatkaisi tehtävässään vanhojen säännösten mukaisesti toimikautensa loppuun eli 19 päivään joulukuuta 2016. Kirjeessä todettiin myös, että seuraavan presidentin toimikausi kestäisi kolme vuotta. Lisäksi kirjeessä pyydettiin selventämään, mitä komissio tarkoitti väitteellään, jonka mukaan perustuslakituomioistuimen sitovia ja lainvoimaisia tuomioita ei ollut edelleenkään pantu täytäntöön, ja miksi komissio katsoi, että 2 päivänä joulukuuta 2015 annetut kolmen perustuslakituomioistuimen tuomarin valintaa koskevat päätöslauselmat olivat ristiriidassa perustuslakituomioistuimen myöhemmin antaman tuomion kanssa.

(18)

Komissio kirjoitti Puolan hallitukselle 3 päivänä maaliskuuta 2016 (16) ja vastasi Puolan hallituksen 29 päivänä helmikuuta 2016 esittämään pyyntöön selventää tuomarien nimitystä koskevaa kysymystä. Kirjeessä todettiin, että alustavan arvioinnin perusteella tietyt perustuslakituomioistuinta koskevan lain muutokset vaikeuttivat sekä erikseen että yhdessä niitä edellytyksiä, joiden mukaisesti perustuslakituomioistuin voi tarkistaa vasta hyväksyttyjen lakien perustuslainmukaisuuden. Asiasta pyydettiin tarkempia selvityksiä. Kirjeessä pyydettiin myös tietoja muista viime aikoina hyväksytyistä laeista ja suunnitteilla olevista lainsäädännön muutoksista.

(19)	Perustuslakituomioistuin katsoi 9 päivänä maaliskuuta 2016, että 22 päivänä joulukuuta 2015 annettu laki oli perustuslain vastainen. Hallitus ei ole vielä julkaissut kyseistä tuomiota Puolan virallisessa lehdessä, minkä vuoksi se ei ole lainvoimainen.

(20)

Venetsian komissio antoi 11 päivänä maaliskuuta 2016 lausuntonsa perustuslakituomioistuimesta 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetun lain muuttamisesta (17). Lausunnossa kehotetaan Puolan hallitusta löytämään ratkaisu tuomarien nimittämistä koskevaan ongelmaan oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti, perustuslakituomioistuimen tuomioita noudattaen. Lausunnossa myös katsotaan, että tuomioistuimen päätösten tekoon tarvittavien läsnä olevien tuomarien suuri määrä, tuomioiden hyväksymiseen vaadittu kahden kolmasosan enemmistö ja tiukka sääntö, jonka takia kiireellisten tapausten käsittely ei ole mahdollista, tekevät tuomioistuimen toiminnasta tehotonta varsinkin yhteisvaikutustensa seurauksena. Venetsian komissio totesi myös, että kieltäytyminen 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun tuomion julkaisemisesta syventää Puolan perustuslaillista kriisiä entisestään.

(21)

Puolan hallitus kirjoitti komissiolle 21 päivänä maaliskuuta 2016 ja kutsui ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin Puolaan kokoukseen, jossa arvioitaisiin Puolan hallituksen ja komission välillä siihen asti käytyä vuoropuhelua ja päätettäisiin, miten sitä voitaisiin jatkaa puolueettomasti, näytön perusteella ja yhteistyössä.

(22)

Puolan hallitus kirjoitti komissiolle 31 päivänä maaliskuuta 2016 ja toimitti tuoreita tietoja ja oikeudellisia arvioita Puolan perustuslakituomioistuinta koskevasta kiistasta. Varsovassa 5 päivänä huhtikuuta 2016 järjestettyihin kokouksiin osallistuivat ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans, Puolan ulkoasiainministeri, oikeusministeri, varapääministeri sekä perustuslakituomioistuimen presidentti ja varapresidentti. Näiden kokousten jälkeen järjestettiin useita muita kokouksia, joihin osallistuivat Puolan hallitus oikeusministeriön edustamana ja komissio.

(23)

Perustuslakituomioistuin aloitti oikeustapausten käsittelyn uudelleen 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun tuomion jälkeen. Puolan hallitus ei osallistunut näihin menettelyihin, eikä hallitus ole toistaiseksi julkaissut 9 päivän maaliskuuta 2016 jälkeen annettuja perustuslakituomioistuimen tuomioita virallisessa lehdessä (18).

(24)

Euroopan parlamentti antoi 13 päivänä huhtikuuta 2016 Puolan tilannetta koskevan päätöslauselman, jossa se kehottaa Puolan hallitusta kunnioittamaan perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamaa tuomiota, julkaisemaan sen ja panemaan sen viipymättä täysimääräisesti täytäntöön, samoin kuin 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 annetut tuomiot. Parlamentti kehotti Puolan hallitusta panemaan myös Venetsian komission suositukset täysimääräisesti täytäntöön.

(25)	Puolan tilanteesta keskusteltiin 20 päivänä huhtikuuta 2016 pidetyssä kokouksessa, johon osallistuivat komission sekä Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston ja Euroopan perustuslakituomioistuinten kansainvälisen konferenssin edustajat.

(26)	Puolan korkeimman oikeuden yleiskokous antoi 26 päivänä huhtikuuta 2016 päätöslauselman, jossa se totesi perustuslakituomioistuimen ratkaisujen olevan päteviä siitä huolimatta, että Puolan hallitus on kieltäytynyt julkaisemasta niitä virallisessa lehdessä.

(27)

Ryhmä Sejmin jäseniä toimitti 29 päivänä huhtikuuta 2016 Sejmille lakiehdotuksen perustuslakituomioistuinta koskevan lain korvaamisesta uudella lailla. Ehdotus sisälsi useita säännöksiä, joita Venetsian komissio oli arvostellut jo 11 päivänä maaliskuuta 2016 antamassaan lausunnossa ja jotka perustuslakituomioistuin oli todennut perustuslain vastaisiksi 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamassaan tuomiossa. Näissä säännöksissä muun muassa edellytetään, että uusien lakien perustuslainmukaisuuden ”abstraktia” valvontaa koskevat päätökset on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä. Huhtikuussa Sejmissä muodostettiin asiantuntijaryhmä avustamaan perustuslakituomioistuinta koskevan uuden lain valmistelussa.

(28)

Ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans tapasi Varsovassa 24 päivänä toukokuuta 2016 Puolan pääministerin, perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin, oikeusasiamiehen, Varsovan pormestarin sekä Sejmin oppositiopuolueiden jäseniä. Ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans tapasi 26 päivänä toukokuuta 2016 Brysselissä Puolan varapääministerin. Tämän jälkeen komissio ja Puolan hallitus jatkoivat näkemysten vaihtoa, ja järjestettiin lisää kokouksia.

(29)

Vaikka vuoropuhelu komission ja Puolan hallituksen välillä oli yksityiskohtaista ja luonteeltaan rakentavaa, se ei hälventänyt komission huolenaiheita. Komissio antoi 1 päivänä kesäkuuta 2016 lausunnon oikeusvaltion tilanteesta Puolassa. Puolan viranomaisten kanssa 13 päivästä tammikuuta alkaen käydyn vuoropuhelun perusteella komissio katsoi tarpeelliseksi esittää lausunnossa virallisen arvionsa tilanteesta. Komissio esitti lausunnossa huolenaiheensa ja keskittyi Puolan viranomaisten kanssa käytyyn vuoropuheluun ratkaisun löytämiseksi.

(30)

Puolan hallitus kirjoitti komissiolle 24 päivänä kesäkuuta 2016 (19) ja ilmoitti vastaanottaneensa komission 1 päivänä kesäkuuta antaman oikeusvaltiota koskevan lausunnon. Kirjeessä kerrottiin komissiolle muun muassa perustuslakituomioistuinta koskevaan uuteen lakiin liittyvän parlamentaarisen työn etenemisestä Puolassa ja katsottiin, että sen avulla olisi mahdollista löytää rakentava ratkaisu. Tämän jälkeen vuoropuhelua komission ja Puolan hallituksen välillä jatkettiin.

(31)

Sejm hyväksyi 22 päivänä heinäkuuta 2016 perustuslakituomioistuinta koskevan uuden lain, jolla korvattiin 25 päivänä kesäkuuta 2015 annettu aiempi perustuslakituomioistuinta koskeva laki. Lain ensimmäinen käsittely parlamentissa oli 10 päivänä kesäkuuta 2016, toinen käsittely alkoi 5 päivänä heinäkuuta 2016 ja kolmas käsittely päättyi 7 päivänä heinäkuuta 2016. Senaatti hyväksyi tarkistuksensa 21 päivänä heinäkuuta 2016. Sejm hyväksyi lain 22 päivänä heinäkuuta 2016, sellaisena kuin se on senaatin muuttamana. Laki saa lainvoiman vasta kun tasavallan presidentti allekirjoittaa sen ja se julkaistaan virallisessa lehdessä. Komissio esitti huomautuksia ja keskusteli lakiehdotuksen sisällöstä Puolan viranomaisten kanssa lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Puolan olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon jäljempänä esitettävä komission analyysi ja toteutettava tämän suosituksen 6 jaksossa esitettävät toimenpiteet niin, että havaitut ongelmat voidaan ratkaista annetussa määräajassa.

1. SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA

Tässä suosituksessa esitetään komission huolenaiheet, jotka koskevat oikeusvaltioperiaatteen noudattamista Puolassa, ja esitetään Puolan viranomaisille suosituksia niiden poistamiseksi. Huolta aiheuttavat seuraavat seikat:

1)	perustuslakituomioistuimen tuomarien nimittäminen ja perustuslakituomioistuimen näistä kysymyksistä 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamien tuomioiden täytäntöönpanon laiminlyönti;

2)	kieltäytyminen perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 antaman tuomion julkaisemisesta virallisessa lehdessä sekä kyseisen tuomion ja perustuslakituomioistuimen 9 päivän maaliskuuta 2016 jälkeen antamien muiden tuomioiden täytäntöönpanosta;

3)	perustuslakituomioistuimen toimintakyky ja uuden lainsäädännön perustuslainmukaisuuden tarkistamisen tehokkuus erityisesti Sejmin22 päivänä heinäkuuta 2016 hyväksymän perustuslakituomioistuinta koskevan uuden lain seurauksena.

2. PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN TUOMARIEN NIMITTÄMINEN

Sejm nimesi 8 päivänä lokakuuta 2015 eli vähän ennen kuin sen toimikausi päättyisi 25 päivänä lokakuuta 2015 pidettäviin parlamenttivaaleihin, viisi henkilöä, jotka tasavallan presidentin oli määrä nimittää perustuslakituomioistuimen tuomareiksi. Näistä kolme tuomaria nimitettäisiin päättyvän toimikauden aikana vapautuviin virkoihin ja kaksi tuomaria 12 päivänä marraskuuta 2015 alkavan toimikauden aikana vapautuviin virkoihin.

Sejm kuitenkin muutti perustuslakituomioistuinta koskevaa lakia 19 päivänä marraskuuta 2015 nopeutetussa menettelyssä siten, että otettiin käyttöön mahdollisuus peruuttaa edellisen toimikauden aikana tehdyt tuomarinimitykset ja nimittää näiden sijaan viisi uutta tuomaria. Sejm hyväksyi 25 päivänä marraskuuta 2015 päätöslauselman, jolla se kumosi edellisen parlamentin tekemät viisi nimitystä ja nimitti 2 päivänä joulukuuta viisi uutta tuomaria.

Perustuslakituomioistuin sai käsiteltäväkseen sekä vanhan että uuden Sejmin tekemät päätökset. Se antoi niitä koskevat tuomiot 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015.

Perustuslakituomioistuin katsoi 3 päivänä joulukuuta antamassaan tuomiossa (20), että edellisellä Sejmillä oli ollut oikeus nimittää kolme tuomaria niiden tuomarien tilalle, joiden toimikausi päättyi 6 päivänä marraskuuta 2015. Toisaalta se täsmensi, että edellisellä Sejmillä ei ollut oikeutta valita kahta tuomaria niiden tuomarien tilalle, joiden toimikausi päättyi joulukuussa. Tuomiossa myös mainittiin nimenomaisesti tasavallan presidentin velvollisuus ottaa välittömästi vastaan tuomarinvala Sejmin valitsemalta tuomarilta.

Perustuslakituomioistuin katsoi 9 päivänä joulukuuta (21), että oikeusperusta, jonka nojalla uusi Sejm oli nimittänyt kolme tuomaria niihin 6 päivänä marraskuuta 2015 vapautuneisiin virkoihin, joihin edellinen Sejm oli jo laillisesti nimittänyt uudet tuomarit, ei ollut pätevä.

Näistä tuomioista huolimatta edellisen Sejmin nimittämät kolme tuomaria eivät ole ottaneet vastaan tuomarinvirkaa perustuslakituomioistuimessa eikä tasavallan presidentti ole ottanut heiltä vastaan tuomarinvalaa. Sitä vastoin tasavallan presidentti on ottanut vastaan tuomarinvalan niiltä kolmelta tuomarilta, jotka uusi Sejm on nimittänyt ilman pätevää oikeusperustaa.

Ne kaksi tuomaria, jotka uusi Sejm nimitti niiden kahden tuomarin tilalle, joiden toimikausi päättyi joulukuussa 2015, ovat tällä välin ottaneet vastaan virkansa perustuslakituomioistuimessa.

10.

Tasavallan presidentti otti 28 päivänä huhtikuuta 2016 vastaan tuomarinvalan yhdeltä uudelta perustuslakituomioistuimen tuomarilta, jonka Sejm nimitti virkaan, joka vapautui aiemmin samassa kuussa edellisen tuomarin toimikauden päättymisen vuoksi.

11.

Sejm antoi 22 päivänä heinäkuuta 2016 perustuslakituomioistuinta koskevan uuden lain. Kyseisen lain 90 §:n mukaan perustuslakituomioistuimen presidentti ottaa oikeustapaukset ratkaisevaan paneeliin lain voimaantulosta alkaen sellaisia perustuslakituomioistuimen tuomareita ja osoittaa oikeustapauksia ratkaistavaksi sellaisille perustuslakituomioistuimen tuomareille, jotka ovat vannoneet tuomarinvalan tasavallan presidentille mutta eivät vielä lain voimaan tullessa ole ottaneet tuomarinvirkaansa vastaan. Uuden lain 6 §:n 7 momentissa säädetään, että tuomarinvalan vannomisen jälkeen tuomarit ottavat vastaan tehtävänsä perustuslakituomioistuimessa ja perustuslakituomioistuimen presidentti osoittaa heille oikeustapauksia ratkaistavaksi ja varmistaa, että heillä on tehtäviensä hoitamista varten tarvittavat edellytykset.

12.

Komissio katsoo, että perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamia sitovia ja lopullisia tuomioita ei ole edelleenkään pantu täytäntöön tuomarien nimittämisen osalta. Tuomioissa edellytetään, että Puolan valtioelimet tekevät vilpitöntä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että edellisen Sejmin nimittämät kolme tuomaria voivat oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ottaa vastaan virkansa perustuslakituomioistuimessa ja että uuden Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämät kolme tuomaria eivät ota tehtävää vastaan. Se, että näitä tuomioita ei ole pantu täytäntöön, herättää vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen suhteen, sillä tuomioistuinten lopullisten tuomioiden noudattaminen on olennainen oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvä vaatimus.

13.

Puolan hallitus on eräässä kirjeessään esittänyt, että uuden Sejmin menettely olisi perusteltavissa Puolassa noudatettavan tuomarien nimittämiseen liittyvän perustuslaillisen tavan nojalla. Komissio kuitenkin toteaa Venetsian komission tavoin (22), että on perustuslakituomioistuimen tehtävä tulkita ja soveltaa kansallista perustuslakia ja siihen liittyviä tapoja ja ettei perustuslakituomioistuin ole itse maininnut tuomioissaan tällaista tapaa. Perustuslakituomioistuimen 3 päivänä joulukuuta antamaa tuomiota, jossa se vahvisti, että oikeusperusta, jonka nojalla edellinen Sejm nimitti kolme tuomaria 6 päivänä marraskuuta vapautuneisiin virkoihin, on pätevä, ei voida kumota vetoamalla oletettuun perustuslailliseen tapaan, jota perustuslakituomioistuin ei itse ole tunnustanut.

14.

Jos 3 ja 9 päivänä joulukuuta annettujen tuomioiden vaikutuksen tulkittaisiin Puolan viranomaisten esityksen mukaisesti koskevan ainoastaan hallituksen velvollisuutta julkaista ne, tämä mitätöisi näiden tuomioiden kaikki oikeudelliset ja käytännön seuraukset. Näin kiellettäisiin erityisesti tasavallan presidentin velvollisuus ottaa vastaan kyseisten tuomarien virkavala, aivan kuten perustuslakituomioistuin on vahvistanut.

15.

Komissio toteaa lisäksi myös Venetsian komission olevan sitä mieltä, että tämän perustuslakituomioistuimen kokoonpanoa koskevan kiistan ratkaisun tulee perustua velvollisuuteen noudattaa perustuslakituomioistuimen tuomioita ja panna ne täysimääräisesti täytäntöön. Tämän vuoksi Venetsian komissio kehottaa kaikkia valtioelimiä ja erityisesti Sejmiä noudattamaan tuomioita täysimääräisesti ja panemaan ne täytäntöön (23).

16.

Lopuksi komissio toteaa, että 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettu perustuslakituomioistuinta koskeva laki on ristiriidassa 3 ja 9 päivänä joulukuuta annettujen tuomioiden kanssa. Lain 90 §:n ja 6 §:n 7 momentin mukaan perustuslakituomioistuimen presidentin on osoitettava oikeustapauksia käsiteltäväksi kaikille tuomareille, jotka ovat vannoneet virkavalan tasavallan presidentille, vaikka nämä eivät olisi vielä ottaneet tuomarinvirkaansa vastaan. Tämä säännös vaikuttaa laaditun varta vasten niitä kolmea tuomaria varten, jotka uusi Sejm nimitti lainvastaisesti joulukuussa 2015. Sen nojalla nämä tuomarit voisivat ottaa tehtävän vastaan niiden virkojen puitteissa, joihin edellinen Sejm oli jo nimittänyt kolme tuomaria lainmukaisesti. Nämä säännökset ovat näin ollen ristiriidassa perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamien tuomioiden ja Venetsian komission lausunnon kanssa.

17.

Päätelmänään komissio katsoo, että Puolan viranomaisten olisi noudatettava perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamia tuomioita ja pantava ne täysimääräisesti täytäntöön. Tuomioissa edellytetään, että valtioelimet tekevät vilpitöntä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että edellisen Sejmin nimittämät kolme tuomaria voivat oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ottaa vastaan virkansa perustuslakituomioistuimessa ja että uuden Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämät kolme tuomaria eivät ota tehtävää vastaan, koska heitä ei ole valittu pätevästi. Perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain asianomaiset säännökset ovat ristiriidassa perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamien tuomioiden ja Venetsian komission lausunnon kanssa ja herättävät vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta.

3. PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN 9 PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2016 ANTAMAN TUOMION JA SEN JÄLKEEN ANNETTUJEN TUOMIOIDEN JULKAISEMISEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANON LAIMINLYÖNTI

18.

Sejm muutti perustuslakituomioistuimesta annettua lakia (24)22 päivänä joulukuuta 2015 nopeutetulla menettelyllä. Muutokset esitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä 4.1 kohdassa. Perustuslakituomioistuin totesi 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että 22 päivänä joulukuuta 2015 annettu laki on perustuslain vastainen sekä kokonaisuutena että tiettyjen säännösten osalta. Puolan viranomaiset eivät ole edelleenkään julkaisseet tätä tuomiota virallisessa lehdessä. Puolan hallitus kiistää tuomion lainmukaisuuden sillä perusteella, että perustuslakituomioistuin ei noudattanut 22 päivänä joulukuuta 2015 annetussa laissa säädettyä menettelyä. Hallitus on omaksunut saman kannan perustuslakituomioistuimen 9 päivän maaliskuuta 2016 jälkeen antamiin tuomioihin.

19.

Komissio katsoo, että 9 päivänä maaliskuuta 2016 annettu tuomio on sitova ja että sitä on noudatettava. Perustuslakituomioistuin toimi oikein, kun se ei soveltanut 22 päivänä joulukuuta 2015 annetussa laissa säädettyä menettelyä. Komissio on tästä samaa mieltä Venetsian komission kanssa, jonka mukaan yksittäistä säädöstä, joka uhkaa estää perustuslaillisen valvonnan, on arvioitava perustuslain kannalta ennen kuin tuomioistuin voi soveltaa sitä. Perustuslain ensisijaisuuden käsite itsessään edellyttää, että perustuslakituomioistuimen on tarkistettava – ja tarvittaessa kumottava – tällainen laki, jonka väitetään loukkaavan perustuslaillista oikeutta, ennen kuin se tulee voimaan (25). Komissio korostaa lisäksi, että koska perustuslakituomioistuimen täyden kokoonpanon päätösvaltaisuus edellyttää 22 päivänä joulukuuta 2015 hyväksytyn lain mukaan 13 tuomarin läsnäoloa, mutta perustuslakituomioistuimessa oli tuolloin vain 12 tuomaria, se ei olisi voinut tarkistaa 22 päivänä joulukuuta 2015 hyväksyttyjen muutosten perustuslainmukaisuutta korkeimman oikeuden ensimmäisen presidentin, oikeusasiamiehen ja kansallisen tuomarineuvoston pyynnön mukaisesti. Tämä taas olisi ollut vastoin Puolan perustuslakia, jonka mukaan perustuslakituomioistuimen tehtävänä on perustuslainmukaisuuden varmistaminen. Perustuslakituomioistuin ei olisi myöskään voinut päättää määräenemmistövaatimuksen perustuslainmukaisuudesta äänestämällä saman vaatimuksen mukaisesti, jonka perustuslainmukaisuus sen oli määrä tutkia.

20.

Se, että hallitus ei ole julkaissut perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamaa tuomiota, herättää vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen suhteen, sillä tuomioistuinten lopullisten tuomioiden noudattaminen on oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvä olennainen vaatimus. Varsinkin silloin kun tuomion voimaantulon edellytyksenä on sen julkaiseminen ja tämä julkaiseminen on muun viranomaisen kuin tuomion antaneen tuomioistuimen tehtävä, kyseisen viranomaisen harjoittama, tuomion laillisuuteen kohdistuva jälkikäteisvalvonta on ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen kanssa. Tuomion julkaisemisesta kieltäytyminen riistää sitovalta ja lopulliselta tuomiolta sen automaattisen oikeusvoiman ja käytännön vaikutuksen. Tämä on laillisuusperiaatteen ja toimivallanjaon vastaista.

21.

Kieltäytyminen 9 päivänä maaliskuuta annetun tuomion julkaisemisesta synnyttää oikeudellista epävarmuutta ja ristiriitaisuutta, joka vaikuttaa haitallisesti paitsi kyseiseen tuomioon myös kaikkiin perustuslakituomioistuimen sen jälkeen antamiin ja tuleviin tuomioihin. Koska 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetusta tuomiosta seuraa, että nämä tuomiot annetaan ennen 22 päivää joulukuuta 2015 sovellettujen sääntöjen mukaisesti, riski jatkuvasta ristiriidasta jokaisen tulevan tuomion kohdalla heikentää Puolan perustuslaillisen oikeuden toteutumista. Tämä riski on jo toteutunut, sillä perustuslakituomioistuin on antanut 9 päivän maaliskuuta 2016 jälkeen jo 20 tuomiota, joista ainuttakaan ei ole julkaistu virallisessa lehdessä.

22.

Komissio huomauttaa, että perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettu uusi laki ei poista edellä kuvattuja huolenaiheita. Lain 80 §:n 4 momentin mukaan perustuslakituomioistuimen presidentin on tehtävä pääministerille tuomioiden julkaisemista koskeva hakemus. Tämän perusteella tuomioiden julkaiseminen näyttäisi riippuvan pääministerin päätöksestä. Säännös herättää merkittävää huolta perustuslakituomioistuimen riippumattomuudesta.

23.

Lisäksi lain 89 §:ssä säädetään, että 30 päivän kuluessa sen voimaantulosta julkaistaan ne perustuslakituomioistuimen ratkaisut, jotka se on antanut ennen 20 päivää heinäkuuta 2016 perustuslakituomioistuimesta 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetun lain vastaisesti, lukuun ottamatta tuomioita, jotka koskevat kumottuja normatiivisia säädöksiä. Tämä säännös herättää huolta, koska tuomioiden julkaisemisen ei pitäisi olla riippuvainen lainsäätäjän päätöksestä. Lisäksi maininta, että tuomiot on annettu lainvastaisesti, on ristiriidassa vallanjaon periaatteen kanssa, koska perustuslainmukaisuuden arviointi ei ole Sejmin tehtävä. Kyseinen säännös on ristiriidassa myös 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun tuomion ja Venetsian komission havaintojen kanssa.

24.

Päätelmänä voidaan todeta, että Puolan hallituksen jatkuva kieltäytyminen perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 antaman tuomion ja kaikkien sen jälkeen annettujen tuomioiden julkaisemisesta virallisessa lehdessä synnyttää epävarmuutta siitä, minkä oikeusperustan nojalla perustuslakituomioistuimen olisi toimittava ja mitkä ovat sen tuomioiden oikeusvaikutukset. Tämä epävarmuus heikentää perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta ja herättää vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Heinäkuun 22 päivänä 2016 annettu laki ei hälvennä näitä huolenaiheita.

4. PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMESTA ANNETUN LAIN TARKISTUS JA UUDEN LAINSÄÄDÄNNÖN PERUSTUSLAINMUKAISUUDEN TARKISTAMISEN TEHOKKUUS

25.

Komissio panee merkille, että Sejm antoi 22 päivänä heinäkuuta 2016 perustuslakituomioistuimen toimintaa koskevan uuden lain, jolla korvattiin 25 päivänä kesäkuuta 2015 annettu perustuslakituomioistuinta koskeva laki. Uusi laki noudattaa 22 päivänä joulukuuta 2015 hyväksyttyä lakia, jonka perustuslakituomioistuin totesi perustuslain vastaiseksi. Sen vuoksi on arvioitava, onko uusi laki oikeusvaltioperiaatteen mukainen, ottaen huomioon sen vaikutus perustuslainmukaisuuden tarkistamisen tehokkuuteen, myös uuden lainsäädännön osalta, ja onko se asianmukainen toimenpide, joka poistaa 1 päivänä kesäkuuta annetussa komission oikeusvaltiolausunnossa esitetyt huolenaiheet. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin kyseistä lakia ja sen vaikutuksia, ottaen huomioon paitsi yksittäisten säännösten myös niiden muodostaman kokonaisuuden vaikutukset sekä perustuslakituomioistuimen aiempi oikeuskäytäntö ja Venetsian komission lausunto.

4.1 Perustuslakituomioistuimesta annetun lain muuttaminen 22 päivänä joulukuuta 2015

26.

Sejm muutti perustuslakituomioistuimesta annettua lakia (26)22 päivänä joulukuuta 2015 nopeutetulla menettelyllä. Muutoksilla muun muassa tiukennettiin asioiden käsittelyyn liittyvää tuomarien läsnäolovaatimusta (27) ja perustuslakituomioistuimen täydellä kokoonpanolla antamien tuomioiden edellytyksenä olevaa enemmistövaatimusta (28) sekä säädettiin asioiden käsittelystä aikajärjestyksessä (29) ja siitä, milloin oikeudenistunto voidaan aikaisintaan järjestää (30). Eräillä muutoksilla (31) lisättiin muiden valtioelinten osallistumista perustuslakituomioistuimen tuomareita koskeviin kurinpitomenettelyihin.

27.

Perustuslakituomioistuin totesi 9 päivänä maaliskuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että 22 päivänä joulukuuta 2015 annettu laki kokonaisuutena ja sen tietyt säännökset, muun muassa edellä mainitut, ovat perustuslain vastaisia. Puolan viranomaiset eivät ole julkaisseet tätä tuomiota virallisessa lehdessä (ks. 3 jakso edellä).

28.

Kuten 1 päivänä kesäkuuta 2016 annetussa komission lausunnossa todetaan, komissio katsoo, että muutokset, jotka koskevat läsnäolovaatimusta, äänestyksissä noudatettavaa enemmistövaatimusta, asioiden käsittelyä aikajärjestyksessä ja sitä, milloin oikeudenistunto voidaan aikaisintaan järjestää, heikensivät sekä erikseen että varsinkin yhdessä perustuslakituomioistuimen toimintakykyä perustuslain takaajana. Venetsian komissio on tästä samaa mieltä. Koska näillä havainnoilla on merkitystä 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain arvioinnin kannalta, seuraavassa esitetään tärkeimmät päätelmät.

4.1.1 Läsnäolovaatimus

29.

Muutetun 44 §:n 3 momentin mukaan täydellä kokoonpanolla annettavat ratkaisut edellyttävät, että läsnä on vähintään 13 perustuslakituomioistuimen tuomaria (32). Muutetun 44 §:n 1 momentin mukaan perustuslakituomioistuin antaa ratkaisunsa täydellä kokoonpanolla, ellei laissa toisin säädetä. Tämä koski erityisesti uusien lakien perustuslainmukaisuuden ns. abstraktia valvontaa. Muutetussa 44 §:n 1 momentissa säädettiin myös poikkeuksista, jotka koskivat muun muassa yksilövalituksia ja yleisten tuomioistuinten esittämiä ennakkoratkaisupyyntöjä. Aiemman lain mukaan täydellä kokoonpanolla annettavat päätökset edellyttivät vähintään yhdeksän tuomarin läsnäoloa (aiemman lain 44 §:n 3 momentin 3 kohta).

30.

Komissio katsoo, että vaatimus, jonka mukaan 13 tuomarin 15:stä on oltava läsnä silloin kun perustuslakituomioistuin antaa ratkaisunsa täydellä kokoonpanolla (eli kun kyseessä on uusien lakien perustuslainmukaisuuden ns. abstrakti valvonta), rajoittaa vakavasti perustuslakituomioistuimen päätöksentekomenettelyä ja saattaa jopa keskeyttää sen. Komissio toteaa, että vaatimus, jonka mukaan 13 tuomarin 15:stä on oltava läsnä, on muiden jäsenvaltioiden vaatimuksiin verrattuna poikkeuksellisen tiukka. Venetsian komissio vahvistaa tämän. On hyvin mahdollista, että vaatimus ei eri syistä aina täyty, jolloin perustuslakituomioistuin olisi ainakin väliaikaisesti estynyt antamasta ratkaisuja. Itse asiassa tilanne on parhaillaan tällainen, sillä perustuslakituomioistuimessa on nyt vain 12 tuomaria.

4.1.2 Äänestyksiä koskeva enemmistövaatimus

31.

Muutetun 99 §:n 1 momentin mukaan perustuslakituomioistuimen täydellä kokoonpanolla antamat tuomiot (ns. abstraktit tapaukset) edellyttävät kahden kolmasosan ääntenenemmistöä. Kun otetaan huomioon (edellä kuvattu) uusi (tiukennettu) läsnäolovaatimus, tämä tarkoittaisi, että perustuslakituomioistuimen täydellä kokoonpanolla antamat tuomiot edellyttävät vähintään yhdeksän tuomarin hyväksyntää (33). Yksinkertainen enemmistö olisi riittävä vain silloin kun perustuslakituomioistuin tekee ratkaisunsa seitsemän tai kolmen tuomarin kokoonpanossa (yksilövalitukset ja yleisten tuomioistuinten esittämät ennakkoratkaisupyynnöt). Aiemman lain mukaan täydellä kokoonpanolla annettavat ratkaisut edellyttivät yksinkertaista ääntenenemmistöä (aiemman lain 99 §:n 1 momentti).

32.

Tiukennetun läsnäolovaatimuksen lisäksi päätösten hyväksymistä varten vaadittu kahden kolmasosan enemmistö (uusien lakien perustuslainmukaisuuden ns. abstrakti valvonta) heikentäisi perustuslakituomioistuimen päätöksentekomenettelyjä merkittävästi. Komissio huomauttaa, että valtaosassa Euroopan eri oikeusjärjestelmistä riittää yksinkertainen ääntenenemmistö. Venetsian komissio vahvistaa tämän. Perustuslakituomioistuin on joka tapauksessa todennut, että Puolan perustuslaki edellyttää yksinkertaista ääntenenemmistöä, minkä vuoksi määräenemmistöä koskeva vaatimus on perustuslain vastainen.

4.1.3 Asioiden käsittely aikajärjestyksessä

33.

Muutetun 80 §:n 2 momentin (34) mukaan uusien lakien perustuslainmukaisuuden abstraktia valvontaa koskevien oikeudenistuntojen tai suljetuin ovin tapahtuvien käsittelyjen päivämäärät olisi määrättävä siinä järjestyksessä kuin hakemukset on toimitettu perustuslakituomioistuimelle. Tästä säännöstä ei ollut säädetty poikkeuksia, ja muutoksen mukaan sääntöä olisi sovellettu kaikkiin vireillä oleviin asioihin, joille ei vielä ollut määrätty käsittelypäivää (35). Aiemmassa laissa ei ollut tällaista sääntöä.

34.

Sääntö, jonka mukaan perustuslakituomioistuimen olisi käsiteltävä asiat kirjaamisjärjestyksessä, heikentäisi sen edellytyksiä antaa nopeasti päätöksiä uusien lakien perustuslainmukaisuudesta, koska vireillä olevia asioita on paljon. Se, että muutetun lain mukaan ei olisi ollut mahdollista ottaa huomioon asian luonnetta (esimerkiksi silloin kun siihen liittyy perusoikeuksia koskevia kysymyksiä), tärkeyttä ja asiayhteyttä, olisi voinut estää perustuslakituomioistuinta noudattamasta oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevaa vaatimusta, joka vahvistetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklassa. Kuten myös Venetsian komissio huomauttaa, aikajärjestyksessä tapahtuvaa käsittelyä koskeva sääntö olisi myös saattanut vähentää ennakkoratkaisupyyntöjen esittämistä unionin tuomioistuimelle, varsinkin jos ennakkoratkaisun saamisen jälkeen on järjestettävä oikeudenistunto.

4.1.4 Milloin oikeudenistunto voidaan aikaisintaan järjestää

35.

Muutetun 87 §:n 2 momentin (36) mukaan oikeudenistunto voidaan järjestää aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona sen ajankohta on annettu tiedoksi asianosaisille, ja aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua, jos asia on ratkaistava täydellä kokoonpanolla. Aiemman lain mukaan oikeudenistunnon sai järjestää aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä kun ajankohta oli annettu tiedoksi asianosaisille.

36.

Tätä sääntöä on tarkasteltava myös yhdessä asioiden käsittelyjärjestystä koskevan vaatimuksen kanssa. Menettelyä on vaarassa hidastaa erityisesti vaatimus, jonka mukaan oikeudenistunto voidaan järjestää aikaisintaan tietyn ajan kuluttua (asianosaisille on ilmoitettava perustuslakituomioistuimen istunnosta vähintään kolme kuukautta ja erityisen merkittävissä tapauksissa kuusi kuukautta etukäteen). Kuten edellä todetaan, se, ettei ole olemassa yleistä säännöstä, jonka nojalla perustuslakituomioistuin voisi lyhentää näitä määräaikoja kiireellisissä tapauksissa, on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun, oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevan vaatimuksen kanssa.

4.1.5 Kurinpitomenettely

37.

Muutetun 28 a §:n (37) mukaan kurinpitomenettely voidaan aloittaa myös Puolan tasavallan presidentin tai oikeusministerin hakemuksen perusteella viimeistään kolmen viikon kuluttua hakemuksen vastaanottamisesta, paitsi jos perustuslakituomioistuimen presidentti katsoo, että hakemus on aiheeton. Lisäksi muutetun 31 a §:n 1 momentin (38) mukaan erityisen vakavissa tapauksissa yleiskokous tekee Sejmille hakemuksen kyseisen perustuslakituomioistuimen tuomarin erottamiseksi. Muutetun 31 a §:n 2 momentin mukaan yleiskokous olisi voinut tehdä tällaisen hakemuksen myös tasavallan presidentin tai oikeusministerin aloitteesta, mutta hakemuksen tekemistä koskeva päätösvalta oli edelleen perustuslakituomioistuimella. Lopullisen päätöksen asiassa olisi tehnyt Sejm. Aiemman lain mukaan toimeenpanovallalla ei ollut oikeutta aloittaa kurinpitomenettelyä eikä Sejmillä oikeutta erottaa perustuslakituomioistuimen tuomaria. Vain perustuslakituomioistuimella itsellään oli oikeus erottaa perustuslakituomioistuimen tuomari.

38.

Komissio totesi olevansa huolissaan siitä, että eräillä muutoksilla lisättiin muiden valtioelinten osallistumista perustuslakituomioistuimen tuomareita koskeviin kurinpitomenettelyihin. Erityisesti tasavallan presidentille ja oikeusministerille annettiin valtuudet aloittaa kurinpitomenettely perustuslakituomioistuimen tuomaria vastaan (39), ja Sejmille annettiin valtuudet tehdä erityisen vakavissa tapauksissa lopullinen päätös tuomarin erottamisesta asiaa koskevan perustuslakituomioistuimen pyynnön perusteella (40).

39.

Komissio katsoi, että se, että poliittinen elin päättää perustuslakituomioistuimen esittämästä kurinpitoseuraamuksesta (ja voi siten myös olla määräämättä sitä), voi heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta, koska parlamentin voidaan (poliittisena elimenä) odottaa tekevän päätöksiä poliittisin perustein. Ei myöskään ollut selvää, miksi sellaisten poliittisten instituutioiden kuin tasavallan presidentin ja oikeusministerin pitäisi saada valtuudet aloittaa kurinpitomenettely. Vaikka myös tällä tavoin aloitetut menettelyt olisivat edellyttäneet perustuslakituomioistuimen tai sen presidentin hyväksyntää, pelkästään se, että poliittiset instituutiot olisivat voineet aloittaa tällaisen menettelyn, olisi voinut heikentää perustuslakituomioistuimen riippumattomuutta. Tämä herätti huolta toimivallanjaon periaatteen ja perustuslakituomioistuimen riippumattomuuden toteuttamisesta, koska Sejm olisi voinut hylätä tuomarin erottamista koskevan perustuslakituomioistuimen ehdotuksen.

4.2 Perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettu laki

40.

Perustuslakituomioistuimen tuomarien nimittämistä ja sen tuomioiden julkaisemista koskevien säännösten (ks. 2 ja 3 jakso) lisäksi 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa laissa on säännöksiä perustuslakituomioistuimen toiminnasta. Laki perustuu perustuslakituomioistuimesta 1 päivänä elokuuta 1997 annettuun lakiin, mutta siihen on lisätty uusia säännöksiä, jotka koskevat muun muassa tuomarien läsnäolovaatimusta oikeudenistunnoissa, perustuslakituomioistuimen täydellä kokoonpanolla antamia tuomioita varten tarvittavaa ääntenenemmistöä, asioiden käsittelyä aikajärjestyksessä, oikeudenistunnon järjestämisajankohtaa, valtakunnansyyttäjän asemaa, asian käsittelyn lykkäämistä, vireillä oleviin asioihin sovellettavia siirtymäsäännöksiä ja oikeudellista määräaikaa (vacatio legis).

41.

Komissio katsoo, että vaikka tässä laissa on 22 päivänä joulukuuta 2015 annettuun muutossäädökseen verrattuna eräitä parannuksia ja vaikka siinä on ratkaistu joitakin huolenaiheita, kuten jäljempänä esitetään, siinä on edelleen jäljellä useita jo 22 päivänä joulukuuta 2015 annettuun lakiin sisältyneitä huolestuttavia seikkoja, minkä lisäksi lakiin on lisätty useita uusia huolta herättäviä säännöksiä. Kaiken kaikkiaan 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain tiettyjen säännösten vaikutukset herättävät sekä yksinään että yhdessä huolta perustuslainmukaisuuden tarkistamisen tehokkuudesta ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta.

4.2.1 Läsnäolovaatimus

42.

Lain 26 §:n 2 momentin mukaan asian käsittely perustuslakituomioistuimen täydellä kokoonpanolla edellyttää, että läsnä on vähintään 11 tuomaria. Lisäksi 26 §:n 1 momentin g kohdassa säädetään, että perustuslakituomioistuin antaa ratkaisunsa täydellä kokoonpanolla, kun kolme perustuslakituomioistuimen tuomaria tekee tätä koskevan hakemuksen 14 päivän kuluessa perustuslakivalituksen tai hakemuksen tai 38 §:n 1 momentissa tarkoitetun oikeudellisen kysymyksen jäljennösten vastaanottamisesta.

43.

Kun täyttä kokoonpanoa varten vaadittu tuomarien lukumäärä oli perustuslakituomioistuimesta vuonna 1997 annetussa laissa ja 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetussa laissa (ennen kuin sitä muutettiin 22 päivänä joulukuuta 2015) yhdeksän, vaadittu lukumäärä nostetaan uuden lain 26 §:n 2 momentissa yhteentoista. Tämä heikentää perustuslakituomioistuimen päätöksentekomenettelyä. Tuomarien lukumäärää on tässä säännöksessä kuitenkin vähennetty 22 päivänä joulukuuta 2015 annetussa muutossäädöksessä säädetystä kolmestatoista. Koska perustuslakituomioistuimessa on tällä hetkellä vain 12 tuomaria, jotka voivat käsitellä asioita, läsnäolovaatimusta ei välttämättä pystytä aina noudattamaan, jolloin perustuslakituomioistuin olisi ainakin väliaikaisesti estynyt antamasta ratkaisuja.

44.

Lisäksi 26 §:n 1 momentin g kohdassa säädetään, että perustuslakituomioistuin antaa ratkaisunsa täydellä kokoonpanolla muun muassa silloin kun kolme tuomaria on tehnyt asiaa koskevan hakemuksen. Näiden tuomarien ei tarvitse olla niitä tuomareita, jotka on osoitettu käsittelemään tiettyä asiaa. Laissa ei säädetä, että hakemuksen on oltava perusteltu tai tiettyjen edellytysten mukainen. Tällaisen säännöksen nojalla on mahdollista vaatia ties kuinka monta tapausta käsiteltäväksi täydellä kokoonpanolla, mikä estäisi perustuslakituomioistuimen ja siten koko perustuslainmukaisuuden tarkistamisen tehokkaan toiminnan.

4.2.2 Äänestyksiä koskeva enemmistövaatimus

45.

Lain 69 §:n mukaan ratkaisut annetaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Tämä on parannus 22 päivänä joulukuuta 2015 annettuun lakiin, koska siinä ei ole enää perustuslainvastaista vaatimusta, jonka mukaan päätökset olisi annettava kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Muutos poistaa komission esiin tuoman huolenaiheen.

4.2.3 Asioiden käsittely aikajärjestyksessä

46.

Lain 38 §:n 3 momentin mukaan istuntopäivämäärät hakemusten käsittelyä varten määrätään sen mukaan, missä järjestyksessä asiat saapuvat perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi. Lain 38 §:n 4 momentissa luetellaan rajoitettu määrä asioita, joiden osalta saapumisjärjestystä ei oteta huomioon. Lain 38 §:n 5 momentin mukaan perustuslakituomioistuimen presidentti voi määrätä istuntopäivämäärän 3 momentissa asetettua ehtoa huomioon ottamatta silloin kun se on perusteltua kansalaisten oikeuksien ja vapauksien, valtion turvallisuuden tai perustuslaillisen järjestyksen suojaamiseksi. Perustuslakituomioistuimen presidentti voi harkita istuntopäivämäärää koskevaa päätöstään uudelleen viiden tuomarin hakemuksen perusteella.

47.

Sääntö, jonka mukaan perustuslakituomioistuimen on käsiteltävä asiat siinä järjestyksessä, jossa niitä koskevat hakemukset on rekisteröity vastaanotetuiksi, otettiin käyttöön 22 päivänä joulukuuta 2015 annetulla muutossäädöksellä. Perustuslakituomioistuin on jo todennut säännön olevan muun muassa perustuslain vastainen, koska se heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja sen erillisyyttä muihin hallintoelimiin nähden.

48.

Lain 38 §:n 3 momentin mukaan sääntöä sovelletaan ”hakemuksiin”, mutta ei ”perustuslakivalituksiin”. Vaikka sääntöä sovelletaankin vain hakemuksiin, se heikentää silti perustuslakituomioistuimen kykyä antaa nopeasti päätöksiä lakien perustuslainmukaisuudesta institutionaalisten toimijoiden pyynnöstä.

49.

Lain 38 §:n 5 momentin mukaan perustuslakituomioistuimen presidentti voi poiketa käsittelyjärjestystä koskevasta säännöstä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin rajoitettu ainoastaan erityistapauksiin ja voi aiheuttaa viivytyksiä, koska viisi tuomaria voi tehdä hakemuksen, jonka perusteella perustuslakituomioistuimen presidentin on harkittava istuntopäivämäärää uudelleen. Sitä paitsi ei ole selvää, voiko perustuslakituomioistuimen presidentti poiketa käsittelyjärjestystä koskevasta säännöstä kaikissa kiireellistä päätöstä edellyttävissä tapauksissa.

50.

Vaikka 22 päivänä heinäkuuta 2016 annettu laki onkin parannus 22 päivänä joulukuuta 2015 annettuun lakiin verrattuna, käsittelyjärjestystä koskevan säännön vaikutus perustuslakituomioistuimen toimintakykyyn aiheuttaa silti jonkin verran huolta.

4.2.4 Milloin oikeudenistunto voidaan aikaisintaan järjestää

51.

Lain 61 §:n 1 momentin mukaan oikeudenistunto voidaan järjestää aikaisintaan 30 päivän kuluttua sen tiedoksiantamisesta. Lain 61 §:n 3 momentin mukaan perustuslakituomioistuimen presidentti voi puolittaa 1 momentissa asetetun määräajan silloin kun asia koskee oikeudellisia kysymyksiä, perustuslakivalituksia tai valtion perustuslaillisten keskusviranomaisten välisiä toimivaltakiistoja, paitsi jos valituksen tekijä, oikeudellisen kysymyksen esittänyt tuomioistuin tai hakija vastustaa sitä seitsemän päivän kuluessa perustuslakituomioistuimen presidentin määräyksen tiedoksiantamisesta. Se, että perustuslakituomioistuimen presidentti voi puolittaa 30 päivän määräajan, on parannus 22 päivänä joulukuuta 2015 annettuun lakiin verrattuna siitä huolimatta, että valituksen tekijä, oikeudellisen kysymyksen esittänyt tuomioistuin tai hakija voi vastustaa määräajan lyhentämistä.

4.2.5 Kurinpitomenettely

52.

Heinäkuun 22 päivänä 2016 annetussa laissa ei säädetä muiden valtioelinten osallistumisesta perustuslakituomioistuimen tuomareita koskeviin kurinpitomenettelyihin. Tämä on parannus 22 päivänä joulukuuta 2015 annettuun lakiin verrattuna, joten tämä seikka ei enää aiheuta huolta.

4.2.6 Valtakunnansyyttäjän mahdollisuus estää asian käsittely

53.

Lain 61 §:n 6 momentin mukaan valtakunnansyyttäjän tai hänen edustajansa poissaolo oikeudenistunnosta, joka on annettu tiedoksi asianmukaisella tavalla, ei estä asian käsittelyä, paitsi jos näiden velvollisuus osallistua oikeudenistuntoon perustuu lain säännöksiin. Lain 30 §:n 5 momentin mukaan valtakunnansyyttäjän tai hänen sijaisensa on osallistuttava oikeudenistuntoihin, joissa perustuslakituomioistuin käsittelee asioita täydellä kokoonpanolla.

54.

Käytännössä 61 §:n 6 momentin ja 30 §:n 5 momentin säännökset näyttäisivät yhdessä antavan valtakunnansyyttäjälle (joka on samalla oikeusministeri) mahdollisuuden viivyttää tiettyjen, esimerkiksi täydellä kokoonpanolla käsiteltävien asioiden käsittelyä tai jopa estää se, jäämällä pois oikeudenistunnosta. Tämä merkitsisi aiheetonta puuttumista perustuslakituomioistuimen toimintaan ja heikentäisi oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja toimivallanjaon periaatetta.

4.2.7 Asian käsittelyn lykkääminen

55.

Lain 68 §:n 5 momentin mukaan perustuslakituomioistuimen kokoontuessa täydellä kokoonpanolla vähintään neljä tuomaria voi vastustaa ehdotettua ratkaisua, jos he katsovat asian olevan erityisen tärkeä valtiollisista tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä eivätkä hyväksy ratkaisun sisältöä. Lain 68 §:n 6 momentin mukaan asian ratkaisemista lykätään 5 momentissa tarkoitetun vastustuksen perusteella kolmella kuukaudella, ja tämän määräajan päättymisen jälkeen järjestettävässä seuraavassa käsittelyssä ratkaisua vastustaneiden tuomarien on esitettävä yhteinen ratkaisuehdotuksensa. Lain 68 §:n 7 momentissa säädetään, että jos 6 momentissa tarkoitetussa uudessa käsittelyssä vähintään neljä tuomaria vastustaa ratkaisua jälleen, asian ratkaisemista lykätään uudelleen kolmella kuukaudella. Tämän määräajan jälkeen asia käsitellään ja siitä äänestetään uudelleen.

56.

Kun kyseessä on täydellä kokoonpanolla käsiteltävä asia, mikä voi tarkoittaa hyvin monia asioita (ks. edellä), 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun lain nojalla vähintään neljä perustuslakituomioistuimen tuomaria voi vastustaa ratkaisuluonnosta. Tämän seurauksena asian käsittelyä voidaan joutua lykkäämään vähintään kolmella kuukaudella ja joissain tapauksissa kuudella kuukaudella siitä kun perustuslakituomioistuin on aloittanut asian käsittelyn. Laissa ei säädetä poikkeuksesta, jonka nojalla kiireelliset asiat voitaisiin käsitellä nopeammin.

57.

Näiden säännösten vaikutus perustuslainmukaisuuden tarkistamisen tehokkuuteen herättää huolta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, koska perustuslakituomioistuin ei näiden säännösten vuoksi pysty täysin varmistamaan perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta eikä takaamaan tehokasta ja oikea-aikaista oikeussuojakeinojen käyttöä kaikissa tapauksissa.

4.2.8 Vireillä olevia asioita koskevat siirtymäsäännökset

58.

Lain 83 §:n 1 momentin mukaan tämän lain säännöksiä sovelletaan asioihin, joiden käsittely on alkanut, mutta ei vielä päättynyt tämän lain tullessa voimaan. Lain 83 §:n 2 momentin mukaan perustuslakituomioistuimen on käsiteltävä 1 momentissa tarkoitetut asiat vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Yhden vuoden määräaikaa ei sovelleta 84 §:ssä tarkoitettuihin asioihin. Lain 84 §:n 1 momentissa säädetään, että jos perustuslain 191 §:n 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden tekemiä hakemuksia on vireillä ennen tämän lain voimaantuloa, perustuslakituomioistuin keskeyttää menettelyn kuuden kuukauden ajaksi ja kehottaa hakijoita täydentämään hakemuksiaan 33 §:n 2–5 momentissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Lain 84 §:n 2 momentissa säädetään, että jos 1 momentissa tarkoitettua hakemusta täydennetään 33 §:n 2–5 momentissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti, perustuslakituomioistuin määrää, että keskeytettyä menettelyä jatketaan 1 momentissa tarkoitetun määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa menettely lopetetaan.

59.

Lain 85 §:n 1 momentissa säädetään, että jos oikeudenistunnon päivämäärä on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, sitä lykätään, ja toimivaltainen kokoonpano määritetään tämän lain mukaisesti. Lain 85 §:n 2 momentin mukaan oikeudenistunnolle vahvistetaan uusi päivämäärä. Oikeudenistunto toteutetaan tämän lain mukaisesti. Lain 86 §:ssä säädetään, että jos ratkaisun julkaisupäivä on määrätty ennen tämän lain voimaantuloa, julkaisemista lykätään ja toimivaltainen kokoonpano ja ratkaisun antamista koskevat vaatimukset määritetään tämän lain mukaisesti.

60.

Lain 83 §:n 2 momentissa säädetään yhtäältä, että vireillä olevat asiat on käsiteltävä yhden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Toisaalta 84 §:ssä säädetään 83 §:n 2 momentista poiketen, että vireillä olevien hakemusten (eli toimielinten tekemien, lainsäädännön perustuslainmukaisuuden tarkistusta koskevien hakemusten) käsittely keskeytetään kuuden kuukauden ajaksi. Perustuslakituomioistuimen olisi kehotettava hakijoita täydentämään hakemuksiaan, jotta ne olisivat uusien menettelyvaatimusten mukaiset, ja se voisi jatkaa näiden hakemusten käsittelyä vasta kuuden kuukauden määräajan kuluttua (vaikka hakijat olisivat täydentäneet hakemustaan aikaisemmin). Laissa ei säädetä poikkeuksesta, jonka nojalla kiireelliset asiat voitaisiin käsitellä nopeammin.

61.

Lain 85 ja 86 § merkitsevät sitä, että lainsäädännöllä puututaan vireillä oleviin asioihin, erityisesti niihin, joiden käsittely on jo edennyt pitkälle. Tämä voisi vaikeuttaa perustuslakituomioistuimen toimintaa.

62.

Yhdessä nämä siirtymäsäännökset herättävät vakavaa huolta, koska ne hidastavat merkittävästi hakemuksiin liittyvää perustuslakituomioistuimen työtä eikä perustuslakituomioistuin pysty niiden vuoksi täysin varmistamaan perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta. Tällä on merkitystä erityisesti kaikkien arkaluonteisten uusien säädösten kannalta, kuten komissio toteaa lausunnossaan (ks. jäljempänä 4.3 jakso).

4.2.9 Vacatio legis

63.

Heinäkuun 22 päivänä 2016 annetun lain 92 §:ssä säädetään, että laki tulee voimaan 14 päivän kuluttua siitä kun se on julkaistu. Vain 14 päivän mittainen oikeudellinen määräaika (vacatio legis) on tehokkaan perustuslainmukaisuuden tarkistuksen suorittamiseen liian lyhyt, ellei lain perustuslainmukaisuutta tarkisteta ennakoivasti. Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi tärkeää antaa perustuslakituomioistuimelle riittävästi aikaa tarkistaa lain perustuslainmukaisuus ennen sen voimaantuloa.

64.

Tältä osin on syytä muistuttaa, että Venetsian komissio korosti 11 päivänä maaliskuuta 2016 antamassaan lausunnossa, että perustuslakituomioistuimen on voitava tarkastella uudelleen sen toimintaa säätelevää säännöstä ennen kuin se tulee voimaan.

4.3 Perustuslainmukaisuuden valvonnan tehottomuuden seuraukset uuden lainsäädännön kannalta

65.

Sejm on antanut useita erityisen arkaluonteisia uusia säädöksiä, usein nopeutetulla lainsäädäntömenettelyllä. Näitä ovat uusi medialaki (41), uusi virkamieslaki (42), laki poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (43) ja yleistä syyttäjänvirastoa koskevat lait (44) sekä uusi laki oikeusasiamiehestä ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (45). Komissio on pyytänyt Puolan hallitukselta selvitystä näistä lainsäädäntöuudistuksista ja niiden sisällöstä 1 päivänä helmikuuta 2016 ja 3 päivänä maaliskuuta 2016 päivätyillä kirjeillä, mutta pyyntöihin ei ole toistaiseksi vastattu. Lisäksi Sejm on hyväksynyt useita muita arkaluonteisia säädösehdotuksia, kuten lain kansallisesta medianeuvostosta (46) ja uuden terrorismintorjuntalain (47).

66.

Komissio katsoo, että niin kauan kuin perustuslakituomioistuin ei voi täysin varmistaa perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta, on käytännössä mahdotonta varmistaa tehokkaasti, että edellä tarkoitetun kaltaiset säädökset ovat perustuslain ja perusoikeuksien mukaiset.

67.

Komissio toteaa, että muun muassa uusi lainsäädäntö (erityisesti mediaa koskeva lainsäädäntö (48)) herättää huolta tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden toteutumisesta. Tarkemmin sanoen uudessa medialainsäädännössä muutetaan julkisten yleisradioyhtiöiden hallinto- ja valvontaelimien nimityssääntöjä niin, että ne ovat hallituksen (valtiovarainministeriön) valvonnan alaisia eivätkä itsenäisiä elimiä. Uudessa lainsäädännössä myös irtisanotaan nykyiset hallinto- ja valvontaelimet välittömästi. Tässä yhteydessä komissio kyseenalaistaa erityisesti sen, onko henkilöillä, joihin laki vaikuttaa, mahdollisuus turvautua oikeudellisiin suojakeinoihin.

68.

Esimerkiksi uusi virkamieslaki (49) on tärkeä myös oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Komissio on tiedustellut Puolan hallitukselta 1 päivänä helmikuuta ja 3 päivänä maaliskuuta 2016 päivätyillä kirjeillä (50), onko henkilöillä, joihin laki vaikuttaa, mahdollisuus turvautua oikeudellisiin suojakeinoihin. Puolan hallitus ei toistaiseksi ole vastannut näihin komission tiedusteluihin.

69.

Myös poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta annettuun lakiin (51) voi liittyä kysymyksiä perusoikeuksien, muun muassa yksityisyydensuojan ja tietosuojan toteutumisesta. Venetsian komission edustajat kävivät Varsovassa 28 ja 29 päivänä huhtikuuta 2016 keskustelemassa poliisilain ja eräiden muiden lakien muutoksista. Venetsian komissio antoi asiasta lausunnon (52)10 ja 11 päivänä 2016 pidetyssä istunnossa. Lausunnossa todetaan muun muassa, että laissa säädetyt menettelylliset takeet ja aineelliset edellytykset eivät edelleenkään riitä estämään sen liiallista käyttöä ja aiheetonta puuttumista yksilöiden yksityisyydensuojaan.

70.

Myös uusi terrorismintorjuntalainsäädäntö saattaa herättää kysymyksiä perusoikeuksien toteutumisesta (53). Lain perustuslainmukaisuus on tarkistettavana.

71.

Yhteenvetona komissio toteaa, että niin kauan kuin perustuslakituomioistuin ei voi täysin varmistaa perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta, on käytännössä mahdotonta varmistaa, että säädökset ovat perustuslain ja perusoikeuksien mukaiset. Tämä herättää vakavaa huolta oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta, etenkin kun Sejm on viime aikoina hyväksynyt useita erityisen arkaluonteisia uusia säädöksiä, joiden perustuslainmukaisuus olisi voitava tarkistaa. Nämä huolenaiheet ovat erityisen vakavia siksi, että kuten edellä todetaan, 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa laissa säädetään useiden vireillä olevien asioiden käsittelyn keskeyttämisestä.

5. OIKEUSVALTIOON KOHDISTUVAN JÄRJESTELMÄTASON UHKAN TOTEAMINEN

72.

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Puolassa on oikeusvaltioon kohdistuva järjestelmätason uhka. Perustuslakituomioistuin ei pysty täysin varmistamaan perustuslainmukaisuuden valvonnan tehokkuutta, mikä heikentää sen eheyttä, vakautta ja toimintakykyä, joka on yksi Puolan oikeusvaltion keskeisiä takeita. Jos perustuslakioikeus on käytössä, sen tehokkuus on yksi oikeusvaltion keskeinen osatekijä.

73.

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ei ole ainoastaan edellytys SEU-sopimuksen 2 artiklassa lueteltujen perusarvojen turvaamiselle, vaan se on edellytys myös EU:n perussopimuksista ja kansainvälisestä oikeudesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien kunnioittamiselle sekä kansalaisten, yritysten ja kansallisten viranomaisten luottamuksen luomiselle kaikkien muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin.

6. SUOSITELLUT TOIMENPITEET

74.

Komissio suosittaa, että Puolan viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet oikeusvaltioon kohdistuvan järjestelmätason uhkan korjaamiseksi kiireellisesti. Komissio suosittaa erityisesti, että Puolan viranomaiset

panevat täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 antamat tuomiot, joissa edellytetään, että edellisen Sejmin lokakuussa 2015 laillisesti nimittämät kolme tuomaria voivat ottaa vastaan virkansa perustuslakituomioistuimessa ja että uuden Sejmin ilman pätevää oikeusperustaa nimittämät kolme tuomaria eivät ota tuomarin virkaa vastaan, koska heitä ei ole valittu pätevästi;

b)	julkaisevat ja panevat täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 9 päivänä maaliskuuta 2016 ja sen jälkeen antamat tuomiot ja varmistavat, että tuomiot julkaistaan vastedes automaattisesti ja ettei julkaiseminen edellytä toimeenpano- tai lainsäädäntövallan käyttäjän päätöstä;

varmistavat, että perustuslakituomioistuimesta annetun lain muutoksissa noudatetaan perustuslakituomioistuimen tuomioita, myös 3 ja 9 päivänä joulukuuta 2015 ja 9 päivänä maaliskuuta 2016 annettuja tuomioita, ja että niissä otetaan täysimääräisesti huomioon Venetsian komission lausunto; varmistavat, että perustuslakituomioistuimen tehokkuutta perustuslain takaajana eivät heikennä sellaiset edellä esitetyn kaltaiset vaatimukset, yhdessä tai erikseen, jotka koskevat läsnäolovaatimusta, asioiden käsittelyä aikajärjestyksessä, valtakunnansyyttäjän mahdollisuutta estää asioiden käsittely, käsittelyn lykkäämistä tai siirtymätoimenpiteitä, jotka vaikuttavat vireillä oleviin asioihin tai keskeyttävät niiden käsittelyn;

d)	varmistavat, että perustuslakituomioistuin voi tarkistaa perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetun uuden lain perustuslainmukaisuuden ennen sen voimaantuloa, ja julkaisevat ja panevat asiaa koskevan perustuslakituomioistuimen tuomion täysimääräisesti täytäntöön;

e)	pidättyvät sellaisista toimista ja julkisista lausumista, jotka voisivat heikentää perustuslakituomioistuimen legitiimiyttä ja tehokkuutta.

75.

Komissio korostaa, että ratkaisun löytäminen vallitsevaan tilanteeseen edellyttää oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa tarvittavaa eri valtioelinten vilpitöntä yhteistyötä. Komissio myös kannustaa Puolan viranomaisia pyytämään Venetsian komissiolta lausuntoa perustuslakituomioistuimesta 22 päivänä heinäkuuta 2016 annetusta uudesta laista.

76.

Komissio kehottaa Puolan hallitusta ratkaisemaan tässä suosituksessa yksilöidyt ongelmat kolmen kuukauden kuluessa tämän suosituksen vastaanottamisesta ja ilmoittamaan komissiolle tätä varten toteutetuista toimenpiteistä.

77.

Komissio on tämän suosituksen pohjalta valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua Puolan hallituksen kanssa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2016.

Komission puolesta

Frans TIMMERMANS

Varapuheenjohtaja

(1) COM(2014) 158 final, jäljempänä ’tiedonanto’.

(2) Ks. COM(2014) 158 final, 2 jakso, liite I.

(3) Ks. tiedonannon 4.1 kohta.

(4) Sama.

(5) Sama.

(6) Laki perustuslakituomioistuimesta 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetun lain muuttamisesta, annettu 22 päivänä joulukuuta 2015. Muutossäädös on julkaistu Puolan virallisessa lehdessä 28 päivänä joulukuuta 2015, 2217 kohta.

(7) Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje ulkoasiainministeri Witold Waszczykowskille ja oikeusministeri Zbigniew Ziobrolle, päivätty 23 päivänä joulukuuta 2015.

(8) Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje ulkoasiainministeri Witold Waszczykowskille ja oikeusministeri Zbigniew Ziobrolle, päivätty 30 päivänä joulukuuta 2015.

(9) Alivaltiosihteeri Aleksander Stepkowskin kirje ensimmäiselle varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille, päivätty 7 päivänä tammikuuta 2016.

(10) Oikeusministeri Zbigniew Ziobron kirje ensimmäiselle varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille, päivätty 11 päivänä tammikuuta 2016.

(11) Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje oikeusministeri Zbigniew Ziobrolle, päivätty 13 päivänä tammikuuta 2016.

(12) Komissaari Günther Oettingerin kirje oikeusministeri Zbigniew Ziobrolle, päivätty 19 päivänä tammikuuta 2016.

(13) Oikeusministeri Zbigniew Ziobron kirje ensimmäiselle varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille, päivätty 19 päivänä tammikuuta 2016.

(14) Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje oikeusministeri Zbigniew Ziobrolle, päivätty 1 päivänä helmikuuta 2016.

(15) Ulkoasiainministeri Witold Waszczykowskin kirje ensimmäiselle varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille, päivätty 29 päivänä helmikuuta 2016.

(16) Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje ulkoasiainministeri Witold Waszczykowskille, päivätty 3 päivänä maaliskuuta 2016.

(17) Lausunto nro 833/2015, CDL-AD(2016)001.

(18) Perustuslakituomioistuin on antanut 9 päivän maaliskuuta 2016 jälkeen 20 tuomiota, joita ei ole julkaistu.

(19) Ulkoasiainministeri Witold Waszczykowskin kirje ensimmäiselle varapuheenjohtajalle Timmermansille, päivätty 24 päivänä kesäkuuta 2016.

(20) K 34/15.

(21) K 35/15.

(22) Lausunnon 112 kohta.

(23) Lausunnon 136 kohta.

(24) Perustuslakituomioistuimesta 25 päivänä kesäkuuta 2015 annettu laki, julkaistu virallisessa lehdessä 30 päivänä heinäkuuta 2015, 1064 kohta, laki sellaisena kuin se on muutettuna. 22 päivänä joulukuuta 2015 hyväksytty laki on julkaistu virallisessa lehdessä 28 päivänä joulukuuta 2015, 2217 kohta.

(25) Lausunnon 41 kohta.

(26) Perustuslakituomioistuimesta 25 päivänä kesäkuuta 2015 annettu laki, julkaistu virallisessa lehdessä 30 päivänä heinäkuuta 2015, 1064 kohta, laki sellaisena kuin se on muutettuna. 22 päivänä joulukuuta 2015 hyväksytty laki julkaistiin virallisessa lehdessä 28 päivänä joulukuuta 2015, 2217 kohta.

(27) Ks. uuden lain 1 §:n 9 momentti, jolla korvataan aiemman lain 44 §:n 1–3 momentti.

(28) Ks. uuden lain 1 §:n 14 momentti, jolla korvataan aiemman lain 99 §:n 1 momentti.

(29) Ks. uuden lain 1 §:n 10 momentti, jolla lisätään uusi 80 §:n 2 momentti.

(30) Ks. uuden lain 1 §:n 12 momentti, jolla korvataan aiemman lain 87 §:n 2 momentti.

(31) Ks. uuden lain 1 §:n 5 momentti, jolla lisätään uusi 28 a §, ja uuden lain 1 §:n 7 momentti, jolla lisätään uusi 31 a §.

(32) Uusi läsnäolovaatimus koskee myös yleiskokouksen päätöslauselmia, ellei laissa toisin säädetä. Ks. uuden lain 1 §:n 3 momentti, jolla muutetaan aiemman lain 10 §:n 1 momenttia.

(33) Muutetun säädöksen mukaan samoja sääntöjä eli läsnäolovaatimusta ja kahden kolmasosan määräenemmistövaatimusta sovelletaan myös perustuslakituomioistuimen yleiskokoukseen.

(34) Ks. uuden lain 1 §:n 10 momentti, jolla lisätään uusi 80 §:n 2 momentti.

(35) Ks. uusi 2 §.

(36) Ks. uusi 1 §:n 12 momentti.

(37) Ks. uusi 1 §:n 5 momentti.

(38) Ks. uusi 1 §:n 7 momentti.

(39) Ks. uuden lain 1 §:n 5 momentti, jolla lisätään uusi 28 a §.

(40) Ks. uuden lain 1 §:n 7 momentti, jolla lisätään uusi 31 a §.

(41) Laki yleisradiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta, annettu 30 päivänä joulukuuta 2015, julkaistu virallisessa lehdessä 7 päivänä tammikuuta 2016, 25 kohta.

(42) Laki virkamieslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 30 päivänä joulukuuta 2015, julkaistu virallisessa lehdessä 8 päivänä tammikuuta 2016, 34 kohta.

(43) Laki poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 15 päivänä tammikuuta 2016, julkaistu virallisessa lehdessä 4 päivänä helmikuuta 2016, 147 kohta.

(44) Laki syyttäjänvirastosta, annettu 28 päivänä tammikuuta 2016, julkaistu virallisessa lehdessä 15 päivänä helmikuuta 2016, 177 kohta; syyttäjänvirastosta 28 päivänä tammikuuta 2016 annetun lain täytäntöönpanoasetukset, julkaistu virallisessa lehdessä 15 päivänä helmikuuta 2016, 178 kohta.

(45) Laki oikeusasiamiehestä ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 4 päivänä toukokuuta 2016.

(46) Laki kansallisesta medianeuvostosta, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 27 päivänä kesäkuuta 2016.

(47) Laki terrorismintorjunnasta, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 22 päivänä kesäkuuta 2016. Komissio on lisäksi tietoinen siitä, että oikeusministeri on antanut 5 päivänä toukokuuta 2016 kansallisen lainsäädäntökeskuksen käsiteltäväksi uuden lain, jolla muutetaan kansallisesta tuomarineuvostosta annettua lakia ja eräitä muita lakeja.

(48) Laki yleisradiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta, annettu 30 päivänä joulukuuta 2015, julkaistu virallisessa lehdessä 7 päivänä tammikuuta 2016, 25 kohta, ja laki kansallisesta medianeuvostosta, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 27 päivänä kesäkuuta 2016.

(49) Laki virkamieslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 30 päivänä joulukuuta 2015, julkaistu virallisessa lehdessä 8 päivänä tammikuuta 2016, 34 kohta.

(50) Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje oikeusministeri Zbigniew Ziobrolle, päivätty 1 päivänä helmikuuta 2016. Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirje ulkoasiainministeri Witold Waszczykowskille, päivätty 3 päivänä maaliskuuta 2016.

(51) Laki poliisilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, annettu 15 päivänä tammikuuta 2016, julkaistu virallisessa lehdessä 4 päivänä helmikuuta 2016, 147 kohta.

(52) Lausunto nro 839/2016.

(53) Laki terrorismintorjunnasta, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2016. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 22 päivänä kesäkuuta 2016.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 217

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	59. vuosikerta 12. elokuu 2016

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1368, annettu 11 päivänä elokuuta 2016, rahoitusmarkkinoilla käytettäviä kriittisiä vertailuarvoja koskevan luettelon laatimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 mukaisesti ( 1 )	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1369, annettu 11 päivänä elokuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevien pallografiittiraudasta (tunnetaan myös nimellä pallografiittivalurauta) valmistettujen putkien tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/388 muuttamisesta	4
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1370, annettu 11 päivänä elokuuta 2016, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	7
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission päätös (EU) 2016/1371, annettu 10 päivänä elokuuta 2016, ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi henkilökohtaisille tietokoneille, kannettaville tietokoneille ja taulutietokoneille (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 5010) ( 1 )	9
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1372, annettu 10 päivänä elokuuta 2016, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta Latviaa ja Puolaa koskevien kohtien osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 5319) ( 1 )	38
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1373, annettu 11 päivänä elokuuta 2016, verkon suorituskykysuunnitelman hyväksymisestä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän toiselle viiteajanjaksolle (2015–2019) ( 1 )	51
		SUOSITUKSET
	*	Komission suositus (EU) 2016/1374, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2016, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa	53
		TYÖJÄRJESTYKSET
	*	Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen muutos	69
	*	Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen muutos	71
	*	Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen muutos	72
	*	Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen muutokset	73
	*	Muutokset käytännön määräyksiin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen täytäntöönpanosta	78

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	131,8
0702 00 00	ZZ	131,8
0707 00 05	TR	116,3
0707 00 05	ZZ	116,3
0709 93 10	TR	134,4
0709 93 10	ZZ	134,4
0805 50 10	AR	182,4
	CL	152,2
	MA	115,2
	TR	156,0
	UY	153,5
	ZA	150,3
	ZZ	151,6
0806 10 10	EG	223,0
	MA	178,5
	TR	158,2
	ZZ	186,6
0808 10 80	AR	145,1
	BR	102,1
	CL	123,4
	CN	90,3
	NZ	135,1
	PE	106,8
	US	167,6
	UY	92,2
	ZA	96,7
	ZZ	117,7
0808 30 90	AR	197,7
	CL	127,1
	TR	147,9
	ZA	133,0
	ZZ	151,4
0809 30 10 , 0809 30 90	TR	135,1
0809 30 10 , 0809 30 90	ZZ	135,1

		Oikaisuja
	*	Oikaisu neuvoston täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2016/466, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2016, Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2016/44 21 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta ( EUVL L 85, 1.4.2016 )	81