24.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/1

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (4) II osan I osaston II luvun 1 jaksossa säädetään kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmästä, sekä koulumaitojärjestelmästä.

(2)

Nykyisten koulujärjestelmien soveltamisesta saadut kokemukset yhdessä ulkoisten arviointien päätelmien sekä niiden ja jäsenvaltioissa kohdattujen sosiaalisten vaikeuksien johdosta tehtyjen erilaisten toimintavaihtoehtojen analyysien kanssa osoittavat, että näiden kahden koulujärjestelmän jatkaminen ja lujittaminen on äärimmäisen tärkeää. Nykytilanteessa tuoreiden hedelmien ja vihannesten sekä maitotuotteiden kulutus vähenee erityisesti lasten keskuudessa ja lasten lihavuus lisääntyy pitkälle jalostettuihin ja usein lisäksi runsaasti lisättyjä sokereita, suolaa, rasvaa tai lisäaineita sisältäviin elintarvikkeisiin suuntautuvien kulutustottumusten takia, minkä vuoksi unionin tuella, jolla rahoitetaan tiettyjen maataloustuotteiden toimittamista lapsille oppilaitoksiin, olisi edistettävä tehokkaammin terveitä ruokailutottumuksia ja paikallisten tuotteiden kulutusta.

(3)

Eri toimintavaihtoehtojen analyysi osoittaa, että yhdenmukaistettu lähestymistapa yhteisissä oikeudellisissa kehyksissä ja rahoituskehyksissä on sopivin ja tehokkain tapa niiden tavoitteiden saavuttamiseen, joihin yhteisellä maatalouspolitiikalla koulujärjestelmissä pyritään. Tällainen lähestymistapa antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden maksimoida jakelun vaikutus muuttumattomien määrärahojen puitteissa ja tehostaa hallintoa. Kun kuitenkin otetaan huomioon hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, sekä maidon ja maitotuotteiden, eli tässä asetuksessa määriteltyjen ”kouluhedelmien ja kouluvihannesten” sekä ”koulumaidon”, ja niiden toimitusketjujen erot, tietyt osat olisi pidettävä erillään, kuten kumpaankin järjestelmään tarkoitetut määrärahat. Nykyjärjestelmistä saadun kokemuksen perusteella osallistumisen koulujärjestelmään olisi edelleen oltava jäsenvaltioille vapaaehtoista. Kun otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden erilaiset kulutustottumukset, osallistuvien jäsenvaltioiden ja alueiden olisi voitava valita strategioidensa puitteissa tuotteet, joita ne haluavat jakaa niiden tuotteiden joukosta, joiden toimittamista lapsille oppilaitoksiin voidaan tukea. Jäsenvaltiot voisivat myös harkita kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamista maidonkulutuksen jatkuvan laskun katkaisemiseksi kohderyhmässä.

(4)

On havaittu, että erityisesti tuoreiden hedelmien ja vihannesten ja kulutukseen tarkoitetun maidon kulutus on laskusuunnassa. Sen vuoksi on aiheellista keskittää koulujärjestelmissä tapahtuva jakelu ensisijaisesti näihin tuotteisiin. Tämä auttaisi myös keventämään koulujen organisatorista rasitetta ja lisäämään jakelun vaikutusta muuttumattomien määrärahojen puitteissa, ja se olisi linjassa nykyisen käytännön kanssa, koska nämä tuotteet ovat nykyisissä järjestelmissä eniten jaettuja tuotteita. Kalsiumin saantia koskevien ravitsemussuositusten noudattamiseksi ja tiettyjen tuotteiden kulutuksen edistämiseksi tai alueellaan asuvien lasten erityisiin ravitsemustarpeisiin vastaamiseksi ja maidon sisältämään laktoosiin liittyvän laktoosi-intoleranssin yleistymisen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava jakaa lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältämättömiä muita maitotuotteita, esimerkiksi jogurttia ja juustoa, joilla on myönteisiä vaikutuksia lasten terveydelle edellyttäen, että ne jo jakavat kulutukseen tarkoitettua maitoa tai sen laktoositonta versiota. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava jakaa hedelmä- ja vihannesjalostetuotteita edellyttäen, että ne jo jakavat hedelmä- ja vihannesjalostetuotteita. Olisi myös pyrittävä varmistamaan paikallisten ja alueellisten tuotteiden jakelu. Jos jäsenvaltiot pitävät sitä tarpeellisena koulujärjestelmän tavoitteiden ja niiden strategioissa esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi, niiden olisi voitava täydentää edellä mainittujen tuotteiden jakelua tietyillä muilla maitotuotteilla ja maitopohjaisilla juomilla. Kaikkiin näihin tuotteisiin olisi voitava myöntää unionin tukea kokonaisuudessaan. Muiden kuin maataloustuotteiden osalta tätä tukea olisi kuitenkin voitava myöntää ainoastaan maitoainesosalle. Komissiolle olisi tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että jaettavat tuotteet ovat koulujärjestelmän tavoitteiden mukaisia, siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tässä asetuksessa esitettyä luetteloa arominvahventeista, joita koskee poikkeus, sekä määritetään. lisätyn sokerin, lisätyn suolan ja lisätyn rasvan enimmäispitoisuudet jalostetuissa tuotteissa.

(5)

Jakelun tueksi tarvitaan koulutuksellisia liitännäistoimenpiteitä, jotta koulujärjestelmän avulla voidaan saavuttaa sen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ovat tiettyjen maataloustuotteiden kulutuksen lisääminen ja ruokavalioiden muovaaminen terveellisemmiksi. Tällaisten toimenpiteiden tärkeys huomioon ottaen niitä olisi käytettävä kouluhedelmien ja kouluvihannesten sekä koulumaidon jakelun tukemiseen. Koulutukselliset liitännäistoimenpiteet ovat keskeinen väline, jonka avulla lapset saavat uuden suhteen maatalouteen ja unionin erilaisiin, erityisesti heidän alueellaan tuotettuihin maataloustuotteisiin esimerkiksi ravitsemusasiantuntijoiden ja maanviljelijöiden avulla. Jotta koulujärjestelmässä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus sisällyttää toimenpiteisiinsä useammanlaisia maataloustuotteita sekä muita paikallisia, alueellisia tai kansallisia erikoisuuksia, kuten hunaja, oliivit ja oliiviöljy.

(6)

Jäsenvaltioiden olisi terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi varmistettava, että niiden terveys- ja ravitsemusasioista vastaavat kansalliset viranomaiset osallistuvat asianmukaisesti toimitettavia tuotteita koskevan luettelon laatimiseen tai että kyseiset viranomaiset antavat tälle luettelolle asianmukaisen luvan kansallisten menettelyjen mukaisesti.

(7)

Unionin varojen tehokkaan ja kohdennetun käytön varmistamiseksi ja koulujärjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat niiden kustannusten ja/tai toimenpiteiden yksilöimistä, joihin voidaan myöntää unionin tukea.

(8)

Unionin tuki olisi myönnettävä erikseen kouluhedelmien ja kouluvihannesten sekä koulumaidon osalta jakeluun liittyvän vapaaehtoisen lähestymistavan mukaisesti. Tätä tukea olisi myönnettävä kullekin jäsenvaltiolle ottaen huomioon kyseisessä jäsenvaltiossa asuvien 6–10-vuotiaiden lasten lukumäärä ja kyseisen jäsenvaltion alueiden kehitysaste siten, että varmistetaan suuremman tuen myöntäminen vähemmän kehittyneille alueille, pienille Egeanmeren saarille ja syrjäisimmille alueille, koska näillä alueilla on rajalliset mahdollisuudet monipuolistaa maataloustuotantoaan ja niillä on usein mahdotonta löytää tiettyjä tuotteita, mikä nostaa kuljetus- ja varastointikustannuksia. Lisäksi, jotta jäsenvaltiot voisivat säilyttää nykyisten koulumaitojärjestelmiensä laajuuden ennallaan, ja muiden jäsenvaltioiden rohkaisemiseksi jakamaan maitoa, nämä kriteerit on koulumaidon osalta aiheellista yhdistää maidon ja maitotuotteiden toimittamista lapsille koskevan unionin tuen aiempaan käyttöön, lukuun ottamatta Kroatiaa, jolle on määritettävä erityismäärä.

(9)

Hyvän hallintotavan ja moitteettoman talousarviohallinnon vuoksi jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua tukikelpoisten tuotteiden jakeluun, olisi toimitettava joka vuosi unionin tukea koskevat pyynnöt.

(10)

Kansallisen tai alueellisen strategian olisi oltava edellytyksenä jäsenvaltion osallistumiselle koulujärjestelmään. Jäsenvaltion, joka haluaa osallistua järjestelmään, olisi esitettävä strateginen asiakirja, joka kattaa kuuden vuoden ajanjakson ja jossa määritetään sen omat painopisteet. Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää strategioitaan säännöllisesti erityisesti painopisteiden tai tavoitteiden arviointien ja uudelleenarvioinnin sekä järjestelmiensä onnistumisen perusteella. Strategioissa voidaan myös eritellä koulujärjestelmän täytäntöönpanoon liittyviä osatekijöitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat tehostaa hallinnointia, muun muassa tukihakemusten osalta.

(11)

Koulujärjestelmää koskevan tietoisuuden edistämiseksi ja unionin tuen näkyvyyden lisäämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden velvollisuutta tiedottaa selkeästi järjestelmän täytäntöönpanoa varten myönnetystä unionin tuesta, myös viestintävälineiden sekä tarvittaessa yhteisen tunnuksen tai graafisten elementtien osalta.

(12)

Koulujärjestelmän näkyvyyden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi selitettävä strategiassaan, kuinka ne aikovat varmistaa järjestelmänsä lisäarvon erityisesti silloin, kun unionin järjestelmästä rahoitettavat tuotteet kulutetaan muiden oppilaitoksissa lapsille tarjottavien aterioiden yhteydessä. Sen varmistamiseksi, että unionin järjestelmän koulutuksellinen tarkoitus täyttyy ja tehoaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä säännöistä, jotka koskevat unionin järjestelmästä rahoitettavien tuotteiden jakelua suhteessa muihin oppilaitoksissa tarjottaviin aterioihin ja niiden valmistukseen.

(13)

Sen arvioimiseksi, onko koulujärjestelmällä ollut vaikutusta jäsenvaltioissa, unionin olisi rahoitettava saavutettuja tuloksia koskevia seuranta- ja arviointitoimia, joissa kiinnitetään erityistä huomiota kulutustottumusten muutoksiin keskipitkällä aikavälillä.

(14)

Yhteisrahoitusperiaate olisi poistettava hedelmien ja vihannesten koulujakelulta.

(15)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa alueellisen tai paikallisen toimivallan jakoon jäsenvaltioissa.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1306/2013 (5) olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Lukuvuoden jaksotuksen huomioon ottamiseksi uusia sääntöjä olisi sovellettava 1 päivästä elokuuta 2017,

1)

Korvataan II osan I osaston II luvun 1 jakso seuraavasti:

”1 jakso

Tuki hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden toimittamiseen oppilaitoksiin

22 artikla

Kohderyhmä

Tukiohjelma, jolla pyritään parantamaan maataloustuotteiden jakelua ja lasten ruokailutottumuksia, on suunnattu lapsille, jotka käyvät säännöllisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hallinnoimissa tai tunnustamissa päiväkodeissa, esikouluissa ja ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa.

23 artikla

Tuki kouluhedelmien ja kouluvihannesten ja koulumaidon toimittamista, koulutuksellisia liitännäistoimenpiteitä ja niihin liittyviä kustannuksia varten

1.   Unionin tukea myönnetään 22 artiklassa tarkoitetuissa oppilaitoksissa olevien lasten hyväksi:

Neuvosto vahvistaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti rajat unionin tuen osuudelle, joka kattaa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet ja kustannukset.

2.   Tässä jaksossa tarkoitetaan:

3.   Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua 1 kohdan nojalla vahvistettuun tukijärjestelmään, jäljempänä ’koulujärjestelmä’, ja jotka pyytävät vastaavaa unionin tukea, on kansalliset olosuhteet huomioon ottaen asetettava etusijalle tuotteet, jotka kuuluvat joko toiseen tai molempiin seuraavista ryhmistä:

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat kuitenkin tiettyjen tuotteiden kulutuksen edistämiseksi ja/tai alueellaan asuvien lasten erityisiin ravitsemustarpeisiin vastaamiseksi päättää jommankumman tai molempien seuraavien tuotteiden jakelusta:

5.   Lisäksi jäsenvaltiot voivat täydentää 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden jakelua liitteessä V luetelluilla tuotteilla, jos ne pitävät sitä tarpeellisena koulujärjestelmän tavoitteiden ja 8 kohdassa tarkoitetuissa strategioissa esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi.

Tällöin unionin tukea maksetaan ainoastaan jaetun tuotteen maitoainesosalle. Kyseisen maitoainesosan on liitteessä V olevan luokan I tuotteiden osalta oltava vähintään 90 painoprosenttia ja liitteessä V olevan luokan II tuotteiden osalta vähintään 75 painoprosenttia.

Neuvosto vahvistaa unionin maitoainesosan tuen tason SEUT 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6.   Koulujärjestelmässä jaettavat tuotteet eivät saa sisältää mitään seuraavista:

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, saatuaan terveys- ja ravitsemusasioista vastaavilta kansallisilta viranomaisiltaan asianmukaisen luvan kansallisten menettelyjensä mukaisesti, että 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tukikelpoiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä lisättyä sokeria, lisättyä suolaa ja/tai lisättyä rasvaa.

7.   Tämän artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden lisäksi jäsenvaltiot voivat päättää sisällyttää koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin muita maataloustuotteita, erityisesti 1 artiklan 2 kohdan g ja v alakohdassa lueteltuja tuotteita.

8.   Koulujärjestelmään osallistumisen ehtona on, että jäsenvaltio laatii ennen koulujärjestelmään osallistumistaan ja sen jälkeen kuuden vuoden välein kansallisen tai alueellisen tason strategian järjestelmän täytäntöönpanoa varten. Viranomainen, joka on vastuussa strategian laatimisesta kansallisella tai alueellisella tasolla, voi muuttaa strategiaa erityisesti seurannan ja arvioinnin sekä saavutettujen tulosten perusteella. Strategiassa on ainakin määriteltävä tarpeet, tarpeiden tärkeysjärjestys, kohderyhmä, saavutettaviksi odotetut tulokset ja, jos saatavilla, määrälliset tavoitteet verrattuna lähtötilanteeseen, ja vahvistettava näiden tavoitteiden saavuttamiseen parhaiten soveltuvat välineet ja toimet.

Strategia voi sisältää järjestelmän täytäntöönpanoon liittyviä erityisiä osatekijöitä, joiden tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa koulujärjestelmän hallintoa.

9.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava strategioissaan luettelo kaikista tuotteista, joita koulujärjestelmässä toimitetaan joko tavanomaisessa jakelussa tai koulutuksellisten liitännäistoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi niiden on varmistettava, että niiden terveys- ja ravitsemusasioista vastaavat kansalliset viranomaiset osallistuvat asianmukaisesti kyseisen luettelon laatimiseen tai että kyseiset viranomaiset antavat tälle luettelolle asianmukaisen luvan kansallisten menettelyjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan soveltamista.

10.   Jotta koulujärjestelmällä olisi vaikutusta, jäsenvaltioiden on päätettävä myös koulutuksellisista liitännäistoimenpiteistä; niihin voi kuulua muun muassa toimenpiteitä ja toimia, joilla pyritään luomaan lapsille uusi suhde maatalouteen esimerkiksi maatilavierailujen kaltaisin toimin, ja 7 kohdassa tarkoitettujen useammanlaisten maataloustuotteiden jakelua. Nämä toimenpiteet voidaan myös suunnitella opettamaan lapsia asiaan liittyvistä aiheista, kuten terveellisistä ruokailutottumuksista, paikallisista elintarvikeketjuista, luonnonmukaisesta viljelystä, kestävästä tuotannosta tai ruuan haaskaamisen välttämisestä.

11.   Jäsenvaltioiden on valittava jaettavat tai koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin sisällytettävät tuotteensa sellaisten objektiivisten perusteiden mukaan, joihin on kuuluttava yksi tai useampi seuraavista: terveys- ja ympäristönäkökohdat, kausiluonteisuus, vaihtelevuus tai paikallisten tai alueellisten tuotteiden saatavuus, asettaen etusijalle, niin pitkälle kuin se on mahdollista toteuttaa, unionista peräisin olevat tuotteet. Jäsenvaltiot voivat edistää erityisesti paikallisia tai alueellisia hankintoja, luonnonmukaisia tuotteita, lyhyitä toimitusketjuja tai ympäristöhyötyjä ja tarvittaessa asetuksella (EU) N:o 1151/2012 perustettujen laatujärjestelmien nojalla tunnustettuja tuotteita.

Jäsenvaltiot voivat harkita asettavansa strategioissaan etusijalle kestävyyttä ja reilua kauppaa koskevat näkökohdat.

23 a artikla

Rahoitussäännökset

1.   Rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan säännösten soveltamista, koulujärjestelmän mukainen tuki 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteiden jakelua, koulutuksellisia liitännäistoimenpiteitä ja asiaan liittyviä kustannuksia varten ei saa olla lukuvuotta kohden suurempi kuin 250 miljoonaa euroa.

Tämän enimmäismäärän puitteissa ne saavat olla enintään:

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu tuki jaetaan jäsenvaltioiden kesken ottaen huomioon seuraavat seikat:

Asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetuilla määrärahoilla on varmistettava suuremman tuen myöntäminen SEUT 349 artiklassa luetelluille syrjäisimmille alueille, jotta voidaan ottaa huomioon kyseisten alueiden erityistilanne tuotteiden hankinnan alalla ja edistää tuotteiden hankintaa maantieteellisesti toisiaan lähellä sijaitsevien syrjäisimpien alueiden välillä.

Tässä kohdassa säädettyjen perusteiden soveltamisesta johtuvilla koulumaitoa koskevilla määrärahoilla on varmistettava, että kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus saada jokaista ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun ikäryhmään kuuluvaa lasta kohden vähintään unionin tuen vähimmäismäärä. Vähimmäismäärä ei saa olla alhaisempi kuin unionin tuen keskimääräinen käyttö lasta kohden kaikissa jäsenvaltioissa ennen 1 päivää elokuuta 2017 sovelletussa koulumaitojärjestelmässä.

Neuvosto hyväksyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimenpiteet, joilla vahvistetaan unionin kouluhedelmiä ja vihanneksia sekä koulumaitoa koskevan tuen lopulliset ja alustavat määrärahat sekä uudelleen jakaminen.

3.   Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua koulujärjestelmään, on toimitettava joka vuosi unionin tukea koskeva pyyntö, jossa täsmennetään kouluhedelmien ja kouluvihannesten osalta pyydetty määrä ja koulumaidon osalta pyydetty määrä, jonka ne haluavat jakaa.

4.   Ylittämättä 1 kohdassa säädettyä 250 miljoonan euron enimmäismäärää, jokainen jäsenvaltio voi kerran lukuvuodessa siirtää enintään 20 prosenttia jommistakummista alustavista määrärahoistaan.

Tätä prosenttiosuutta voidaan korottaa 25 prosenttiin niiden jäsenvaltioiden osalta, joilla on SEUT 349 artiklassa lueteltuja syrjäisimpiä alueita, ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten silloin, kun jäsenvaltion on tarpeen puuttua erityiseen markkinatilanteeseen koulujärjestelmän kattamalla alalla, kun se on erityisen huolissaan jommankumman tuoteryhmän alhaisesta kulutuksesta, tai muiden yhteiskunnan muutosten vuoksi.

Siirrot voidaan tehdä joko:

Kolmannen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja siirtoja ei voida tehdä alustavasta määrärahasta sen tuoteryhmän osalta, jolle asianomainen jäsenvaltio pyytää määrää, joka ylittää sen alustavan määrärahan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle alustavien määrärahojen välisten siirtojen määrä.

5.   Koulujärjestelmä ei vaikuta unionin lainsäädännön mukaisten erillisten kansallisten koulujärjestelmien soveltamiseen. Edellä 23 artiklassa säädettyä unionin tukea voidaan käyttää olemassa olevien kansallisten kouluhedelmiä ja kouluvihanneksia sekä koulumaitoa koskevien koulujärjestelmien tai koulujakelujärjestelmien soveltamisalan laajentamiseksi tai toimivuuden lisäämiseksi, mutta se ei saa korvata näiden olemassa olevien kansallisten järjestelmien rahoitusta, lukuun ottamatta aterioiden ilmaisjakelua lapsille oppilaitoksiin. Jos jäsenvaltio päättää laajentaa olemassa olevan kansallisen koulujärjestelmän soveltamisalaa tai lisätä sen toimivuutta hakemalla unionin tukea, sen on ilmoitettava 23 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa strategiassa, miten tämä saavutetaan.

6.   Jäsenvaltiot voivat myöntää unionin tuen lisäksi kansallista tukea koulujärjestelmän rahoittamiseksi.

Jäsenvaltiot voivat rahoittaa tätä tukea asianomaisella alalla kerättävillä maksuilla tai muilla yksityissektorilta saatavilla rahoitusosuuksilla.

7.   Unioni voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 6 artiklan mukaisesti rahoittaa myös tiedotus-, julkistamis-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä, jotka liittyvät koulujärjestelmään, mukaan luettuina toimet, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta järjestelmän tavoitteista, ja asiaan liittyviä verkottumistoimenpiteitä, joilla pyritään vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä järjestelmän täytäntöönpanon ja hallinnon helpottamiseksi.

Komissio voi tämän asetuksen 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti kehittää yhteisen tunnuksen tai graafisia elementtejä lisätäkseen koulujärjestelmän näkyvyyttä.

8.   Koulujärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on koulutiloissa tai muissa asiaankuuluvissa paikoissa julkistettava järjestelmään osallistumisensa ja tiedotettava unionin antamasta tuesta. Jäsenvaltiot voivat käyttää kaikkia soveltuvia viestintävälineitä, joihin voi kuulua julisteita, asiaa koskevia verkkosivustoja, graafista tiedotusaineistoa ja tiedotus- ja valistuskampanjoita. Jäsenvaltioiden on varmistettava unionin koulujärjestelmän lisäarvo ja näkyvyys suhteessa oppilaitoksissa tarjottaviin muihin aterioihin.

24 artikla

Siirretty säädösvalta

1.   Lasten terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että koulujärjestelmän mukainen tuki kohdistetaan 22 artiklassa tarkoitettuun kohderyhmään kuuluviin lapsiin, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti säännöistä, jotka koskevat seuraavia:

2.   Unionin varojen tehokkaan ja kohdennetun käytön varmistamiseksi ja koulujärjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti

3.   Tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti 23 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetun keinotekoisten arominvahventeiden luettelon täydentämiseksi.

Jotta varmistetaan, että 23 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti jaettavat tuotteet vastaavat koulujärjestelmän tavoitteita, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti niiden lisätyn sokerin, lisätyn suolan ja lisätyn rasvan enimmäispitoisuuksien määrittämiseksi, jotka jäsenvaltio voi sallia 23 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan nojalla ja jotka ovat teknisesti välttämättömiä jalostettujen tuotteiden valmistamiseksi tai tuottamiseksi, enimmäispitoisuuksien määrittämiseksi.

4.   Koulujärjestelmää koskevan tietoisuuden edistämiseksi sekä unionin tuen näkyvyyden lisäämiseksi siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa velvoitetaan koulujärjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot tiedottamaan selkeästi siitä, että ne saavat unionin tukea järjestelmän täytäntöönpanoa varten, myös seuraavien osalta:

5.   Unionin järjestelmän lisäarvon ja näkyvyyden varmistamiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti säännöistä, joita sovelletaan tuotteiden jakeluun suhteessa muihin oppilaitoksissa tarjottaviin aterioihin.

6.   Koska on tarpeen varmistaa, että unionin tuki heijastuu hintaan, jolla tuotteet ovat koulujärjestelmässä saatavilla, siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa jäsenvaltiot velvoitetaan selvittämään strategioissaan, miten tämä saavutetaan.

25 artikla

Täytäntöönpanovallan käyttäminen tarkastelumenettelyä noudattaen

Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa tämän jakson soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat muun muassa:

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16).”;"

2)

Korvataan 217 artikla seuraavasti:

”217 artikla

Lapsille jaettavien tuotteiden kansalliset tuet

Jäsenvaltiot voivat myöntää kansallista tukea 23 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten tuoteryhmien toimittamiseen lapsille oppilaitoksissa, kyseisiä tuotteita koskeviin koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin ja 23 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin asiaan liittyviin kustannuksiin.

Jäsenvaltiot voivat rahoittaa tukensa asianomaisella alalla kerättävillä maksuilla tai muilla yksityissektorilta saatavilla rahoitusosuuksilla.”:

3)

Lisätään 225 artiklaan alakohdat seuraavasti:

4)

Korvataan liite V seuraavasti:

24.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/11

(1)

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) on suunniteltu mittaamaan inflaatiota yhdenmukaisella tavalla eri jäsenvaltioissa. Komissio ja Euroopan keskuspankki (EKP) käyttävät YKHI:ä arvioidessaan jäsenvaltioiden hintavakautta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 140 artiklan nojalla.

(2)

Yhdenmukaistettuja indeksejä käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1176/2011 (3) käyttöön otetun makrotalouden epätasapainoa koskevan komission menettelyn yhteydessä.

(3)

Korkealuokkaiset ja vertailukelpoiset hintatilastotiedot ovat olennaisen tärkeitä unionin yhteiskuntapolitiikasta vastaaville tahoille, tutkijoille ja kaikille Euroopan kansalaisille.

(4)

Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) käyttää YKHI:ä indeksinä, jolla mitataan SEUT 127 artiklan 1 kohdan mukaista hintatason vakautta koskevaa EKPJ:n tavoitetta, jolla on erityinen merkitys SEUT 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun unionin rahapolitiikan määrittelemisen ja toteuttamisen kannalta. EKP:a kuullaan kaikista ehdotuksista unionin säädöksiksi sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla SEUT 127 artiklan 4 kohdan ja 282 artiklan 5 kohdan nojalla.

(5)

Tämän asetuksen tavoitteena on vahvistaa yleiset puitteet yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien ja asuntohintaindeksien kehittämistä, tuottamista ja levittämistä varten unionin ja kansallisella tasolla. Sillä ei kuitenkaan suljeta pois mahdollisuutta laajentaa tulevaisuudessa puitteiden soveltamista tarvittaessa myös alueelliselle tasolle.

(6)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2494/95 (4) vahvistettiin yhteiset puitteet yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien tuottamiseksi. Näitä oikeudellisia puitteita on tarpeen mukauttaa nykyisiin vaatimuksiin ja tekniikan kehitykseen, millä parannetaan edelleen yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien ja asuntohintaindeksin relevanssia ja vertailukelpoisuutta. Tällä asetuksella vahvistettujen uusien puitteiden pohjalta olisi aloitettava työskentely hintakehityksen lisäindikaattorivalikoiman parissa.

(7)

Tässä asetuksessa otetaan huomioon sääntelyn parantamista koskeva komission ohjelma ja etenkin 8 päivänä lokakuuta 2010 annettu komission tiedonanto ”Järkevä sääntely Euroopan unionissa”. Tilastoalalla komissio on asettanut ensisijaiseksi tavoitteeksi tilastoalan sääntely-ympäristön yksinkertaistamisen ja parantamisen 10 päivänä elokuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle” mukaisesti.

(8)

YKHI ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin (YKHI-KiVe) olisi luokiteltava yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen eurooppalaisen luokituksen (ECOICOP) mukaisesti. Tällaisella luokituksella olisi varmistettava, että kaikki yksilöllistä kulutusta koskevat eurooppalaiset tilastot ovat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia. ECOICOPin olisi niin ikään oltava johdonmukainen YK:n COICOPin kanssa, joka on kansainvälinen standardi yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista luokittelua varten, ja näin ollen ECOICOPia olisi mukautettava yhdenmukaistamalla sitä YK:n COICOPiin tehtyihin muutoksiin.

(9)

YKHI perustuu todettuihin hintoihin, joihin sisältyvät tuoteverot. Tästä syystä tuoteveroasteiden muutokset vaikuttavat inflaatioon. Jotta voidaan analysoida inflaatiota ja arvioida lähentymistä jäsenvaltioissa, on tarpeen kerätä tietoa myös veromuutosten vaikutuksesta inflaatioon. Sen vuoksi YKHI olisi laskettava myös kiinteän verokannan perusteella.

(10)

Asuntoja ja erityisesti omistusasumista koskevien hintaindeksien laatimisella on tärkeä merkitys YKHI:n relevanssin ja vertailukelpoisuuden parantamisessa. Omistusasumisen hintaindeksin laatimista varten on tarpeen laatia myös asuntohintaindeksi. Asuntohintaindeksi on myös itsessään tärkeä indikaattori. Komission olisi valmisteltava 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä kertomus, jossa käsitellään omistusasumisen hintaindeksin soveltuvuutta YKHI:iin sisällyttämistä varten. Komission olisi kertomuksen tulosten perusteella toimitettava tarvittaessa kohtuullisen ajan kuluessa ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi omistusasumisen hintaindeksin YKHI:iin sisällyttämisen osalta.

(11)

Pikaennakon muodossa varhaisessa vaiheessa annettavat alustavat tiedot kuukausittaisesta YKHI:stä ovat keskeisiä euroalueen rahapolitiikan kannalta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, olisi toimitettava tällaisia pikaennakoita.

(12)

YKHI on suunniteltu hintavakauden arvioimiseksi. Sitä ei ole tarkoitettu elinkustannusindeksiksi. YKHI:n lisäksi olisi aloitettava yhdenmukaistettua elinkustannusindeksiä koskeva tutkimus.

(13)

Yhdenmukaistettujen indeksien viitejakso olisi ajantasaistettava määräajoin. Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat yhteiseen indeksin viitejaksoon eri ajankohtina integroituja yhdenmukaistettuja indeksejä ja niiden alaindeksejä, jotta saatujen indeksien vertailukelpoisuus ja relevanssi voidaan varmistaa.

(14)

Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien ja asuntohintaindeksin asteittaisen yhdenmukaistamisen edistämiseksi olisi käynnistettävä pilottihankkeita, joissa arvioidaan parannettujen perustietojen käyttämisen ja uusien metodologisten lähtökohtien soveltamisen toteutuskelpoisuutta. Komission olisi toteutettava tarvittavat toimet ja löydettävä asianmukaiset kannustimet tällaisten pilottihankkeiden edistämiseksi, mukaan lukien rahallinen tuki.

(15)

Komission (Eurostat) olisi todennettava jäsenvaltioiden yhdenmukaistettujen indeksien laskemisessa käyttämät lähteet ja menetelmät ja seurattava oikeudellisten puitteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Tätä varten komission (Eurostat) olisi pidettävä yllä säännöllistä vuoropuhelua jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten kanssa.

(16)

Taustatiedot ovat olennaisia arvioitaessa, ovatko jäsenvaltioiden tuottamat yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut indeksit riittävän vertailukelpoisia. Lisäksi läpinäkyvät laatimismenetelmät ja -käytännöt jäsenvaltioissa auttavat kaikkia sidosryhmiä ymmärtämään yhdenmukaistettuja indeksejä ja parantamaan niiden laatua entisestään. Sen vuoksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat yhdenmukaistetun metatiedon toimittamista.

(17)

Jäsenvaltioiden antamien tilastotietojen laadun varmistamiseksi komission olisi käytettävä kaikkia asianmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (5) 12 artiklassa säädettyjä oikeuksia ja toimivaltaa.

(18)

Jotta voidaan varmistaa mukauttaminen YK:n COICOPiin tehtyihin muutoksiin, muuttaa täytäntöönpanosäädöksillä säänneltyjen kohtien luetteloa lisäämällä kohtia tilastollisten menetelmien teknisen kehityksen ottamiseksi huomioon ja pilottihankkeiden arvioinnin perusteella, ja muuttaa sellaisten ECOICOPin alaindeksien luetteloa, joita jäsenvaltioiden ei tarvitse tuottaa rahapelien sisällyttämiseksi YKHI:iin ja YKHI-KiVe:iin, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(19)

Yhdenmukaistettujen indeksien täyden vertailukelpoisuuden takaamiseksi yhdenmukaisia edellytyksiä tarvitaan seuraavia varten: ECOICOPin soveltaminen YKHI:n ja YKHI-KiVe:n tarkoituksiin; jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, toimittaman YKHI:n pikaennakon luokitteleminen; omistusasumisen hintaindeksin ja asuntohintaindeksin luokitteleminen; yhdenmukaistettujen indeksien painotukset; vapaaehtoisiin pilottihankkeisiin perustuvat parannetut menetelmät; asianmukainen metodologia; yhdenmukaistettujen indeksien suhteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt; tiedon- ja metatiedonsiirtostandardit; yhdenmukaistettujen indeksien ja niiden alaindeksien tarkistaminen; ja tekniset laadunvarmistusvaatimukset, jotka liittyvät vuotuisten vakiomuotoisten laaturaporttien sisältöön, näiden selvitysten komissiolle (Eurostat) toimittamisen määräaika ja menetelmäselosteiden rakenne ja määräajat niiden toimittamiseksi komissiolle (Eurostat). Jotta voidaan varmistaa mainitut tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(20)

Hyväksyessään tämän asetuksen mukaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä ja delegoituja säädöksiä komission olisi tarvittaessa otettava huomioon kustannustehokkuus ja varmistettava, että näistä toimenpiteistä ja säädöksistä ei aiheudu huomattavaa lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille.

(21)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli yhteisten tilastostandardien laatimista yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksiä ja asuntohintaindeksiä varten, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(22)

Asetuksen (EY) N:o 223/2009 7 artiklan nojalla Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on pyydetty antamaan ammatillista ohjausta.

(23)

Asetus (EY) N:o 2494/95 olisi näin ollen kumottava,

1)

’tuotteilla’ tarkoitetaan tavaroita ja palveluja sellaisena kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (7), jäljempänä ’EKT 2010 -asetus’, liitteessä A olevassa 3.01 kohdassa;

2)

’kuluttajahinnoilla’ tarkoitetaan hankintahintoja, jotka kotitaloudet maksavat hankkiessaan yksittäisiä tuotteita rahataloustoimina;

3)

’asuntohinnoilla’ tarkoitetaan kotitalouksien ostamien asuntojen kauppahintoja;

4)

’hankintahinnoilla’ tarkoitetaan ostajien tuotteista maksamia todellisia hintoja, mukaan lukien kaikki tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot, normaalihinnoista tai -maksuista myönnettyjen alennusten vähentämisen jälkeen, pois lukien korko- ja palvelumaksut, jotka liittyvät luottojärjestelyihin, ja pois lukien kaikki ylimääräiset maksut, jotka ovat aiheutuneet siitä, että maksua ei ole pystytty suorittamaan ostohetkellä määrätyn maksuajan kuluessa;

5)

’säännellyillä hinnoilla’ tarkoitetaan hintoja, jotka joko asetetaan suoraan tai joihin hallinto vaikuttaa merkittävästi;

6)

’yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä’ tai ’YKHI:llä’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion tuottamaa vertailukelpoista kuluttajahintaindeksiä;

7)

’yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä kiintein veroin’ tai ’YKHI-KiVe:llä’ tarkoitetaan indeksiä, jolla mitataan kuluttajahintojen muutoksia ilman tuoteveromuutosten vaikutusta samalla ajanjaksolla;

8)

’verokannalla’ tarkoitetaan veroparametria, ja se voi olla tietty prosenttiosuus hinnasta tai fyysisestä yksiköstä peritty absoluuttinen veromäärä;

9)

’omistusasumisen hintaindeksillä’ tarkoitetaan indeksiä, jolla mitataan muutoksia kotitaloussektorin kannalta uusien asuntojen sekä sellaisten muiden tavaroiden kauppahinnoissa, joita kotitaloudet omistusasunnossa asumisen vuoksi hankkivat;

10)

’asuntohintaindeksillä’ tarkoitetaan indeksiä, jolla mitataan muutoksia kotitalouksien ostamien asuntojen kauppahinnoissa;

11)

’YKHI:ien tai YKHI-KiVe:ien alaindeksillä’ tarkoitetaan mitä tahansa liitteessä I vahvistetun yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen eurooppalaisen luokituksen (ECOICOP) luokkaa koskevaa hintaindeksiä;

12)

’yhdenmukaistetuilla indekseillä’ tarkoitetaan YKHI:ä, YKHI-KiVe:ä, omistusasumisen hintaindeksiä ja asuntohintaindeksiä;

13)

’YKHI:n pikaennakolla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, varhaisessa vaiheessa YKHI:stä antamaa arviota, joka voi perustua alustaviin tietoihin ja tarvittaessa asianmukaiseen mallinnukseen;

14)

’Laspeyres-tyypin indeksillä’ tarkoitetaan hintaindeksiä, jolla mitataan keskimääräisiä hinnanmuutoksia hintojen viitejaksosta vertailujaksoon käyttämällä kulutusosuuksia hintojen viitejaksoa edeltävältä jaksolta ja jonka yhteydessä kulutusosuudet mukautetaan vastaamaan hintojen viitejakson hintoja.

”Laspeyres-tyypin indeksi” määritellään seuraavasti:

Tuotteen hinta on p, hintojen viitejakso on 0 ja vertailujakso on t. Painotettu w tarkoittaa hintojen viitejaksoa edeltävän jakson b kulutusosuuksia, jotka mukautetaan vastaamaan hintojen viitejakson 0 hintoja;

15)

’indeksin viitejaksolla’ tarkoitetaan jaksoa, jonka indeksiksi asetetaan 100 indeksipistettä;

16)

’hintojen viitejaksolla’ tarkoitetaan jaksoa, johon vertailujakson hintaa verrataan; kuukausittaisille indekseille hintojen viitejakso on edellisen vuoden joulukuu ja neljännesvuosittaisille indekseille hintojen viitejakso on edellisen vuoden neljäs neljännes;

17)

’perustiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka kattavat

18)

’kotitaloudella’ tarkoitetaan EKT 2010 -asetuksen liitteessä A olevan 2.119 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua kotitaloutta, kansallisuudesta tai oleskeluoikeudesta riippumatta;

19)

’jäsenvaltion talousalueella’ tarkoitetaan EKT 2010 -asetuksen liitteessä A olevassa 2.05 kohdassa tarkoitettua talousaluetta, sillä poikkeuksella, että jäsenvaltion rajojen sisällä sijaitsevat erillisalueet kuuluvat siihen mutta muualla maailmassa sijaitsevat erillisalueet eivät kuulu;

20)

’kotitalouksien lopullisilla rahamääräisillä kulutusmenoilla’ tarkoitetaan sitä osaa lopullisista kulutusmenoista, joka aiheutui

21)

’tuotantomenetelmän merkittävällä muutoksella’ muutosta, jonka arvioidaan vaikuttavan tietyn yhdenmukaistetun indeksin tai sen osan vuotuiseen muutosasteeseen minä tahansa jaksona enemmän kuin

a)

YKHI:ien ja YKHI-KiVe:ien tapauksessa enintään keskimäärin 0,1 prosenttiyksiköllä yhden vuoden aikana edellisen vuoden indeksistä, joka on laadittu tässä asetuksessa esitetyn metodologisen lähtökohdan mukaisesti;

b)

omistusasumisen hintaindeksin ja asuntohintaindeksin tapauksessa enintään keskimäärin 1,0 prosenttiyksiköllä yhden vuoden aikana edellisen vuoden indeksistä, joka on laadittu tässä asetuksessa esitetyn metodologisen lähtökohdan mukaisesti.

i)

otantaa ja edustavuutta;

ii)

hintojen keräämistä ja käsittelyä;

iii)

korvaamisia ja laadullista mukautusta;

iv)

indeksien laatimista;

v)

tarkistuksia;

vi)

erityisindeksejä;

vii)

tiettyjen alojen tuotteiden käsittelyä.

a)

kuukausittaisten indeksien osalta indeksin viitejaksoa seuraavan vuoden tammikuun indeksistä;

b)

neljännesvuosittaisten indeksien osalta indeksin viitejaksoa seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen indeksistä.

a)

YKHI- eikä YKHI-KiVe-alaindeksejä, joiden painotus on vähemmän kuin yksi tuhannesosa kaikista menoista;

b)

omistusasumisen hintaindeksien eikä asuntohintaindeksien alaindeksejä, joiden painotus on vähemmän kuin yksi sadasosa kaikista omistusasumismenoista ja asuntojen kokonaisostoista.

a)

15 kalenteripäivän kuluessa helmi–joulukuun indeksien osalta ja 20 kalenteripäivän kuluessa tammikuun indeksien osalta sen kuukauden päättymisestä, jolle indeksit lasketaan, ja

b)

85 kalenteripäivän kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jolle indeksit lasketaan.

a)

kuukausittaisten indeksien osalta viimeistään 13 päivänä helmikuuta joka vuosi;

b)

neljännesvuosittaisten indeksien osalta viimeistään 15 päivänä kesäkuuta joka vuosi.

a)

vuotuiset vakiomuotoiset laaturaportit, jotka kattavat asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa vahvistetut laatukriteerit;

b)

vuosittain ajantasaistetut menetelmäselosteet, joissa kuvataan käytetyt tietolähteet, määritelmät ja menetelmät;

c)

komission (Eurostat) pyynnöstä muita asiaan liittyviä tietoja, jotka ovat riittävän yksityiskohtaisia sen arvioimiseksi, täyttyvätkö yhdenmukaistettuja indeksejä koskevat vertailukelpoisuus- ja laatuvaatimukset.

24.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/39

(1)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 953/2003 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (3). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Monet köyhimmistä kehitysmaista tarvitsevat kiireesti käyttöönsä kohtuuhintaisia tartuntatautien hoidossa tarvittavia keskeisiä lääkkeitä. Nämä maat ovat erittäin riippuvaisia lääkkeiden tuonnista, sillä niissä on vain harvoin omaa tuotantoa.

(3)

Teollisuusmaiden markkinoilla ja köyhimpien kehitysmaiden markkinoilla sovellettavat hinnat on välttämätöntä erotella toisistaan, jotta voitaisiin varmistaa, että köyhimpiin kehitysmaihin toimitetaan keskeisiä lääkevalmisteita huomattavasti alennetuin hinnoin. Tämän vuoksi näitä huomattavasti alennettuja hintoja ei voida pitää vertailukohtana niille hinnoille, joita samoista valmisteista on maksettava teollisuusmaiden markkinoilla.

(4)

Useimmissa teollisuusmaissa on tarvittava lainsäädäntö ja muut sääntelyvälineet lääkevalmisteiden tuonnin estämiseksi tietyissä olosuhteissa, mutta tällaiset välineet ovat vaarassa menettää tehoaan, kun köyhimpien kehitysmaiden markkinoille myydään merkittäviä määriä lääkkeitä huomattavasti alennettuun hintaan, jolloin saattaa muodostua taloudellisesti selvästi entistä houkuttelevammaksi ohjata niiden kauppaa uudelleen markkinoille, joilla hinnat ovat korkeammat.

(5)

On tarpeen kannustaa lääkkeiden valmistajia tarjoamaan huomattavasti suurempia määriä lääkevalmisteita merkittävästi alennettuun hintaan varmistamalla tällä asetuksella, että tällaiset valmisteet pysyvät köyhimpien kehitysmaiden markkinoilla. Tätä asetusta olisi voitava soveltaa samoin edellytyksin myös lääkelahjoituksiin ja valmisteisiin, joita myydään kansallisten hallitusten tai kansainvälisten hankintaelinten järjestämien tarjouskilpailujen perusteella tehtyjen sopimusten tai valmistajan ja määrämaan hallituksen keskenään sopiman kumppanuuden mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että lahjoituksilla ei voida parantaa lääkevalmisteiden saatavuutta kestävältä pohjalta.

(6)

On tarpeen säätää menettelystä asetuksen soveltamisalaan kuuluvien valmisteiden, maiden ja tautien yksilöintiä varten.

(7)

Tämän asetuksen tarkoituksena on estää porrastetusti hinnoiteltujen valmisteiden tuominen unioniin. Tiettyjä tilanteita varten säädetään poikkeuksista, joiden ehdottomana edellytyksenä on, että kyseisten valmisteiden lopullinen määränpää on jokin liitteessä II luetelluista maista.

(8)

Porrastetusti hinnoiteltujen valmisteiden valmistajien olisi tehtävä kyseisistä valmisteista ulkomuodoltaan muista erottuvia, jotta ne olisi helpompi tunnistaa.

(9)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tautien ja määrämaiden luetteloita sekä porrastetusti hinnoiteltujen valmisteiden tunnisteita on tarkoituksenmukaista tarkistaa ottaen huomioon muun muassa asetuksen soveltamisesta saadut kokemukset.

(10)

Matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyviin porrastetusti hinnoiteltuihin valmisteisiin, jotka on tarkoitettu heidän omaan käyttöönsä, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 608/2013 (4) vahvistettuja sääntöjä.

(11)

Jos porrastetusti hinnoiteltuja valmisteita on takavarikoitu tämän asetuksen nojalla, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja varmistaakseen, että takavarikoidut valmisteet käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti täysimääräisesti liitteessä II lueteltujen maiden hyväksi, päättää antaa ne käytettäväksi humanitaarisiin tarkoituksiin näissä maissa. Jollei tällaista päätöstä tehdä, takavarikoidut valmisteet olisi tuhottava.

(12)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta voidaan lisätä tuotteita tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luetteloon. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti,

a)

perusteet porrastetusti hinnoitellun valmisteen määrittämiseksi;

b)

olosuhteet, joissa tulliviranomaisten on ryhdyttävä toimiin;

c)

toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava.

a)

’porrastetusti hinnoitellulla valmisteella’ liitteessä IV mainittujen tautien ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon käytettäviä lääkevalmisteita, jotka on hinnoiteltu jompaakumpaa 3 artiklassa vahvistettua vaihtoehtoista hinnan määritystapaa käyttäen, joita koskevat edellytykset komissio tai riippumaton tarkastaja on tarkastanut 4 artiklan mukaisesti ja jotka on sisällytetty liitteessä I esitettyyn porrastetusti hinnoiteltujen valmisteiden luetteloon;

b)

’määrämaalla’ liitteessä II lueteltuja maita;

c)

’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion nimeämää viranomaista, jonka tehtävänä on ratkaista, ovatko kyseisen jäsenvaltion tulliviranomaisten pidättämät tavarat porrastetusti hinnoiteltuja valmisteita, ja antaa tarkastelun tulosten perusteella ohjeet.

a)

jälleenvienti määrämaihin;

b)

passitus- tai tullivarastomenettelyyn asettaminen ja vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirtäminen määrämaihin suuntautuvaa jälleenvientiä varten.

a)

enintään liitteessä III vahvistettua prosenttimäärää valmistajan samasta valmisteesta hakemuksen tekohetkellä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) maiden markkinoilla veloittamasta painotetusta keskimääräisestä noudettuna lähettäjältä -hinnasta; tai

b)

valmistajan välittömiä tuotantokustannuksia, joita on korotettu enintään liitteessä III vahvistetulla prosenttimäärällä.

a)

tuotteen nimi ja porrastetusti hinnoitellun valmisteen vaikuttava aine sekä riittävät tiedot sen todentamiseksi, mitä tautia sillä ehkäistään, diagnosoidaan tai hoidetaan;

b)

kumman tahansa 3 artiklassa vahvistetun vaihtoehtoisen hinnan määritystavan mukaisesti tarjottu hinta niin yksityiskohtaisesti eriteltynä, että se voidaan varmentaa. Yksityiskohtaisten tietojen toimittamisen asemesta hakija voi toimittaa riippumattoman tarkastajan antaman todistuksen, jossa todetaan, että hinta on tarkastettu ja että se vastaa jompaakumpaa liitteessä III vahvistetuista perusteista. Valmistaja ja komissio nimittävät riippumattoman tarkastajan yhteisymmärryksessä. Hakijan tarkastajalle toimittamat tiedot ovat luottamuksellisia;

c)

yksi tai useampi määrämaa, johon hakija aikoo myydä asianomaista tuotetta;

d)

koodi, joka perustuu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (5) liitteessä I olevaan yhdistettyyn nimikkeistöön ja tarvittaessa Taric-nimikkeistön alajaottelulla täydennettynä, jotta kyseiset tavarat voitaisiin tunnistaa yksiselitteisesti; ja

e)

ne valmistajan tai viejän toteuttamat toimenpiteet, joiden ansiosta porrastetusti hinnoiteltu valmiste voidaan helposti erottaa unionissa myynnissä olevista identtisistä valmisteista.

24.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/53

(1)

Europol perustettiin neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS (2) Euroopan unionin talousarviosta rahoitettavana unionin virastona, jonka tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja muiden vakavan rikollisuuden muotojen ehkäisyssä ja torjunnassa. Neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS myös korvattiin Euroopan poliisiviraston perustamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus, jäljempänä ’Europol-yleissopimus’ (3).

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa on säänneltävä asetuksella, joka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Sopimuksessa myös edellytetään, että on vahvistettava menettelytavat, joilla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa, jollei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklan c alakohdasta sekä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa laaditussa pöytäkirjassa N:o 1, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 1’, olevasta 9 artiklasta muuta johdu, Europolin demokraattisen legitimiteetin sekä vastuuvelvollisuuden unionin kansalaisia kohtaan vahvistamiseksi. Sen vuoksi päätös 2009/371/YOS olisi korvattava asetuksella, jossa vahvistetaan muun muassa parlamentin harjoittamaa valvontaa koskevat säännöt.

(3)

Tukholman ohjelmassa ”Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten” (4) kehotetaan tekemään Europolista jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi. Europolin toiminnasta laaditun arvioinnin perusteella tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Europolin operatiivisen toiminnan tehostamista.

(4)

Laajat rikollis- ja terroristiverkostot muodostavat vakavan uhan unionin sisäiselle turvallisuudelle sekä kansalaisten turvallisuudelle ja toimeentulolle. Käytettävissä olevat uhka-arviot osoittavat, että rikollisryhmät harjoittavat yhä monialaisempaa rikollisuutta ja laajentavat toimintaansa yli rajojen. Kansallisten lainvalvontaviranomaisten on sen vuoksi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä muissa jäsenvaltioissa toimivien kollegojensa kanssa. Tätä varten on tarpeen antaa Europolille edellytykset tukea jäsenvaltioita paremmin rikollisuuden ehkäisemisessä, analysoinnissa ja tutkimisessa kaikkialla unionissa. Tämä vahvistettiin myös päätöstä 2009/371/YOS koskevassa arvioinnissa.

(5)

Tämän asetuksen tarkoituksena on muuttaa ja laajentaa päätöksen 2009/371/YOS sekä sen täytäntöönpanoa koskevien neuvoston päätösten 2009/934/YOS (5), 2009/935/YOS (6), 2009/936/YOS (7) ja 2009/968/YOS (8) säännöksiä. Koska muutoksia on paljon ja ne ovat merkittäviä, nämä päätökset olisi selkeyden vuoksi korvattava kokonaan niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo. Tällä asetuksella perustettavan Europolin olisi korvattava päätöksellä 2009/371/YOS perustettu Europol ja otettava hoitaakseen sen tehtävät; näin ollen kyseinen päätös olisi kumottava.

(6)

Koska vakava rikollisuus usein leviää unionissa yli sisäisten rajojen, Europolin olisi tuettava ja lujitettava jäsenvaltioiden toimia ja niiden yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen vakavan rikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. Koska terrorismi on yksi merkittävimmistä unionin turvallisuuteen kohdistuvista uhkista, Europolin olisi autettava jäsenvaltioita kohtaamaan tähän liittyviä yhteisiä haasteita. Unionin lainvalvonta-alan virastona Europolin olisi myös tuettava ja lujitettava toimia ja yhteistyötä unionin etuihin kohdistuvien rikollisuuden muotojen torjumiseksi. Rikollisuuden muodoista, joiden käsittelyyn Europolilla on toimivalta, järjestäytynyt rikollisuus kuuluu edelleen Europolin rikoksentorjunnan päätavoitteiden puitteisiin, koska se laajuutensa, merkittävyytensä ja seuraustensa vuoksi edellyttää jäsenvaltioiden yhteistä toimintatapaa. Europolin olisi tarjottava tukea myös sellaisten liitännäisrikosten ehkäisyyn ja torjuntaan, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi tai tällaisten tekojen helpottamiseksi tai suorittamiseksi taikka niiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

(7)

Europolin olisi laadittava strategisia analyyseja ja uhka-arvioita auttaakseen neuvostoa ja komissiota vahvistamaan rikoksentorjuntaa koskevat unionin operatiiviset painopisteet ja panemaan ne täytäntöön operatiivisesti. Komission niin pyytäessä neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (9) 8 artiklan mukaisesti Europolin olisi lisäksi laadittava riskianalyyseja myös järjestäytyneen rikollisuuden osalta, jos kyseessä olevat riskit voivat haitata Schengenin säännöstön soveltamista jäsenvaltioissa. Lisäksi Europolin olisi neuvoston tai komission pyynnöstä tarvittaessa laadittava strategisia analyyseja ja uhka-arvioita edistääkseen unionin jäsenehdokasmaiden arviointia.

(8)

Unionin elimiin tai vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavat hyökkäykset tietojärjestelmiin ovat kasvava uhka unionissa, ottaen erityisesti huomioon niiden nopeus ja seuraukset sekä vaikeudet hyökkäysten alkulähteiden tunnistamisessa. Kun jäsenvaltiot harkitsevat Europolin pyyntöä aloittaa tutkinta unionin elimiin tai vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavasta tietojärjestelmiin kohdistuvasta vakavasta hyökkäyksestä, jonka epäillään olevan rikollista alkuperää, jäsenvaltioiden olisi vastattava Europolille viipymättä, ottaen huomioon sen, että nopea reagointi on avain tietotekniikkarikollisuuden onnistuneeseen torjumiseen.

(9)

Virastojen välisen yhteistyön merkitys huomioon ottaen Europolin ja Eurojustin olisi varmistettava, että niiden operatiivisen yhteistyön optimoimiseksi luodaan tarvittavat järjestelyt ottaen asianmukaisesti huomioon niiden tehtävät ja toimivaltuudet sekä jäsenvaltioiden edut. Europolin ja Eurojustin olisi erityisesti ilmoitettava toisilleen kaikesta toiminnasta, johon sisältyy yhteisten tutkintaryhmien rahoitusta.

(10)

Kun perustetaan yhteinen tutkintaryhmä, sitä koskevassa sopimuksessa olisi määrättävä edellytyksistä Europolin henkilöstön osallistumiselle ryhmään. Europolin olisi pidettävä kirjaa osallistumisestaan yhteisiin tutkintaryhmiin, jotka käsittelevät sen tavoitteiden puitteisiin kuuluvia rikoksia.

(11)

Europolin olisi voitava pyytää jäsenvaltioita aloittamaan, toteuttamaan tai koordinoimaan rikostutkintaa tietyissä tapauksissa, joissa rajatylittävä yhteistyö voisi tuoda lisäarvoa. Europolin olisi ilmoitettava tällaisista pyynnöistä Eurojustille.

(12)

Europolin olisi oltava unionin tietojenvaihdon keskipiste. Europolin keräämä, tallentama, käsittelemä, analysoima ja vaihtama tieto sisältää rikoksia koskevaa tiedustelutietoa, joka liittyy Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluviin rikoksiin tai rikolliseen toimintaan ja joka on hankittu sen toteamiseksi, onko konkreettisia rikollisia tekoja tapahtunut tai voiko niitä tapahtua tulevaisuudessa.

(13)

Jotta voidaan varmistaa Europolin tehokkuus tietojenvaihdon keskipisteenä, jäsenvaltioille olisi asetettava selkeät velvoitteet toimittaa Europolille tiedot, jotka se tarvitsee tavoitteidensa toteuttamiseksi. Näiden velvoitteiden täyttämisen yhteydessä jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että niiden toimittamat tiedot ovat merkityksellisiä sellaisessa rikoksentorjunnassa, joka on asianomaisissa unionin politiikan välineissä määritelty strategiseksi ja operatiiviseksi painopisteeksi; näitä ovat erityisesti neuvoston asettamat painopisteet järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin puitteissa. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toimittamaan Europolille myös jäljennös toisten jäsenvaltioiden kanssa kahden- tai monenvälisesti vaihdetuista tiedoista, jotka koskevat Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvia rikoksia. Kun jäsenvaltiot toimittavat Europolille tarvittavaa tietoa, niihin olisi sisällytettävä myös tiedot kaikista väitetyistä verkkohyökkäyksistä, jotka vaikuttavat niiden alueella toimiviin unionin elimiin. Europolin olisi samalla lisättävä tukeaan jäsenvaltioille, jotta niiden keskinäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa voidaan tehostaa. Europolin olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille vuosikertomus kunkin jäsenvaltion toimittamista tiedoista.

(14)

Jotta voitaisiin varmistaa Europolin ja jäsenvaltioiden tehokas yhteistyö, kuhunkin jäsenvaltioon olisi perustettava kansallinen yksikkö, jäljempänä ’kansallinen yksikkö’. Kansallisen yksikön olisi toimittava yhteyspisteenä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välillä; näin ollen se olisi koordinoivassa roolissa jäsenvaltioiden Europolin kanssa tekemässä yhteistyössä ja auttaisi sen varmistamisessa, että kaikki jäsenvaltiot vastaavat Europolin pyyntöihin yhtenäisellä tavalla. Jotta voitaisiin vahvistaa jatkuva ja tehokas tietojenvaihto Europolin ja kansallisten yksiköiden välillä sekä helpottaa niiden yhteistyötä, kunkin kansallisen yksikön olisi lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö.

(15)

Kun otetaan huomioon eräiden jäsenvaltioiden hajautettu hallintorakenne ja tarve varmistaa nopea tietojenvaihto, Europolin olisi voitava tehdä yhteistyötä suoraan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden määrittelemin edellytyksin ja pitäen samalla kansalliset yksiköt viimeksi mainittujen pyynnöstä ajan tasalla.

(16)

Yhteisten tutkintaryhmien perustamiseen olisi kannustettava, ja Europolin henkilöstön olisi voitava osallistua niihin. Jotta tällainen osallistuminen olisi mahdollista jokaisessa jäsenvaltiossa, neuvoston asetuksessa (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 (10) säädetään, että Europolin henkilöstön jäseniin ei sovelleta erivapauksia heidän osallistuessaan yhteisen tutkintaryhmän toimintaan.

(17)

Olisi myös parannettava Europolin hallintoa pyrkimällä toiminnan tehostamiseen ja menettelyjen keventämiseen.

(18)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina Europolin hallintoneuvostossa, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa sen toimintaa. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet olisi nimitettävä ottaen huomioon heidän johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitonsa ja lainvalvontayhteistyön tuntemuksensa. Varajäsenten olisi toimittava varsinaisina jäseninä näiden poissa ollessa.

(19)

Kaikkien hallintoneuvostossa edustettuina olevien osapuolten olisi pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten olisi pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

(20)

Hallintoneuvoston olisi voitava kutsua ei-äänestäviä tarkkailijoita, joiden mielipide voi olla merkittävä keskustelun kannalta, mukaan lukien yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän nimeämä edustaja.

(21)

Hallintoneuvostolle olisi annettava tarvittavat valtuudet, joiden nojalla se muun muassa laatii talousarvion ja valvoo sen toteuttamista, hyväksyy tarvittavat varainhoitosäännöt ja suunnitteluasiakirjat, hyväksyy säännöt eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallinnoimiseksi jäseniinsä nähden, vahvistaa Europolin pääjohtajan päätöksentekoa varten helposti seurattavat työmenetelmät ja hyväksyy vuotuisen toimintakertomuksen. Sen olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa suhteessa viraston henkilöstöön, pääjohtaja mukaan lukien.

(22)

Jotta voidaan varmistaa Europolin tehokas päivittäinen toiminta, pääjohtajan olisi toimittava viraston oikeudellisena edustajana ja johdettava sitä hoitaen tehtäviään riippumattomasti sen varmistamiseksi, että Europol toteuttaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Pääjohtajan olisi vastattava erityisesti talousarvion ja suunnitteluasiakirjojen valmistelusta, jotta hallintoneuvosto voi tehdä niistä päätöksensä, sekä Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun, vuotuisen työohjelman ja muiden suunnitteluasiakirjojen toteuttamisesta.

(23)

Europolin on tarpeen saada käyttöönsä mahdollisimman täydelliset ja ajantasaiset tiedot, jotta se voi ehkäistä ja torjua tavoitteidensa puitteisiin kuuluvaa rikollisuutta. Tätä varten Europolin olisi voitava käsitellä jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja tässä asetuksessa säädettyjen tiukkojen ehtojen mukaisesti yksityisten osapuolten sille toimittamia sekä julkisista lähteistä saatavia tietoja, jotta se voi perehtyä rikollisiin ilmiöihin ja suuntauksiin, kerätä tietoja rikollisverkostoista sekä havaita yhteyksiä rikosten välillä.

(24)

Jotta voidaan tehostaa Europolin edellytyksiä toimittaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille yksityiskohtaisia rikosanalyyseja, sen olisi käytettävä tietojenkäsittelyssä uutta teknologiaa. Europolin olisi voitava havaita nopeasti yhteyksiä tutkittavien tapausten ja yleisten toimintatapojen välillä eri rikollisverkostojen puitteissa, tarkistaa tietoja ristiin ja hankkia selkeä yleiskuva suuntauksista, samalla kun taataan henkilötietojen suojan korkea taso. Sen vuoksi Europolin tietokantojen rakenteen pitäisi olla sellainen, että Europol voi valita tehokkaimman mahdollisen järjestelmärakenteen. Europolin olisi voitava toimia palveluntarjoajana: erityisesti sen olisi tarjottava tietojenvaihtoa varten suojatun tiedonvaihtoverkkosovelluksen (SIENA) kaltainen suojattu verkko, jolla pyritään helpottamaan tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden, Europolin, muiden unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kesken. Tietosuojan korkean tason varmistamiseksi olisi säädettävä tietojenkäsittelytoimien tarkoituksesta ja oikeudesta päästä tietoihin sekä erityisistä lisätakeista. Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava erityisesti välttämättömyyden periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

(25)

Europolin olisi varmistettava, että kaikelle henkilötietojen käytölle operatiivisissa analyyseissa määritetään erityinen tarkoitus. Voidakseen suorittaa toimeksiantonsa Europolin olisi saatava käsitellä kaikkia toimitettuja henkilötietoja yhteyksien löytämiseksi useiden rikollisuuden alojen ja tutkittavien tapauksien välillä, eikä sen olisi rajoituttava yhteyksien löytämiseen vain yhdellä rikollisuuden alalla.

(26)

Jotta voidaan kunnioittaa tietojen omistajuutta ja henkilötietojen suojaa, jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava määrittää tarkoitus tai tarkoitukset, joita varten Europol voi käsitellä niiden toimittamia tietoja, ja rajoittaa oikeuksia päästä näihin tietoihin. Tarkoituksen rajaaminen on henkilötietojen käsittelyn perusperiaate; sillä lisätään erityisesti avoimuutta, oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta, ja se on erityisen tärkeää lainvalvontayhteistyön alalla, jolla rekisteröidyt eivät yleensä tiedä, että heidän henkilötietojaan kerätään ja käsitellään, ja jolla henkilötietojen käytöllä saattaa olla hyvin huomattava vaikutus yksilöiden elämään ja vapauksiin.

(27)

Sen varmistamiseksi, että tietoihin pääsevät vain ne, joille pääsy on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamista varten, tässä asetuksessa olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt eriasteisista pääsyoikeuksista Europolissa käsiteltäviin tietoihin. Tällaiset säännöt eivät saisi vaikuttaa tietojen toimittajien asettamiin pääsyrajoituksiin, vaan olisi noudatettava tietojen omistajuuden periaatetta. Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyn ja torjunnan tehostamiseksi Europolin olisi ilmoitettava kullekin jäsenvaltiolle kyseistä jäsenvaltiota koskevista tiedoista.

(28)

Jotta voidaan tehostaa virastojen operatiivista yhteistyötä ja erityisesti luoda yhteyksiä eri virastojen hallussa jo olevien tietojen välille, Europolin olisi voitava antaa Eurojustille ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) pääsy Europolin käytettävissä oleviin tietoihin osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta. Europolin ja Eurojustin olisi voitava tehdä käytännön järjestelyjä, joilla varmistetaan vastavuoroisella tavalla kummankin toimivaltuuksien puitteissa pääsy ja hakumahdollisuus kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu ristiintarkistamista varten tämän asetuksen erityisten suojalausekkeiden ja tietosuojatakuiden mukaisesti. Pääsy Europolin käytettävissä oleviin tietoihin olisi rajoitettava teknisin keinoin tietoihin, jotka kuuluvat näiden unionin elinten toimivaltuuksien piiriin.

(29)

Europolin olisi pidettävä yllä yhteistyösuhteita muihin unionin elimiin, kolmansien maiden viranomaisiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin, siinä määrin kuin sen tehtävien suorittaminen edellyttää.

(30)

Toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi Europolin olisi voitava vaihtaa kaikkia merkittäviä tietoja, paitsi henkilötietoja, muiden unionin elinten, kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Koska yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, valtiosta riippumattomilla järjestöillä ja muilla yksityisillä osapuolilla on asiantuntemusta ja tietoja, joilla on välitöntä merkitystä vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisyn ja torjunnan kannalta, Europolin olisi voitava vaihtaa tällaisia tietoja myös yksityisten osapuolten kanssa. Jotta voitaisiin ehkäistä ja torjua verkko- ja tietoturvallisuuden poikkeamiin liittyvää tietotekniikkarikollisuutta, Europolin olisi sovellettavan unionin säädöksen nojalla, jossa vahvistetaan toimenpiteet yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa, voitava tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja, paitsi henkilötietoja, verkko- ja tietoturvallisuudesta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa.

(31)

Europolin olisi voitava vaihtaa olennaisia henkilötietoja muiden unionin elinten kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tai niiden tehtävien suorittamiseksi.

(32)

Vakavalla rikollisuudella ja terrorismilla on usein yhteyksiä unionin alueen ulkopuolelle. Sen vuoksi Europolin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin, kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

(33)

Kaikki jäsenvaltiot ovat Interpolin jäseniä. Toimeksiantonsa mukaisesti Interpol vastaanottaa, säilyttää ja jakaa tietoja auttaakseen toimivaltaisia lainvalvontaviranomaisia kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa. Sen vuoksi Europolin ja Interpolin yhteistyötä on aiheellista tiivistää edistämällä tehokasta henkilötietojen vaihtoa ja turvaamalla samalla perusoikeuksien ja -vapauksien noudattaminen henkilötietojen automaattisessa käsittelyssä. Tätä asetusta ja erityisesti sen kansainvälisiä siirtoja koskevia säännöksiä olisi noudatettava siirrettäessä henkilötietoja Europolilta Interpolille.

(34)

Tarkoituksen rajaamisen takaamiseksi on tärkeää varmistaa, että Europol voi siirtää henkilötietoja unionin elimille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ainoastaan, jos se on tarpeen Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyä ja torjuntaa varten. Tätä varten on tarpeen varmistaa, että henkilötietoja siirrettäessä vastaanottaja vahvistaa, että se käyttää tietoja tai tiedot siirretään edelleen kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle vain niihin tarkoituksiin, joihin ne on alun perin siirretty. Tietojen siirtäminen edelleen on suoritettava tämän asetuksen mukaisesti.

(35)

Europolin olisi voitava siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle sellaisen komission päätöksen perusteella, jonka mukaan kyseisen maan tai järjestön tietosuojan taso on riittävä, jäljempänä ’tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös’, tai siinä tapauksessa, että tietosuojan tason riittävyyttä koskevaa päätöstä ei ole tehty, sellaisen kansainvälisen sopimuksen perusteella, jonka unioni on tehnyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla, tai Europolin ja kolmannen maan välillä ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyn, henkilötietojen vaihdon mahdollistavan yhteistyösopimuksen perusteella. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 oleva 9 artikla huomioon ottaen tällaisten sopimusten oikeusvaikutukset säilyvät, niin kauan kuin näitä sopimuksia ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla. Komission olisi voitava tarvittaessa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (11) mukaisesti kuulla Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen neuvottelemista kansainvälisestä sopimuksesta tai neuvottelujen aikana. Kun hallintoneuvosto toteaa, että yhteistyöhön kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa on operatiivinen tarve, sen olisi voitava ehdottaa neuvostolle, että tämä kiinnittää komission huomion tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen tai suosituksen tarpeeseen, jotta neuvottelut edellä mainitusta kansainvälisestä sopimuksesta voidaan aloittaa.

(36)

Jos henkilötietojen siirtoa ei voida toteuttaa tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen, unionin tekemän kansainvälisen sopimuksen eikä voimassa olevan yhteistyösopimuksen perusteella, hallintoneuvoston olisi yhteisymmärryksessä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa voitava hyväksyä siirtojen sarja, jos erityiset olosuhteet sitä edellyttävät ja riittävät takeet on varmistettu. Pääjohtajan olisi voitava hyväksyä tietojensiirto poikkeustilanteessa ja tapauskohtaisesti, jos tällainen siirto on tarpeen, erityisiä tiukkoja ehtoja noudattaen.

(37)

Europolin olisi voitava käsitellä yksityisiltä osapuolilta ja yksityishenkilöiltä peräisin olevia henkilötietoja vain, jos kyseiset tiedot on siirtänyt Europolille joku seuraavista: kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti; yhteyspiste kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, jonka kanssa tehdään vakiintunutta yhteistyötä ennen tämän asetuksen voimaantuloa päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti tehdyn, henkilötietojen vaihdon mahdollistavan yhteistyösopimuksen perusteella; kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jota koskee tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös tai jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla. Tapauksissa, joissa Europol saa henkilötiedot suoraan yksityisiltä osapuolilta ja joissa asianomaista kansallista yksikköä, yhteyspistettä tai viranomaista ei voida nimetä, Europolin olisi voitava kuitenkin käsitellä kyseisiä henkilötietoja ainoastaan tällaisten yhteisöjen nimeämistarkoituksessa, ja tiedot olisi poistettava, elleivät nämä yhteisöt toimita kyseisiä henkilötietoja uudelleen neljän kuukauden kuluessa siirrosta. Europolin olisi teknisin keinoin varmistettava, että näitä tietoja ei tänä aikana voida käsitellä missään muussa tarkoituksessa.

(38)

Ottaen huomioon, että terrorismi ja muut vakavan rikollisuuden muodot muodostavat poikkeuksellisen ja erityisen uhan unionin sisäiselle turvallisuudelle, erityisesti kun rikoksia edistetään tai tehdään internetin välityksellä, komission olisi 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä arvioitava toimia, jotka Europolin olisi toteutettava tämän asetuksen perusteella ja jotka perustuvat 12 päivänä maaliskuuta 2015 annettujen neuvoston päätelmien täytäntöönpanoon ja 23 päivänä huhtikuuta 2015 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston etenkin kyseisten ensisijaisten alojen osalta esittämään pyyntöön, ja erityisesti suoraa henkilötietojen vaihtoa yksityisten osapuolten kanssa.

(39)

Tietoja, jotka on selvästi hankittu tavalla, joka ilmiselvästi loukkaa ihmisoikeuksia, ei saisi käsitellä.

(40)

Europolin tietosuojasääntöjä olisi lujitettava, ja niiden olisi oltava asetuksen (EY) N:o 45/2001 taustalla olevien periaatteiden mukaiset, jotta voidaan varmistaa yksilöiden korkeatasoinen suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Koska lainvalvonta-alalla suoritettavan henkilötietojen käsittelyn erityispiirteet tunnustetaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, henkilötietojen suojasta rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla annetussa julistuksessa N:o 21, Europolin tietosuojasääntöjen olisi oltava itsenäiset ja samalla yhdenmukaiset muiden sellaisten tietosuojaan liittyvien välineiden kanssa, joita sovelletaan unionissa tehtävän poliisiyhteistyön alalla. Näihin välineisiin kuuluvat erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 (12) ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehty Euroopan neuvoston yleissopimus sekä sen suositus N:o R (87) 15 (13).

(41)

Europolin olisi suoritettava kaikki henkilötietojen käsittely lainmukaisesti ja asianomaisia rekisteröityjä kohtaan oikeudenmukaisella tavalla. Oikeudenmukaisen käsittelyn periaate edellyttää käsittelyn avoimuutta, jotta asianomaiset rekisteröidyt voivat käyttää tämän asetuksen mukaisia oikeuksiaan. Olisi kuitenkin oltava mahdollista evätä pääsy heidän henkilötietoihinsa tai rajoittaa sitä, jos tällainen epääminen tai rajoittaminen on asianomaisten rekisteröityjen edut asianmukaisesti huomioon ottaen tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi asianmukaisesti, turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelemiseksi tai rikosten ehkäisemiseksi, sen takaamiseksi, ettei kansallisia tutkintatoimia vaaranneta, tai kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Avoimuuden lisäämiseksi Europolin olisi julkaistava asiakirja, jossa esitetään ymmärrettävässä muodossa sovellettavat säännökset, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä ja keinoja, joiden avulla rekisteröidyt voivat käyttää oikeuksiaan. Europolin olisi myös julkaistava verkkosivustollaan luettelo tietosuojan tason riittävyyttä koskevista päätöksistä, sopimuksista ja hallinnollisista järjestelyistä, jotka liittyvät henkilötietojen siirtämiseen kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille. Lisätäkseen avoimuuttaan unionin kansalaisia kohtaan ja vastuullisuuttaan Europolin olisi lisäksi julkaistava verkkosivustollaan luettelo hallintoneuvostonsa jäsenistä sekä tarvittaessa yhteenvedot hallintoneuvoston kokousten tuloksista noudattaen samalla tietosuojavaatimuksia.

(42)

Henkilötiedot olisi mahdollisuuksien mukaan eriteltävä niiden tarkkuuden ja luotettavuuden mukaan. Tosiseikat olisi erotettava henkilökohtaisista arvioista, jotta voidaan varmistaa toisaalta yksilöiden suojelu ja toisaalta Europolin käsittelemien tietojen laatu ja luotettavuus. Kun on kyse julkisista lähteistä, erityisesti internetlähteistä, saaduista tiedoista, Europolin olisi mahdollisuuksien mukaan arvioitava erityisen huolellisesti tietojen paikkansapitävyys ja lähteen luotettavuus internetiin liittyvien riskien huomioimiseksi henkilötietojen ja yksityisyyden suojan osalta.

(43)

Lainvalvontayhteistyön yhteydessä käsitellään eri ryhmiin kuuluvien rekisteröityjen henkilötietoja. Sen vuoksi Europolin olisi mahdollisimman selkeästi erotettava toisistaan rekisteröityjen henkilötiedot sen mukaan, mihin ryhmiin nämä kuuluvat. Erityisesti olisi suojeltava esimerkiksi uhrien, todistajien ja merkityksellisiä tietoja omaavien henkilöiden sekä alaikäisten henkilötietoja. Europolin olisi käsiteltävä arkaluonteisia tietoja ainoastaan, jos kyseiset tiedot täydentävät muita, Europolin jo käsittelemiä tietoja.

(44)

Kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevat perusoikeudet, Europolin ei pitäisi säilyttää henkilötietoja pidempään kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Tarve jatkaa näiden tietojen säilyttämistä olisi tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden alkuperäisestä käsittelystä.

(45)

Europolin ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen turvallisuuden varmistamiseksi.

(46)

Jokaisella rekisteröidyllä olisi oltava oikeus saada pääsy häntä itseään koskeviin henkilötietoihin, oikeus saada kyseiset tiedot oikaistuiksi, jos ne ovat virheellisiä, sekä oikeus vaatia niiden poistamista tai niihin pääsyn rajoittamista, jos niitä ei enää tarvita. Kustannukset, jotka liittyvät oikeuteen saada pääsy omiin henkilötietoihin, eivät saisi muodostua esteeksi tämän oikeuden käyttämiselle. Rekisteröidyn oikeudet ja niiden käyttö eivät saisi vaikuttaa Europolin velvollisuuksiin, ja niihin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä rajoituksia.

(47)

Rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelu edellyttää tässä asetuksessa vahvistettujen velvollisuuksien selkeää kohdentamista. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti vastattava Europolille toimittamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta sekä tällaisten tiedonsiirtojen lainmukaisuudesta. Europolin olisi vastattava muilta tahoilta saamiensa tietojen tai sen omista analyyseista peräisin olevien tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta. Europolin olisi varmistettava, että tietoja käsitellään asianmukaisesti ja lainmukaisesti ja että ne kerätään ja niitä käsitellään nimenomaisesti määriteltyä tarkoitusta varten. Europolin olisi myös varmistettava, että tiedot ovat asianmukaisia ja olennaisia mutta eivät liian laajoja siihen tarkoitukseen nähden, jota varten niitä käsitellään, ettei niitä säilytetä pidempään kuin on tarpeen tuon tarkoituksen toteuttamiseksi ja että niiden käsittelyssä varmistetaan asianmukainen henkilötietojen turvallisuus ja tietojenkäsittelyn luottamuksellisuus.

(48)

Europolin olisi pidettävä kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturvallisuus. Europol olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa ja esittämään pyydettäessä tietojenkäsittelyä koskevat lokitiedot tai asiakirjat, jotta tietojenkäsittelytapahtumia voidaan seurata niiden pohjalta.

(49)

Europolin olisi nimettävä tietosuojavastaava, jonka tehtävänä on avustaa sitä tämän asetuksen noudattamisen valvonnassa. Tietosuojavastaavan olisi voitava täyttää velvollisuutensa ja suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti ja hänelle olisi osoitettava riittävät voimavarat tätä varten.

(50)

Riippumattomat, avoimet, tilivelvolliset ja tehokkaat valvontarakenteet ovat oleellisia yksilöiden suojelemiseksi henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohdassa edellytetään. Kansallisten viranomaisten, joilla on toimivalta valvoa henkilötietojen käsittelyä, olisi valvottava jäsenvaltioiden Europolille toimittamien henkilötietojen lainmukaisuutta. Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta täysin riippumattomasti. Tässä suhteessa ennakkokuuleminen on tärkeä suojatoimenpide uudenlaisissa käsittelytoimissa. Tämän ei pitäisi koskea erityisiä yksittäisiä operatiivisia toimia, kuten operatiivisia analyyseja koskevia hankkeita, vaan uusien tietojärjestelmien käyttöä henkilötietojen ja niihin tehtyjen olennaisten muutosten käsittelyssä.

(51)

On tärkeää varmistaa Europolin vahvistettu ja tehokas valvonta sekä taata, että Euroopan tietosuojavaltuutetun käytettävissä on asianmukaista lainvalvontaan liittyvää tietosuoja-alan asiantuntemusta, kun hän ottaa vastuun Europolin tietosuojavalvonnasta. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskenään tiivistä yhteistyötä sellaisten erityiskysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten osallistumista, ja varmistettava tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.

(52)

Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyön helpottamiseksi mutta rajoittamatta kuitenkaan Euroopan tietosuojavaltuutetun riippumattomuutta sekä hänen vastuutaan Europolin tietosuojavalvonnasta niiden olisi kokoonnuttava säännöllisesti yhteistyöneuvostossa, jonka olisi neuvoa-antavana elimenä annettava lausuntoja, suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä erilaisista kysymyksistä, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten osallistumista.

(53)

Koska Europol käsittelee myös ei-operatiivisia henkilötietoja, jotka eivät liity rikostutkintaan, kuten Europolin henkilöstön, palveluntarjoajien tai vierailijoiden henkilötietoja, tällaisten tietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EY) N:o 45/2001.

(54)

Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi käsiteltävä ja tutkittava rekisteröityjen tekemät kantelut. Kantelu olisi tutkittava, siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on asianmukaista, ja ratkaisu olisi voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Kansallisen valvontaviranomaisen olisi ilmoitettava rekisteröidylle kantelun käsittelyn etenemisestä ja kantelua koskevasta ratkaisusta kohtuullisen ajan kuluessa.

(55)

Jokaisella yksilöllä olisi oltava oikeus hakea tuomioistuimessa muutosta häntä koskevaan Euroopan tietosuojavaltuutetun päätökseen.

(56)

Europoliin olisi sovellettava unionin toimielimiin, virastoihin ja muihin elimiin sovellettavia, sopimusperusteista vastuuta ja sopimukseen perustumatonta vastuuta koskevia yleisiä sääntöjä, laitonta tietojenkäsittelyä koskevaa vastuuta koskevia sääntöjä lukuun ottamatta.

(57)

Asianomaiselle yksilölle saattaa olla epäselvää, johtuuko hänelle laittoman tietojenkäsittelyn seurauksena aiheutunut vahinko Europolin vai jäsenvaltion toiminnasta. Sen vuoksi Europolin ja sen jäsenvaltion, jossa vahinko on aiheutunut, olisi vastattava siitä yhteisvastuullisesti.

(58)

Europolin on oltava täysin vastuuvelvollinen ja avoin sisäinen organisaatio rajoittamatta kuitenkaan Euroopan parlamentin roolia valvoa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa Europolin toimintaa. Tätä varten olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artikla huomioon ottaen vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Näihin menettelyihin olisi sovellettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklan c kohtaa ja pöytäkirjassa N:o 1 olevaa 9 artiklaa, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit päättävät yhdessä parlamenttien välisen tehokkaan ja säännöllisen yhteistyön järjestämisestä ja edistämisestä unionissa. Europolin toiminnan valvontaa varten vahvistettavissa menettelyissä olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon tarve varmistaa, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit ovat tasavertaisia, sekä tarve turvata operatiivisten tietojen luottamuksellisuus. Tapa, jolla kansalliset parlamentit valvovat maansa hallituksen toimintaa Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä, on kuitenkin kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaiseen järjestelmään ja käytäntöön kuuluva asia.

(59)

Europolin henkilöstöön olisi sovellettava neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (14) vahvistettuja Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot’. Europolin olisi voitava ottaa palvelukseensa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä väliaikaisina toimihenkilöinä, joiden palvelusaikaa olisi rajoitettava kierrätysperiaatteen noudattamiseksi, sillä näiden henkilöiden paluu toimivaltaisen viranomaisen palvelukseen helpottaisi tiivistä yhteistyötä Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Europolin palveluksessa väliaikaisina toimihenkilöinä olevat henkilöt voivat palvelusaikansa Europolissa päätyttyä palata sen kansallisen viranomaisen palvelukseen, josta he ovat lähtöisin.

(60)

Europolin tehtävien ja pääjohtajan aseman luonteen vuoksi Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan olisi voitava kutsua pääjohtaja kuultavaksi, ennen kuin hänet nimitetään tehtäväänsä tai ennen kuin hänen toimikauttaan jatketaan. Pääjohtajan olisi myös esitettävä vuosikertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi voitava pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

(61)

Europolin täyden itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi unionin yleisestä talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava, siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava tilintarkastus.

(62)

Europoliin olisi sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013 (15).

(63)

Ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten erityiset oikeudelliset ja hallinnolliset valtuudet ja tekniset valmiudet suorittaa rajatylittävää tietojenvaihtoa ja rajatylittäviä operaatioita ja tutkimuksia muun muassa yhteisissä tutkintaryhmissä sekä järjestää koulutusta, niiden olisi voitava saada Europolilta avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (16) 190 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

(64)

Europoliin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 (17).

(65)

Europol käsittelee tietoja, jotka edellyttävät erityistä suojelua, koska niihin kuuluu arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia ja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja. Europolin olisi sen vuoksi laadittava tällaisten tietojen salassapitovelvollisuutta ja käsittelyä koskevat säännöt. EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevissa säännöissä olisi noudatettava neuvoston päätöstä 2013/488/EU (18).

(66)

Tämän asetuksen soveltamista olisi arvioitava säännöllisesti.

(67)

Tarvittavat säännökset, jotka koskevat Europolin sijoittamista Haagiin, jossa sen toimipaikka sijaitsee, sekä Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat erityiset säännöt olisi vahvistettava toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion olisi varmistettava tarvittavat edellytykset Europolin sujuvan toiminnan varmistamiseksi, mukaan lukien monikieliset ja Eurooppa-suuntautuneet koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet, jotta voidaan houkutella korkealuokkaisia henkilöresursseja mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta.

(68)

Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja on sen seuraaja. Siksi sen olisi oltava oikeusseuraaja myös suhteessa kaikkiin sen tekemiin sopimuksiin, työsopimukset mukaan lukien, sekä sen vastuihin ja sen hankkimaan omaisuuteen. Päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin tekemien kansainvälisten sopimusten ja Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin ennen 1 päivää tammikuuta 2010 tekemien sopimusten olisi pysyttävä voimassa.

(69)

Jotta Europol voi jatkaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin tehtävien hoitamista parhaan kykynsä mukaan, olisi vahvistettava siirtymätoimenpiteet, jotka koskevat erityisesti hallintoneuvostoa, pääjohtajaa ja henkilöitä, jotka ovat palveluksessa Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemällä toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella paikallisina toimihenkilöinä, joille olisi tarjottava mahdollisuutta olla palveluksessa väliaikaisina tai sopimussuhteisina toimihenkilöinä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

(70)

Europolin henkilöstösäännöistä 3 päivänä joulukuuta 1998 annettu neuvoston säädös (19) on kumottu päätöksen 2009/371/YOS 63 artiklalla. Sitä olisi kuitenkin edelleen sovellettava työntekijöihin, jotka Europol oli palkannut ennen päätöksen 2009/371/YOS voimaantuloa. Tämän vuoksi siirtymäsäännöksissä olisi säädettävä, että kyseisiä henkilöstösääntöjä sovelletaan edelleen sopimuksiin, jotka on tehty kyseisten sääntöjen mukaisesti.

(71)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on lainvalvonta-alan yhteistyöstä unionin tasolla vastaavan yksikön perustaminen, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten ja laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(72)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(73)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(74)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(75)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu, ja hän on antanut lausuntonsa 31 päivänä toukokuuta 2013.

(76)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin perusoikeuskirjan 8 ja 7 artiklassa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja oikeutta yksityisyyteen,

a)

’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla’ kaikkia jäsenvaltioiden poliisiviranomaisia ja muita lainvalvontaviranomaisia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta. Toimivaltaisiin viranomaisiin kuuluvat myös muut jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka ovat voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta;

b)

’strategisella analyysilla’ kaikkia menetelmiä ja tekniikkoja, joilla tietoja kerätään, säilytetään, käsitellään ja arvioidaan sellaisen kriminaalipolitiikan tukemiseksi ja kehittämiseksi, jolla rikollisuutta ehkäistään ja torjutaan tehokkaasti ja tuloksellisesti;

c)

’operatiivisella analyysilla’ kaikkia menetelmiä ja tekniikkoja, joilla tietoja kerätään, säilytetään, käsitellään ja arvioidaan rikostutkinnan tukemiseksi;

d)

’unionin elimillä’ toimielimiä, elimiä, operaatioita, toimistoja ja virastoja, jotka on perustettu Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella tai niiden perusteella;

e)

’kansainvälisellä järjestöllä’ järjestöä ja sen alaisia elimiä, joihin sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta, tai muuta elintä, joka on perustettu kahden tai useamman valtion välisellä sopimuksella tai tällaisen sopimuksen perusteella;

f)

’yksityisillä osapuolilla’ jäsenvaltion tai kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhteisöjä ja elimiä, erityisesti yhtiöitä ja yrityksiä ja niiden etujärjestöjä, voittoa tavoittelemattomia järjestöjä ja muita oikeushenkilöitä, jotka eivät kuulu e alakohdan soveltamisalaan;

g)

’yksityishenkilöillä’ kaikkia luonnollisia henkilöitä;

h)

’henkilötiedoilla’ kaikkia rekisteröityyn liittyviä tietoja;

i)

’rekisteröidyllä’ tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä, tunnistettavissa olevan luonnollisen henkilön ollessa henkilö, joka voidaan suoraan tai välillisesti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilönumeron, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen tekijän perusteella;

j)

’geneettisillä tiedoilla’ kaikenlaisia henkilötietoja, jotka koskevat yksilön perittyjä tai hankittuja geneettisiä ominaisuuksia, joista selviää yksilöllistä tietoa kyseisen henkilön fysiologiasta tai terveydentilasta ja jotka on saatu erityisesti kyseisen henkilön biologisesta näytteestä analysoimalla;

k)

’käsittelyllä’ toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietojen kokoelmiin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai muutoin, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista;

l)

’vastaanottajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, jolle tietoja luovutetaan, oli kyseessä kolmas osapuoli tai ei;

m)

’henkilötietojen siirtämisellä’ mitä tahansa henkilötietojen välittämistä siten, että ne saatetaan aktiivisesti saataville rajoitetulle määrälle tunnistettuja osapuolia, kun lähettäjän tiedossa tai tarkoituksena on, että vastaanottaja saa pääsyn henkilötietoihin;

n)

’henkilötietojen tietoturvaloukkauksella’ tietoturvaloukkausta, jonka seurauksena on vahingossa tapahtuva tai lainvastainen siirrettyjen, tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen tuhoaminen, menetys, muuttaminen tai luvaton luovuttaminen taikka pääsy näihin tietoihin;

o)

’rekisteröidyn suostumuksella’ vapaaehtoista, yksilöityä, tietoon perustuvaa ja yksiselitteistä tahdonilmaisua, jolla rekisteröity joko esittämällä lausuman tai toteuttamalla selkeästi suostumusta ilmaisevan toimen osoittaa hyväksyvänsä henkilötietojensa käsittelyn;

p)

’hallinnollisilla henkilötiedoilla’ kaikkia Europolin käsittelemiä henkilötietoja, paitsi niitä, joita käsitellään 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden täyttämiseksi.

a)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi;

b)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen helpottamiseksi tai suorittamiseksi;

c)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen tekijöiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

a)

kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida ja vaihtaa tietoja, rikoksia koskevat tiedustelutiedot mukaan lukien;

b)

ilmoittaa jäsenvaltioille 7 artiklan 2 kohdan nojalla perustettujen tai nimettyjen kansallisten yksiköiden välityksellä viipymättä niitä koskevista tiedoista ja rikosten keskinäisistä yhteyksistä;

c)

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimien tukemiseksi ja tehostamiseksi koordinoida, organisoida ja suorittaa tutkintatoimia ja operatiivisia toimia, jotka toteutetaan

d)

osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin sekä ehdottaa niiden perustamista 5 artiklan mukaisesti;

e)

toimittaa tietoja ja analyysitukea jäsenvaltioille merkittävien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä;

f)

laatia uhka-arvioita, strategisia ja operatiivisia analyyseja ja yleisiä tilannekatsauksia;

g)

kehittää, jakaa ja edistää rikoksentorjuntamenetelmiä, tutkintamenetelmiä sekä teknisiä ja rikostekniikkaan liittyviä menetelmiä koskevaa erityisasiantuntemusta ja antaa jäsenvaltioille neuvontaa;

h)

tukea jäsenvaltioiden rajatylittävää tietojenvaihtoa sekä rajatylittäviä operaatioita ja tutkintatoimia sekä yhteisiä tutkintaryhmiä muun muassa antamalla operatiivista, teknistä ja taloudellista tukea;

i)

tarjota erityiskoulutusta ja avustaa jäsenvaltioita järjestämään koulutusta, mukaan lukien taloudellisen tuen antaminen, sen tavoitteiden puitteissa ja käytettävissä olevien henkilöstö- ja talousarvioresurssien mukaisesti koordinoidusti Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa;

j)

tehdä yhteistyötä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston nojalla perustettujen unionin elinten ja OLAFin kanssa erityisesti vaihtamalla tietoja ja antamalla niille analyysitukea niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

k)

antaa tietoja ja tukea Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla perustetuille EU:n kriisinhallintarakenteille ja -operaatioille 3 artiklassa säädettyjen Europolin tavoitteiden puitteissa;

l)

luoda Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikostyyppien torjuntaan erikoistuneita unionin keskuksia, erityisesti Euroopan verkkorikostorjuntakeskus;

m)

tukea jäsenvaltioiden toimia sellaisten liitteessä I lueteltujen rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, joita helpotetaan, edistetään tai toteutetaan internetin välityksellä, mukaan lukien yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sellaisten internetsisältöjen ilmoittaminen, joiden avulla tällaisia rikollisuuden muotoja helpotetaan, edistetään tai toteutetaan, asiasta vastaaville verkkopalvelujen tarjoajille, jotta nämä voivat vapaaehtoisesti arvioida ilmoitetun internetsisällön yhteensopivuutta ehtojensa kanssa.

a)

olisi asianomaisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaista; tai

b)

vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksilön turvallisuuden.

a)

toimitettava Europolille tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi, mukaan lukien sellaisiin rikollisuuden muotoihin liittyvät tiedot, joiden ehkäisy tai torjunta on unionissa määritelty painopisteeksi;

b)

varmistettava tehokas yhteydenpito ja yhteistyö kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välillä;

c)

levitettävä tietoa Europolin toiminnasta;

d)

varmistettava 38 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti, että kansallista lainsäädäntöä noudatetaan toimitettaessa tietoja Europolille.

a)

olisivat asianomaisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaisia;

b)

vaarantaisivat vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksilön turvallisuuden; tai

c)

paljastaisivat tietoja kansallisista turvallisuusyksiköistä tai kansallista turvallisuutta koskevista yksittäisistä tiedustelutoimista.

a)

hallintoneuvosto;

b)

pääjohtaja;

c)

tarvittaessa muut neuvoa-antavat elimet, jotka hallintoneuvosto perustaa 11 artiklan 1 kohdan s alakohdan mukaisesti.

a)

hyväksyy vuosittain jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä ja 12 artiklan mukaisesti asiakirjan, joka sisältää Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisen työohjelman seuraavalle vuodelle;

b)

hyväksyy jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä Europolin vuotuisen talousarvion ja suorittaa muut Europolin talousarvioon liittyvät tehtävät X luvun mukaisesti;

c)

hyväksyy Europolin toimintaa koskevan konsolidoidun vuosikertomuksen ja lähettää sen viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille. Toimintaa koskeva konsolidoitu vuosikertomus julkaistaan;

d)

hyväksyy Europoliin sovellettavat varainhoitosäännöt 61 artiklan mukaisesti;

e)

hyväksyy sisäisen petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

f)

hyväksyy säännöt jäseniinsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten, myös heidän sidonnaisuuksiaan koskevien ilmoitusten osalta;

g)

käyttää 2 kohdan mukaisesti Europolin henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

h)

vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

i)

hyväksyy pääjohtajan valintamenettelyä koskevat sisäiset säännöt, mukaan lukien valintalautakunnan kokoonpanoa koskevat säännöt, joilla varmistetaan lautakunnan riippumattomuus ja puolueettomuus;

j)

ehdottaa neuvostolle esivalintaluetteloa ehdokkaista pääjohtajan ja apulaispääjohtajien toimiin sekä tarvittaessa ehdottaa neuvostolle, että heidän toimikausiaan pidennetään tai heidät erotetaan virastaan 54 ja 55 artiklan mukaisesti;

k)

vahvistaa suoritusindikaattorit ja valvoo pääjohtajan toimintaa, muun muassa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanoa;

l)

nimittää tietosuojavastaavan, joka hoitaa tehtäviään toiminnallisesti riippumattomasti;

m)

nimittää tilinpitäjän, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja joka hoitaa tehtäviään toiminnallisesti riippumattomasti;

n)

perustaa tarvittaessa sisäisen tarkastuksen yksikön;

o)

huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä OLAFin ja Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

p)

määrittelee arviointiperusteet vuosikertomusta varten 7 artiklan 11 kohdan mukaisesti;

q)

hyväksyy suuntaviivat, joissa täsmennetään 18 artiklan mukaista Europolin tietojenkäsittelyä koskevat menettelyt, sen jälkeen kun Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu;

r)

hyväksyy käytännön järjestelyjen tekemisen 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja hallinnollisten järjestelyjen sopimisen 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

s)

päättää pääjohtajan ehdotuksesta ja ottamalla huomioon sekä liiketoiminnalliset että taloudelliset vaatimukset Europolin sisäisten rakenteiden luomisesta, mukaan lukien 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitetut erikoistuneet unionin keskukset;

t)

hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien säännökset sihteeristönsä tehtävistä ja toiminnasta;

u)

hyväksyy tarvittaessa muita sisäisiä sääntöjä.

a)

Europolin päivittäisen toiminnan hallinnoinnista;

b)

Europolin sisäisiä rakenteita koskevien ehdotusten tekemisestä hallintoneuvostolle;

c)

hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta;

d)

monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisten työohjelmien luonnosten valmistelusta ja niiden toimittamisesta hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

e)

monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisten työohjelmien täytäntöönpanosta sekä niiden täytäntöönpanosta raportoimisesta hallintoneuvostolle;

f)

henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavien täytäntöönpanosääntöjen luonnosten valmistelusta henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

g)

Europolin toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen luonnoksen laatimisesta ja sen esittämisestä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

h)

toimintasuunnitelman laatimisesta sisäisten tai ulkoisten tarkastusraporttien ja arviointien päätelmien sekä OLAFin ja Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkimusraporttien ja suositusten perusteella ja raportoimisesta edistymisestä komissiolle kahdesti vuodessa ja hallintoneuvostolle säännöllisesti;

i)

unionin taloudellisten etujen suojaamisesta soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä ja, OLAFin tutkintavaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

j)

Europolin sisäisen petostentorjuntastrategian luonnoksen valmistelusta ja sen esittämisestä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

k)

sisäisten sääntöjen luonnosten valmistelusta hallintoneuvoston jäseniin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten sekä näiden sääntöjen luonnosten esittämisestä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

l)

Europoliin sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelusta;

m)

Europolin tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatimisesta ja viraston talousarvion toteuttamisesta;

n)

hallintoneuvoston puheenjohtajan tukemisesta hallintoneuvoston kokousten valmistelussa;

o)

säännöllisestä tiedottamisesta hallintoneuvostolle rikoksentorjuntaa koskevien unionin strategisten ja operatiivisten painopisteiden täytäntöönpanosta;

p)

muiden tehtävien suorittamisesta tämän asetuksen nojalla.

a)

jäsenvaltiot kansallisen lainsäädäntönsä ja 7 artiklan mukaisesti;

b)

unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt V luvun mukaisesti;

c)

yksityiset osapuolet ja yksityishenkilöt V luvun mukaisesti.

a)

ristiintarkistaminen seuraavia seikkoja koskevien tietojen keskinäisten yhteyksien tai muiden merkityksellisten yhteyksien havaitsemiseksi:

b)

strategiset tai aihekohtaiset analyysit;

c)

operatiiviset analyysit;

d)

tietojenvaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden, Europolin, muiden unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välillä.

a)

jokaista operatiivista analyysia koskevaa hanketta varten pääjohtaja määrittelee erityistarkoituksen, henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, osallistujat, tietojen säilytysajan sekä kyseessä oleviin tietoihin pääsyn ja niiden siirron ja käytön ehdot sekä ilmoittaa näistä hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle;

b)

henkilötietoja voidaan kerätä ja käsitellä ainoastaan tiettyä operatiivista analyysia koskevaa hanketta varten. Jos käy ilmi, että henkilötiedot voivat olla olennaisia toisen operatiivista analyysia koskevan hankkeen kannalta, tietojen jatkokäsittely sallitaan ainoastaan, sikäli kuin tällainen jatkokäsittely on tarpeellista ja oikeasuhteista ja henkilötiedot ovat yhdenmukaisia a alakohdassa esitettyjen säännösten kanssa, joita sovelletaan kyseiseen toiseen operatiivista analyysia koskevaan hankkeeseen;

c)

ainoastaan valtuutetuilla henkilöstön jäsenillä on pääsy kyseisen hankkeen tietoihin, ja he voivat käsitellä niitä.

a)

Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia; ja

b)

muita vakavan rikollisuuden muotoja, joista säädetään neuvoston puitepäätöksessä 2002/584/YOS (22).

a)

komission direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan mukaisesti hyväksymä päätös, jossa todetaan, että kolmas maa tai alue tai kyseisen kolmannen maan tietojenkäsittelyn sektori taikka kyseinen kansainvälinen järjestö tarjoaa riittävän tietosuojan tason, jäljempänä ’tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös’;

b)

kansainvälinen sopimus, joka on tehty unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa annetaan yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat riittävät takeet;

c)

henkilötietojen vaihdon mahdollistava yhteistyösopimus, joka on tehty ennen 1 päivää toukokuuta 2017 Europolin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti.

a)

tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi;

b)

tarpeen rekisteröidyn oikeutettujen etujen turvaamiseksi, jos henkilötietoja siirtävän jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään;

c)

välttämätön jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan ehkäisemiseksi;

d)

tarpeen yksittäisissä tapauksissa rikosten torjuntaa, tutkintaa, selvittämistä tai syytteeseenpanoa taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten; tai

e)

tarpeen yksittäisissä tapauksissa tietyn rikoksen torjuntaa, selvittämistä, tutkintaa tai syytteeseenpanoa taikka tietyn rikosoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevan oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

a)

kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)

yhteyspiste kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, jonka kanssa Europol on tehnyt ennen 1 päivää toukokuuta 2017 yhteistyösopimuksen henkilötietojen vaihdosta päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti; tai

c)

kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jota koskee tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös tai jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

a)

tietojen siirtäminen on epäilemättä rekisteröidyn edun mukaista, ja rekisteröity on joko antanut suostumuksensa tai olosuhteet selvästi oikeuttavat olettamaan, että suostumus on annettu; tai

b)

tietojen siirtäminen on ehdottoman välttämätöntä Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen, kuten terroriteon, välittömän tekemisen estämiseksi; tai

c)

julkisista lähteistä saatavien henkilötietojen siirtäminen on ehdottoman tarpeellista 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädetyn tehtävän suorittamiseksi ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi; tai

b)

tarpeen rekisteröidyn oikeutettujen etujen turvaamiseksi; tai

c)

välttämätön jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan ehkäisemiseksi; tai

d)

tarpeen yksittäisissä tapauksissa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten torjuntaa, tutkintaa, selvittämistä tai syytteeseenpanoa varten; tai

e)

tarpeen yksittäisissä tapauksissa sellaisten oikeusvaateiden laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi, jotka liittyvät Europolin toimivaltaan kuuluvan tietyn rikoksen torjuntaan, selvittämiseen, tutkintaan tai syytteeseenpanoon.

a)

kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)

yhteyspiste kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, jonka kanssa Europol on tehnyt ennen 1 päivää toukokuuta 2017 henkilötietojen vaihdon mahdollistavan yhteistyösopimuksen päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti; tai

c)

kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jota koskee 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös tai jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

a)

niitä on käsiteltävä asianmukaisesti ja lainmukaisesti;